Rinnakkain 2017 1 nettiin

Page 1

Rinnakkain

Rintasyöpäyhdistys Europa ry:n jäsenlehti 12 | 2016 2017 Rintasyöpäyhdistys - Europa DonnaDonna FinlandFinland Ry:n jäsenlehti

KORJAUSLEIKKAUSNUMERO

Kevättä kohti Uusi hallitus esittäytyy

TRAM, LAD VAI LD? Kolme näkökulmaa rinnankorjauksiin KAKSI MIESTÄ -KAKSI RINTASYÖPÄÄ Tiesitkö tämän osaproteeseista?


Puheenjohtajalta Anu Nie mi puheen johtaja@ eu donna.fi ropawww.eu ropadon na.fi

R

intasyöpäyhdistyksen toiminnan ydin on vertaistuki. Vertaistukea toteutetaan 12-vuotiaan yhdistyksemme arvojen mukaisesti. Nämä arvot ovat yhteisöllisyys, tasavertaisuus, avoimuus ja luottamuksellisuus.

Rintasyöpvän kokeneiden vertaisyhteisössä jaetaan kokemuksia, vinkkejä ja sairas­tumisen ja hoitojen herättämiä tunteita. Tuetaan toinen toisiamme, tullaan kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Vertaisen suusta tai näppäimistöltä tulee tutun kuuloisia ajatuksia, ja on helpottavaa huomata miten omat oudoiltakin vaikuttavat ajatukset ja tuntemukset ovatkin tuttuja useimmille. Rintasyöpäpotilaiden parissa tehdyn tutkimuksen mukaan vertaistukea saaneilla elämänlaatu pysyi hoitojen aikana paremmalla tasolla kuin heidän, jotka eivät saaneet vertaistukea. Rintasyöpäyhdistyksen vertaistukiryhmiä kokoontuu seitsemällä paikkakunnalla. Vertaisiltaan on matala kynnys: ennakkoilmoittautumista ei tarvita ja paikalle voi tulla yhden tai useamman kerran, juuri silloin kun itse kokee tarvitsevansta tukea. Rintasyöpäyhdistys järjestää muutaman kerran vuodessa myös teemaviikonloppuja, joihin voi matkustaa pidemmältäkin, jos omalla lähiseudulla ei kokoonnu säännöllistä ryhmää. Taideterapiaviikonloput kesällä Taavetissa ja luontoviikonloppu Kolilla syyskuussa ovat seuraavina vuorossa. Viikonloppujen aikana yhteenkuuluvaisuuden tunne on käsin kosketeltava ja ennestään tuntemattomista ihmisistä tulee yhteisen kokemuksen kautta tiivis ryhmä. Kuulumiset helmikuun kädentaitoviikonlopusta voit lukea toisaalta tästä lehdestä. Vertaistukea on saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta myös netin kautta. Rinnakkain-keskus­ telu­r yhmä facebookissa on kasvanut reilussa vuodessa yli 500 jäseneen, vastauksia ja kommentteja kysymyksiin ja ajatuksiin saa nopeasti. Viime vuonna vapaaehtoiset vertaistukihenkilömme kohtasivat kasvokkain noin 1 500 henkilöä ryhmissämme, vertaistapahtumissa sekä Helsingissä OLKA-potilastukipisteen kautta. Tammikuussa koulutimme 15 uutta vertaistukihenkilöä ja suunnitteilla on uusia helposti tavoi­ tettavia vertaistuen muotoja. Tavoitteenamme on, että jokainen rintasyöpään sairastunut löytäisi itselleen sopivan vertaistuen muodon. Jaettu taakka on kevyempi kantaa!

2  Rinnakkain  1 2017


Sisällys:

4. Tyhjän paikan täyttäjät 7. Tram, LAP vai LD?

- Plussat ja miinukset 8. Anna haavoille rauha parantua 9. Leikattujen liikuttaja 10. Kolme näkökulmaa rinnan kor­jaus­leikkaukseen 11. Kysy Eriikalta

12. Vajaan prosentin kahdes­- kymmenesesosa 14. Viimeaikaisia tapahtumia 16. Europa Donna -terveisiä 17. Uusi hallitus esittäytyy 18. Vertaistukiohjaajien oma sivu 19. Minun tarinani 20. Kevättä kohti jälleen 21. Arjen avuksi 22. Tapahtumat 23. Kalenteri

PÄÄTOIMITTAJALTA

Tervetuloa vuoden ensimmäisen Rinnak­kain-lehden pariin. Lehden teemana ovat rinnankorjausleik­ kaukset. Kuten Tyhjän paikan täyt­ täjät -jutussa todetaan, on ihmisiä, jotka kantavat rinnat­tomuuttaan kuin mitalia, pystyssä päin ja uhkaroh­­ke­asti, mutta myös niitä, jotka kaipaavat entistä, kokonaista keho­aan ja miettivät – turhaan – ovatko he turhamaisia halutessaan palaut­ taa peilikuvansa sellaiseksi, kun se oli ennen sairautta. Molemmat ovat oikeassa ja kummallekin ajatukselle on annettu tilaa lehdessä. Uusi vuosi toi omaan elämääni lehden päätoi­mit­t ajuuden lisäksi uuden harrastuksen: issikka­ratsastuksen. Ratsastuksen alkeiden opettelu on kuin rintasyöpämatka: aika ajoin huomaa olevansa ohjissa ja pystyvänsä kommunikoimaan hevoselle, minne ja millä tahdilla edetään. Välillä taas löytää itsensä matkustajan roolista: hevonen menee menojaan ja minun tehtäväni on pysytellä satu­lassa tyynenä ja yrittää saada päätösvalta takaisin itselleni suunnan ja vauhdin suhteen. Sellaisena muistan myös oman syöpämatkani. Me lehdentekijät kuulemme mielellämme, mitä mieltä olet lehdestämme. Anna meille palautetta osoitteeseen rinnakkain@ europadonna.fi. Aurinkoista kevättä! ja Tíska frá Íbishóli

Satu

RINNAKKAIN RINTASYÖPÄYHDISTYS – EUROPA DONNA FINLAND RY:N MAKSUTON JÄSENLEHTI JAKELU Jäsenet, yhteistyökumppanit ja Suomen syöpäsairaalat ILMESTYMINEN neljä kertaa vuodessa MEDIAKORTTI www.europadonna.fi/rinnakkain TOIMITUS Rinnakkain-lehti Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry, Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki rinnakkain@europadonna.fi PÄÄTOIMITTAJA Satu Kivistö MUU TOIMITUS Heli Kallio-Kauppinen Outi kurki Anu Niemi Mirja Taimisto ULKOASU Sari Lieko KANNEN PIIRROS Annika Mannström PAINOPAIKKA Fram Oy , Vaasa 2016 ISSN 2242-9220 (painettu) 2242-9239 (verkkojulkaisu) PAINOS 3 000 kpl YHDISTYKSEN TILI FI71 5780 1020 0170 94 YHDISTYKSEN Y-TUNNUS 2010614-4 LIITY JÄSENEKSI www.europadonna.fi/rs-yhdistys/ liity-jaseneksi tai puhelimitse 040 147 0757


Teksti: Nina Sarell Piirros: Annika Mannström

TYHJÄN PAIKAN TÄYTTÄJÄT Rinnan rekonstruktio on monelle tärkeä ja odotettu etappi toipumisen tiellä. Uuden rinnan rakentaminen on vaativa eikä ihan riskitönkään prosessi, jonka toteuttaminen on huippuammattilaisten tiimityötä. ”Mihinkäs minä laitoin sen muovitissin?” Paikannettuaan rintaproteesinsa saunan pesuhuoneen hyllyltä nainen heilauttaa sen tottuneella liikkeellä rinta­­­liivin kuppiin. ”Ihan sama, onko rintoja yksi vai kaksi - nudistirantavuoteni ovat joka tapauksessa jo taka­ napäin”, hän nauraa. Toinen, samanikäinen, laskee taas kerran mietteliäänä kätensä rinnan päälle. Siihen tyhjälle paikalle. Hän tekee niin monta kertaa päivässä. Tunne on epämääräinen, kuin ristiaallokkona sisimmässä loiskiva meri. Ikävää, kaikuja kivusta, viiltävä tunne siitä, että mikään ei enää koskaan palaudu ennalleen. Kuin henkistä haamusärkyä. Ja se herää joka kerta, kun käsi koskettaa sitä paikkaa. On ihmisiä, jotka kantavat rinnattomuuttaan kuin mitalia, pystyssä päin ja uhkarohkeasti. He käy­­­­­­vät kesäisin uimassa ja talvisin hierojalla eivätkä yritä kadota pyyhkeeseensä pukuhuoneen nurkassa. Mutta entä jos tyhjään kohtaan ei totukaan? Liian moni kokee olevansa ”huono selviytyjä”, kun olo tuntuu rik­ki­­näiseltä, vaikka kaikki on nyt jo paremmi. Mikä minua oikein vaivaa? Olen elossa – eikö minun pitäisi olla vain kiitollinen? Olenko todella näin turhamainen?

Oikeus tulla kokonaiseksi ”Monet potilaat aivan turhaan miettivät, ollaanko tässä turhamaisia, mutta siitä ei todellakaan ole kyse. Rintarekonstruktioleikkauksessa korjataan epämuo­ dostumaa, joka on aiheutunut tarpeellisesta rintasyövän hoidosta. Kyse on palauttavasta, parhaimmillaan eheyt­­­ tävästäkin leikkauksesta”, pohdiskelee plastiikkakirurgi Anna Höckerstedt. Rintarekonstruktiot ovat Höckerstedtin erityinen kiinnostuksen kohde. Hän työskentelee kokopäivä­toi­misesti Jorvin ja Töölön sairaaloissa. Rintasyövän leikkaushoidosta vastaa HUS:n alueella rintakirurgi, ja Höckerstedt kolle­goi­neen astuu kuvaan sii­nä vai­­heessa, kun rinta­syö­vän takia pois­te­tun rinnan pai­kal­ le halutaan tehdä uusi. 4  Rinnakkain  1 2017

?

Rintarekonstruktio voidaan tehdä välit­tö­mästi rinta­syö­­ pä­leikkauksen yhtey­dessä. Osalle kor­jaus­­­leik­kaus kuitenkin tehdään vasta jälkeenpäin, kun syö­­­pä on jo hoidettu. Välittömästi rinta­ syöpäleik­kauksen jäl­keen on vaikeaa en­nus­­taa, miltä rinnan menet­ täminen lopulta tuntuu. Se selviää vasta viikkojen, kuu­­­kau­­­­­sien, ehkä vuosien ku­ luessa. Rinnanpoistossa pala omaa ke­­hoa katoaa lopulli­ sesti. Sen tilalle jäävä tyhjä paik­ ka voi muistuttaa selviy­tymi­sestä – tai se voi tuntua poltinmerkiltä, joka on syövyttänyt sairau­ den peili­­kuvaan loppuiäksi. Siinä, että kaipaa entistä, koko­naista kehoa, ei ole mitään väärää. Ja vaikka tunteet tasaan­ tuisivat, rinnan kaipuu voi alkaa tuntua kehossa: ryhti muut­tuu, päätä tai selkää alkaa särkeä, tulee jäykkyyksiä ja kiputiloja.

