Pietilä-akseli, Hervannan kruunu 1979

Hervannan keskusta muuttui kerralla ja ehkä elämäkin, kun toivotut liikekeskus ja vapaa-aika- sekä seurakuntakeskus avattiin syyskyyn lopussa. Samaan aikaan Tampere vietti 200-vuotisjuhliaan.

Pian Hervantakeskusta kutsuttiin Tapsantoriksi kauppias Tapio Tamminiemen marketin mukaan. ”Mennään Tapsantorille!” Toinen market oli T-market Jori, kauppias Jori Rinteen mukaan. Yhtä tunnettu sekin. Tapsa ja Jori. Vielä kauppakeskuksen laajennuksen jälkeenkin Tapsantori säilyi pitkään asukkaiden puheessa ennen kuin nimi Duo vakiintui käyttöön.

Reima Pietilä: ”Hervantakeskus on kuin rautatieasema, jossa koko ajan tapahtuu jotain. Toisessa päässä on kahvila, kummallakin sivulla junavaunut. Ehtii vielä juoda kupillisen ennen lähtöä. Toivottavasti se kahvi on aikanaan hyvää!”

Eduskuntavaaleissa ainoa hervantalainen ehdokas, kokoomuksen Anneli Taina oli Hervannan ääniharava, hän sai 3201 ääntä. Hervanta sai ensimmäisen maailmanmestarinkin, kun suunnistuksen huippunimi hervantalainen Outi Borgenström voitti MM-kullan.

Kaupunki jaettiin kahdeksaan poliisialueeseen, joista Hervannan, Kaukajärven, Vehmaisten ja Messukylän alue oli yksi. Ylikonstaapelit Pekka Lehtonen ja Mikko Nurminen nimettiin tuolloin Hervannan aluepoliiseiksi.

Monille hervantalaisille pojille alkoivat mieleiset ajat Matti ”Asseri” Nybergin aloittaessa seurakunnan poikatyön Hervannassa.

Eräs lenkkeilijä tapasi Kanjonin sillan alapuolella riippuvan kaukolämpöputken päältä tasapainoilevan poikajoukon, nuorin sirkustaiteilijoista oli viiden vanha. Tämä hengenvaarallinen harrastus oli silloin hurjimpien poikien miehuuskoe.

Tampereen kaupunginorkesteri järjesti ensimmäisen lähiökonsertin Hervannassa, vapaa-aikakeskuksen palloilusalissa, solistina oli Mauno Kuusisto. Yleisömenestys oli hyvä.

Hervanta-keskuksen yrittäjät aloittivat Meriitti-tiilen jakamisen perinteen. Ensimmäisen tunnustus- valtaisella SOTEi- ja arvolähtöisellä utuisi hyvin elystäkin."

Sari tiilen Hervannan hyväksi tehdystä työstä sai kaupunginjohtaja Pekka Paavola

Hervannan luonnonsuojeluväki järjestäytyi asukasyhdistyksen jaostoksi. Ensimmäisessä tilaisuudessa harmiteltiin Hervannan valtaväylän rakentamisen yhteydessä syntyneitä tuhoja. Hervannan Koukkurahkan suoalueen todettiin olevan Tampereen viimeinen suoalue.

Lähteet:

Kotiseutukokoelman lehtileikearkisto; Mikko Närhi – Vuorenpeikkojen maa 1993; Sirpa Koivu - Tytärkaupungin valot 2013; Sirpa Koivu - Työtä Hervannan hyväksi 40 vuotta, 2015.