FINSKAPINGST.ORG PÄÄSEVÄTKO PORONHOITAJAT TAIVAASEEN? • SIVU

Puoli vuotta sitten sain vierailla Lapin seurakunnissa ja kertoa muun muassa Pohjois-Venäjän ja -Siperian vähemmistökansoista. Pakkasmittari osoitti jonain päivänä jopa 30 astetta pakkasta ja vaaleat lumikinokset näyttivät kauniin puhtailta – samanväriseltä kuin valkopukuisen joukon vaatetus eräänä päivänä Taivaassa. Joukko, joka koostuu kaikista kanoista, sukukunnista ja kielistä.

Kokouskierrokseltani muistan kaksi varsin erikoista tapausta: Eräässä kaupungissa näin kymmenittäin kiinalaisia turisteja. He kuljeskelivat kiikarit kädessään kaupungilla, yrittivät jopa päiväsaikaan tarkkailla taivasta ja suurin toivein etsiskellä revontulia…

Yhdessä katselimme myöhemmin netistä, milloin ja missä niiden ilmeneminen olisi kaikista todennäköisintä. Valitettavasti jouduimme toteamaan, että olivat ehkä tulleet katselemaan taivasta väärään paikkaan ja väärään aikaan.

Seuraava yllätys tuli, kun ajelin Jällivaarasta Jokkmokkiin (Jokimäki saamen kielellä). Jouduin pari kertaa väistelemään autollani poroja, jotka kuljeskelivat pitkin tien reunaa – poronhoitajat kävelivät perässä laumaansa valvoen. Hiljentäessäni vauhtia minun ja ”poropaimenen” katseet kohtasivat. Havahduin sisimmästäni nousseeseen kysymykseen: Pääseeköhän poronhoitaja taivaaseen? Onkohan hän kuullut Jeesuksesta Jumalan poikana – pelastajana?

Kysymykseni nousi ilmeisesti siitä, kun pari viikkoa aikaisemmin olimme Avainmediassa keskustelleet Venäjän vähemmistökansoista ja todenneet juuri Pohjois-Uralin ja -Siperian kansojen parissa erityisen alhaiset lukumäärät evankelisia kristittyjä. Lisäksi suuri osa heistä oli suomensukuisia – kansoja, jotka olimme lähetystyössämme osittain unohtaneet.

Venäjän saamelaisia on yhteensä noin 2.000. Heidän paristaan tuskin löytyy 15 evankelista kristittyä. Manseja on 3.000 ja uskoon tulleita, kastettuja alle 20. Selkuppeja on 3.500, uskovia tuskin 30, nenetsejä 45.000, evankelisia kristittyjä alle 60, hanteja 32.000, uskovia ehkä korkeintaan 300. Uudestisyntyneitten lukumäärä lasketaan siis promilleissa. Hengellisen työn haasteet ovat niin suuria, etten ole saanut mielelleni rauhaa.

Monet uskoon tulleista poronhoitajista ovat olleet jäseninä venäjänkielisissä seurakunnissa. Viime aikoina useat Uralin ja Siperian kirkot ovat kuitenkin kieltäneet vähemmistökansojen järjestämät omakieliset jumalanpalvelukset. Ne oletetaan sotivan Venäjän isänmaallisuutta ja patriotismia vastaan. Siksi poronhoitajat kokoontuvat nykyään jumalanpalveluksiin kodeissaan, jotka on pystytetty tundra-alueille – poronnahat suojelevat kylmältä ja savu tupruttaa romanttisesti majan katon aukosta kokouksienkin aikaan. Silloin kuin luetaan Raamattua, pitää kodan olla erityisen lämmin.

Monet näistä kansoista ovat viime vuosina saaneet ensimmäiset raamatunosansa.

Niitä tutkistellaan suurella mielenkiinnolla. Omakielisiä hengellisiä lauluja lauletaan. Joskus jopa karkeloidaan Vanhan testamentin psalmeilla sanoitetun musiikin soidessa. Olisi hauskaa tietää mitä kodan ympärillä käyskentelevät porot ajattelevat sävelten uudenlaisista soinnuista.