Erilaisia tekniikoita

TMG

Se, minkälainen rinta kenellekin rakennetaan ja minkä­laisella tekniikalla, riippuu paitsi potilaan tervey­dentilasta ja toiveista, myös ruumiin­raken­ teesta. ”Leikkausmenetelmä valitaan yhdessä potilaan kans­sa, kun on käyty läpi, mikä on juuri hänen koh­ dal­­laan mahdollista ja mitkä ovat riskit”, ­Anna Höckerstedt kertoo.


Nykyisin suurin osa rintarekonst­ruktioista teh­dään niin sanotulla omakudossiirteellä. Se tarkoittaa, että rinta rakennetaan potilaan omasta kudoksesta.

LD

selkä­kieleke (Latissimus dorsi -kieleke eli LD) ja uusin menetelmä eli mikrokirurginen sisäreisikieleke (TMG), josta onnistuu yleensä parhaiten pienen tai keskisuuren rinnan rakentaminen. Jos kudosta on helpointa ottaa alaselän ja pakaran alueelta, siitäkin voi rakentaa rinnan – tällöin puhutaan mikrokirurgisesta LAP-kielekkeestä. Vapaa rasvansiirto on yleistynyt niin Suomessa kuin ulkomailla, ja sitä käytetään usein muiden tekniikoiden lisänä. Vapaassa rasvansiirrossa imetään rasvaa otol­ lisesta kohdasta, ja se ruiskutetaan tunneleina kudok­ seen pienistä pistoaukoista viuhkamaisesti. Sillä voidaan korjata kudoksen epätasaisuutta, häivyttää implantin reunoja ja lisätä rekonstruktiorinnan volyymiä. Höckerstedt toteaa, että pienen tai keskisuuren rinnan voi rakentaa jopa kokonaan rasvansiirrolla, mutta siihen tarvitaan useita leikkauskertoja. Ja tietenkin rinnan voi rakentaa myös implantin avulla.

”Mikrokirurgisessa kielekkeessä alavatsalta ei oteta lihasta, vaan pelkät verisuonet, jotka ruokkivat kielekettä. Ne kytketään uudestaan rintalastan vieressä tai kainalossa oleviin verisuoniin. Ihoa tarvitaan reilusti, navasta häpyluuhun asti – kymmenen, viidentoistakin sentin ihokaistale. Aiempiin tekniikoihin verrattuna tämä on potilaan kannalta paljon vähemmän traumaattinen.” -Plastiikkakirurgi Jari Viinikainen, Docrates-

Isossa leikkauksessa on riskinsä

”Keskustelu leikkaus­tek­nii­ kasta voi monesti tun­tua potil­aasta häm­ men­tävältä, ja leikkaus­mene­ telmää vali­­tessa konkreettisesti poti­ lasta usein puristellaan, kun arvioidaan riittääkö ku­ dosta kyseisestä paikasta uusiorinnan volyymin verran”, Höckerstedt toteaa. ”Usein potilas toivoo leikkauksen yhteydessä myös terveen rinnan pienennystä. Silloin tarvitaan useampaa eri leikkaustekniikkaa.” Varsinkin suurikokoisen rinnan rakentamiseen paras leikkausmenetelmä on yleensä mikrokirurginen vatsa­ kieleke. Muita omakudossiirteitä ovat varrellinen

Plastiikkakirurgi Jari Viinikainen Docrates Syöpä­ sairaalasta toteaa, että kaiken kaikkiaan rinta­rekonst­ ruktiot ovat vähentymään päin. ”Jo rintasyöpäleikkauksessa käytetään entistä enem­­­-män säästäviä tekniikoita, joissa koko rintaa ei tarvitse poistaa. Säästävien leikkausten vuoksi korjaus­ leikkauksia tarvitaan nykyisin vähemmän.” Säästävien leikkausten vuoksi plastiikkakirurgia on yhä useammin osana hoitokokonaisuutta jo syöpä­leik­kaus­vaiheessa. Viinikainen on itsekin rintaleikkausten moni­ ottelija - kokenut rintasyöpä- ja plastiikkakirurgi, joka on leikannut rintasyöpäpotilaita useissa eri sairaaloissa. ”Aina rintaa ei voida säästää. 20 vuodessa valmiudet kor­jausleikkauksiin ovat lisääntyneet Suomessa merkit-­ tävästi, ja tekniikat ovat kehittyneet. Ihmisillä on tästä mahdollisuudesta myös enemmän tietoa, ja siinä po­ tilasjärjestöt ovat tehneet tärkeää työtä”, hän kertoo. Rinnan rakentaminen on mittava leikkaus – kova haaste myös kirurgille. ”Kirurgin pitää onnistua sekä luomaan kaunis lopputulos että välttämään monet erilaiset komplikaatiot. Rinnakkain  1  2017  5


Myös potilaalla saattaa olla omia, epärealistisiakin toiveita leikkauksen lopputuloksesta. Leikkausarvioon kannat­ taa lähteä avoimin mielin ja tiedostaa myös kääntöpuoli: tämä on raskas toimenpide, josta toi­ puminen vie suhteellisen pitkään. Leikkaus ei sovellu lainkaan huo­no­kuntoisille potilaille.” Parhaassa lopputuloksessa uusiorinta on kaunis, peh­meä ja luonnollinen. Se suurenee, pienenee ja laskeu­tuu muun kudoksen myötä ja kestää koko pitkän elämän. Mahdollisia komplikaatioita ovat muun muassa leikkauksen jälkeinen verenvuoto, haavan­para­nemis­ ongelmat, infektiot ja kielekerekonstruktioissa osan tai koko uusiorinnan menetys, jos sen verisuonitus ei toimi. Viinikainen toteaa, että alavatsakieleke on leikkauksista kaikkein suurin ja teknisesti vaativin. ”Kieleke pystytään nykyisin tekemään hyvin pienillä avauksilla, mutta verisuoniliitoksen vuoksi se on myös vaativampi. Verenkiertoon voi tulla hyytymä tai saumat eivät vedä. Laskimo voi jäädä kierteelle tai ruttuun, tai veri ei pääse kiertämään turvotuksen tai sisäisen verenvuodon vuoksi. Jos verenkierto häiriintyy, joudu­

?

DIEP

taan uusintaleikkaukseen. Niitä joudutaan silloin tällöin tekemään: avataan ja tutkitaan, mikä ongelma veren­ kierrossa on. Koska kieleke ei kestä pitkään ilman veren­kiertoa, ongelma on selvitettävä alle kuudessa tunnissa. Siksi potilas on 5-7 päivää sairaalahoidossa”, hän kuvailee. ”Ihmisten suonissa on yksilöllisiä eroja. Hyvin pienet ja hennot suonet eivät ehkä pysy auki yhtä hyvin, ja verenkierto ei palaudu. Ennen suonten kunto ja laatu selvisi vasta leikkauksessa. Nykyisin suonitusta arvioidaan usein ennen leikkausta tietokonetomografialla, jolloin voidaan valita parhaat päältä.” Valtaosa rekonstruktioista sujuu hyvin. Harvemmin käy niin, että kielekettä käydään pelastamassa kerran tai useammankin kerran leikkaussalissa. 1-2 prosenttia leikkauksista epäonnistuu: verenkierto ei kerta kaik­ kiaan riitä, ja kieleke menetetään. On ensisijaisen tärkeää, että kirurgilla on teknistä osaamista. Mitä taitavampi kirurgi, sitä todennäköisemmin päästään hyvään lopputulokseen.

”Lopputuloksen kannalta alavatsakieleke on usein paras mahdollinen. Jos alavatsalla on hyvin rasvakudosta, siitä voidaan tehdä tuntumaltaan hyvin luonnollinen ja pehmeä rinta. Varsinkin synnyttäneillä naisilla alavatsalta saadaan otettua myös reilusti ihoa, jolloin rinta mahtuu muotoutumaan.” -Plastiikkakirurgi Jari Viinikainen, Docrates-

LAP

TRAM

LD TMG SIEA

MILLOIN KORJAUSLEIKKAUKSEEN?

Rintarekonstruktion edellytyksenä on, että syöpä on hallinnassa, liitännäishoidot on saatu ja kunto kestää vaativan leikkauksen. Jos tauti on metastasoitunut, isoon leikkaukseen lähteminen ei ole järkevää. Sairaanhoitopiireillä on omat hoitokäytäntönsä, joiden mukaan korjausleikkaukseen edetään. Julkisella puolella rinnankorjaukseen pääsee tyypillisesti noin kolmen vuoden kuluttua syövän hoidosta. Osa sairausvakuutuksista korvaa rinnan rekonstruktion, jolloin potilaat hakeutuvat usein rinnan re­ konstruktioon yksityiselle puolelle, leikkaukseen pääsee usein jo vuoden kohdalla hoitojen päättymisestä. Leikkaus on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä leikkauksessa tehdään varsinainen kieleke ja luodaan rinnalle muoto. Puolen vuoden tai vuoden kuluttua ensimmäisestä korjausleikkauksesta rinta trimmataan lopul­ liseen muotoonsa ja siihen rakennetaan nänni. Nännipiha tehdään tatuoimalla.

? 6  Rinnakkain  1 2017


?

DIEP, TRAM, SIEA

Vatsakielekkeestä käytetään lyhenteitä DIEP, TRAM tai SIEA, riippuen leikkauksenaikaisesta verisuonten preparointitekniikasta. + Paras menetelmä suurikokoisen rinnan rakentamiseen - Iso ja teknisesti vaativa leikkaus - Ei aina pystytä tekemään esim. naisille, joiden vatsan iho on kiinteä ja rasvaa ihon alla vähän

LD

Varrellinen selkäkieleke, jossa ihosuikale käännetään selkäpuolelta lihaksen ja verisuonen kanssa etupuolelle. Usein yhdistetään silikoni-implantti tuomaan volyymia. + Joidenkin kirurgien mielestä teknisesti helpompi, hiukan varmempi verenkierron kannalta - Ei usein sovi kovin suuren rinnan rakentamiseen

TRAM

LD DIEP

TRAM, LAP VAI LD? PLUSSAT JA MIINUKSET

IMPLANTTI

?

