Näkövammaisen on hyvä olla Hervannassa

Taru Siirilä

Hervannassa toimivan Suomen Kuurosokeat ry:n järjestöohjaaja Milla Lindh on sitä mieltä, että Tampereen muut kaupunginosat saisivat esteettömyysasioissa ottaa mallia Hervannasta. Hervannan pääkatuna toimiva Insinöörinkatu on malliesimerkki kadusta siinä, kuinka esteettömyys on otettu huomioon.

– Täällä on viime vuosien aikana tehty suuri määrä parannuksia esteettömyyteen meitä näkövammaisia ajatellen. Hervannassa on useampiakin todella hyviä, tasaisesti koko matkalta valaistuja reittejä.

Hyvä ja kirkas valaistus on yksi tärkeä esteettömyystekijä, sillä monikaan näkövammaisista ei ole täysin sokea.

– Täällä myös rakennetaan lisää turvallisia kävelyreitistöjä, Lindh sanoo viitaten tällä hetkellä rakennettaviin kevyen liikenteen siltoihin, jotka ylittävät Hervannan valtaväylän.

– Mitä esteettömämpi ympäristö, sitä enemmän se kannustaa ihmisiä ulos. Minun on aina ollut hyvä olla Hervannassa.

Esteetön ratikka

Tampereen ratikkaa ei voi Lindhin mukaan ylistää tarpeeksi. Pysäkkikuulutusten ansiosta se on erittäin hyvä kulkuneuvo erityisesti jonkun verran näkevälle näkövammaiselle. Ratikan esteettömyyttä on kehuttu myös muiden vammaisjärjestöjen keskuudessa.

– Meillä on varmasti Suomen, ehkä jopa Euroopankin esteettömin ratikka, Lindh kehuu.

Ratikkapysäkeillä on maassa valkoisella kepillä tuntevat merkit ovien aukeamiskohdissa. Usein kulkuneuvo ei pysähdy oikeaan kohtaan, mutta asiaa yritetään kehittää.

– Olen todella tyytyväinen siihen, miten hienosti esteettömyysasiat on otettu ja otetaan edelleen raitiotieallianssissa huomioon.

Myös ratikan lähimaksuominaisuus helpottaa näkövammaisen matkustamista. Julkisen liikenteen maksutapojen ja hintojen selvittäminen voi kuitenkin olla näkövammaiselle todella haastavaa ja aikaavievää, ja siksi Pirkanmaalle toivottaisiin HSL:n tapaan ilmaisia matkoja näkövammaisille.

– Se olisi todella suuri esteettömyystekijä ja vähentäisi myös näkövammaisten taksimatkustamista, Lindh selittää.

Parannuksiakin toivotaan

Monille näkövammaisille tarpeeksi kirkas valaistus on välttämätön asia, jotta liikkuminen itsenäisesti onnistuu. Lindh kertoo itse erityisesti yksin liikuessaan välttelevänsä paikkoja, joissa on huono valaistus. Pienemmät tiet ja jotkut julkiset tilatkin ovat sellaisia, mihin ei tule mentyä, koska valaistus on liian hämärä. Esimerkiksi Hervannan kirjaston ja terveysaseman välikkö on valaistukseltaan kehno.

– Se vaikuttaa syrjäyttävästi, kun esteettömyys ei jossakin toteudu. Kun esimerkiksi paikkoja remontoidaan, korjataan tai rakennetaan uutta, nämä asiat tulee ottaa huomioon. Esteettömyys ei helpota pelkästään vammaisten elämää, vaan on avuksi myös ikäihmisille, Lindh muistuttaa.

Lindh toivoisi enemmän myös ää- niopasteita suojateille sekä busseihin pysäkkien nimien kuulutukset ratikan tapaan. Myös ratikkapysäkeillä olisi hyvä olla kuulutukset siitä, mikä linja on tulossa. Lisäksi nopeasti liikkuvien pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden tulisi olla liikenteessä tarkempia, sillä kaikki eivät pysty heitä havaitsemaan.

Mukana päätöksenteossa

Lindh vaikuttaa Suomen Kuurosokeat ry:n lisäksi Tampereen seudun näkövammaisissa, Tampereen kaupungin vammaisneuvostossa sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaisneuvostossa. Lindh kokee, että on päässyt hyvin mukaan vaikuttamaan asioihin ja erityisesti järjestöt ovat hyvin aktiivisesti mukana päätöksenteossa.

– Meillä järjestöissähän on kaikki mahdollinen tieto vammaisuudesta ja siitä, mitä me tarvitsemme esteettömyyden toteutumiseksi. Pääasiassa hyvin meitä kuullaan, mutta välillä täytyy myös muistuttaa.

Muistutus ihmisille

Jokainen pystyy pienillä teoilla vaikuttamaan ympäristön esteettömyyteen. Pitkälle pääsee jo sillä, että näkövammaisten maassa kulkevien ohjauslistojen päälle ei jätettäisi mitään ja sähköpotkulaudat pysäköitäisiin siististi.

