Suvi Ahlfors 33 vuoden kokemuksella!
KERROSTALO
UUSI KOHDE
KERROSTALO
040 136 3329
UUSI KOHDE
Raseborg/Raasepori
Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys Karjaa, Meltola
31 m² Karjaa, Meltola
40 %
76,5 m²
1 h, kk, kph, ranskalainen parveke. Näppärä muut- 3 h, k, kph, vh, parveke. Vieh. heti vapaa asunto rauh. tovalmis, heti vapaa pikkukoti metsäisillä näkymillä, alueella. Ilmalämpöpumppu ja sähköpatterit. Edull. itselle tai sijoitukseen. Ilmalämpöpumppu ja sähköpat- hoitovast. Kiinteistö rantaoik. n. 700 m päässä olevaan terit. Edull. hoitovast. Rv. 1963. Ei e-tod. Hp. 23.900 €. Högbeninjärveen. Rv. 1963. Ei e-tod. Hp. 59.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Tvätt och målning av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 22 Torstaina kesäkuun 1. pnä 2023
.
Länsi-Uudenmaan kauppakamari koolla Inkoossa
Terästehdassuunnitelmat, työvoima ja talous keskustelujen aiheena (Inkoo) Länsi-Uudenmaan kauppakamarin kevätkokouksessa Inkoo Shipping Oy:n tiloissa Joddbölessä kuultiin satamayhtiön toiminnasta ja kehityksestä viime vuonna sekä Blastr Green Steel Oy:n terästehdashankkeen etenemisestä. Kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Knaapinen kertoo kokoukseen osallistuneen jäsenyritysten johtoa runsaasti koko Länsi-Uudenmaan alueelta. Kokouksen yhteydessä pidetty infotilaisuus Inkoon teollisuusalueen kehityksestä kiinnosti monia, ja keskustelua olisi riittänyt pidemmäksikin ajaksi.
Suunnittelu etenee Kauppakamarin uudeksi jäseneksi valittu Blastr Green Steel Oy:n toimitusjohtaja Antti Kaikkonen ja yrityksen kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Carina Hedberg esittelivät Inkooseen suunniteltua terästehdashanketta. Norjalainen Blastr on halukas investoimaan Suomeen erityisesti siksi, että täällä on tarjolla nyt ja tulevaisuudessa runsaasti uusiutuvaa energiaa, ja Inkoon vahva sähköverkko mahdollistaa sähkön siirtämisen pohjoisesta syväsataman viereiselle teollisuusalueelle. Fingrid suunnittelee vahvistavansa edelleen kantaverkkoa Inkoossa. Suunnitteilla on uusia 110 ja 400 kilovoltin voimajohtoyhteyksiä. Myös uusi merikaapeliyhteys Viroon on ollut mukana suunnittelussa. Tuotantohankkeiden toteutuminen edellyttää kuitenkin uutta tarvetta sähkölle.
Toimitusjohtaja Antti Kaikkonen (vas.) kertoi Inkooseen suunnitellun terästehdashankkeen nykytilanteesta, josta poiki keskustelu myös osaavan työvoiman saannista. Blastrin Suomen toimitusjohtaja Kaikkonen kertoi terästehtaan teknisen suunnittelun olevan vielä aivan alkumetreillä, ja tällä hetkellä hankkeessa keskitytään erityisesti lupiin ja ympäristövaikutusten arviointiin. Tavoitteena on saada kaavamuutos inkoolaispäättäjien käsiteltäväksi loppukesällä. Taustalla työstetään myös tehtaan rahoitusta, jonka saamiseen yhtiö uskoo vakaasti. Tehdasinvestoinnin parissa työskentelee Kaikkosen mukaan kymmenittäin eri alojen ammattilaisia monissa eri maissa. Yhtiön tavoite on edelleen tehdä investointipäätös vuoden 2025 aikana. Sen jälkeen rakentaminen pyrittäisiin aloittamaan välittömästi ja tuotantoa voitaisiin käyn-
nistää vuonna 2027.