LAP

TMG SIEA

Rekonstruktioleikkaukset ovat kehittyneet ja monipuolistuneet. Uusi rinta voi syntyä vatsan, selän tai jopa reiden ihosta.

Silikoninen ihon alla oleva proteesi. + Vähäiset arvet, helppo toimenpide ja nopea toipuminen + Sopii myös hoikalle, nuorelle, synnyttämättömälle ja pienirintaiselle - Implantti on aina vierasesine - Proteesi voi kapseloitua, rinta muuttua kovaksi tai muuttaa muotoa - Käyttöikä vain 10-15 vuotta

?

?

LD

TMG, LAP

Sisäreiden tai alaselän ja pakaran alueelta otetut ihokielekkeet + Sopivat pienen tai keskisuuren rinnan rakentamiseen, kun ihoa on huonosti tarjolla muualla kehossa - Suureen rintaan ei usein riitä rakennusainetta - Haitat ja riskit samantyyppisiä kuin muissa ihokielekeleikkauksissa

RASVANSIIRTO

LAP

TMG

Menetelmä, jossa rasvaimulla siirretään rasvasoluja rinnan alueelle. Ihoa voidaan venyttää proteesilla ja alipaineimulla. + Isoilta ihonsiirroilta vältytään - Pehmeää rasvaa on vaikeaa muotoilla - Hyvä lopputulos vaatii usein monta leikkausta tai eri leikkausmenetelmien yhdistelmän

? Rinnakkain  1  2017  7


ANNA HAAVOILLE

Teksti: Nina Sarell Piirros: Annika Mannström

rauha parantua

Rinnan rekonstruktiossa hyvän lopputuloksen ensim­mäinen edellytys on haavojen hyvä paraneminen. Siihen voi vaikuttaa myös itse. Plastiikkakirurgi Jari Viinikainen kertoo, että kieleke­ leikkauksissa haavan paranemiseen liittyviä ongelmia esiintyy jonkin verran. ”Leikkauksessa syntyy paljon haavapinta-alaa ja usein hiukan hankaliin paikkoihin. Haavasulku saattaa jäädä kireälle tai haavaan jää pieniä aukileita, joita täytyy jälkeenpäin hoitaa. Viivästynyt haavan paraneminen on melko tavallinen leikkauksen jälkeinen komplikaatio. Haava saattaa parantua granuloimalla reunoilta.” Haavojen paraneminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat sekä toipilaan omat ominaisuudet että ympäristö. Jotta elimistö saisi rauhan parantua isosta leikkauksesta, on tärkeää pitää ravitsemus ja elintavat hyvässä tasapainossa. Kaikkein tärkein yksit­täinen terveysteko, jonka leikkaushaavojen paranemi­ seksi voi tehdä, on tupakoinnin välttäminen. Tupakointi vaikeuttaa leikkauksesta toipumista monella mekanis­ milla, ja siksi tupakointia on tärkeää välttää sekä ennen toimenpidettä että vielä kuukausia sen jälkeen.

Paraneminen jatkuu... ja jatkuu Jari Viinikainen kertoo, että välittömästi leikkauksen jälkeen tuntuu normaalisti jonkin verran kipua. Kielek­keenottokohdassa tuntuu kiristävältä ja aralta. Leikkauksessa haava-alueelle laitetaan laskuputkia eli dreenejä, jotka poistavat haava-alueelta verta ja kudos­nestettä turvotuksen vähentämiseksi. Turvotus voi lisääntyä väliaikaisesti, kun dreenit poistetaan muutaman päivän kuluttua leikkauksesta. Etenkin selässä kielek­ keenottokohta saattaa kerätä kudosnestettä, jota voidaan joutua tyhjentämään. Haavat ommellaan joko poistettavilla tai sulavilla ompe­ leilla. Poistettavat ompeleet otetaan pois yleensä noin parin viikon kuluttua. Sulavat ompeleet voivat jäädä osittain näkyville, ja niitä voidaan tarvittaessa poistaa. Tämän jälkeen haavoja suojaavat ja tukevat haavateipit, joita on syytä pitää haavojen päällä neljäkin viikkoa, jos 8  Rinnakkain  1 2017

iho vain suinkin kestää. Jos haava erittää, teipin sijaan voidaan käyttää myös rasvalappuja ja imeviä taitoksia. Normaaleja haavateippejä vaihdetaan harvakseltaan, esimerkiksi viikoittain. Teippien kanssa voi mennä suih­ kuun jo parin päivän päästä leikkauksesta, mutta saunaa suositellaan yleensä vasta noin kuukauden kuluttua. Uusi rinta tarvitsee runsaasti tukea. Ekstratukevia rin­ ta­ liivejä on tärkeää käyttää ainakin puolen vuoden ajan, jotta rinta muotoutuu hyvin eivätkä paranevat kudokset joudu liialliseen rasitukseen. Ensimmäisen kuukauden ajan nukkuma-asentokin on valittava niin, ettei leikattuun rintaan kohdistu painetta.

Tällainenko tästä tulikin? Leikkauksen jälkeen rinnalla on iso paketti haavasidoksia. Kun on aika avata paketit, on hyvä pitää pää kylmänä. Ensimmäinen tutustuminen uuteen rintaan voi olla jär­kytys. Rinta on turvonnut ja mustelmainen, ja tuo­ reet haavat näyttävät hurjilta. Rinta on tunnoton ja nestekertymät saattavat tuntua kiristyksenä hartian ja kainalon alueella. Ensimmäisten päivien aikana ei voi millään tavalla arvioida, miltä rinta tulee näyttämään. Turvotukset vähenevät viikkojen aikana, arpien para­neminen ja rinnan muotoutuminen on vielä hitaampaa. Rinnan lopullinen ulkonäkö selviää vasta noin puolen vuoden päästä leikkauksesta. Silloin voi alkaa suun­ nitella nännipihaa ja nänniä. Tässä vaiheessa tehdään joskus vielä myös rinnan muotoon ja arpiin liittyviä korjausleikkauksia. Haavat paranevat, mutta niistä jää aina arpia. Parantu­ neita haavoja voi hieroa varovasti, ja ihoa kannattaa hoitaa perusvoiteella. Noin puolen vuoden jälkeen leik­kauksesta voidaan jo alkaa arvioida, olisiko arpia syytä vaalentaa ja madaltaa vielä arpihoidolla. On myös tärkeää välttää auringonottoa yläosat­ tomissa, sillä tunnoton rinta palaa helposti.


LEIKATTUJEN LIIKUTTAJA Rintarauhaskirurgisen fysioterapian erikoisosaaja Minna Syrjälä on rintasyöpäihmisten oma fyssari, joka auttaa myös rekonstruktiosta toipujia alkuun kuntoutumisen polulla. Esittelisitkö ensin itsesi? Olen Minna Syrjälä, fysiotera­peutti ja lymfa­tera­­ peutti. Työskentelen HUS:n rintarauhaskirurgian yksikössä Helsingissä. Olen hoitanut rintasyöpä­po­ tilaita vuodesta 1999.

Mistä toipuminen alkaa rin­nan­korjauksen jälkeen? Potilaat saavat ohjausta jo ennen leikkaus­ ta vuode­­osas­­tolla. Leik­kauk­sen jälkeen mo­ bilisaatio aloitetaan varo­en, alkuun nos­ tetaan kättä noin har­­­­­tia­­­­­­tasoon. Viikon kuluttua pyritään lisäämään liikeratoja vähitellen, ja tavoitteena on, että kahden viikon koh­dalla päästäi­siin joko täysiin liike­ ra­toi­hin tai ainakin hy­vään toimin­nalli­seen palau­tu­mi­seen. Kipu ja kiristys on aina otet­ tava huomioon liikkeitä teh­ dessä. Parin viikon ku­ luttua leik­kauk­ses­­ta fysio­tera­peut­­ti arvioi yläraa­ jojen liikeradat. Silloin arvi­oi­daan myös kipua, toimin­ta­kykyä sekä sitä, mil­lä tavalla ope­raatio on muut­ta­ nut potilaan toi­ mintakykyä.

Minkä verran fysioterapiaa tarvitaan leikkauksen jälkeen? Potilaat käyvät fysioterapiassa keskimäärin 5 - 10 kertaa riippuen ihonottokohdasta sekä siitä, onko heille teh­ty kainalokirurgiaa. Tähän liittyy usein kovettuneita imu­ suonia eli lymfastrangeja, jotka vaativat hoitoa.

Mitä on vältettävä leikkauksen jälkeen? 4 - 8 viikon ajan on vältettävä nostamista ja yli 3 kilon taakkojen kantamista. Myös äkkinäisiä riuhtovia liik­ keitä, kuten mattojen tamppaamista on vältettävä. Leikkauksen jälkeen ollaan tyypillisesti sairauslomalla noin 4 - 8 viikkoa, riippuen työn fyysisyydestä.

Milloin voi alkaa harrastaa liikuntaa? Heti leikkauksen jälkeen ainoa suositeltava ja turvallinen liikuntalaji on kävely. Kaikki sairaalasta kotiutujat saavat mukaansa harjoitusohjelman, jota on turvallista noudattaa. Harjoitus- ja venytysohjeita muokataan sitä mukaa, kun kuntoutuminen ja paraneminen etenevät. Kuntosaliharjoittelu, juoksu, ryhmäliikuntatunnit, hiihto ja uinti on hyvä aloittaa vasta sairausloman jälkeen, jos kaikki haavat ovat hyvin parantuneet eikä operoiduille alueille kerry enää kudosnestettä.

Mitä hankaluuksia leikkauksen jälkeen voi ilmaantua? Yleisiä ongelmia operaation jälkeen ovat olkanivelen liikeratojen ongelmat, arpi- sekä faskiakiristykset, lymfa­strangit, osittaiset tunnottomuudet sekä mah­dol­­lisesti myös neuropaattinen kipu. Jälki­tar­kastuksen yhteydessä kirurgi ottaa kantaa kivun hoi­ toon, jos potilaalla on riittämätön kipulääkitys, mikä estää toimimasta kivuttomasti tai tekemästä koti­harjoitteita.

Auttaako rinnan rekonstruktio ehkäi­­­­­-semään selkävaivoja tai ryhtiongelmia? Rinnan rekonstruktioilla on positiivista vaikutusta ryhtiin, kun symmetria vartalon yläosassa paranee. Täytyy kuitenkin muistaa, että rekonstruktio jättää aina oman jälkensä vartaloon. Ei voi ajatella, että lopputulos olisi täysin samanlainen kuin ennen operaatiota. Rinnakkain  1  2017  9


Toim. Satu Kivistö Piirros: Annika Mannström

KOLME NÄKÖKULMAA RINNANKORJAUSLEIKKAUKSEEN Kysyimme lukijoilta kokemuksia ja ajatuksia rinnankorjauksesta. Tässä kolme tarinaa.