Pääsiäisen aikoihin Ruotsin ja Walesin seurakunnat järjestivät Avainmedian kanssa yhteisen raamattukoulun Pohjois-Venäjän kansoille Tallinnassa ja Saarenmaalla. Oppilaat vierailivat kymmenissä seurakunnassa ja innoittivat Baltian uskovia heimokansojen lähetystyöhön. Kokouksissa laulettiin taivaasta, Jeesuksesta ja heprealaisia Shalom-lauluja. Kesäisin aurinko ei juuri laske hantien, nenetsien, selkuppien ja saamelaisten metsästysmailla. Yöt ovat valkeita eikä oikein aina saa nukuttua. Silloin poronhoitajat lukevat Raamatun kertomuksia ja rukoilevat. Päivisin he seuraavat eläinten liikkeitä ja kulkevat pitkiä matkoja jopa aivan uusille kalastus- ja metsästysmaille. Mukanaan heillä on vähemmistökansojen hengellistä kirjallisuutta, jota he lukevat tapaamilleen ystäville ja sukulaisilleen. Iltanuotiolla katsellaan taivaalle ja laulellaan hengellisiä lauluja. Kerrotaan uusille ihmisille Jeesuksesta. Heille on erityisen tärkeätä, että he saavat olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja että kaikki poronhoitajat pääsevät eräänä päivänä Taivaaseen.

Rauli Lehtonen toimii pastorina Tukholman helluntaiseurakunnassa ja myös Ruotsin helluntaiherätyksen Euroaasia-valiokunnan puheenjohtajana.

rauli.lehtonen@gmail.com

Teksti: MIKA KOSONEN Kuvat: KAIROS

Alkuvuodesta ensimmäinen kurssi pidettiin Eskilstunassa ja palaute kurssilaisilta oli myönteinen. Seurakunnan paimen Carl-Vilhelm Hasselgren sanoi kurssin jälkeen, että hän toivoo, että kaikki Eskilstunan helluntaiseurakunnan jäsenet kävisivät kurssin. Toinen kurssilaisista oli käynyt tosi raskaita asioita läpi elämässään eikä enää halunnut olla Jumalan käytössä. Kuitenkin kurssin aikana toivo heräsi siitä, että Jumala haluaa vielä käyttää häntä.

Boråsissa, Pingstkyrkanissa, pidettiin maaliskuussa kurssi Eskilstunalaisten Sirpa Viljasen ja Ritva Kankkusen avulla. Nuorin kurssilainen oli 19-vuotias ja vanhin reilusti yli 70-kymmenen. - Kun kurssin viimeisenä päivänä kurssilaiset kertoivat mitä Jumala oli tehnyt heidän elämässään kurssin aikana, ymmärsimme, että syvälle oli kurssin opetus ja videot koskettaneet.

- Uusi näky ja suunta olla Jumalan käytössä olivat kasvaneet.

Kairoskurssin Ruotsin koordinaattori Mika Kosonen sai kutsun tulla mukaan maaliskuussa maailmanlaajuiseen konsultaatioon Simply Mobilizingin (lähetysjärjestö joka on perustanut Kairoskurssin ja muita kursseja) pääkonttoriin Butuan Cityyn Filippiineille. Paikalla oli 48 johtajia yli 20:nestä maasta. Mika edusti Eurooppaa yhdessä brittiläisen Linda Hardingin ja romanialaisen Adi Bratosin kanssa.

Mika kertoo kuinka viikko Filippiineillä oli todella merkittävä. - Sain kuulla mitä Jumalaa tekee maailmalle Kairoskurssien kautta. Se oli niin rohkaisevaa, työ menee vahvasti eteenpäin. - Puhuimme tulevaisuuden haasteista ja näystä. Haaste olla mukana mobilisoimassa maailmaan kristittyjä löytämään oman paikkansa Jumalan pelastussuunnitelmassa on suuri. Maailmassa on noin 700 miljoonaa uudestisyntynyttä uskovaa, jos jokainen saavuttaisi kymmenen (10) ihmistä Jeesuksella, niin maailma saavutettaisiin. Vähiten saavutettua kansoja on noin 7.000 etnistä kansanryhmää 3 miljardin väestössä, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta. Paikallisia seurakuntia on maailmassa noin viisi miljoonaa, eli noin 700 seurakuntaa yhtä vähiten saavutettua kansaa kohden. - Eikö 700 seurakuntaa voisi saavuttaa yhden kansan? Haaste on valtava mutta myös saavutettavissa jos me kaikki olemme mukana rukoillen, antaen ja lähtien! Minkä kansan sinun seurakuntasi saavuttaa?

