-vuotiaan FORCITin viime vuosikymmenet toimitusjohtajien silmin

Teksti Saila Pesonen Kuvat Forcitin kuva-arkistot

FORCIT juhlii tänä vuonna kunnioitettavaa 130. toimintavuottaan. Yrityksen historia alkoi vuonna 1893 Hankoon perustetusta vaatimattomasta dynamiittitehtaasta. Kontrasti on suuri verrattuna tämän päivän FORCITiin, joka on kaivos- ja rakennusalaa palveleva kokonaisvaltainen kansainvälinen räjähdealan konserni.

Haastattelimme FORCITin neljää viimeisintä toimitusjohtajaa – Erkki Wiinamäkeä (toimitusjohtajana 1985–2000, Johan Signelliä (2000–2006), Ulf Sjöblomia (2006–2019) ja Joakim Westerlundia (2019–) – yrityksen viimeisten vuosikymmenten kehityksestä ja suunnasta.

Kehitys – pitkän iän edellytys

FORCIT oli vuonna 1985 Erkki Wiinamäen aloittaessa toimitusjohtajana varsin erilainen yritys kuin nyt. Tuolloin FORCITin tuotanto jakautui kahden tukijalan varaan: räjähdeaineiden lisäksi FORCIT oli valmistanut jo vuodesta 1967 alkaen polymeeridispersioita, joita käytettiin maali- ja liimateollisuudessa sideaineina. Dispersiot muodostivat aina vuoteen 2008 saakka suuren osan yrityksen liikevaihdosta, ja niitä vietiin jonkin verran myös ulkomaille. Räjähdysaineita myytiin pääasiassa kotimaahan.

"Yksi merkittävimmistä kehityskuluista aikanani oli räjähdekaupan kehittyminen ja virtaviivaistuminen. Vuonna 1990 räjähdekauppa yksinkertaistui nykyiseen muotoonsa, mikä tarkoitti sitä, että turhat välikädet (Räjähdysainekonttori, tukkukaupat) jäivät pois ja saimme suoran yhteyden asiakkaisiin ja mahdollisuuden neuvotella hinnoista ja siten vastata kilpailuun ja maahantuontiin”, sanoo Erkki Wiinamäki.

Toinen merkittävä kehitysaskel Wiinamäen aikana oli, kun FORCIT osti Kemiralta Patria Oy:lle siirtyneen louhintaräjähdeliiketoiminnan. Investointi oli FORCITin silloisen mittakaavan mukaisesti huomattava, ja hankkeen onnistuminen oli varsin merkittävä yhtiön tulevaisuutta ajatellen. Jos ostaja olisi ollut ulkomainen räjähdeyhtiö, olisi FORCITin tulevaisuus ollut epävarmempi. ”Kaupan myötä tullut ammattitaitoinen henkilökunta, Kemiitti- ja Kemix-tietotaito sekä niiden valmistusinfra osoittautui odotustemme mukaisesti hyvin merkittäväksi”, sanoo Wiinamäki.

Johan Signellin aikana tehtiin investointeja niin räjähde- kuin dispersiopuolellekin. Vihtavuoren nallituotanto automatisoitiin, ja kappaletavararäjähteiden myymisen lisäksi yhä suurempaan rooliin nousi panostuspalvelun tarjoaminen, mikä johti myös panostusajoneuvojen määrä lisääntymiseen. Dispersiotehtaassa investoitiin uuden reaktorin rakentamiseen ja Hangon vapaasataman varastointitilojen laajentamiseen. Dispersiopuolella myös valmisteltiin ja aloitettiin rakennustyöt dispersiotehtaan perustamiseksi Venäjän Ramenskojeen.

Vuonna 2008 Ulf Sjöblomin toimiessa toimitusjohtajana Venäjän tehdas yhdessä koko dispersiotoiminnan kanssa myytiin Roohm & Haas -nimiselle amerikkalaiselle yhtiölle. Myynnistä saatu raha käytettiin räjähdeliiketoiminnan kehittämiseen.