M

inulle tehtiin re­­­konstruktio seitsemän vuotta diag­noo­sis­ ta. Odotusaika oli oma valinta. Aluksi ajattelin, etten ha­­­ lua kor­ jausleikkausta ollen­kaan. Kun aikaa oli kulu­­nut, ajatukset muuttuivat. Harrastin liikuntaa ja proteesi höls­-kyi vaatteiden alla. Puseroiden hankinta oli työlästä, kun kaulaau­kot olivat avonaisia ja proteesi liikkui liivissä. Päätös korjaus­leik­ kauksesta alkoi kypsyä. Minulle tehtiin tram-leikkaus. Se meni hyvin ja toivuin nopeasti. Ki­ vut sain kuriin Buranalla. Olin yllättynyt, kuinka vähän kipuja oli niinkin suuren leikkauksen jälkeen. Olen nyt todella tyytyväinen kor­ jausleikkaukseen. Vuosi tramin jäl­ keen tehtiin rasvansiirto, jossa laitettiin paikoin vielä täyttöä.

******

E

n ollut heti valmis korjaus­ leikkaukseen, vaan minun piti saada miettiä rauhassa asiaa. Lääkärikin sanoi, että rekonst­ruk­tio on paljon suurempi leikkaus kuin rinnanpoisto. Kaksi vuotta sii­nä vierähti leikkausten välis­sä en­ nen kuin uskaltauduin korjaus­ leikkaukseen. Minulla on tram-rinta eli rinta tehtiin reidestä otetusta, lihasta, verisuonia ja ihoa sisältävästä palas­ ta, jolla saatiin oma verenkierto. Leikkaus oli erittäin suuri ja kova kokemus. Sairaalassa olin viikon ja sairauslomalla kaksi kuukautta. Toipuminen kesti, mutta kaikki oli sen arvoista. Ryhdyin korjausoperaatioon, koska­ lääkärit kannustivat. Itse olin aluksi epävarma, mutta koin kui­ tenkin pro­teesin hankalaksi liikunta­har­10  Rinnakkain  1 2017

ras­tuksissani kuten uidessa. Pro­teesia piti muistaa varoa esi­mer­ kiksi ettei kis­ sa sylissä ollessaan puhkaise sitä. Arpi ja rintakehä aristivat, koska rasvaa ei alla ollut. Suihkussa vesikin koski arpikohtaa. Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen, sain naiseuteni takaisin. Uskomatonta, mitä nykyi­sin pystytään tekemään. Korjaus­ leikkaus korjaa ihmistä niin sisältä kuin ulkoa hoitaen itsetuntoa myöten. Nykyisin tuskin muistan kokemaani. Olen onnellinen, tyytyväinen ja ennen kaikkea kokonainen.

******

K

orjausleikkaus ei mielestäni ole välttämätön ja hyvä elämä on mahdollista muutenkin. Kaikille sitä ei tehdä, ei tarvitse eikä voida tehdä syystä tai toisesta. Itsel­leni mastektomia, kainalon tyhjennys ja siitä seu­ran­neet sanoin­kuvaa­ mattomat kivut ja edelleen seu­ raavat ongelmat muuttivat täysin ajatukset, joita oli ennen leikkausta. Minulle tärkeintä on, että nyt kol­ men vuoden kuluttua kivut ovat poissa ja pystyn käyttämään kättä jotakuinkin normaalisti. Vuosi leik­ kauksen jälkeen, 48-vuotiaana, lii­ tän­ näishoitojen ollessa vielä täy­ dessä vauhdissa, erosin ja löysin sa­man tien uuden miehen, jota puut­ tuva rinta ei häiritse. Olemme saan­eet mo­net naurut jonnekin unohtu­ neesta proteesista ja muis­ta pro­ teesikommelluksista. Minulta kysy­ tään joka kerta vuosikontrollissa, haluanko leikkaukseen. En ole halun­ nut eikä mieheni ole pahoillaan. Iholla on muuten tunto ikään kuin ennallaan, tunnen jopa nän­nin ihoa

silittäessä eikä miestäni haittaa hyväillä arpeani. Olen itse tyyty­ väinen elämääni täl­laisena kuin olen. Silti tuntuu tulevan pientä painostusta sieltä täältä: ulko­­kuo­ ren pitäisi olla vähintään nor­maali (vaikka nais­ihanteeseen ei olek­aan mahdollista päästä). Korvaan särähtää pahasti, kun jo­ku selit­ tää, miten "nainen on ko­ko­nai­ nen vasta rintoineen ja nän­nei­­­-neen". Joku on ollut mi­nulle kateel­linen kuullessaan rin­ta­syö­ väs­täni: saisin ilmaiseksi uudet isommat tissit. Sairaalassa oli ylei­ söluento rintasyövästä ja suurin osa ajasta käsiteltiin erilaisia kor­ jausleik­kauk­sen tapoja ja esi­tel­ tiin kuvia hyvin onnistuneista leik­kauksista. Sekö on oikeasti syövän hoidossa tärkeintä? Toki on hienoa, jos uu­den rinnan saa vaikkapa suuririntaisella puolien painoerosta johtuvien ongelmien ehkäisemiseksi tai ihan vaan jos­ tain syystä tuntiessaan siihen tar­ vet­ta. Monelle se on tärkeää iästä ja ulko­näöstä riippumatta. Ensimmäinen onkologini oli erit­täin ammattitaitoinen ja miellyt­­tä­vä, mutta tokaisi ensitapaa­mi­sella: "hoitojen jälkeen raken­ne­ taan uusi rinta ja sitten kaikki on kuten ennen". Aivan järjettömän typerä ajatus! Syöpään sairastuttua mikään ei ole ennallaan. Elämän perusteet menevät uusiksi. Edes se rakennettu rinta ei ole entisen­lainen kuin korkeintaan ulkokuo­ reltaan. Silti tuntuu, että olen kummajainen tässä ulko­nä­köä korostavassa syövän sairas­ta­ neidenkin joukossa.


Seksuaaliterapeutti Eriikka Sailo vastaa lukijoiden lähettämiin kysymyksiin

Kysy Eriika lt a

O

len sairastanut rintasyövän ja leikkauksesta on nyt kolme vuotta. Toinen rintani on poistettu. Hormonihoito vielä jatkuu. Tunnen itseni terveeksi ja elämäni aika normaaliksi. Olen parisuhteessa ihanan ja huomioivan miehen kanssa. Koko sairausaikani mieheni oli minulle tärkeä tuki ja apu. Hän otti hoitaakseen suuren osan kotitöistäkin. Kotitöitä en kaipaa takaisin, mutta tasaveroista parisuhdetta kyllä. En haluaisi enää olla heikomman roolissa. Mitä voin tehdä? Miten voin puhua asiasta miehelleni loukkaamatta häntä? Miten saan parisuhteeni takaisin sairauden jälkeen?

Eriikka vastaa: Hienoa, että olet parantunut ja pystyt keskittymään parisuhteeseesi. Usein vakavan sairauden aikana joutuu keskittymään hengissä selviytymiseen, eikä voimia jää parisuhteelle ja kumppanin huomioimiselle juuri ollenkaan. Hoidot ovat niin kuluttavia fyysisesti ja henkisesti, että on ihan ymmärrettävää keskittyä tärkeimpiin asioihin niiden aikana. Joskus sairauden jälkeen ”potilaan rooli” voi ikään kuin unohtua päälle ja kumppanikin voi sitä huomaamattaan tukea. Parantuminen on pitkä prosessi ja siihen kuuluu fyysisen parantumisen lisäksi myös henkinen parantuminen, joka saattaa viedä pidemmän aikaa. Olet selvästikin jo niin pitkällä paranemisprosessissasi, että haluat pois sairaan roolista. Se on tärkeää, koska vain sinä voit muuttaa rooliasi parisuhteessanne. Oletko puhunut miehesi kanssa sairauden tuomista muutoksista parisuhteeseenne? Onko miehesi kertonut tunteistaan ja mahdollisista peloistaan? Joskus puhu­ mista helpompaa on koskettaminen ja läheisyys. On hyvä, jos voit osoittaa kiinnostustasi miehesi asioihin ja siten kertoa hänelle, että olet parantunut. Voitte myös yhdessä käydä seksuaaliterapeutin vastaanotolla – hänellä on tietoa rintasyövän kokeneiden hoidosta. Anna aikaa parisuhteelle ja itsellesi. Hemmottele molempia.

S

ain kesäkuussa tietää sairastuneeni rintasyöpään ja tammikuussa vasta synnyttänyt, joten seksuaalisuus parisuhteeseen oli vasta ehtinyt palautua ja sitten tuli tämä rintasyöpädiagnoosi. Täytyy myöntää, ettei seksi ole mielessä, kun on rankat sytostaattihoidot menossa, mutta silti sitä pitää yrittää muistaa myös se toinen osapuoli. Minulle itselleni seksuaalisuus, läheisyys ja huomio on ollut aina hyvin tärkeää parisuhteessa. Itseni tunnen nyt hyvin rumaksi ja vajaaksi ilman toista rintaa ja hiuksia, limakalvot kuivat ja kamala pöhötys sytostaateista ja sitten se säheltäminen kumin kanssa, kun on tottunut käyttämään jotakin hormonaalista ehkäisyä, ja pitää olla varovainen, ettei tule raskaaksi, kun kuitenkin raskauden mahdollisuus on olemassa. Seksuaalinen elämämme on siis hieman hiipunut, mutta ei onneksi kokonaan kadonnut. Ja kunhan vaan olen sinut itseni kanssa jonakin päivänä, uskon tilanteen muuttuvan paremmaksi.

Eriikka vastaa: Hienoa, että olet jaksanut pitää läheisyyttä yllä parisuhteessanne suurien elämänmuutosten jälkeen. Ymmärrän turhautumisesi kondomin käyttöön. Elämä­s­ säsi on tapahtunut niin suuria muutoksia, että voisi olla tärkeää hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan omia tarpeitasi, myös seksuaalisia. Näiden kahden hyvin erilaisen elämää mullistavan tapahtuman vaikutus mieleen on suuri. Anna itsellesi aikaa palautua henkisesti ja fyysisesti. Hemmottele kehoasi erilaisilla hoidoilla kotona tai hoitolassa. Keho tarvitsee paljon hyviä kokemuksia palautuakseen rankoista syöpähoidoista. Samalla myös mieli virkistyy ja oma seksuaalinen energiakin palautuu pikku hiljaa. Olet edelleen sama ihana nainen kuin ennen sairastumistasi, vaikka peilikuvasi ei tällä hetkellä vielä ole kohdallaan. Puolison kanssa on hyvä keskustella tilanteesta ja hoitojen tuomista muutoksista kehoon ja mieleen. Kaikenlainen päivittäinen hellyys on tärkeää. Limakalvojen huolellinen hoito sisäisesti ja ulkoisesti on myös tärkeää, koska kivulias seksi ei houkuttele ketään ja keho muistaa kivuliaat kokemukset. Kun olet toipunut riittävästi, voitte käydä puolisosi kanssa – tai yksin - seksuaaliterapeutin vastaanotolla. Seksuaalinen hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia ja mieltä painavien asioiden käsittely seksuaaliterapeutin kanssa helpottaa usein parisuhteen molempia osapuolia. Voimia sinulle, urhea nainen.


