Suvi Ahlfors yli 29 vuoden kokemuksella!
YRITTÄJÄ!
RIVITALO
Pyydä ilmoitustarjous!
Ilmestyy yli 22.000 talouteen Inkoosta Hankoon kaksi kertaa viikossa! Myös kesäasukkaille.
Karjaa
OMAKOTITALO
65,5 m² 2 h, k, kph/wc, s, khh, vh, käyttöull., terassi. Erill. varasto ja autokatospaikka. Läh. keskustaa. Rv. 2006. Vap. sop. muk. ET E. Hp. 145.000 €.
Pohja
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
entinen koulu
Monien mahd., iso, 20-luv. Karjalasta tuotu huonokunt. hirsi-/lautarak., yläk. 8 h, alak. 5 h, k. Huonokunt. talousrak. 4010 m² määräala. Ei e-tod. Hp. 79.000 €.
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 66 Torstaina elokuun 29. pnä 2019
.
Kaupunginjohtaja erittäin huolissaan
Raaseporin taloudessa entistäkin synkemmät näkymät (Raasepori) Vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon talouden toteutuman perusteella Raaseporin kaupunki tulee tekemään kuluvana vuonna peräti 8,1 miljoonan euron alijäämän. Tavoitteet ovat osoittautumassa utopiaksi, sillä vuoden 2019 talousarvio perustuu 1,4 miljoonan euron ylijäämään. -Olen tilanteesta erittäin huolissani, kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist sanoo. Kunnallisverotulot ovat jäämässä tänä vuonna 4,4 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi. Vastaavasti erikoissairaanhoito on ylittämässä talousarviomäärärahansa jälleen noin neljällä miljoonalla eurolla. Koko vuoden kustannusten ennustetaan olevan 41 miljoonaa euroa. -Olen sitä mieltä, että tarvitsemme sairaalan Raaseporissa, mutta sen profiilia pitää mahdollisesti muuttaa ja katsoa asiaa erilaisista näkökulmista. Ei ole kestävää, että maksamme siitä itsemme kipeiksi, Lundqvist linjaa.
Tavoite taas kauemmas Myös Raaseporin vuosi 2018 meni noin 2,7 miljoonaa euroa miinukselle, mikä kasvatti talouden kertyneen alijäämän viiteen miljoonaan euroon. Viime vuoden talousarvio perustui 1,7 miljoonan euron ylijäämään.
pieneksi ylijäämäksi. Valtuustosalissa puhuttiin veroprosentinkin mahdollisesta alentamisesta. Tällaiset puheet voidaan nyt unohtaa.
Lisää velkaa vajeeseen Näköpiirissä on siis huomattavasti huonompi tulos kuluvan vuoden talousarvioon ja aikaisempiin ennusteisiin verrattuna. Tämä johtuu kaupungin mukaan lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja erityishuollon kalliimmista ostopalveluista, sivistystoimen arvioitua korkeammista henkilöstökuluista ja arvioitua pienemmistä verotuloista.
Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist sanoo olevansa erittäin huolissaan Raaseporin heikoista talousnäkymistä. Rankan alijäämän syyt löytyvät verotuksesta ja tuttuun tapaan sairaanhoitomenoista. (Arkistokuva) Tulokseen vaikutti 2,3 miljoonaa euroa odotettua pienemmät verotulot ja erikoissairaanhoidon menot, jotka olivat viime vuonnakin lähes neljä miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Alijäämästä eroon pää-
seminen oli jo viime vuonna ehdoton tavoite, joka on kuitenkin karkaamassa yhä kauemmas. Hyvät neuvot ja vielä paremmat talouden tervehdyttämiskeinot - alkavatkin olla Raaseporissa enemmän kuin tarpeen. Kau-
punginjohtaja on myös luottanut siihen, että tavoitteisiin päästään, kun vain löytyy halua ja poliittista rohkeutta. Raaseporissa eläteltiin vielä viime vuonna toiveita siitä, että vuoden 2020 jälkeen alijäämä olisi saatu oikaistua
Maanparannusaineita kokeillaan vesienhoitokeinona
Raaseporinjoen valuma-alueelle 300 tonnia kipsiä ja rakennekalkkia (Raasepori) Raaseporinjoen valuma-alueen viljelysmaihin levitetään ja muokataan yhteensä 300 tonnia kipsiä ja rakennekalkkia syksyn aikana. Tavoitteena on vähentää peltoalueilta jokeen tulevaa ravinnekuormitusta. Kokeilussa on mukana viisi viljelijää ja yhteensä 70 pel-
tohehtaaria. Kokeilu liittyy Raaseporin ympäristötoimiston Raaseporinjoki-hankkeeseen. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 300.000 eurolla. Kipsi ja rakennekalkki parantavat savimaiden rakennetta ja estävät fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin.
Raaseporinjoen varren pelloilla on jo aloitettu rakennekalkin levitys ja ensimmäiset maanparannuskäsittelyt.
