8 - Nro 6 Torstaina helmikuun 8. pnä 2024 .
Museotoimisto muutti jo uusiin tiloihin Hangossa (Hanko) Hangon museon konttori on jo päässyt muuttamaan uusiin tiloihin Mannerin kiinteistöön. Tilojen suunnittelu jatkuu ja samalla suunnitellaan Hanko 150 -juhlanäyttelyä, joka avataan toukokuussa. Kulttuuritoimiston mukaan hanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Arkiston muuton valmistelut alkoivat loppusyksyllä. Hangon museon uusien tilojen suunnittelu aloitettiin loppukesällä ja korjaustöihin ryhdyttiin syksyllä. Museon on yritettävä saada ulkopuolista rahoitusta hankkeeseensa, koska kaupunginvaltuusto myönsi sille vuoden 2024 investointitalousarviossa vain 250 000 euroa. Hangon Aktia-säätiö on myöntänyt 8 000 euron avustuksen juhlavuoden näyttelyyn. Museonjohtaja on lähettänyt muitakin avustushakemuksia eri tahoille. Suurempien avustushakemusten laatimiseksi aloitettiin yhteistyö konsultin kanssa viime vuoden puolella. Kulttuurilautakunta merkitsi hankkeen nykytilanteen tiedoksi.
Veturitalli uudisrakennukseen
Museon reippaasti karsitut investointirahat huolettivat useita päättäjiä syksyllä, kun valtuusto päätti vuoden 2024 investoinneista. Uuden museon perustamiseen tarvittaisiin 500 000 euroa siihen alun perin ehdotetun 150 000 euron sijasta. Museon investointirahoihin lisättiin 100 000 euroa. Näyttelysuunnittelijaksi valittiin Kombo-niminen yritys, joka on ollut mukana suunnittelemassa mm. Kansallismuseon uusia perusnäyttelyitä. Hangon museo tuottaa sisällön ja Kombo auttaa uuden museon ja sen toiminnan suunnittelussa. Museo haluaa tehdä Hanko 150-näyttelystä mahdollisimman monipuolisen kokonaisuuden, jossa on sekä nähtävää että koettavaa. Tärkeitä teemoja tulevat olemaan merenkulku, teollisuus ja matkailu. Juhlanäyttely tulee keskittymään Hangon kaupungin alkutaipaleisiin, jossa höyrykoneella oli suuri merkitys rautatiellä ja satamassa. Lisäksi aiotaan nostaa esille tärkeitä tapahtumia ja henkilöitä Hangon alkuajoilta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Västra Nylands välfärdsområde
TIEDOTE MEDDELANDE
Jo vuoden 2016 joulukuussa Jokioisille kunnostettavaksi vietyä Pikku-Pässiä ei haluta asettaa enää säiden armoille, vaan sille on suunnitteilla uusi talli. (Arkistokuva: Fiskarsin museo) teena on välittää veturin ja kapearaiteisen rautatien tarinaa yleisölle ja tuleville sukupolville luomalla Pikku-Pässin yhteyteen elämys- ja oppimisympäristö. Alkuperäinen ajatus oli kunnostaa vanhasta pajasta veturitalli ja luoda suurempi museokokonaisuus yläruukin alueelle. Lisäksi haluttiin palauttaa osa kapearaiteista rautatietä, niin että kävijät pääsisivät junan kyytiin ruukkikylässä. Useista yrityksistä huolimatta
näille suunnitelmille ei kuitenkaan löytynyt tarvittavia edellytyksiä. Nyt tavoitteena on siis uudisrakennus, joka olisi samalla elämys- ja oppimisympäristö. Siellä kerrottaisiin Pikku-Pässin historiasta ja elävöitettäisiin höyryvoiman aikaa opastuksilla ja digitaalisilla sisällöillä. Pikku-Pässi on Suomen vanhin kapearaiteinen höyryveturi. Kuuden tonnin painoinen veturi on valmistettu
Saksassa vuonna 1890. Alkuperäisen suunnitelman mukaan veturin piti palata kylään kunnostettuna kansan ihasteltavaksi jo vuonna 2019, jolloin pässiradan rakennustöiden aloittamisesta tuli kuluneeksi 130 vuotta. Veturi seisoi liki kuusi vuosikymmentä jokirannassa, eikä sitä haluta asettaa enää uudelleen säiden armoille kunnostuksen jälkeen, vaan säilymään ehjänä tulevillekin sukupolville. Kapearaiteisen rautatien rakennustyöt Fiskarin ja Pohjankurun välillä aloitettiin vuonna 1889. Liikenne 5,5 kilometrin pituisella ja vain 75 sentin levyisellä rautatiellä aloitettiin pari vuotta myöhemmin. Veturi kuljetti metalliteollisuuden raaka-aineita ruukkiin ja Fiskars-yhtiön tuotteita maailmalle. Pikku-Pässin vaunuissa kuljettiin myös retkille, juhliin ja urheilutapahtumiin. Se oli käytössä vuoteen 1952, jolloin rautatieliikenne lopetettiin. Fiskarin kotiseutuyhdistys pelasti veturin romuttamiselta vuonna 1958 ja se on kuulunut siitä lähtien museon kokoelmaan.