Tomas Illman, 55 eronnut, lehtori, asuu Helsingissä. Rintasyöpädiagnoosi 2004. "Motivointi, innostuminen, sinnikkyys. Ole hyödyksi, ole ystävällinen."

Teksti: Satu Kivistö Kuvat: Tomas Illman ja Erik Siekkinen

Kun puhutaan rintasyövästä, kokemuksistaan kertovat yleensä naiset. Valtaosa rintasyöpädiagnoosin saaneista onkin naisia, mutta joka vuosi diagnoosin saa myös 20 – 30 miestä. Vuonna 2014 diagnoosin sai 26-vuotias Erik Siekkinen ja kymmenen vuotta aikaisemmin 42-vuotias Tomas Illman.

VAJAAN PROSENTIN KAHDESKYMMENESOSA

O

lin muuttamassa ja kannoin jotain kaappia yläkertaan, kun rinnassa tuntui pieni kipu­ kohtaus. Kun tunnustelin rintaa kädellä, tunsin pienen kyhmyn”, muistelee Tomas 13 vuoden takaisia tapahtumia. Kattava vakuutus sai Tomaksen hakeutumaan lääkärin vastaanotolle heti. Rintasyöpää ei lääkärikään osan­nut epäillä, vaan kyseli hormonien käytöstä nuorempana paljon urheilleelta Tomasilta. Diagnoosista Tomas kuuli puhelimessa kirurgilta kesken kauppareissun. Myös Erik huomasi itse patin rinnassaan. Ennen kuin patille löytyi nimi, rintasyöpä, ehti kulua puolisen vuotta. ”Syöpävaihtoehtoa ei kukaan ottanut edes puheeksi tutkimusten aluksi eikä itsellänikään mitään paniikkia ollut tutkimuksiin”, Erik toteaa. ”Olihan se aikamoinen yllätys. Ei shokki kuitenkaan, pikemminkin ikävä yllätys.” ”

2 X Mr Cool Tomaksen suurin huolenaihe oli lapset. Muuten oma suhtautuminen diagnoosiin oli neutraali ja perheeseen päin Tomas piti matalaa profiilia. ”Yritin olla vähän ’nou hätä’. En tiedä, olivatko lapset huolissaan ja kuinka huolissaan. Olihan se tietysti jän­ nää kertoa ihmisille, että minulla on rintasyöpä. Ei se nolottanut - tavallaanhan se oli aika huvittavaa. Minulle oli ihan sama, oliko se rintasyöpä tai joku muu syöpä. 12  Rinnakkain  1 2017

Sanoin kavereille, että hormonihoito vie minusta viimeisetkin naisenrippeet. Mulla on nännitatuointi ja arpi rinnassa eikä se minua häiritse, jos niistä joku kyselee.” Erikin lähipiiri ei reagoinut mitenkään ihmeellisesti Erikin kerrottua rintasyövästä. Hän kertoi sairaudesta myös työpaikallaan. Miesvoittoiselle työyhteisölle diag­noosi oli yllätys, mutta koska moni tiesi Erikin aikaisemmasta syövästä, ei siinä kenenkään mielestä mitään ihmeellistä ollut.

Vertaistuesta voimaa? Tomas ei vertaistukea saanut, mutta ei sitä kai­van­ nutkaan. ”Tietysti jos syöpä olisi silloin edennyt, olisin siinä tilanteessa ehkä kaivannut vertaistukea: selvittänyt vaikka, miten ottaa muut huomioon ja sellaista.” Erik olisi kaivannut vertaistukea tietyissä kohdissa, mutta vastaavassa tilanteessa olevia alle kolmekymppisenä oli todella harvassa. Vertaistueksi Erik kelpuuttaisi myös naisen – sukupuolta enemmän merkitsee saman­ kaltainen elä­mäntilanne ja suunnilleen sama ikä. Sai­ raa­ lassa ver­ taistuesta ei kertonut kukaan; yhteys vertaistukeen löytyi vasta leikkauksen jälkeen.


Mikä muuttui? MIESTEN RINTASYÖPÄ SUOMESSA Rintasyöpä ja kaksi vuotta sitten löydetty aivokasvain ovat muuttaneet Tomasia niin, että elämä näyttäytyy hänelle nyt isommassa perspektiivissä. ”Ongelmista ei mene päivä pilalle enkä ota pienistä asioista paineita. Vaikka olisi kuinka paskassa tilanteessa, jostakin se tulee, mistä voi olla iloinen.” Tomasia ärsyttävät sankaritarinat, joissa joku muka selätti syövän, koska taisteli. ”Ei siinä mistään tais­te­ lusta ja sankareista ole kyse. Itse luotin siihen, että kaikki voitava tehdään ja loppu on korkeimman kä­ dessä. Kun rintasyövästä kertoo muille, tulee se heille usein shokkina ja moni reagoikin toteamalla, että rinta­ syövästähän paranee. Ei siinä mitään kivaa tai hyvää ole siltikään. Jos joku kertoo siitä minulle, sanon, että voi perkele, paska juttu. Ja kuuntelen sitten.” ”Kokemus avasi silmät: aikaa on rajallisesti ja asiat pitää tehdä tänään, toteuttaa haaveita ja unelmia. Rupesin matkustamaan enemmän ja panostamaan kokemuksiin. Uskallan yrittää uusia asioita epäonnistumista pel­ käämättä ja olen alkanut arvostaa elämää toisella tavalla, summaa Erik ajattelunsa muutoksia. Erikille kokemus oli rankka myös fyysisesti ja jälki­ vaikutuksia on luvassa loppuelämäksi: lymfaongelmat ja muut vaivat vaikuttavat elämänlaatua huonontavasti sekä työhön että harrastuksiin. Siitä huolimatta Erik uskoo, että kokemus on tehnyt hänestä ihmisenä positiivisemman. ”Olen aina yrittänyt olla avoin enkä piilottele itseäni. Tärkeintä on, että on rohkeutta kysyä apua ja neuvoja. Uskon, että nuoretkin alkavat herätä siihen, ettei rintasyöpä ole vain iäkkäämpien ihmisten sairaus. Kokemusten jakaminen on tärkeää, häpeästä pitää päästä pois”, Erik päättää.

Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain 15 - 30 miestä. Sairastuneiden keski-ikä on 71, mikä on korke­ ampi kuin naisilla (62). Riskitekijänä on mm. elimistön suurentunut estro­geeni-androgeenisuhde. Kohonneita estrogeeni­pitoi­­suuksia aiheuttaa mm. Klinefelterin synd­roo­ma. Estrogeenia voi kertyä elimistöön liikaa myös yli­pai­non, runsaan alkoholin käytön ja maksakirroosin seu­rauk­ sena. Lääkeaineista mm. jotkin eturauhassyövän ja hius­tenlähdön hoitoon tarkoitetut valmisteet aiheut­t avat estrogeenitason nousua. Rintakehän sädehoito lapsuu­ dessa tai nuoruudessa altistaa myöhemmin rinta­syövän kehittymiselle. Kivestulehdus ja laskeutumat­­­tomat ki­ vek­set saattavat niinikään lisätä rintasyöpä­riskiä. Valitsevasti periytyvät mutaatiot BRCA1- ja eri­t yisesti BRCA2-geeneissä moninkertaistavat miehen rinta­syö­ päriskin. Kyhmy rinnassa on miehilläkin tavallisin ensioire. Sisään­ vetäytynyt nänni, nännierite, rinnan kipu tai haa­vau­ma ja joskus kainalon suurentunut imu­sol­muke saattavat olla merkkejä rintasyövästä. Usein miehen rinta­syövän diagnoosi viivästyy, koska hoitoon hakeudutaan myö­ hem­min ja lääkäri ei osaa epäillä tautia. Miehen rintasyöpä on solukuvaltaan yleensä duktaa­li­nen ja hormonireseptoripositiivinen. Miesten rin­t a­syö­vät ilmentävät usein lisäksi androgeenir­esep­toreita. HER2-kasvutekijägeeni on miehillä naisia harvinaisempi. Psyykkistä kuormitusta lisää sairauden harvinaisuus miehillä ja sen myötä vertaistuen puuttuminen. Kehon­ kuvan muuttuminen, kuten rintakehän leikkausarpi ja hormonihoidon sivuvaikutukset, sekä sairauden uusiu­ tumisen palko saattavat myös miehillä aiheuttaa ahdis­ tusta, jonka hoitamiseen tarvitaan ammattiapua. Teksti: Outi Kurki. Lähteenä käytetty Miehen rintasyöpä, Duodecim 2016; 132(7):627-31, Johanna Mattson ja Leena Vehmanen

Erik Siekkinen, 29 sinkku, opiskelija, asuu Heinolassa. Rintasyöpädiagnoosi 2014. "Mitä järkeä on elää, jos ei tunne elävänsä."

