Arktiset alueet

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA

Arktinen merijää peitti toukokuussa 12,2 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 1,0 miljoonaa neliökilometriä eli n. kahdeksan prosenttia vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa pienempi. Merijään laajuus toukokuussa oli havaintohistorian viidenneksi pienin. Pienin toukokuun laajuus on mitattu vuonna 2016.

Merijään sulaminen koillisväylän varrella on alkanut. Merijään laajuus poikkesi eniten keskimääräisestä itäisellä Barentsinmerellä ja Karanmerellä Novaja Zemljan läheisyydessä, missä lämpötilat olivat toukokuussa erityisen korkeita. Myös Hudsoninlahden pohjoispuolella ja Atlantin länsipuolella Labradorinmerellä ja Baffininlahdella merijäätä oli keskimääräistä vähemmän. Ainoastaan Huippuvuorten länsipuolella merijäätä on ollut viime kuukausien ajan keskimääräistä enemmän.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella toukokuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta toukokuussa 2020.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus