YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
Vain Etelä-Uusimaa ilmestyy yli 22.000 talouteen viikossa! aa rt ke i ks ka on ko an H ta os Inko
Suvi Ahlfors yli 29 vuoden kokemuksella! KERROSTALO
Karjaa, keskusta
OMAKOTITALO
24 m² 1 h, kk, wc. III krs. Ihana vanha 1950-luv. talo, ihania yksityiskohtia. Taloyhtiön saunaos. juuri remontoitu. Rv. 1950. ET G2013. Vhp. 47.500 €.
Inkoo, keskusta
120/240 m² 5 h, k, wc/suihku, kph, s, ullakkoja, kuisti, aula, var. Peruskorjauksen tarpeessa. Meri lähellä. Oma t. 2800 m². Rv. 1945. ET H. Hp. 95.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 92 Torstaina marraskuun 28. pnä 2019
.
Julkisivu 1950-luvun alkuperäiseen asuun
Karjaan vesitorni kuoriutui peitteistään ja aaltopelleistään (Raasepori) Karjaan vesitorni on palautettu alkuperäiseen ja uljaaseen 1950-luvun asuunsa loppusuoralla olevien peruskorjaustöiden yhteydessä. Vesitorni on kuoriutunut aaltopelleistään - joita pidettiin ilmeisen kauniina, käytännöllisenä ja myös edullisena suojana joskus takavuosikymmeninä - ja korjaustyön aikaisista peitteistään. Hieman yli 20 metrin korkuisen tornin rapattu julkisivu loistaa jälleen valkoisena, mikä on monelle nykyiselle karjaalaiselle aivan uutta. Vesitornin korjaustyöt alkoivat huhtikuussa. Rakennus on uudistettu sisä- ja ulkopuolelta, ja tekniikka on vaihdettu kokonaisuudessaan. Liki miljoonan euron hanke valmistuu joulukuussa ja vesisäiliö voidaan täyttää jälleen tammikuussa, kaupunki tiedottaa. Karjaan vesitorni tyhjennettiin jo helmikuussa korjaustöiden vuoksi ja Karjaan vesijohtoverkosto yhdistettiin Pohjan verkostoon. Karjaan
verkoston painetta on säädelty siitä lähtien Pohjan vesitornista.
Kaupunkikuvallinen kiintopiste Arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema vesitorni valmistui vuonna 1951. Ekelundin myöhempiin suunnitelmiin kuului kolmesta rakennuksesta koostuva museokeskus vesitornin juureen. Suunnitelma ei kuitenkaan edennyt luonnosvaihetta pidemmälle. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on 1950-luvulle melko tyypillinen lieriötorni ja se on sijaintinsa johdosta yksi Karjaan kaupunkikuvallisista kiintopisteistä. Lieriö on verhottu tiilellä ja vesisäiliötä on tuettu alhaalta säteittäisillä betonipilareilla. ”Kokonaisuuden elegantti erityispiirre on vesisäiliösylinteriin liittyvä kapea porrastorni, joka yhdistyy pääsylinteriin kapealla ikkunakäytävällä. Porrastorni huipentuu tähtiobservatorioon,
joka avautuu ympäröivään maisemaan funktionalistisen nauhaikkunan kautta”, modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestön Docomomo Suomi Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Kummala kirjoittaa. Rakennuksen porrastorni observatorioineen sekä alun perin kauttaaltaan vaaleaksi rapatut seinät antavat tornille hänen mukaansa myös leimallisen modernistisen yleisilmeen. Rakennuksen yleisilmeen todetaan kärsineen huomattavasti, kun rappauksen sijaan rakennus on ollut päällystetty alinta kerrosta lukuun ottamatta aaltopellillä. ”Lisäksi tornin lähiympäristön ylläpito on ollut puutteellista, mistä johtuen alue on osittain metsittynyt tai kasvanut umpeen, ja torni on menettänyt kaupunkikuvallista vaikuttavuuttaan”, Kummala kirjoittaa ja toteaa myös, että tornin palauttamiselle entiseen uljauteensa ei ole mitään esteitä. Toiveisiin on siis vastattu.
Peitteiden alta on paljastunut kaunis ja valkoinen rapattu julkisivu, joka on monelle nykyiselle karjaalaiselle aivan uutta pitkään jatkuneen aaltopeltiaikakauden jälkeen.