Työvoiman saatavuus Kokouksessa käytiin vilkas keskustelu siitä, miten mahdollinen tehdasinvestointi saataisiin toteutettua sujuvasti. Blastrin kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Carina Hedberg toivoi alueen yritysten osallistuvan aktiivisesti sekä tuleviin rakentamisvaiheen töihin että tuotannon käynnistyttyä tehtaan tukitoimintoihin. Yhtenä aiheena oli osaavan työvoiman saatavuus. Tehtaan odotetaan työllistävän suoraan 1 200 henkilöä ja välillisiä työpaikkoja arvioidaan syntyvän runsaasti enemmän. Työvoiman osaamisprofiileja työstetään parhaillaan ja ne tarkentuvat lähivuosina. Blastrin mukaan tarpei-
ta käydään läpi mielellään alueen toimijoiden ja erityisesti lähialueen oppilaitosten kanssa. Axxellin rehtori Lena Johansson toivoi, että osaavan työvoiman saamiseksi alueelle ajateltaisiin muuttavan perheen tarpeita kokonaisuudessaan. Lärkkullan opiston rehtori Juhani Jäntti toivoi puolestaan, että kansainvälisen työvoiman koulutusmäärärahoista ei leikattaisi tulevalla hallituskaudella.
Talous ja aluekehitys Kansanedustaja Henrik Wickströmin (r) toi kokoukseen terveisiä hallitusneuvotteluista ja kertoi ajatuksiaan Länsi-Uudenmaan aluekehityksestä. Wickström on neuvottelupöydässä, jossa käsitellään 45 miljardin euron
budjettikokonaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntatalouden toiminnoista. Poliittinen kenttä on hänen mukaansa tällä hetkellä varsin kahtia jakautunut ja hallitusneuvottelut ovat olleet moniin aikaisempiin verrattuna haastavammat. Wickström sanoikin toivovansa poliittista konsensusta julkisen talouden tasapainottamisesta. Hän kertoi myös havainneensa viime viikkoina, että moniin muihin alueisiin verrattuna Uudenmaan yhteinen edunvalvonta on suhteellisen pientä. Uudellamaalla ei ole esimerkiksi kansanedustajilla omia ryhmiään vetämässä ja sopimassa alueen yhteisiä kärkihankkeita. Näin toimitaan Suomen muilla alueilla alueel-
lisesti tärkeiden hankkeiden rahoituksen varmistamiseksi. EU-hankerahoitusta kohdennetaan Suomessa parhaillaan voimakkaasti Itä-Suomeen. Wickstömin mielestä hankerahoitusta tulisi kuitenkin kohdentaa nykyistä enemmän länteen, koska tulevien teollisuusinvestointien ja logistiikan painopiste on siirtynyt nopeasti länsirannikolle. Inkoon terästehdashankkeessa Wickström toivoo kuntarajojen hälvenevän niin, että se koettaisiin Länsi-Uudenmaan yhteisenä. Kauppakamarin puheenjohtaja Krister Lundqvist kertoi kokouksessa järjestön toiminnasta alueen elinvoimaisuuden kehittämiseksi ja totesi jäsenmäärän lähteneen taas kasvuun koronavuosien jälkeen.