”Nubbenin” hengessä viiden taiteilijan tavalla
Oikea tieto on: Raaseporin sosiaalipäivystys palvelee muiden kuntien tavoin numerossa 029 151 2221
luvn.fi
I Serviceguiden för äldre som publicerades i januari var det ett telefonnummerfel
Hangon kaupunki jakaa kenkien liukuesteitä ja heijastimia 65 vuotta täyttäneille hankolaisille
Ystävänpäivän kunniaksi
ke 14.2. klo 10-12 Astrean ala-aulassa. Kahvitarjoilua, elävää musiikkia ja mukavaa yhdessäoloa. Lämpimästi tervetuloa!
Hangö stad delar ut halkskydd för skor och reflexer år Hangöbor som har fyllt 65 år
Vändagen till ära
ons 14.2 kl. 10-12 i Astreas nedre aula. Kaffeservering, levande musik och trevlig samvaro. Varmt välkommen!
(Raasepori) Jo vuoden 2016 joulukuussa Fiskarin kylän keskustasta kunnostettavaksi viedyn Pikku-Pässi -höyryveturin kotiinpaluu lähenee. Veturi on edelleen sen kunnostaneen Höyrywelho Oy:n luona Jokioisilla ja museonjohtaja Emi Ingon mukaan kunnostus on loppusuoralla. -Fiskarsin kotiseutuyhdistyksen päämääränä on tuoda pässi kotiin tänä keväänä ja laittaa se väliaikaissäilytykseen kunnes veturitalli on valmis. Suunnitelmien mukaan veturille rakennetaan talli vanhan veitsitehtaan läheisyyteen. Kyse olisi siis uudisrakennuksesta ja odotamme sille parhaillaan rakennuslupaa, Ingo kertoo. Rakennushankkeen toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin edelleen lisää rahoitusta. Veturin kunnostus saatiin rahoitettua useiden säätiöiden, yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoitusten avulla. Pelastetaan Pässi -hanketta hallinnoi Fiskarsin museo, jonka kokoelmiin veturi kuuluu. Museota ylläpitää Fiskarsin kotiseutuyhdistys ry. Fiskarsin museon tavoit-
Pro Artibuksen uusi näyttely Tammisaaressa
Tammikuussa julkaistussa Ikääntyneiden palveluoppaassa oli puhelinnumerovirhe
Rätt information är: Raseborgs socialdejour betjänar liksom de andra kommunerna på numret 029 151 2221
Pikku-Pässin kotiinpaluu lähestyy
(Raasepori) Tammisaaressa sijaitsevan galleria Elverketin uusi näyttely esittelee viisi nykytaiteilijaa. Huhtikuun puoliväliin saakka avoinna olevan Nubbenin hengessä viidellä tavalla -näyttelyn taiteilijat ovat Oscar Hagen, Ville Laurinkoski, Sasha Rotts, Jarkko Räsänen ja Man Yau. -Heillä kaikilla on oma tyylinsä ja äänensä, mutta he uskaltavat varioida oman taiteellisen ajattelunsa puitteissa ennakkoluulottomasti ja reflektoida kriittisesti. Heidän teoksensa liikkuvat moniaistisuuden, esittävän ja abstraktin välillä luoden uusia näkymiä taiteeseen ja sen tilaan, kuraattori Juha-Heikki Tihinen kertoo. Näyttelyn perusajatus rakentuu moniaistisuuteen ja muunteluun taiteellisessa työskentelyssä. Näyttely on osa Nubben 100 -juhlavuoden ohjelmistoa. Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (19242014) on Tihisen mukaan suomalaisen taidehistorian tunnetuimpia konkretisteja. -Hänen tyylinsä tunnistaa helposti ja moni on nähnyt siinä niin visuaalista musiikkia kuin vahvaa tilallisuutta. Molemmilla tulkinnoilla on perusteensa, sillä Nubben toimi sisustusarkkitehtina ja jazzmusiikki oli hänen intohi-