Avoimet ovet lauantaina
Laajasti toimiva Hangon Katulähetys täyttää 30 vuotta (Hanko) Hangon Katulähetys viettää tulevana lauantaina 30-vuotispäiväänsä. Se aloitti kristillisten yhteisöjen yhteistoimintana Korsmaninkadulla pienenä päiväkeskuksena, johon asiakkaat voivat tulla syömään, pesemään pyykkinsä ja viettämään aikaa yhdessä. Päiväkeskusta luotsasi Kauko Laaksamo aina kevääseen 2019. Nyt toimintaa johtaa väliaikaisesti Johannes Niska-Virta, joka on myös johtokunnan puheenjohtaja. Päiväkeskus muutti jo Laaksamon aikana vuonna 2012 Gentoftenkadulle suurempiin ja käytännöllisempiin tiloihin. Samaan rakennukseen saatiin silloin myös Naisten paja, joka toimi aluksi Nycanderinkadulla. -Perusajatuksena on tarjota apua sitä tarvitseville. Vaikka yhdistyksellä on kristillinen tausta, uskontoa ei tyrkytetä niille, jotka sitä eivät halua, Niska-Virta sanoo.
Pajoissa vapaita paikkoja Hän kertoo, että kaikkia kohdellaan tasavertaisina ja tavoitteena on, että ihmisten perustarpeet tyydytetään. Nämä ovat ruoka, asunto ja hen-
Hanna Manner luotsaa Naisten pajaa tottuneesti jo kymmenettä vuotta. Nimi muuttunee pian Tekstiiliverstaaksi. kiset tarpeet. Katulähetyksessä on kahdeksan palkattua ja sen lisäksi useita vapaaehtoisia työntekijöitä. Päiväkeskuksessa on tarjolla kahvia ja voileipää ja asiakkaat voivat syödä siellä
edullisen, noin neljän euron lounaan, pestä pyykkinsä, hoitaa tietokoneasioitaan ja seurustella keskenään. Henkilökunnalta saa myös palveluohjausta. Lämmintä ruokaa viedään
myös koteihin kuuden euron hinnalla. Kyseessä on merkittävä palvelu esimerkiksi yksinäisille, huonosti liikkuville vanhuksille. Ruokaa toimitetaan kotiin noin 70:lle ihmiselle.
-Volyymia voitaisiin lisätä noin sadalle hengelle, Johannes Niska-Virta sanoo ja toteaa, että ruokaa ei valmisteta hävikkiruoasta, vaan raaka-aineet ostetaan. Katulähetys saa kuitenkin hävikkiruokaa Hangon elintarvikeliikkeistä ja pääkaupunkiseudulta. Ruokaa jaetaan 10 kertaa viikossa ja asiakkaita on noin 80. Vapaaehtoiset jakavat hävikkiruokaa, auttavat muutenkin ruoanjakelussa, tukevat päiväkeskuksen toimintaa ja myös ystävätoimintaa. He käyvät esimerkiksi yksinäisten vanhusten luona ja auttavat heitä mm. hygienian hoidossa ja siivouksessa, mutta ehtivät myös keskustella ja viettää aikaa heidän kanssaan. Katulähetyksellä on myös työllistävää toimintaa, johon kuuluvat Naisten paja, puuverstas ja Tekevä nuori-paja. Lisäksi on remonttiryhmä, joka kunnostaa Hangon vuokratalojen asuntoja ja Temppeli-kirppis, joissa kussakin työskentelee pitkäaikaistyöttömiä, joille kaupunki ja TE-keskus ovat tehneet aktivointisuunnitelman. -Kaupunki ostaa meiltä tämän palvelun, mutta olen hie-
man huolissani siitä, että tänä vuonna meillä on ollut kolmanneksen vähemmän työllistettäviä, vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä ei kaupungissa olekaan vähentynyt kovin paljon, Niska-Virta sanoo. -Se tietenkin vaikeuttaa toimintaa. Paikkoja on vapaana joka pajassa. Vuosikymmenien yhteistyö kaupungin kanssa ja taloudellinen tuki on mahdollistanut toiminnan jatkumisen ja kehittymisen hankolaisten eduksi, hän lisää.
Uusia toimintasuunnitelmia Katulähetyksellä on myös suuria suunnitelmia. -EU kiristää kierrätysmääräyksiä. Nyt suuri osa esimerkiksi käytetyistä tekstiileistä, sähkölaitteista ja rakennusjätteestä viedään Suursuolle käsittelemättöminä ja niistä valtaosa päätyy polttouuniin, vaikka tällaista tavaraa voitaisiin hyödyntää merkittävästi paremmin. Suuri osa nykyisestä jätetavarasta voitaisiin saada uuteen käyttöön. Olemmekin käynnistäneet kierrätyskeskuksen suunnittelun, mutta se on vielä aivan alussa, toiminnanjohtaja kertoo. Jatkuu sivulla 6.