Inkoon satamassa kehityksen vuosi Vuodenvaihteessa Joddbölen satamaan saapuneen kaasuterminaalilaivan siluetti loi sopivan taustan kauppakamarin kevätkokouksen keskusteluille. Inkoo Shippingin toimitusjohtaja Thomas Bergman kertoi viime vuoden olleen satamassa poikkeuksellisen kiireinen monien investointihankkeiden myötä. Erityisesti LNG-kaasulaivan saapuminen muutti valtavasti sataman toimintaa. Bergmanin mukaan kaasulle on myös kysyntää, ja alus toimii käytännössä jo täydellä kapasiteetillaan. Toukokuussa kaasulaivaan tuotiin täydennystä kaksi kertaa. Inkoossa toimii Suomen
suurin yksityisomistuksessa oleva kuivabulkkisatama, jonka liiketoiminta on kasvanut vakaasti jo useamman vuoden. Työntekijävahvuus on nykyään yli 50 ja se on kasvanut keskimäärin kahdella vuosittain. Satama on laajentunut myös mantereen suuntaan. Viime vuosina yritys on investoinut keskimäärin yhden uuden varastohallin vuosittain. Bergman kertoi, että viimeisimmän varastohallin investointipäätös tehtiin juuri kokouspäivänä. Myös uuden laiturin suunnittelu on aloitettu. Noin 140-metrinen laituri on tarkoitus rakentaa nykyisten laiturien itäpuolelle.
Inkoo kasvaa, Raasepori ja Hanko kutistuvat edelleen
Läntisen Uudenmaan kuntien asukasluku pieneni lähes 300 hengellä Raaseporin väkiluku pieneni viime vuonna lähes 180 hengellä ja Hangon noin 150 henkilöllä. Alueen kunnista vain Inkoossa kokonaismuutos oli positiivinen, siellä väkiluku kasvoi viime vuonna 30 hengellä. Alueemme kunnissa oli viime vuonna yhteensä noin 40 500 asukasta. Vuonna 2010 asukkaita oli alueella vielä noin 44 000 ja vuonna 2020 yhteensä hieman alle 41 000 asukasta.
Raaseporissa historian pienin Raaseporissa oli Tilastokeskuksen koostamien väestömuutosten mukaan viime
vuonna noin 27 300 asukasta, mikä on vähiten kaupungin vuonna 2009 alkaneessa historiassa. Vuonna 2000 Raaseporin entisten liitoskuntien (Tammisaari, Karjaa, Pohja) asukasluku oli noin 28 400. Hangossa oli viime vuonna runsaat 7 800 ja Inkoossa vajaat 5 400 asukasta. Hangossa asukkaita oli vielä runsaat 20 vuotta sitten noin 10 000 ja Inkoossa hieman alle 4 900. Vuonna 2009 perustettu Raasepori aloitti taipaleensa lähes 29 000 asukkaalla. Inkoon asukasluku on ollut tällä vuosituhannella suurimmillaan vuonna 2009, jolloin väkiluku oli noin 5 600.
Karjaa
Inkoossa väki väheni eniten vuonna 2017 ja runsaalla sadalla hengellä.
Raasepori
Pohja
Muuttajat pääkaupunkiseudulta
Tammisaari
Raaseporiin muutettiin viime vuonna eniten Helsingistä (noin 220), Espoosta (90), Turusta (80) ja Lohjalta (70). Hankoon muutettiin ahkerimmin niin ikään Helsingistä (80) ja Espoosta (40). Raaseporista Hankoon muuttaneita oli nelisenkymmentä henkeä. Inkoon tulomuutto oli suurinta Espoosta (80), Helsingistä (65), Kirkkonummelta (40) ja Raaseporista (30). Jatkuu sivulla 4.
Hanko
Inkoo 2000
2001
2002
2003
2004
2005 2006 2007
2008
2009
2010 2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017 2018
2019
2020
2021 2022
Raaseporin väkiluku oli viime vuonna pienin kaupungin vuonna 2009 alkaneen taipaleen aikana. Hangossa on pudottu vuosituhannen vaihteen 10 000 asukkaasta noin 7 800 asukkaaseen. Inkoossa väkiluku on ollut sen sijaan pari vuotta pienessä kasvussa. Raaseporissa vuotuiset kokonaismuutokset ovat olleet suurimmillaan vuosina 2015-
2018, jolloin kaupungin asukasluku laski yhteensä yli tuhannella hengellä. Hangossa
suurin pudotus osuu vuoteen 2016, jolloin kokonaismuutos oli 200 henkeä miinuksella.