– Ratikkaa odottaessaan ihmiset pitävät esimerkiksi lastenvaunuja tai matkalaukkuja ohjauslaatan päällä, eivätkä ymmärrä väistää. Jotkut myös pysäköivät skuutteja niiden päälle.

Kun näkövammaista ohjaavan laatan päällä on tällainen este, ei voi tietää, miltä puolelta se pitäisi kiertää. Olen kaksi kertaa jopa pudonnut pysäkiltä alas raiteille.

Milla Lindh on saanut myös kuulla

Avoimet Ovet

olevansa muun muassa “helvetin feikkisokee”, kun hän puhelinta käyttäessään kohdistaa katseensa vielä näkevänä muodostuneesta rutiinista näyttöön. Lindh toivoisi ihmisiltä enemmän ajattelevaisuutta ja ymmärtäväisyyttä sekä vähemmän olettamista – valkoinen keppi ei ole kenelläkään huvin vuoksi. Vaikka Lindhiä kismittää satunnaiset ilkeät kommentit, hän ajattelee positiivisesti. – Hervanta on kuin sulatusuuni: täällä on helppoa olla erilainen.

Ratikkapysäkin ohjauslaatta kertoo valkoisen kepin käyttäjälle paikan, missä kulkuneuvon ovi avautuu. Laatan päälle ei saa jättää mitään.

Varoitusalueet Insinöörinkadulla kertovat suojatien alkamiskohdasta.

„ Suomen Kuurosokeat ry:n avoimet ovet

„ Paikka: Insinöörinkatu 10, Hervanta

„ Aika: 21.6. kello 13.30-16.30

„ Avointen ovien päivässä pääsee tutustumaan muun muassa Kuurosokeiden toimintaan ja palveluihin, esteettömyyteen ja apuvälineisiin. Tarjolla lettuja ja makkaraa.

Esteettömyys avaa rakennetun ympäristön kaikkien käyttöön

Hervannan Sanomat

Ympäristöministeriö asetti vuoden 2022 lopulla työryhmän muodostamaan tilannekuvan rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Ryhmän työ on koottu raporttiin, joka sisältää ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi.

Rakennetun ympäristön esteettömyys vaikuttaa kaikkien yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin yhteiskunnan jäseninä. Se vaikuttaa siihen, kuinka voi käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan.

Rakennetun ympäristön esteettömyys on ominaisuus, joka on huomioitava tilojen ja ympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Sen ylläpitäminen ja parantaminen vaativat jatkuvaa huomiota käytössä ja kunnossapidos- sa sekä korjaus- ja muutostöissä.

Puutteita paikataan

Velvoittavat määräykset koskevat uudisrakentamista ja rakennusluvanvaraisia korjaus- ja muutoshankkeita. Siitä johtuen esteettömiä tiloja ja palveluja on saatavilla parhaiten siellä, missä rakennetaan uutta.

Muualla esteettömyydessä olevia puutteita joudutaan tällä hetkellä usein paikkaamaan yksittäisillä ratkaisuilla. Parempaa ennakointia tarvitaan kaikkialla myös väestön ikääntymisen vuoksi.

Esteettömyys on kannattava investointi, jonka avulla vahvistetaan yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Nykylainsäädäntö painottaa liikkumisen esteettömyyt- tä, mutta ympäristön aiheuttamaa sosiaalista, psyykkistä ja kognitiivista kuormitusta ei aina oteta huomioon. Aistiesteetön, helposti hahmotettava ja helppokulkuinen rakennettu ympäristö hyödyttää kaikkia.

Rakennetun ympäristön suunnittelun, rakentamisen sekä käytön ja kunnossapidon parissa työskentelevät tarvitsevat kattavaa tietoa ja osaamista esteettömyydestä. Työkaluja on edelleen tarpeen kehittää ja ottaa ne entistä johdonmukaisemmin käyttöön.

Viisi kehittämisteemaa

Työryhmän esittää, että esteettömyyttä on tarkasteltava kokonaisuutena. Sen tulee olla ihmislähtöistä. Rakennetun ympäristön esteettömyydestä on huolehdittava ennakolta.

Lisäksi yleisölle avoimien tilojen ja palvelujen esteettömyyttä tulisi kehittää ja yleistä tietoisuutta esteettömyydestä ja sen merkityksestä olisi lisättävä.

Kehittämisehdotusten on ennen kaikkea tarkoitus tukea tulevaa lainsäädäntötyötä.

Työryhmä korostaa, että lainsäädäntö laaditaan YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Työryhmä toimi ympäristöministeriön johdolla. Työryhmässä olivat edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisfoorumi ry, Vanhustyön keskusliitto ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Suomen Kuntaliitto ry, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry ja Rakennusteollisuus RT ry.

Lähde: ym.fi