8 - Nro 47 Torstaina marraskuun 23. pnä 2023 .
Uudenmaan yrittäjät valitsi hallituksen vuodelle 2024 Uudenmaan yrittäjien syyskokous on valinnut uuden hallituksen kaudelle 20242025. Valituiksi tulivat Jeanette Broman (Sipoo), Janine Henriksson-Wiberg (Loviisa), Jaakko Kuula (Vihti), Janne Laitinen (Kirkkonummi) ja Henna Seger (Raasepori).
Uudet hallituksen jäsenet ovat Henriksson-Wiberg ja Seger. Hallituksessa jatkavat toisen vuoden Patrik Björkman (Porvoo), Pirjo Kivistö (Nurmijärvi), Lassi Nyyssönen (Järvenpää), Anne Rantalainen (Hyvinkää) ja Willem van Schevikhoven (Pornainen).
udenmaan Ely-keskus on myöntänyt Raaseporin U Uudenmaan yrittäjien elä- le. Yläkouluikäisten sarjaan kaupungille 132 800 euron
Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Mikko Ahtiainen. Hallituksen varajäsenet ovat Pasi Hotti (Lohja), Pentti Järvinen (Inkoo), Kasper Kelohonka (Mäntsälä), Mika Silfvenius (Sipoo), Heidi Vanhatalo (Hyvinkää) ja Virpi Vuoristo (Karkkila).
mäntyöpalkinnon sai pukkilalainen Juha Ahola, jonka yritys Putki-Sato Oy toimii itäisellä Uudellamaalla. Aholan yrittäjäura alkoi vuonna 1986. Yrittäjyysaiheisen Youtube -videokilpailun voitot menivät Jokelaan ja Hyvinkääl-
saatiin 12 ja alakoulusarjaan kaksi videota. Kilpailu järjestettiin viidettä kertaa ja jatkoa on luvassa myös vuonna 2024. Kilpailulla yrittäjäjärjestö haluaa kannustaa lapsia ja nuoria kehittämään yrittäjyystaitojaan.
avustuksen joukkoliikenteeseen. Lisäksi Ely-keskus on päättänyt, että entisen Ekenäs Seminariumin alueen rakennuksia ei tarvitse suojella. Kaupunginhallitus merkitsi ilmoitusasiat tiedoksi.
hyvinvointierojen kasvamista. Hyvinvointialueen järjestöavustuksina mahdollistetaan sekä tiloja että toimintaa ja sen koordinointia. Suuri rooli on vapaaehtoistoiminnalla, mutta mahdollistuakseen se vaatii monenlaista taustatukea ja sitä kautta rahoitusta. Järjestöavustuksia on saatu myös tilojen vuokraamiseen ja avustuksina käyttöön annettuina tiloina, jotka usein toimivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina. Tiloja tarvitaan, jotta toimintaa voidaan järjestää. Tiloilla on hyvä käyttöaste ja niitä annetaan myös muiden kansalaistoimijoiden ja tukiryhmien käyttöön muuna aikana. Varsinkin pienillä paikkakunnilla kohtaamispaikka palvelee kokonaisvaltaisesti alueen asukkaita, jolloin leikkaukset heikentävät laajasti väestön hyvinvointia. Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toiminta on läsnä
arjessa ja tukee heikoimmassa asemassa olevia. Kohtaamispaikat muodostavat toipumista tukevia yhteisöjä vähentäen sosiaalista eristäytyneisyyttä, yksinäisyyttä, psyykkistä oireilua ja päihteiden käyttöä. Ne tarjoavat arkeen rytmiä ja merkityksellisyyttä. Toiminta tukee mielenterveyttä ja monen kohdalla ilman toimintaa niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin kunto heikkenee. Järjestöt kannattelevat ihmisiä. Järjestöt tarjoavat kriisiapua, vertaistukea, kohtaamista ja rinnalla kulkemista sekä tukea ennaltaehkäisevästä, hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävästä ja haittoja vähentävästä näkökulmasta. Kaikki tämä vähentää lakisääteisten palvelujen painolastia. Keskimäärin päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yksi kohtaaminen maksaa hyvinvointialueelle noin 10-kertaisesti vähemmän kuin jos
asukkaan tilanne kärjistyy ilman tukea ympärivuorokautista hoitoa vaativaksi. Psykiatrinen erikoissairaanhoito ja vieroitushoito ovat tukossa. Jos järjestöjen tuesta karsitaan, lisääntyy paine lakisääteisissä palveluissa entisestään. Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimintaan osallistujat ovat asunnottomuutta kokevia, päihderiippuvuuksia sairastavia sekä vakavia ja keskivaikeita psyykkisiä sairauksia sairastavia henkilöitä. Järjestöt kannattelevat myös näiden henkilöiden omaisia. Kohtaamispaikat lisäävät turvallisuutta tarjoten paikkoja, joihin erilaiset ihmiset ovat tervetulleita ja joissa heille tarjotaan kuntoutumisen polkuja. Järjestöjen toiminta on tuloksellista. Tuloksia ovat hyvinvoinnin koettu lisääntyminen asunnottomilla ja päihteitä ongelmallisesti käyttävillä. Mielenterveystoi-