Fiberbredband, kabel-tv och betalkanaler karistelefon.fi
monsa, Tihinen kertoo. Man Yaun (s. 1991) tausta on keramiikka- ja lasitaiteessa. Yau osallistuu Elverketin näyttelyyn teoksellaan M.Y. Chinoiserie. Taiteellinen puheenvuoro kommentoi niin 1600- ja 1700-luvun eurooppalaista ”posliinimaniaa”, identiteettejä sekä materiaalin ja sille annettujen merkitysten välistä suhdetta. Oscar Hagen (s. 1987) on työskennellyt niin musiikin, videon, performanssin, piirtämisen kuin ristipistojenkin parissa. Elverketissä taiteilija on toteuttanut teoksensa näyttelytilan seinille ja viimeisteli sen avajaisperformanssissa Staffan Södergårdin musisoinnin tahtiin. Sasha Rotts (s. 1985) työskentelee laajennetun maalauksen keinoin ja tekee myös tekstiiliteoksia. Hän luo myös monimateriaalisia teoskokonaisuuksia. Näyttelyssä on esillä teoskokonaisuus, joka koostuu seinätapetista ja kolmesta Nubbenin tuotannosta inspiroituneesta tekstiilimaalauksesta. Ville Laurinkoski (s. 1996) luo ääniteoksia, joiden tunnelmat vaihtelevat huudosta kuiskaukseen. Taiteilija tekee myös performansseja ja maalaa. Elverketissä teoksen innoittajana on kirjailija Henry Parlandin romaani. Taiteilija yhdistää
Yksityiskohta Man Yaun teoksesta M.Y. Chinoiserie. (Kuva: Eivind Lauritzen) tekstiin muita aineksia luoden oman äänimaailmansa. Jarkko Räsänen (s. 1984) on kehittänyt tietokoneohjelman, joka muokkaa digitaalisen kuvan uudelleen abstrak-
tioksi. Elverketin seinälle on ripustettu kolmen metrin levyinen valokuvatuloste. Teos ilmentää visuaalisessa muodossa musiikista muistuttavaa improvisaatiota ja variaatiota.
aikallisin voimin toteu- mä tiedottaa tehneensä Ylen usiikillisia tuokiokuvia tettava, Porkkalan vuok- kanssa sopimuksen dokumen- M maailmasta 44 vuoden Pra-ajasta kertova kaksiosainen tin esittämisestä sekä televi- ajalta esittelevä Ismo Alanko ja reilun kahden tunnin pituinen dokumentti esitetään syksyllä Ylellä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta alueen evakuoinnista ja vuokraamisesta Neuvostoliitolle. Hankeryh-
siossa että suoratoistopalvelussa. Hankeryhmä tulee järjestämään paikallisia esityksiä syksystä alkaen ja elokuvaa tarjotaan myös kouluille.
Yksin -konserttikiertue halkoo Suomea kesällä. Keskiviikkona 12. kesäkuuta vuorossa on Billnäsin ruukin iso paja. Ohjelmistossa on klassikkohittejä, harvoin livenä kuultuja helmiä ja myös uusia lauluja.