Rinnakkain  1  2017  13


Outi Kurki ja Anu Niemi Rintasyöpäyhdistyksestä vastaanottivat lahjoitusshekin Avonin Ramona Korhoselta ja Eeva Niinimaalta Kuva: Katja Parkkinen

RINTASYÖPÄYHDISTYS JA AVON COSMETICS FINLAND YHTEISTYÖHÖN Avon on yksi maailman johtavista kosmetiikan suoramyyntiyrityksistä ja on kampanjoinut rinta­ syöpää vastaan maailmanlaajuisesti vuodesta 1992 alkaen. Avonin rintasyöpäkampanjan avulla tuetaan tiedon lisäämistä, koulutusta, seulontoja, diagnoosin saa­­mista, hoitoon pääsyä, tukipalveluita sekä tieteel­ listä tutki­musta. Suomessa rintasyöpä­kam­panjan tuot­ teiden myynnistä saatu tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Rintasyöpä­yhdis­tykselle rinta­ syöpään sairastuneiden nais­ten tukemiseen. Hyväntekeväisyystuotteita voi ostaa Avonin kau­ neus­neuvojilta ja heillä onkin suuri rooli rintasyöpä­ kam­panjan tukemisessa. Avon on myös Likkojen lenkin yhteistyökumppani. Toukokuussa olemme yhdessä mukana Tam­pereella ja elokuussa Oulussa tässä iloisessa liikuntatapahtumassa! www.avon.fi

Lyhyesti 14  Rinnakkain  1 2017

Teksti. Outi Kurki Kuva: Eesti vähiliit

EESTI VÄHILIIT VIERAILULLA JÄTKÄSAARESSA Aamulaiva Tallinnasta toi Viron Syöpäyhdistyksen kolme työntekijää tutustumaan suomalaisiin potilas­ -järjestöihin. Mukana tapaamisessa olivat Rintasyöpä­yh­ distyksen Outi Kurjen ja Heidi Vekkelin lisäksi naapu­ruk­set Kimmo Järvinen Suomen eturauhas­ syöpä­yhdistyksestä ja Jenni Tamminen Suomen suolis­tosyöpäyhdistyksestä – Kim­moa mukaillen – pai­ kalla olivat Suomen kolme parasta syöpää. Virosta tulivat Eesti Vähiliitin johtaja Maie Egipt, yhdistyksen psykologi Vivian Vulp ja kansainvälisten asioiden koordinaattori Hanno Bohl. Maie on journalisti, joka ajaa tarmokkaasti syöpä­ seulontojen kehittämistä Virossa ja edustaa Viroa kan­sainvälisissä syöpäkonferensseissa. Vivian toimii yhdys­ henkilönä kaik­kien syöpäjärjestöjen välillä ja järjestää koulutusta, terapiaa ja leirejä syöpäpotilaille. Hannon vastuulla ovat kansainväliset yhteydet ja projektit. Eesti Vähiliit on virolaisten onkologien vuonna 1992 perustama voittoa tavoittelematon sateenvarjojärjestö 12 potilas­järjestölle, joissa on yhteensä 2000 jäsentä. Keskustelimme eri syöpämuotojen seulonnoista ja hoi­


Teksti ja kuvat: Heli Kallio-Kauppinen

KÄDENTAITOJEN VIIKONLOPPU VIRROILLA HELMIKUUSSA

Virossa on käytössä mammografiabussi, jonka avulla mammo­grafiaseulonta saadaan ulottumaan pienillekin paikkakunnille Viron maaseudulla. Pitkien välimatkojen Suomessakin kiertävä mammografiabussi voisi olla näppärä ratkaisu.

doista kummassakin maassa. Docrates Syöpäsairaalan henkilökunta esitteli sairaalan toimintaa ja alustavasti ehdittiin jo sopia luennoitsijavierailusta Tallinnaan. Tapaamisen päätteeksi luovutettiin virolaisille rinta­ syö­ päpotilaille vietäväksi toimistolle tulleita peruukkeja ja proteeseja, joille Suomessa ei ole kierrätysjärjestelmää. Tätä yhteistyötä suunniteltiin jatkettavan. Yhdistykset sopivat vastavierailusta Tallinnaan, jota on jo ehditty kaavailla tulevalle kesäkuulle. Ajatus on, että Tallin­nassa oltaisiin yön yli ja ohjelmassa olisi virolaisten syöpäpotilaiden tapaamista, Eesti Vähiliitin toimintaan tutus­ tumista ja yhteisiä luentoja. Lisätietoja ja ilmoittautuminen ke­vään aikana yhdistyksen sivuilla.

Harrastuksiimme kuului valmiiden käsitöiden ihas­ teleminen, omien suunnitelmien tekeminen, uusien ihmisten tutuiksi huomaaminen, mosaiikkien lajit­ teleminen, liiman tuputtaminen, kirjan kansien päällystäminen, hikipuuskassa huokaileminen, hui­ vien kattilassa höyryttäminen, valmiiden huivien ihasteleminen, korumäärän hämmästeleminen, pe­ rus­­korutekniikoiden oivaltaminen, nakkisormien ihmetteleminen, uunin ja saunan pitkään lämmit­ täminen, sanojen alituinen unohtaminen, siitä huoli­­matta jatkuva höpöttäminen, pakkasaamun ihastele­ minen, tässä porukassa epänormaalin normaaliksi huomaaminen, koptisidonnan opetteleminen, kirjan kansiin reikien tekeminen, langan neulansilmään saaminen, yhden kirjan valmiiksi saaminen, heijas­ tavien enkelien tekeminen, ihan pikkuisen puodis­­sa shoppaileminen, elokuulle kesäretken suunnit­ te­ leminen, Arja Tiitolan kiittäminen ja tyytyväisenä kotiin lähteminen.

Rinnakkain  1  2017  15


Teksti: Anu Niemi

Europ a D onna -terveisiä MIKÄ ON KATTOJÄRJESTÖMME EUROPA DONNA?

Europa Donna - European Breast Cancer Coalition on riippumaton ja voittoatavoittelematon jär­jes­tö, jonka jäseniä ovat Euroopan maiden rinta­ syö­ päorganisaatiot 47 eri maasta. Jäsenmaiden edus­ tajat valitsevat jäsenet Europa Donnan hallitukseen. Europa Donna perustettiin vuonna 1994 ja sen pää­­kont­­tori on Milanossa. Europa Donna tekee aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan parlamentissa. Jäsenyhdistysten edustajille Europa Donna tarjoaa mahdollisuuden osallistua kansainvälisiin konferens­ seihin. Tänä kesänä järjestetään ensimmäistä ker­ taa Milanossa, Metastatic Breast Cancer Advocacy Conference eli konferenssi levin­ neestä rintasyövästä. Viikonlopun aikana vaihde­ taan ideoita, kokemuksia ja parhaita käytäntöjä eri maista. Syksyllä vuorossa on Pan European Conference Ljublja­­­ nassa Sloveniassa. Siellä aiheina ovat mm. tämän­­­het­ki­­­­­set trendit rintasyöpätutkimuksessa, eri maiden hoito­käytännöt sekä miten potilaita tuetaan hoitojen aikana ja jälkeen. Lisäksi kuullaan eri maiden kampanjoista ja tapahtumista. Marraskuussa järjestetään Advocacy Training, jossa osallistujat saavat tietoa rintasyövästä, seu­ lonnoista, uusista tutkimuksista. Lisäksi opetetaan esiintymistaitoja ja kuinka voi pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin. Tärkeää on myös verkostoituminen mui­ den jäsenmaiden edustajien kanssa. Europa Donna on vahvasti mukana ajamassa eri­kois­ tuneiden rintasyöpäyksiköiden perustamista kaikkiin Euroopan maihin. Maaliskuussa 2016 European Breast Cancer Conferencen (EBCC10) yhteydessä esitel­lyssä julkilausumassa ke­hotetaan päättäjiä ja poliitik­koja varmistamaan mahdollisimman pian, että kaikille ­rintasyöpäpotilaille taataan pääsy hoitoon erikois­tu­neessa ja moniammatillisessa yksikössä. Näin taataan hoidon korkea laatu kaikille asuin­pai­ kasta riippumatta.

16  Rinnakkain 1 2017

EUROPA DONNAn 10 päämäärää: 1. Edistää ajantasaisen rintasyöpätiedon leviämistä ympäri Euroopan 2. Lisätä tietoisuutta rintasyövästä 3. Korostaa seulonnan ja varhaisen havaitsemisen tärkeyttä 4. Kampanjoida potilaiden parhaan mahdollisen hoidon puolesta 5. Varmistaa laadukkaat tukihoidot potilaille syöpähoitojen aikana ja niiden jälkeen 6. Tukea sitä, että sairaanhoidon ammattilaiset saavat sopivaa koulutusta 7. Tunnistaa hyvät käytännöt ja edistää niiden kehittämistä 8. Vaatia sairaanhoidon välineiden säännöllistä laatuarviointia 9. Tukea sitä, että kaikkisairastuneet ymmär­- tävät heille tarjotut hoitovaihtoehdot, mukaanlukien osallistuminen lääketutki­muk­ siin, sekä heidän oikeuttaan saada toisen asiantuntijan näkemys asiasta 10. Edistää rintasyöpätutkimusta


YHDISTYKSEN UUSI HALLITUS Rintasyöpäyhdistykse syyskokous valitsi 18.11. 2016 uuden hallituksen. Uusia kasvoja ovat Anne Vuorenlehto, Päivi Patrikka ja Anna-Mari Väänänen.

ja

njohta

Puhee

ANU NIEMI

"Asioilla on tapana järjestyä"

t

Jäsene

MERJA LANKINENLIFLÄNDER "Vaikean hyväksymisestä syntyy elämisen helppous."

HELI KALLIO-KAUPPINEN

SATU KIVISTÖ

"Kyllä tää tästä."

"Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat."

ANNE VUORENLEHTO

ANNA-MARI VÄÄNÄNEN

KRISTIINA JEPPESEN

"Jokaisella pilvellä on hopeareunus."

"Eteenpäin!"

"Vertaistuesta voimaa ja jaksamista jokaiseen päivään."

TARJA LEPPÄNEN

PÄIVI PATRIKKA

"Aina voi valita toisin ja tehdäkin jotain odottamatonta - tarttua hetkeen!"

"Positiivisuuden kautta elämässä eteenpäin"

enet

s Varajä

Rinnakkain  1  2017  17


Teksti: Heli Kallio-Kauppinen

Rintasyövän kokeneille

Yhteystiedot:

VERTAISTUKIOHJAAJIEN OMA SIVU

Ajankohtaista

hdistys - Europa Donna Finland ry.

Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki Puh. +358 40 1473 757 toimisto@europadonna.fi www.europadonna.fi

hoitaja ti-to klo.10-14 puh. +358 40 146 3750

Rintasyövän kokeneille

Yhteystiedot:

hdistys - Europa Donna Finland ry. aukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki Puh. +358 40 1473 757 toimisto@europadonna.fi www.europadonna.fi

hoitaja ti-to klo.10-14 puh. +358 40 146 3750

Rintasyövän kokeneille

Yhteystiedot:

VETUPASSI KÄYTTÖÖN KEVÄÄN AIKANA Samassa paketissa ovat vetuohjaajan ja yhdistyksen käyntikortti sekä tulevat tapahtumat alueellasi . Omat yhteystiedot ohjaajan täytyy kirjoit­taa tähän passiin itse, samoin kuin tapahtumat. Tämä iloinen Donna-rinki kertoo olemassaolollaan, että luvas­sa on rintasyövän vertaistukea vertais­tukiryhmänä, teema­viikonloppuna tai vastaavana yhteisenä tapahtumana. Passit otetaan käyttöön ja jaetaan viimeistään ohjaajien vetuviikonlopuna. Sen jälkeen ohjaajat voivat jakaa niitä ryhmä­läisilleen ja muuallekin omalla seudullaan.

VETUVIIKONLOPPU 22.-23.4. HELSINGISSÄ

hdistys - Europa Donna Finland ry.

Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki Puh. +358 40 1473 757 toimisto@europadonna.fi www.europadonna.fi

hoitaja ti-to klo.10-14 puh. +358 40 146 3750

Tänä keväänä vertaistukiohjaajat tapaavat Hotelli Haagassa Helsingissä. Ryhmätyönohjaus jatkuu syksyn tapaan. Nyt aikaa on varattu edelliskertaa enemmän. Toimintaa kehitetään niin isommissa kuin pienemmissäkin ryhmissä. Vetuille lähetetään lisätietoa sähköpostitse huhtikuun aikana. Tervetuloa iloiseen työrupeamaan!

UUDET VERTAISTUKIOHJAAJAT Tammikuisen ohjaajakoulutuksen johdosta ohjaa­jien kaarti kasvoi taas uusilla jäsenillä. Tervetuloa uudet ohjaajat mukaan. Kuva: Anu Niemi

IKI-DONNAT ILAHDUTTAVAT TAMPEREELLA

HELSINGISSÄ TUKIHENKILÖ LÄÄKÄRI­K ÄYNNEILLE

Tampereella alkoi kevään aikana kaikille avoi­ men ryhmän lisäksi levinnyttä rintasyöpää sai­ rastavien ryhmä, Iki-Donnat. Katso kokoontumispäivät yhdistyksen sivu­jen tapahtumista.

Helsingin levinnyttä rintasyöpää sairastavien ryhmässä on nyt kaikkiaan viisi ohjaajaa. Tämä mah­dollistaa sen, että ohjaajia voi kysyä tuki­­hen­kilöksi lääkärikäynnille. He järjestelevät kes­ke­nään niin, että aina joku pääsisi mukaan. Tukihenkilöitä voi kysyä toimistolta tai suoraan vertaisilloissa.

18  Rinnakkain  1 2017


Minun tarinani Raija Huttunen,58 saa voimaa liikunnasta ja huuliharpunsoitosta.

Minä Olen lappeenrantalainen Raija Huttunen, 58, kunto­ hoitaja Eksotessa. Työhöni kuuluu ikäihmisten ryh­ mä­liikunnan ohjausta ja kotikuntoutusta. Asumme mieheni kanssa kahdestaan. Tytär asuu Helsingissä. Diagnoosi Huomasin vasemmassa rinnassani patin maaliskuussa 2011. En ollut silloin huolissani, koska olin käynyt mammografiassa puoli vuotta aikaisemmin ja olen ollut seurannassa lähisuvun syöpätapausten vuoksi gynekologin suosituksesta. Työterveyshuollosta sain lähetteen mammografiaan. Neulanäytteiden jälkeen tutkimuksiin pääsy kesti 2-3 viikkoa. Sitä ihmettelin! Vastauksessa 3.6.2011 kerrottiin näytteestä löyty­ neen syöpäsoluja. Maailmani romahti! Sairastusmatkallani vierelläni kulki myös veljeni, joka oli saanut haimasyöpädiagnoosin pari kuukautta ennen omaani. Veli menehtyi 2013. Hoitoprosessini Leikkausajan sain juhannuksen jälkeiselle viikolle. Leikkausta ennen minun piti käydä vielä Joensuussa mammografiassa. Onneksi, sillä myös toisesta rin­ nas­­ta löy­tyi pienempi syöpäkasvain. 27.6.2011 poistettiin vasen rinta, kainalo tyhjennettiin sekä oikeasta rinnasta osapoisto. Ajattelin, että ”elämänpeli on menetetty”, kun syöpä­ sairaanhoitaja tuli luokseni ja valoi uskoa minuun sanoen; vaikka tauti on levinnyt kainaloon hoidot ovat tehokkaat. Hoidot etenivät 2011 elokuusta 2012 tammikuuhun, sytostaatteja 6 ja sädehoitoa 25 kertaa.

Näin sen koin Otin kaiken mahdollisen tarjotun avun vastaan terveydenhuollosta. Olen todella tyytyväinen ja kii­tol­linen tukitoimista Lappeenrannassa. Saimaan Syöpäyhdistyksen vertaistukiryhmissä sain tukea ja uskoa toipumiseen. Mieheni ja siskoni olivat minulle tärkeitä tukihenkilöitäni. Henkistä jaksamista auttoi myös Rosen-terapeuttikoulutukseni. Keskityin ja elin siinä hetkessä, jossa olin. Ennen työhön pa­ luuta kävin mieheni kanssa Imatran kylpylässä so­ peutumisvalmennuskurssin. Rinnankorjausleikkaus Vuonna 2014 kirurgi suositteli rasvansiirtoa reisistä rintojen ”rakentamiseen”. Siirtoja on tehty 4 kertaa ja syksyllä 2017 tehdään viimeinen. Rasvansiirrot tehdään päiväkirurgisesti, josta toipuu 2- 4 viikkossa. Olen hyvin tyytyväinen tulokseen. Voimaa ammennan Liikunnasta! Läsnäoloharjoitukset ja hiljentyminen voimaannuttavat myös. Valokuvaamisesta. Kuvaan luonnon ihmeitä. Huuliharpun soitosta, sillä saa soittaa ilot ja surut. Soittaminen oli myös tukipilari sairastamisaikana. Soitan Saimaan Harpistit orkeste­ rissa. Kesäisin vietämme runsaasti aikaa Saimaan saaressa mökillä. Vertaisilleni sanon Huumori auttaa monessa tilanteessa. Unelmat kannattaa toteuttaa nyt! Mottoni Elä hetkessä ja laita hyvä kiertämään!

Rinnakkain  1 2017  19


Kevättä kohti jälleen

O

n maaliskuu ja päivät pitenevät todella vauhdilla. Aluksi seurasin päivien pitenemistä minuutti ker­ ral­laan. Sisaren vielä eläessä soitin hänelle viimeis­ tään Tapaninpäivänä ihan vain ilmoittaakseni, että synkkä syksy on voitettu ja päivä on pidentynyt jo minuutilla. Olen kevät- ja kesäihminen. En tiedä, onko sillä, että olen tou­­kokuun lapsi, osuutta asiaan. Mutta miten odotankaan va­ loa ja vihreyttä! Sain rintasyöpädiagnoosini heinäkuussa 2013. En todellakaan voinut uskoa kuulemaani todeksi. Saada 51-vuotiaana tietää olevansa parantumattomasti sairas oli melkoinen pommi. Eihän syöpä nyt samaan perheeseen tois­ ta­ miseen tule, eihän? Edesmenneellä sisarellani oli levinnyt munasarjasyöpä ja sivusta neljä vuotta hänen tais­ teluaan syöpää vastaan seuratessani, päätin, jos syöpä joskus omalle kohdalle osuisi, asettelisin kädet ristiin rin­ nalle, asettuisin sohvalle selälleni ja siitä saa kuolema minut korjata. Mutta sairastuttuani löysin kuitenkin uskomattoman voiman omaan taisteluun. Minulle usko ja luja luottamus Jumalaan ovat aina merkinneet paljon ja nyt nämä asiat sai­­vat aivan uuden ulottuvuuden. Kun sairastuttuani en oikein osannut rukoilla enkä löytänyt sanoja, otin Raamatun kai­ nalooni ja huokailin. Voi mikä lohdutus! Jumala on lähelläni, hän kuuli ja lohdutti. Olen hänen kämmenellään eikä ku­ kaan voi riistää minua siitä. Hän on pitänyt minusta huol­ ta hyvinä päivinä ja hän pitää minusta huolta myöskin vai­­keina aikoina. Siihen saan ja voin luottaa nyt ja aina. Raamattu seurasi minua myös heräämöön. Se on lähes aina käsilaukussani, ja jokaisessa tutkimuksessa se on mukanani. Se on voimani ja tukeni. Odotan uutta alkavaa kevättä ja sen jälkeen lähestyvää kesää innokkaana ja positiivisella mielellä. Mitään pitkän tähtäimen suunnitelmia en tee. Eihän sitä koskaan tiedä mitä ja milloin tapahtuu. En halua muistaa ja tietää, mikä on oma ennusteeni. Elämässä voi sattua mitä tahansa. Menen eteenpäin päivä kerrallaan, niillä voimilla ja sillä energialla, mikä sille päivälle on annettu. Vakava sairaus ei siis olekaan kaiken loppu, vaan uusi mahdollisuus, alku parempaan elämään. Tässä elämäntilanteessa oppii arvostamaan elämää ja sen jokaista päivää aivan uudessa valossa. Tekee ja elää nyt ja tässä hetkessä - ei enää ’sitten kun’ tai ’mutta kun’. Suhde lapsiin on syventynyt, rakastan heitä enemmän kuin mitään muuta ja haluan kertoa jokaisessa puhelussa heille, miten tärkeitä he ovat minulle.

20  Rinnakkain  1 2017

Nyt olen jälleen uuden edessä. Sytostaatti vaihtuu taas suonensisäiseen se tietää laskimoportin asennusta. Mitä sivuoireita se tuo tullessaan, en osaa sanoa, enkä halua ajatella sitä vielä. Mutta alun järkytyksien jälkeen odotan kuitenkin sitä tulevaa kevättä. Elämä on niin ihanaa. En päivääkään antaisi pois. Raamatussa sanotaan, ettei Jumala anna kenellekään suurempaa taakkaa, kuin minkä jaksaa kantaa. Vain kerran matkalla Syöpäklinikalta kotiin kysyin Jumalalta, oletko ihan varma asiasta. Sairastamani aivoinfarkti on myös saanut miettimään asioita entistä syvällisemmin. Pääsin eläkkeelle syyskuussa 2015 ja sen myötä olen saanut mahdollisuuden toteuttaa niitä asioita, joita en työelämässä ollessani ehtinyt ja jaksanut tehdä. Mitään suuria suunnitelmia en tee. En ole koskaan ollut innokas kaukomaille matkaaja, joten Pohjanmaa-interrail lapsuuden ja avioliiton alkuvuosien maisemissa sekä hyppäys Hämeeseen entisille kotikulmille riittää mainiosti. Täällä Helsingissä on nyt minun kotini. Täällä on minulla paljon sukulaisia ja rakkaita ystäviä ja erilaisia virikkeitä. Täällä tunnen olevani onnellinen ja turvassa.

Kirjoittaja Anneli Nurmela asuu Helsingissä. Hän sai rintasyöpä­ diagnoosin 11.7.2013. Annelin rinta­ syöpä oli tehnyt etäpesäk­keitä maksaan. Rintasyöpämatkalla hän on kokenut myös keuhkoveritulpan kummassakin keuhkossa ja useamman pienen aivoinfarktin. Rakkaat harrastukset, tarinan kirjoit­ ta­minen ja askartelu, onnistuvat Annelilta lähes vanhaan malliin. Hän on kiitollinen siitä, että hänen nykyinen lääkityksensä aiheuttaa äärettömän vähän sivuoireita ja mahdollistaa osallistumisen myös vapaaehtoistyöhön ja lenkkeilyn.