”Investoimme pumpattaviin emulsioräjähteisiin. Kauteni alussa myynti oli 80-prosenttisesti patrunoituja räjähteitä ja 20-prosenttisesti emulsioräjähteitä. Tämä muuttui niin, että pumpattavien emulsioräjähteiden osuus nousi yli 80 prosenttiin, patrunoitujen räjähteiden osuuden ollessa alle 20 prosenttia”, kertoo Sjöblom.

Sjöblomin toimitusjohtajuuskaudella suuri muutos oli myös se, FORCITin muut pääomistajat lunastivat Dyno Nobelin omistaman 20 %:n osuuden FORCITin osakekannasta. Näihin aikoihin luotiin myös FORCITin kolme nykypäivänäkin toiminnassa olevaa liiketoiminta-aluetta: FORCIT Explosives, FORCIT Defence ja FORCIT Consulting. FORCIT Explosives ja FORCIT Consulting lähtivät laajenemaan pohjoismaisiksi toimijoiksi, ja FORCIT Defence myi tuotteitaan ulkomaille.

Sekä Erkki Wiinamäki, Johan Signell, että Ulf Sjöblom haluavat nostaa erityisesti esiin Defence-puolella tehdyn epäherkän räjähteen kehitystyön. Kehitystyö aloitettiin vuonna 1985, ja vuonna 1995 päästiin allekirjoittamaan sopimus, jossa FORCIT sitoutui toimittamaan Puolustusvoimille merimiinoja, joiden räjähteenä oli tätä mullistavaa muovisidosräjähdysainetta (FPX 7/FOXIT). Epäherkkää sotilasräjähdettä lähdettiin myymään myös ulkomaille, ja vuonna 2006 FORCITin epäherkkien räjähteiden teknologia palkittiin NATOn arvostetulla räjähdeturvallisuuspalkinnolla.

Tänä päivänä FORCIT on suurempi ja kansainvälisempi kuin koskaan. ”Ulkoisista ympäristön turbulenssista huolimatta FORCIT on pystynyt panostamaan kehitykseen ja kasvuun, mikä on oiva osoitus yrityksen resilienssistä. FORCIT on myös tänä päivänä entistäkin yhtenäisempi organisaatio, vaikka työntekijämme ovatkin levittäytyneet maantieteellisesti laajalle alueelle toimipisteverkkomme kehittyessä yhä kattavammaksi”, sanoo Joakim Westerlund.

Eteenpäin haasteista huolimatta

Pitkään historiaan osuu väistämättä myös kivikkoisempia paikkoja, joista kuitenkin on selvitty eteenpäin.

Erkki Wiinamäen haastavimmat ajat toimitusjohtajana osuivat heti hänen kautensa alkuun. Tuiki tavallinen työpäivä joulukuussa 1985 sai dramaattisen käänteen, kun kesken käyttöönottotarkastuskokouksen kahdeksan tullin edustajaa tuli hakemaan Wiinamäen Hangon poliisilaitoksen selliin, jossa häntä pidettiin ja kuulusteltiin kahdeksan vuorokauden ajan. Oy Forcit Ab:tä, Erkki Wiinamäkeä, yhtiön hallinnollista johtajaa sekä edeltävää toimitusjohtajaa epäiltiin räjähteiden salakuljetuksesta. Raastuvanoikeuden 16.6.1988 antama päätös oli kaikilta osin vapauttava.

Uuden kehittäminen on kivaa, mutta jostain olemassa olevasta luopuminen on raskasta, varsinkin kun päätös saattaa johtaa irtisanomisiin.

”Tämä pitkä 2,5 vuoden mittainen ajanjakso oli varsin haastava. Samalla, kun oli perehdyttävä uuden vakanssin mukanaan tuomiin tehtäviin ja velvoitteisiin ja hoidettava työt, oli myös valmistauduttava huolella jokaiseen oikeuden istuntoon. Raskasta oli myös perheeseen ja muihin läheisiin sekä työtovereihin kohdistuva negatiivinen julkisuus. Onneksi en havainnut minkäänlaisia mainehaittoja syntyneen oikeuden päätöksen jälkeen yritykselle tai syytettynä olleille.”