Maan mururakenne tulee kestävämmäksi, jolloin pelto kestää sadetta liettymättä ja fosforin pintavalunta vähenee. Kipsin on todettu leikkaavan fosfori- ja kiintoainehuuhtoutumia välittömästi jopa puoleen. Kokemukset rakennekalkista ovat saman suuntaiset. Kipsiä on käytetty viime vuosina vesienhoitokeinona mm. Savijoella ja Vantaanjoella ja suunnitelmat sen laajamittaiseen käyttöönottoon Saaristomeren valuma-alueella etenevät. Rakennekalkki on tunnetumpi Ruotsissa, jossa sen käyttöä tuetaan maatalouden ympäristötuella. -Haluamme esitellä molempien uudehkojen vesistövaikutteisten maanparannusaineiden käyttöä ja vaikutusta paikallisella tasolla. On ilahduttavaa, että käytännössä kaikki pilottialueemme vilje-
lijät ovat mukana kokeilussa, projektipäällikkö Minttu Peuraniemi kertoo. Mårten Holmbergin viljelemille peltolohkoille levitetään kipsiä ja rakennekalkkia lohkon tarpeen mukaan. -Kipsi ja rakennekalkki parantavat maan kasvukuntoa, mikä tekee niistä houkuttelevia viljelijälle. Vesienhoitovaikutus on plussaa, sillä maanomistajienkin toiveissa on, että Raaseporinjoki voisi paremmin, Holmberg sanoo. Kipsin ja kalkin tarvetta on arvioinut viljavuusanalyysien perusteella maaperäasiantuntija Janne Heikkinen Vilkku-hankkeesta. Heikkisen mukaan on tärkeää valita käytettävä aine maaperän ominaisuuksien mukaan. Rakennekalkki nostaa maan pH-arvoa ja soveltuu erityisen hyvin happamille maille. Maille,
600.000 euron tulosta, mikä on 200.000 euroa budjetoitua vähemmän. Raaseporin ennakoitu alijäämä liikelaitokset mukaan lukien on näin ollen 7,5 miljoonaa euroa.
Tulorekisteri takkuaa
Verotulokertymä on jäämässä 119 miljoonaan euroon, kun talousarviossa tuloa odotettiin 114,6 miljoonaa euroa. Vaje aiotaan paikata lyhytaikaisella lainalla. Raaseporilla on lyhytaikaisia luottoja tällä hetkellä seitsemän miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna, yhteensä 47 miljoonaa euroa. Kuluvalle vuodelle budjetoidusta 14,9 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainanotosta on nostettu kahdeksan miljoonaa euroa. Sivistystoimi näyttää ylittävän talousarvionsa 400.000 eurolla arvioitua suurempien ja ennakoimattomien henkilöstökulujen vuoksi. Raaseporin vedelle ennakoidaan
Hankala tilanne johtuu osittain verotulorekisterin takkuamisesta, minkä vuoksi kaikki kunnat ovat joutuneet vähentämään verotuloarvioitaan. Kuntaliitto arvioi, että ilmoitusongelmien aiheuttama kertymävaje kunnille on jo yli 400 miljoonaa euroa, ja se saattaa vielä kasvaa loppuvuoden aikana. Raaseporin osuus on nyt noin 2,5 miljoonaa euroa. Tilanteen pitäisi korjaantua niin, että verotulot joita ei tilitetä tänä vuonna, tilitettäisiin vuonna 2020. Lundqvist toteaa, että tämä jää nähtäväksi. Verovaje, eli tilitysten ennakkoa hitaampi kertyminen, johtuu tulorekisteri-ilmoittamisen teknisistä ongelmista ja puutteellisista ilmoituksista. Aiemmin on arveltu, että ongelmat saadaan ratkaistua ja kertymävaje kurottua umpeen loppuvuoden aikana. Kesä-heinäkuun kehitys ei kuitenkaan Raaseporin kaupungin mukaan tue tätä näkemystä. Siksi kunnallisveroennustetta on alennettu myös täällä 2,2 miljoonalla eurolla edellisestä ennusteesta.
joilla pH on riittävän korkea ennestään, soveltuu paremmin kipsi. Molemmat toimivat kalsiumlannoitteina, kipsi toimii myös rikkilannoitteena. -Maanparannusaineiden käytössä on myös rajoituksia. Kipsi ei sovellu pellolle, joka sijaitsee järven valuma-alueella tai pohjavesialueella. Luomutuotantoon rakennekalkki ei sovellu lainkaan ja kipsinkin tulee olla luonnonkipsiä. Myös pellon toimiva vesitalous on edellytys maanparannusaineiden käytölle, Heikkinen sanoo. Nyt käsiteltävät pellot Raaseporinjoen sivuhaarassa Myllypurossa Konungsbölessä, ovat sopivia maanparannusainekäsittelylle, sillä uoma ei tulvi. Raaseporinjoen pääuoma on sen sijaan tulvaherkkä, jolloin uomaan huuhtoutuu pelloilta sateiden ja sulamisvesien mukana kiintoainesta ja ravinteita. Maanomistajien ja hankkeen yhteisenä tavoitteena on pitää vesi uomassaan ja ravinteet pelloilla. Toimenpiteet vesienhallinnan parantamiseksi ovat suunnitteluvaiheessa. Kun tulvimisongelma saadaan ratkaistua, käyttöön
voidaan ottaa laajemmatkin vesienhoitotoimenpiteet. -Jo nyt useat viljelijät pitävät peltojaan kasvipeitteisinä talven yli ja peltoja lannoitetaan vain tarpeen mukaan. Kipsillä ja rakennekalkilla voidaan tehostaa peltojen vesienhallintaa ja vähentää ravinnevaluntaa entisestään, Peuraniemi kertoo. Potentiaalista peltoaluetta maanparannusaineille Raaseporinjoelta löytyy myös jatkoa ajatellen, sillä alueella on noin 17 neliökilometriä savipitoista peltomaata. Raaseporinjoki-hankkeessa pyritään vähentämään Raaseporin valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hankkeessa tuetaan alueen maanviljelijöitä vesienhoitotoimenpiteiden, kuten paremman vesienhallinnan toteuttamisessa. Hanke edistää myös uusien ravinnekuormitusta vähentävien menetelmien käyttöönottoa hankealueella ja luo pohjan pidempiaikaiselle, vesiystävälliselle maataloudelle. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa vesiympäristöjen tilaa.