Huhtikuussa oli Simply Mobilizingin Euroopan kokoontuminen Romanian pääkaupungissa Bukarestissa. Paikalle tuli yli 100 osallistujaa 27 eri maasta. Simo ja Raija Lager, Jonas Päivärinta ja Mika Kosonen edustivat Ruotsia.

- Oli innoittavaa nähdä näin monesta maasta tulevia mobilisioijia, joilla on sama näky ja into viedä evankeliumin sanomaa eteenpäin. Oli siunaava kokemus olla yhdessä Eurooppa Kairosperheen kanssa, Raija Lager toteaa. Eurooppa on suuri lähetyskenttä tänään. Monissa Euroopan maissa on ainoastaan muutama prosentti uskovia. Kyse ei ole siitä, että eikö Jumala rakastaisi meidän maanosaamme vaan siitä, että nousemmeko me uskovina kantamaan vastuuta Euroopan evankelioimisesta. Meidän täytyy lähteä liikkeelle.

Bukarestissa siunattiin myös Mika Kosonen uuden Euroopan johtotiimin koordinaattoriksi. Linda Harding, Englannista on kantanut vastuuta 19 vuotta Euroopan työstä ja hän jätti nyt vastuut viiden hengen tiimille, jota Mika johtaa. Mika jättää elokuussa puoliaikaisen opettajatyönsä ja alkaa kokoaikaiseksi mobilisoijaksi työkenttänään Ruotsi ja Eurooppa.

Teksti: Timo T. Pellinen Kuvat: Perhealbumi

Anja, 54, on syntyisin Suomesta Valkeakoskelta. Anjan mies Berth, 58, on ruotsalainen ja syntyjään Tierpissä. Berth on ammatiltaan linja-auton kuljettaja ja kansallinen presidentti järjestössä nimeltä ”Ambassadors For Jesus Christ Motorcykle Ministry”. - Ja sitten on kuopus Mattheuz, 17. Hän on syntynyt täällä Sundsvallissa ja käy ensimmäistä vuotta lukiota. - Itse olen ammatiltani henkilökohtainen avustaja ja toimin sihteerinä samassa järjestössä kuin mieheni Berth on puheenjohtajana. Suuri harrastukseni on tehdä vihkoja leireille ja minne niitä tarvitaan, Anja kertoo.

- Meille Jumala siunasi kaksi poikaa, josta vanhin, vuonna 1995 syntynyt Christian, on jo Taivaan kodissa. Hän kuoli palo-onnettomuudessa 2007.

- Minä muutin vanhempieni kanssa Sundsvalliin, kun olin 10-vuotias. Olin tullut uskoon 9-vuotiaana ja täytyin Pyhällä Hengellä 11-vuotaana. - Menin upotuskasteelle ja liityin seurakuntaan, missä olen palvellut siitä saakka. Se on ollut armoa.

- Vuonna 2007 meidän rakas Christian sai muuttaa Taivaaseen, hän oli silloin 12-vuotias. Oli aurinkoinen, lämmin ja kaunis tiistaipäivä juuri ennen juhannusta. - Siitä tuli meidän elämämme kaikista mustin päivä. Miten olenkin nurissut Jumalaa vastaan monta kertaa, etenkin ne ensimmäiset vuodet. - Kuitenkin Berthin kanssa päätettiin jo ensimmäisenä päivänä, että meillä ”ei ole julma Jumala”. Vaikka olemme uskovaisia, niin maailma on paha ja meille tapahtuu monia pahoja asioita. - Ainoa ero meidän ja naapurimme kanssa on, että jos tämä olisi tapahtunut heille, niin heillä ei olisi ollenkaan ollut toivoa, Anja kertoo.