Teksti: Satu Kivistö, kuvat: Amoena

RINNANKORJAUSLEIK­K AU­K SEN KÄSIKIRJA

Osaproteesia käytetään joko proteesiliivin taskussa tai suo­ raan iholla tavallisissa liiveissä. Eri muo­toisten ja kokoisten osaproteesin tehtävä on sekä tasoittaa rinnan muotoa ja pehmentää implantin antamaa tulosta että palauttaa kehon ja rin­to­jen tasapaino. Niitä käytetään tasoit­tamaan rinnan muotoa tai esim. korjaamaan implantin antamaa tulosta. Erityisesti välittömän rekonstruktion jälkeen osa­proteesin tarve voi olla suuri: lopullinen leik­kaus­tulos kun näkyy vasta noin puolen vuoden, joskus vasta vuodenkin päästä. Eri paikkakunnilla on eri käytäntöjä ja mahdollisuudesta saada osaproteesi ei aina potilaille kerrota. Myös osaproteesiin voi saada maksusitoumuksen. Moni kokee turhamaiseksi halun korjata rinnan muotoa osapoiston jälkeen – säästyihän rinta ja henkikin. Pienikin kudospuutos voi kuitenkin aiheuttaa vartalon asennon vinoutta, mitä osa­proteesilla voi korjata.

••••••••••••••••••• ••••• •••••••••••••

ERIKOISTARJOUS RINTASYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENILLE:

Pari- ja seksuaaliterapeutti Eriikka Sailo tarjoaa yhdistyksen jäsenille ja heidän puolisoilleen 20%:n alennuksen vastaanoton hinnasta.

••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••• Rintaproteesin käyttäjä Tiedäthän että

Sinulla on oikeus

uusia rintaproteesi aina tarvittaessa.

Hygieniasyistäkin

vähintään kahden vuoden välein.

a

n

ksi

i

SI K U

AV N E

TIESITKÖ TÄMÄN OSAPROTEESEISTA?

ARJ

Osaproteesillla rintojen ja kehon tasapainoa voidaan korjata. Samat rinnat osa­ proteesilla (oik) ja ilman (vas) - ero on visuaali­sisestikin huomattava.

Oletko tutustunut Suomen syöpä­-poti­­laat ry:n julkaisemaan Rinnan­ korjaus­leikkauksenkäsikirjaan? Löydät sen ladat­ tavana pdf-tiedos­ tona www. syopapotilaat.fi -sivuston Potilas­ oppaat-sivulta. Käsikirjasta löydät tietoja eri korjaus­­leikkaus metodeis­ ta, leikkaukseen valmis­tau­tumisesta ja mitä leikkauksen jälkeen.

Seuraavalla kerralla muista valita paras!

Rintasyöpä vaikuttaa naisen elämään monilla elämän­ alueilla. Seksuaalisuuden vaaliminen ja hoitaminen parantaa kaikenikäisten ja kaikissa elämäntilanteissa olevien naisten elämänlaatua. Olen perehtynyt hoitamaan rintasyövän kokeneita naisia ja heidän puolisoitaan ennen hoitojen alkua, niiden aikana ja jälkeen. Varaa aika: Femeda, Kalevankatu 9, Helsinki, puh. (09) 7510 1000 tai www.femeda.fi Diacor, Alppikatu 2, Helsinki, puh. (09) 775 0800 tai www.diacor.fi

09-649839 ● www.amoena.fi

Rinnakkain  1  2017  21


TULEVIA TAPAHTUMIA Talkoolaiset pääkaupunkiseudulla! Helsinki City Run tulee taas! Perjantaina ja lauan­taina 12. - 13.5. tarvitaan talkoolaisia kisa­-toimistossa opastus- ja valvontatehtäviin. Ota yhteyttä yhdis­ tyksen toimistoon pe 5.5. mennessä päästäksesi mu­ kaan keväiseen me­ noon. Talkoopäivien tuotot käytetään levin­nyttä syöpää sairastavien tapahtumiin.

Ilmoittautuminen ja tarkemmat tiedot https://www.europadonna.fi/kurssit-ja-tapahtumat/ Tiedustelut: puh. 040 147075 tai toimisto@europadonna.fi

LUONTOVIIKONLOPPU KOLILLA 8. - 10.9.

Tapahtumat!

Tule mukaan rentoutumaan ja lataamaan akkuja Suo­men kansallismaisemaan Kolille 8. - 10.9.2017. Vietämme viikonlopun luonnossa rauhallisesti voinnin mukaan liikkuen ja sen kauneutta ihail­len, saamme ja jaamme voimaa toisillemme vertais­ joukossa. Ruokailut ja majoitus hyvätasoisessa mökissä (omat lakanat mukaan). Jäsenhinta 90€. Voimaantumisharjoituksia vetää Merja Lankinen-Lifländer (ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja psyk.sh).

HYVINVOINTITALO ONNELAN TAIDELEIRIT TAAVETISSA JÄSENILLE

KESKUSTELE, KOMMENTOI, LÄHETÄ PALAUTETTA! Rintasyöpäyhdistys ja Rinnakkain (keskusteluryhmä)

Kroonikoille 16.–18.6. (pe-su) ja kaikille yhdis­ tyksen jäsenille 25.–27.8. (pe-su)

@EuropaDonnaFI

Ekspressiivinen taideterapia sisältää maalausta, piirtämistä, kirjoittamista, luovaa liikettä ja musiik­ kia. Ilmaisun eri muotoja yhdistetään tarkoi­tuk­senmukaisiksi prosesseiksi, jossa kuval­­lisella il­mai­sulla on merkittävä osuus. Jokainen osallistuu oman tahtonsa ja tuntumansa mukai­ sesti. Mitään ei tarvitse osata eikä mitään ole pakko tehdä. Iltaisin rentoudutaan omatoimiohjelman puit­ teissa saunoen ja paljussa loikoillen, tai muuten vaan oleillen kauniissa maaseudun rauhassa. Uintimahdollisuus on läheisessä järvessä kävely­ matkan päässä. Ravitsevasta ja maukkaasta ruokahuollosta vastaa Onnelan taitava emäntä Pirjo.

@rinnakkain

Taideterapian ohjaajana Mirja Taimisto.

22  Rinnakkain  1 2017


VERTAISTUKITOIMINTA KEVÄTKAUDELLA 2017:

HELSINKI Kampin Palvelukeskus Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki email: toimisto@europadonna.fi

• Avoin ilta kaikille kokoushuone FADE ke 12.4. klo 17.00-19.00 17.5. kevätretki

• Nuorten vertaisillat kokoushuone FAMU ke 19.4. ja 10.5. klo 17.30-19.30

• Kroonikkojen eli levinnyttä rintasyöpää sairastavien illat kokoushuone FAMU to 6.4. ja 4.5. klo 17.00-19.00

TURKU Ruusukorttelin hyvinvointikeskus Puistokatu 11, 20100 Turku. email: turunseutu@europadonna.fi ke 26.4. klo 17.30 PORI Satakunnan Diabetesasema Valtakatu 5 D, käynti pihan puolelta to 4.5 ja 1.6. klo 17.00-19.00 SAARIJÄRVI Kehrän tilat Kauppakatu 8, käynti sisäpihalta ke 12.4. ja 10.5. klo 18.00-20.00 TAMPERE Avoin ilta kaikille Monitoimitalo Vintti 13/5 Satakunnankatu 13 ke 19.4. ja 17.5. klo 18-20 Iki-Donnat - levinnyttä rintasyöpää sairastavien illat Ks. europadonna.fi/kalenteri

KUOPIO Donna-tapaamiset jatkuvat Ks. europadonna.fi/kalenteri

MUUT TAPAHTUMAT Kädentaitoilta Craft Corner Eteläesplanadi 4, Helsinki ma 24.4. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: europadonna.fi/ kalenteri Vertaistukijoiden työnohjausviikonloppu 22.-23.4. Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki

Ekspressiivisen taideterapian leirit Hyvinvointitalo Onnela Patolahdentie 66, Taavetti Levinnyttä rintasyöpää sairastavien leiri 16.-18.6. Kaikille avoin leiri 25.-27.8.

Tule mukaan!

Kroonikkojen kesäretki Tampereelle Helsingin levinneen rintasyövän ryhmä vierailee tiistaina 6.6. Tampereen Iki-Donnien luona. Lisätietoja yhdistyksen sivuilla huhtikuussa.

LAPPEENRANTA Saimaan Syöpäyhdistys Maakuntagalleria, Kauppakatu 40 D Avoin ilta kaikille (aiheena kriisistä toipuminen) To 18.5. klo klo 17.30R Lisätietoja europadonna.fi/kalenteri ja paikallislehti kaakonkulma@europadonna.fi

Kesäviikonloppu Virroilla Työn alla on kesäviikonloppu Virroille 4. - 5.8. teemalla ”vähemmän käsitöitä, enemmän viihtymistä”. Lisää kesän lehdessä ja yhdistyksen nettisivuilla. Diabetes vs. Syöpä Boccia-mestari 2017 -turnaus Helsingissä 16.9. klo.12-15

MÄNTSÄLÄ Kulmis-kellariravintola Keskuskatu 11 (kellarikerros) pe 28.4. klo 18.00

Rinnakkain  1  2017  23


Rintasyöpäyhdistys -Europa Donna Finland ry

Liity jäseneksi! • Saat Rinnakkain-lehden 4 kertaa vuodessa kotiisi • Voit osallistua jäsentapahtumiin • Tuet toimintaamme • Voit kouluttautua vertaisohjaajaksi Voit liittyä potilas-, kannatus- tai yritysjäseneksi nettisivujemme lomakkeella tai ottamalla yhteyttä toimistoon. Jäsenmaksut 2017: Potilasjäsen 20,-/vuosi Kannatusjäsen 40,-/vuosi Yritysjäsen 200,-/vuosi Meille tärkeintä on vertaistukitoiminta. Vertaistuki-illat ovat avoimia kaikille. Yhteiset kokemukset tuovat yhteenkuulu­vuutta ja toistemme ymmärtämistä. Se näkyy, kuuluu ja tuntuu toiminnasamme. Toimistomme on Helsingissä, osoitteessa Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki. Olemme avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10-14. Neuvontahoitajan tavoitat tiistaista torstaihin klo 10 - 14 numerosta 040 146 3750 Ota yhteyttä sähköpostitse toimisto@europadonna.fi tai soita puh. 040 147 0757 Ilmoita yhteystietojesi muutoksesta toimisto@europadonna.fi tai puhelimitse toimistoon.

4041

0797


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.