pujat ovat saaneet uusia sosiaalisia kontakteja, mielekästä tekemistä, tukea jaksamiseen, vertaistukea ja lisääntyneitä voimavaroja. Toimintojen suositteluluvut ovat korkeita. Mielenterveys- ja päihdejärjestöt ovat tehneet aktiivista yhteistyötä ja kehittämistä kumppanuudessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Yhdessä on suunniteltu ja kehitetty toimintaa ja palveluja alueen ihmisten hyväksi. Järjestöjen avustukset ovat hyvinvointialueen budjetissa pieni summa, mutta siitä supistaminen voi tuoda isot kustannukset, jos me julkisen palvelutarpeen puskureina ja hyvinvointialueen kehittämistyön kumppaneina toimivat järjestöt joudumme supistamaan jo tiukassa taloudessa toteutettavaa toimintaamme. Länsi-Uudenmaan päihdeja mielenterveystoimijoiden verkoston järjestöt
Onko meillä varaa? Mielenterveys- ja päihdejärjestöt tekevät yhteiskunnallisesti merkittävää kansanterveystyötä eri avustuslähteitä ja avustuksina myönnettyjä tiloja hyödyntäen vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan pohjaten. Järjestöjen rahoitus muodostuu monesta lähteestä. Useille toimijoille hyvinvointialueen avustus on joko merkittävin tai toiseksi merkittävin avustus. Tukemalla hyvinvointialueen avustuksin
päihde- ja mielenterveysjärjestöjä saadaan alueelle samalla merkittäviä summia STEA:n avustuksia haavoittuvien kohderyhmien tueksi. Järjestöavustusten supistamisen riskinä on, että valtakunnalliset järjestöt joutuvat suuntaamaan toimintaansa niille alueille, joissa hyvinvointialueen tai kunnan avustusta on paremmin saatavilla. Tämä tarkoittaa Länsi-Uudenmaan alueen asukkaiden
Järjestäjät: SeriMERI oy, PohjanGurut ry ja Fiskars Village
R U O K ATA PA H T U M A Paljon pientuottajien herkkuja juhlapöytään. Lähiruokaa parhaista raaka-aineista. Lihaa, kalaa, makkaroita, marjajalosteita, juustoa, säilykkeitä, hunajaa, leipomotuotteita ym. herkkuja.
FISKARSIN JOULUMARKKINAT 25.–26.11. 2023 klo 10–16 Kuparipajan Mustassa- ja Valkoisessa salissa. Ohjelmaa myös lapsille.
Tervetuloa! • Välkommen! Fiskarsin Joulumarkkinoilta löydät laadukkaat kotimaiset käsityönä tehdyt joululahjat ja -koristeet. Tarjolla iloista joulutunnelmaa ja tekemistä koko perheelle!
K ÄSIT YÖL ÄISTEN
Miksi taiteen perusopetusta tarvitaan? Skapa Position-hankkeen aloitusseminaari
29.11.2023 klo 14–16 Kulttuuritalo Fokus, Karjaa
Seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Ilmoittaudu https://bit.ly/skapa2023
Anita Westerholm
Raaseporin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Katja Köngäs
Rehtori, Länsi-Uudenmaan tanssiopisto Hurja Piruetti
Annika Lyytikäinen Yhteiskuntasuhdevastaava, Kulta ry
Foto: Mikko Kauppinen
Jokaisella yhteisöllä tulisi olla oma Ismonsa Ismo Sjöblom Antskogissa täytti 21. marraskuuta 80 vuotta. Lämpimät onnittelut. Haluamme kirjoittaa tämän tervehdyksen ja kiitoksen Ismolle. Hän on niitä tärkeitä ihmisiä, jotka ovat rakentaneet yhteisöjä ja pitäneet yllä sosiaalisia rakenteita tekemättä koskaan numeroa itsestään. Ismo syntyi Antskogin silloin vahvaan teolliseen kylään vuonna 1943. Tämän tekstin toinen kirjoittaja Hannu Bergholm tapasi Ismon kyläkoulussa vuonna 1955. Kylässä oli hyvä yhteishenki, kuten koko Suomessa sodan jälkeen. Keskiössä olivat tehdas, oma urheiluseura Antskogin Yritys ja oma kansakoulu, omat tekemiset. Kylä eli vahvasti. Yhteiskunta eli murrosta ja Antskogin verkatehdas kaatui konkurssiin 1959. Tehdas, joka työllisti 300 ihmistä ja ylläpiti kylän 400 hengen yh-
teisöä, oli ollut kylän sydän. Konkurssi johti tapahtumaketjuun, joka on himmentänyt kylän henkeä: kyläläisten oli muutettava ja haettava työtä muualta, koulu lakkautettiin, kaupat lopettivat toimintansa. Tällaisina aikoina astuvat esiin vahvat yksilöt ja ottavat vastuuta. Ellei sellaisia löydy, yhteisö murenee. Antskogissa vahva henkilö on ollut Ismo. Hän on monessa mielessä lahjakas. Erittäin urheilullinen, musikaalinen, aikaansaava ja innostava. Puhutaan johtajista, jotka johtavat edestä. Joillakin on tuo karisma itsessään. Ismolla on. Hän on rakentava ratkaisija. Tämän tekstin toinen kirjoittaja Taina Lackman tapasi Ismon 1970-luvulla urheilukerhoissa, joita Ismo organisoi kaksi kertaa viikossa. Talvella hän järjesti luisteluradan sekä ”tosissaan” pelaaville että ”pienemmille tytöille”.