- Me tiedämme, että kohta näemme taas poikamme Jeesuksen luona paremmassa maailmassa. Päätimme, että emme halua tulla katkeraksi Jumalaa kohtaan. - Tänään voin jopa nähdä sen, että mitä Christianille tapahtui, ei ole se pahin asia. Katso vaikka maailman ihmisten kohtailoihin. Christaian kuolema ja koko onnettomuus oli Berthille vakava paikka. Hän joutui psykiatriselle osastolle sairaalaan pian onnettomuuden jälkeen. - Berth oli siellä noin viisi viikkoa ennen kuin pääsi kotiin. Silloin yksi meidän ystävistämme halusi Berthin mukaan moottoripyörätapahtumaan Tukholmaan. - Sinne lähdimme molemmat ja siellä tapasimme motoristeja, ihania uskovaisia ihmisiä, jotka ajoivat prätkillä. Ne olivat silloin ihmisiä niin Jumalan lähettämiä meidän elämään ja juuri oikeaan aikaan.

- Christianin kuoleman jälkeen meinasi meidän avioliittomme hajota kokonaan, olipa jo niin pitkällä, että minä olin jo muuttanut omaan asuntoon, Anja muistelee. - Surimme erikseen ja emme meinanneet löytää takaisin toisiimme ollenkaan. Meidän perheemme tilanne oli niin paha, että jouduin kääntymään Jumalan puoleen ja pyytämään apua. Omat konstit ei enää toimineet. - Ja Jumala kuuli rukoukset. Tänään on kaikki anteeksiannettu ja sovittu Jumalan edessä – Jumalan kunniaksi!

- Tapasimme Pontus J Backin, joka on AFJCMMin Euroopan perustaja. Pontus kysyi meiltä, jos haluaisimme tulla mukaan toimintaan. - Ajateltiin ja rukoiltiin asiaa ja päätyimme siihen, että tällä tavalla haluamme palvella Jumalaa perheenä. - Olemme saaneet rakentaa ystävyyssuhteita moniin eri ihmisiin. Viemme todistusta Jeesuksen rakkaudesta ja sovitustyöstä sanoin ja elämän todistuksella. Ehkä he ovat juuri sellaisia ihmisiä, että olemme heidän ainoita ystäviään.

- Olen syntynyt Suomessa 1965. Vanhemmilleni tuli heti ero. Jäin mummolaan ja äiti tuli Ruotsiin etsimään parempaa elämää. Hän tapasi ja rakastui kasvatti-isääni ja he hakivat minut Ruotsiin. Olin tuolloin kaksi vuotta vanha. - Isäni oli hieno ihminen, mutta hänellä oli ongelma alkoholin kanssa. Hän välillä joi kuukausia ja tämä oli raskasta aikaa äidille. - Tuli muutto Katrineholmiin, missä äiti ja isä tulivat uskoon. Vanhempien elämä muuttui tosiaan. - Päätin silloin 9-vuotiaana, että jos on joku voi muuttaa isän, niin silloin minäkin haluan uskoa Häneen! Muutimme sieltä Sundsvalliin ja 11 vuotiaana täytyin Pyhällä Hengellä ja minut kastettiin. Olen siitä lähtien kuulunut Sundsvallin Pingstkyrkan suomalaiseen ryhmään.

- Ilman uskoa Jeesukseen en jaksaisi. Siinä on minun toivoni nähdä Christianin uudelleen. Siinä on myös tulevaisuuden toivoni täällä ”pimeässä” maailmassa. - Näkisin, että elämä ja tulevaisuus voi olla hyvinkin lyhyt täällä maan päällä, mutta toivon, että voisin olla Jumalan käytössä Hänen armostaan. - Lapsuudesta saakka olen toivonut, että saisin olla siinä juuri herätyksen keskipisteessä, kun se tapahtuu!

Anja kertoo, kuinka hän on mukana seurakunnan eri työmuodoissa. - Leirityössä olen vastuussa. Jumalanpalveluksissa laulan ja johdatan toisia laulamaan. - Haasteita piisaa. Erikoisesti haluan muistaa uskomattomien perheiden lapsia. Anjalla on myös käytännön esimerkki. - Ajatus on, että kun teen tehtävät vihkoon lapsille, se on kuin muisto, joka jää jäljelle. Vaikka leirin teema oli mikä tahansa, niin on aina mukana ohjeet ”Kuinka tulemme uskoon, miten löytää Jeesus?”. - Kaikki toiminta on melkein ruotsiksi, koska meillä on suurin osa lapsista perheistä, joissa ei vielä niin hyvin tunneta Jeesusta. Ja jos vaikka vanhemmat katsovat lastensa vihkoja, niin hekin saavat evankeliumin osakseen. - Ilon aiheina pidän sitä, kun leireillä tulevat lapset uskoon ja elävällä tavalla löytävät Jeesuksen omakohtaisena pelastajanaan, Paimenenaan.