Johan Signellin aikana FORCIT kohtasi tutulta kuulostavan haasteen: raaka-ainepulan. Vuonna 2004 dispersioiden valmistuksessa käytetyt raaka-aineet loppuivat maailman- laajuisesti, minkä seurauksena FORCIT joutui myymään ”ei-oota”. ”Suuremmat kilpakumppanimme, joilla oli omaa raaka-ainetuotantoa, olivat tällöin vahvoilla, mutta onnistuimme kuitenkin saamaan valtaosan FORCITin dispersiotehtaan asiakkaista takaisin”, kertoo Signell.

Ulf Sjöblomin mukaan haasteet liittyvät usein yrityksen kehittymiseen. ”Kun yritys on niin vanha kuin FORCIT, merkitsee uuden toiminnan kehitys useimmiten myös sitä, että on luovuttava vanhoista tuotteista, toiminnoista ja toimintatavoista. Uuden kehittäminen on kivaa, mutta jostain olemassa olevasta luopuminen on raskasta, varsinkin kun päätös saattaa johtaa irtisanomisiin.”

Mieleenpainuvia hetkiä matkan varrelta

Matkan varrelle on mahtunut monia mieleenpainuvia hetkiä. Erkki Wiinamäki muistelee ilolla FORCITin 100-vuotisjuhlia, joita juhlittiin Hangon tehtaalla 21.5.1993. Juhla noudatteli pitkälti samaa kaavaa kuin vuonna 1943 sodan aikana järjestetty FORCITin 50-vuotisjuhla. Vieraat kuljetettiin juhlapaikalle Helsingistä lähteneellä juhlajunalla, jonka päätepysäkki oli tehdasalueella päärakennuksen edessä.

Varjon 100-vuotisjuhlallisuuksien päälle langetti juhlien jälkeen 7.6.1993 sattunut vakava räjähdeonnettomuus merimiinan räjähdettyä ennakoimattomasti. Onnettomuudessa olisi ollut ainekset hyvin vakaville seurauksille, mutta tilanteesta selvittiin onneksi lievillä loukkaantumisilla ja taloudellisilla vahingoilla. ”Monet pitivät sitä ihmeenä”, toteaa Wiinamäki.

Ulf Sjöblomin mieleen on jäänyt erityisesti merkittävän toimitussopimuksen allekirjoittaminen Aitikin edustajien kanssa Tukholmassa vuonna 2010. ”Tilaisuus oli iloinen ja täynnä molemminpuolista kunnioitusta ja uskoa tulevaisuuteen”.

Kaiken kaikkiaan mieleen tuntuvat jääneen kohtaamiset ihmisten kanssa, eivät ehkä niinkään tavalliset tiistait toimistolla. “Merkityksellisimpiä ovat hetket, joita olen päässyt viettämään tehtailla, asiakkaiden luona ja työmailla”, kiteyttää Joakim Westerlund.

FORCIT: vakaa ja eteenpäin suuntautuva Kysyttäessä toimitusjohtajilta siitä, millainen yritys FORCIT on tai oli heidän aikanaan, löytyy vastauksista paljon samaa.

”Yritys on yhtä kuin sen työntekijät. FORCITin työntekijät ovat mielestäni osaavia ammattilaisia, ylpeitä osaamisestaan, ratkaisukeskeisiä, luotettavia, lojaaleja yritykselle ja valmiita muutoksiin. FORCIT on markkinoilla luotettava, osaava ja eteenpäin pyrkivä toimija, riippumatta siitä kuka yrityksen toimitusjohtajana kulloinkin toimii. Se lienee myös firman pitkän iän salaisuus”, tiivistää Ulf Sjöblom.

”FORCITilla oli maine vanhana ja vakavaraisena yrityksenä, jonka henkilöstövaihtuvuus oli pieni”, muistelee Johan Signell 2000-luvun alun FORCITia.

Toimitusjohtajana vuodesta 2019 toiminut Joakim Westerlund on samaa mieltä: ”Tämän päivän FORCITia voisi luonnehtia on eteenpäinpyrkiväksi, kehittyväksi ja luotettavaksi. FORCITin suunta on vahvasti eteenpäin.” y

Johan Signell nousemassa autoon läksiäisissään. Autonkuljettajana dispersiotehtaan tuotantopäällikkö Björn-Erik Lindqvist.

FORCITin tehtaan oma palokunta maaliskuussa 1979. Erik Himberg vasemmalla..