Kesällä urheilukentällä oli yleisurheilua ja toimintaa. Siinä ohella Ismo on toiminut Työväenyhdistyksen aktiivina ja kuntapolitiikassa ja toimii yhä antskogilaisten hyväksi. Toki mukana on muutakin väkeä, mutta johtaja tarvitaan. Ismo on hoitanut pestiään vuosikymmeniä. Konkreettisesti tuo työ on johtanut paitsi toiminnan jatkumiseen kylässä, myös Antskogin kylän identiteetin säilymiseen. Työväentalo on hyvässä kunnossa, vuosittain järjestetään edelleen heinäkuussa Antskog-päivä ja muita tapahtumia, joihin myös entiset kyläläiset joukoin osallistuvat. Tämä henki on säilynyt, kiitos Ismon, ja toki myös muun puuhaporukan. Viimeisen vuosikymmenen aikana on kylälle perustettu kyläseura, jossa Ismo on myös vahvasti mukana, mutta 30 vuoden ajan hän kantoi
kylää aika lailla omilla harteillaan. Hannulla oli tilaisuus pelata hänen kanssaan jalkapalloa alasarjoissa. Ismo oli luonnollinen johtaja myös tuolle joukkueelle. Taina on siirtynyt lapsuutensa työväenyhdistykseen, vaikka asuukin naapurikunnassa. Työ pienessä yhdistyksessä on mukavaa ja erilaista. Kun kyläläiset täyttävät pyöreitä vuosia, on Ismo ollut aina esittämässä lauluja yhdessä Kyllinsä kanssa. Kun ihmiset liikkuvat vähemmän ja väestö ikääntyy, Ismo on ollut mukana organisoimassa kylälle kerran viikossa ”äijäkävelyä”, joten mukaan vaan! Ismo on kaikessa mukana. Kiitos Ismo ja onnea 80-vuotiaalle meidän kaikkien kyläläisten puolesta. Hannu Bergholm ja Taina Lackman antskogilaisia ja Ismon ystäviä
Kuntoutusportaat kakkosnelosesta Portaiden nousun myönteisistä terveysvaikutuksista puhutaan nykyään paljon. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes-tutkimuskeskuksen johtavan tutkijan Tuija Tammelinin mukaan porraskävely pitää aivot vetreinä ja jopa nuorempina. Säännöllinen porraskävely helpottaa myös painonhallinnassa ja laskee hivenen verenpainetta ja huonoa kolesteroliakin, eli pienentää sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Tuoreen laajan tutkimuksen mukaan päivittäin 50 askelta kapuavilla on lähes 20
prosenttia pienempi sydänsairauksien riski. Tutkitusti jo kuuden minuutin päivittäinen porraskävely parantaa kestävyyskuntoa yhtä paljon kuin 45 minuutin päivittäinen kävelylenkki tasamaalla. Tällaisten myönteisten terveysvaikutusten innoittamana maassamme rakennetaan kalliita kuntoportaita. Näistä on valitettavasti hyötyä vain melko hyväkuntoisille. Meille huonokuntoisille, jotka eniten kuntoutusta tarvitsisimme, ei porraskävelyä ole tarjolla. Tilanteen korjaamiseksi ehdotan, että Raaseporin
kaupunki rakentaisi kokeilumielessä Tenholan torille kuntoutusportaat. Tällaiset on helppo rakentaa kakkosnelosesta. Tehdään rakennelma, jossa on molemmissa päissä kolme askelmaa, joiden etenemä on 32 ja nousu 15 senttiä. Neljännellä askeleella noustaan noin metrin pituiselle tasaiselle osalle. Askelman leveydeksi riittää 90 senttiä. Ruuhka-aikana pitäisi noudattaa yksisuuntaista liikennettä. Tällaisissa portaissa voi tehdä myös tasapainoharjoittelua nousemalla alimmalle
portaalle ja laskemalla toinen jalka mahdollisimman hitaasti alas. Portaat sopivat myös lapsille ja kovaakin liikuntaa vaativille. Nousujen ja laskujen nopea vaihtelu lienee tehokkaampaa kuin pitkät nousut ja laskut. Portaiden rakentamiseen tarvitaan noin 70 metriä lahosuojattua kakkosnelosta, ja lautaa pyöreisiin, puisiin suojakaiteisiin, joista saa pitävän otteen. Lisäksi ehkä muutama tiili alimpien lankkujen alle sekä nauloja tai ruuveja. Lauri Helle Tenhola