- Seurakuntatyö kyllä menestyy, jos puhumme ja opetamme kielellä, jonka nuoremmat ymmärtävät. Kaikki leirit ovat esimerkiksi ruotsiksi. - Tämä sukupolvi ja nuoremmat puhuvat, lukevat ja kirjoittavat paremmin ruotsia. Meillä ei ole enää yhtä paljon maahanmuuttajia kuin ennen vanhaa. Uskon myös, että työtä tulisi tehdä kirkkosalin ulkopuolella. Siellä onkin sitten monia kieliä ja kulttuureita.

- Jos oloisit kysynyt kymmenvuotiaana niin vastaus olisi ollut: Lähetystyöntekijä Afrikassa ja lastenkodin äitinä. - Tänään: En ihan tiedä. Toivon kuitenkin olevani Jumalan johdossa ja käytössä kaikista huolimatta!

Sinä ja minä, aivan jokainen ihminen, me tarvitsemme Jeesusta. Hän on tuki ja turva. Häneen voi luottaa, siksi tee parannus kääntymällä tietoisesti pois pahasta. Mistä on oikein kysymys? Usko, että Jeesus kuoli puolestasi ristillä ja nousi kuolleista. Apostolien teot 2:38 sanoo: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan”. Kutsu rukouksessa Jeesusta tulemaan elämäsi Herraksi.

Raamattu vakuuttaa, että sanoillasi on merkitystä: ”Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva”. (Paavalin kirje roomalaisille 10:9)

Kannattaa rukoilla paljon. Voit tehdä tästä oman rukouksesi. Tässä ajatuksia malliksi: ”Jumala, tiedän, että olen poikennut tahdostasi ja tarvitsen anteeksiantamustasi. Uskon, että annoit Jeesuksen kuolemaan puolestani. Tahdon kääntyä pois synneistäni. Kutsun nyt Sinut sydämeeni ja elämääni. Luotan ja uskon Sinuun ja tahdon ottaa Sinut vastaan Herrana ja Vapahtajana. Jeesuksen nimessä, aamen.”

Nyt olet uuden elämä alussa. Jotta voisit syventää yhteyttäsi Jeesukseen, hyvä neuvo on tämä: Lue Raamattuasi päivittäin, jotta oppisit tuntemaan Kristuksen. Aloita Uudesta Testamentista, erityisen selvänä pelastussanoman sisältö tulee esiin Johanneksen evankeliumissa. Keskustele Jumalan kanssa rukouksessa. Ota yhteyttä yhteen tai useampaan uskovaiseen, joiden kanssa voit rukoilla ja joille voit kertoa edistysaskeleistasi ja epäonnistumisistasi. Tule seurakunnan jumalanpalveluksiin tai kokouksiin mukaan. Siellä missä puhutaan ylösnousseesta, syntiensovittaja Jeesuksesta, olet oikeassa paikassa. Yhteinen usko rakentaa ja virkistää. Lue Raamatusta kasteen merkityksestä (esimerkiksi Markus 16:16, Apostolien teot 2:38, Kirje roomalaisille 6:1-6). Anna uuden elämän sisällön, rakkauden ja huolenpidon säteillä myös toisiin ihmisiin sanoissa ja teoissa. Kerro Jeesuksesta muillekin.

SILLÄ NIIN ON JUMALA >>

MAAILMAA RAKASTA-

NUT, ETTÄ HÄN ANTOI

AINOKAISEN POIKAN-

SA, ETTEI YKSIKÄÄN,

JOKA HÄNEEN USKOO,

HUKKUISI, VAAN HÄ-

NELLÄ OLISI IANKAIKKI-

NEN ELÄMÄ - JOH 3:16

”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi” (Apt. 2:1-4).

Vielä yksi vinkki: Jos sinulla on lisää kysymyksiä, katso mikä seurakunta on lähinnä sinua tämän lehden osoitteita palstalta sivulta 26. Voi tilata lukemista myös osoitteesta toimitus@uusiyhteys.se!