Lappi välttyi ennätystulvilta

peräti 26,0 °C:n keskilämpötilalla (taulukko 1). Myös toinen sija osuu lämpimälle 1930-luvulle. Vuoden 1936 juhannusviikon päivien keskilämpötilat olivat tasaisesti korkeita ja päivän ylimmät lämpötilat rikkoivat selvästi hellerajan. Suomessa hellaraja rikkoutuu, kun lämpötila nousee yli 25,0 asteen. Tilastojen mukaan nykyilmastossa joko juhannusaattoon tai -päivään osuu hellesäätä keskimäärin kerran neljässä, rannikoilla keskimäärin kerran viidessä ja Lapissa keskimäärin kerran 10 vuodessa. Molempiin päiviin sattunut helle on harvinainen. Tällä vuosituhannella ensimmäinen 20 °C keskilämpötilan ylitys juhannuspäivänä sijoittuu tarkastelussa 17. sijalle (21,2 °C).

Myös kylmimmät vuorokauden keskilämpötilat sijoittuvat menneille vuosikymmenille, ja vain vuoden 2014 juhannus nousee kylmien juhannusten joukkoon. Moni varmasti muistaa tuon juhannuksen, jolloin paikoin havaittiin räntäkuuroja.

Juhannusviikkojen lämpötilatarkastelussa edellisen taulukon kärkivuodet nousevat uudelleen esille. Vuonna 1935 juhannusviikko alkoi viileänä, noin 14 asteen päiväkeskilämpötilalla, mutta nousi juhannuspäivän ennätykseen 26,0 asteeseen. Muutos oli siis 12 astetta. Sen sijaan vuonna 1944 juhannusviikon alku oli lämmin, noin 19 astetta, mutta sää viileni juhannukseksi 8,7 asteeseen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että ajanjaksolla 1845–2019 juhannuspäivä oli 19 kertaa viikon lämpimin päivä ja 17 kertaa viikon viilein päivä. Taulukon ylimmistä ja alimmista juhannusviikon keskilämpötiloista näet Ilmastokatsaus.fi-sivustolta.

JUHANNUS MUUTTUVASSA ILMASTOSSA

Viime vuosien juhannukset eivät nouse selvästi esille tässä tarkastelussa. Pääsyynä on, ettei lämpenevän ilmaston vaikutus juuri näy yhden satunnaisen viikon säätilassa. Toisaalta ilmastonmuutos lämmittää Suomen talvia voimakkaammin kuin kesiä.

Kuvassa 1 nähdään koko juhannusviikon keskilämpötiloja. Kuvassa näkyy, että juhannusviikkojen keskilämpötila nousi ajanjaksolla 1845–2019 noin 1,5 astetta. Lisäksi havaitaan, että lämpimien ja kylmien viikkojen esiintyminen ja vaihteluväli on pysynyt suunnilleen ennallaan. Suomen ilmaston luontainen, vuosien välinen vaihtelu siis jatkuu, vaikka ilmasto lämpeneekin. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta voit tutkia Suomen juhannusaaton ja -päivän säitä vuodesta 1981 lähtien.

Achim Drebs, Tiina Ervasti

Runsasluminen talvi loi otolliset olosuhteet Pohjois-Suomen kevättulville. Toukokuun alussa useilla Lapin havaintoasemilla lumensyvyys oli vielä metrin luokkaa ja toukokuun päättyessäkin muutamilla asemilla oli yli 40 cm hankia. Myös lumen vesiarvot olivat korkeat. Toukokuun alussa Pohjois-Lapissa vesiarvo oli paikoin 20–30 mm suurempi kuin koskaan mittaushistoriassa.

Lumen sulaminen pääsi kunnolla vauhtiin toukokuun puolessa välissä ja tulvahuippu saavutettiin lopulta touko-kesäkuun vaihteessa ja Torniojoella kesäkuun toisella viikolla. Tulvan aikaan sademäärät jäivät melko vähäisiksi ja ennätystulvilta vältyttiin. Toukokuun kylmät jaksot hillitsivät ja pidensivät tulvaa. Vesi nousi kuitenkin vahinkorajan yli esimerkiksi Rovaniemellä, missä tulvan suuruus oli hyvin lähellä vuosien 1973 ja 1993 tulvien tasoa.

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus auttoi ELY-keskuksia, pelastuslaitoksia ja muita viranomaisia varautumaan tulvatilanteeseen toimittamalla ajantasaiset tulva- ja sääennusteet sekä ylläpitämällä tulvatilannekuvaa.

Kaisa Solin