olevaan energian tuotantoon, päästöt eivät vähene vaan ne kasvavat. Miten käytetään? Yleisen materiaalitehokkuuden ja ympäristövaikutusten kannalta olisi tärkeää käyttää runkopuu ensin johonkin korkeamman jalostusasteen tarkoitukseen ja hyödyntää sivuvirrat, jätteet ja tähteet energiaksi. Lisäksi puuta tulisi ohjata sinne, missä fossiilisia on vaikea korvata millään (paremmat päästövähennykset tarjoavalla) muulla uusiutuvalla energialla. Puu tulisi käyttää energiaksi mahdollisimman tehokkaasti. Monimuotoisuus. Suomen metsäluonto on jo nyt liian tehokkaassa käytössä ja monet metsälajit ovat uhanalaistuneet. Kiertoaikoja ei tulisi enää lyhentää ja lahopuuta pitäisi lisätä metsissä. Energiapuun käyttö ilman rajoja on ilmeinen uhka monimuotoisuudelle. Greenpeace lähtee siitä, että puuta on käytettävä Suomessa energiaksi jonkin verran nykyistä enemmän, jotta kivihiilestä ja turpeesta voidaan luopua lämmön tuotannossa. Käyttöä on kuitenkin tärkeää ohjata sääntelyllä ja tukipolitiikalla siten, että kielteisimmät ympäristövaikutukset estetään ja varmistetaan parhaat mahdolliset päästövähennykset. Parhaassa tapauksessa biomassaa poltettaisiin vasta sitten, kun materiaalista on otettu kaikki arvo irti muuhun käyttöön. Suomessa metsäteollisuuden sivuvirrat, jätteet ja tähteet ovat kuitenkin käytännössä jo täydessä käytössä, etenkin kuori ja sahanpuru. Näin ollen, puuenergian käytön lisääminen vaatii käytännössä metsäbiomassan käytön lisäämistä nykyisestä. Tässä skenaariossa lähdemme siitä, että metsäteollisuuden sivuvirtojen, jätteiden ja tähteiden lisäksi myös hakkuutähteitä ja ensiharvennuspuuta voidaan käyttää metsäbioenergiana. Puiden kantoja ei käytetä, koska ne eivät vähennä päästöjä riittävästi mielekkäällä aikavälillä.1 Kantojen poisto vaikuttaa myös metsän maaperään ja luonnon monimuotoisuuteen tavoilla, joita ei vielä täysin tunneta, mutta jotka antavat jo syytä varovaisuuteen.
5.2 Suomen metsien biomassapotentiaali Valtaosa Suomen metsistä on nykyään alle 60-vuotiaita talousmetsiä. Tällaisissa metsissä on harvoin korvaamattoman arvokkaita luontoarvoja, mutta metsien käytön lisääminen vähentää maisematasolla esimerkiksi lahopuuta, minkä määrää pitäisi monimuotoisuuden kannalta pyrkiä tuntuvasti lisäämään. Hakkuutähteet ovat enimmäkseen pieniläpimittaista puuta, joka ei ole uhanalaisten lajien kannalta yhtä merkittävää kuin järeämpi puu. Järeiden kantojen poistaminen voi olla uhanalaisten lajien kannalta merkittävämpi huononnus. Vuonna 2010 käytettiin energiaksi 8,38 miljoonaa kuutiota ainespuuta ja 14,3 miljoonaa kuutiota tähteitä2. Metsäteollisuus käytti 6,98 miljoonaa kuutiota sahanpurua ja haketta sellun ja paperin tuotantoon tämän määrän ollessa siis pois suorasta energiakäytöstä. Vuonna 2010 metsien kasvusta käytettiin 69 prosenttia3. Koska poistuman ja kasvun arviointiin liittyy epävarmuuksia, on
varmistettava riittävällä marginaalilla, ettei metsien lisäkäyttö muuta metsiä hiilinielusta lähteeksi. Kun aiemmin hakkuiden jälkeen metsään jääneet hakkuutähteet kerätään nyt energiaksi, metsästä poistuu ravinteita. Tämä vaikuttaa todennäköisesti puuston kasvuun tulevaisuudessa ja pienentää metsän kykyä sitoa hiiltä. Jos poistumaa lisättäisiin esimerkiksi 75 prosenttiin kasvusta, voisi puun käyttöä lisätä noin seitsemän miljoonaa kuutiota vuoden 2010 tasosta. Näinkään suurta lisäystä ei todennäköisesti tarvita, koska paremmat päästövähennykset tarjoavia jäte- ja tähdepohjaisia materiaaleja on myös saatavilla, ja niitä on järkevää priorisoida. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteen mukaan Suomessa tuotettaisiin 2020 hakkeesta 25 TWh lämpöä ja sähköä. Tätä varten pitäisi käyttää noin 13,5 miljoonaa kuutiota metsäbiomassaa. Suomen ympäristökeskuksen käyttämä arvio metsäbiomassan potentiaalista vuonna 2020 on yhteensä 15,9 miljoonaa kuutiota energiaan: tästä 6,9 miljoonaa kuutiota tulisi nuorten metsien harvennuksista; 6,5 miljoonaa kuutiota hakkuutähteistä, joissa mukana oksat ja latvukset; sekä 2,5 miljoonaa kuutiota kannoista4. Greenpeacen skenaariossa kannot jäävät käyttämättä, jolloin teknistä potentiaalia jäisi edelleen noin 13,4 miljoonaa kuutiota. Tekninen potentiaali ei tällä perusteella näyttäisi olevan esteenä puun käytön lisäämiselle. Esteet tulevat kestävyyden rajoista, etenkin edellä mainitun metsien hiilinielun turvaamisen vaatimuksista. Lämmön ja sähkön tuotantoon jäävä määrä energiapuuta riippuu myös siitä, miten paljon puupohjaista biomassaa käytetään biopolttoainetuotantoon. Greenpeace näkemys on, että puuta tulisi käyttää tehokkaimmalla mahdollisella teknologialla. Toistaiseksi biopolttoaineen tuottaminen hakkeesta ei ole vaikuttanut erityisen tehokkaalta vaihtoehdolta, mutta on mahdollista, että Suomeen tulee ainakin yksi biopolttoainelaitos, joka käyttää pääasiassa haketta. Laitos käyttäisi arviolta kaksi miljoonaa kuutiota puuta ja voisi tuottaa noin 200 000 tonnia biopolttoainetta5. Metsäbiomassan käyttöä tulisi lisätä kestävästi korvaamaan fossiilisia polttoaineita sellaisissa käyttökohteissa, joissa ei ole mahdollisuutta käyttää enemmän päästövähennyksiä tuottavaa uusiutuvaa energiaa. Käytännössä tällainen parempi vaihtoehto olisi esimerkiksi tuulivoima, mutta sillä ei voida tuottaa lämpöä ja tuotantokapasiteetin kasvattaminen vie aikaa, joten erityisesti skenaarion ensimmäisen vuosikymmenen aikana puun merkitys todennäköisesti kasvaa nykyisestä. Koska kestävästi käytettävän puubiomassan potentiaali on rajallinen, tulee puubiomassa käyttää energiaksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Hallituksen tulisi toteuttaa osana uusiutuvan energian ohjelmiaan systeemitason analyysi siitä, missä laitoksissa, millä teknologialla ja mitä energiaa korvaamaan puu on tehokkainta ohjata.
5.3 Peltobiomassa ja biokaasu Greenpeace esittää energiaskenaariossaan, että biomassan osuus koostuisi puubiomassan lisäksi muun muassa maatalouden tähteistä ja yhdyskuntajätteistä. Erityisesti maatalouden jätteiden ja tähteiden potentiaalia on suotta vähätelty. Itse asiassa
1 Liski, Jari ym. (2011) Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa. Suomen Ympäristö 5/2011. Suomen ympäristökeskus. 2 Finnish Statistical Yearbook of Forestry. Finnish Forest Research Institute 2011: 268 3 Finnish Statistical Yearbook of Forestry. Finnish Forest Research Institute 2011: 39 4 Liski, Jari ym. (2011) Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa. Suomen Ympäristö 5/2011. Suomen ympäristökeskus: 28 5 VTT Technical Research Centre of Finland. Laitila, J. et al. 2010 Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja Kehittämistarpeet. Research Notes 2564:24
23