Skip to main content

EU 50B / 27.9.2020

Page 3

Mitsubishi Electric ja Gree ilmalämpöpumput Alkaen

1620 € Asennettuna!

www.ek-automatic.com

VARASTON jatkuu TYHJENNYS

Hautakivet - Hinnat alkaen 750 eur asennettuna paikalleen - Oikaisutakuu kivissä - Lisänimien kaiverrukset - Joustavat maksuehdot

AVOINNA to-pe 10-18 • la 10-14

Myös myymälän kalusteet myydään

Avoinna arkisin 8.00-16.00. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Perniöntie 1967 b, Perniö, Puh: 044 735 2354 www.salonseudunkivihuolto.fi

Sisäänkäynti Papinniitynkatu 2, Tammisaari

Nro 50b Sunnuntaina syyskuun 27. pnä 2020

.

Raasepori kaipaa pelastustoimelta kustannussäästöjä ja sopeutusta

Maksuosuuksiin 15 prosentin alennus ja toimintaan tehoa (Raasepori) Tekninen lautakunta peräänkuuluttaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta tuleville vuosille taloudellisia sopeutustoimenpiteitä kuntien erittäin haastavan taloudellisen tilanteen vuoksi. Lausunnossa, joka menee vielä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, peräänkuulutetaan selkeitä toimenpiteitä, jotka vähentävät pelastuslaitoksen toimintakustannuksia. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että vastaavat toimenpiteet ovat jo arkipäivää kunnissa, ja toiminnassa joudutaan säästämään kautta linjan. Priorisoinnin merkitys korostuu resurssien ollessa niukat. Tekninen lautakunta esittää selvitettäväksi, miten kuntien maksuosuuksien supistaminen esimerkiksi 15 prosentilla vaikuttaisi pelastustoimen palvelutasoon. Raaseporin maksuosuus on tänä vuonna 1,9 miljoonaa euroa. Vuosina 2014-2019 pelastustoiminnan kustannukset olivat Länsi-Uudellamaalla 66 euroa asukasta kohti, kuluvan vuoden talousarviossa euron enemmän. Pelastustoimen rahoitus perustuu suurimmaksi osaksi jäsenkuntien asukaslukujen mukaan määräytyviin maksuosuuksiin. Kuntien maksut ilman ensihoidon osuuksia olivat kaksi vuotta sitten 66 euroa asukasta kohti ja viime vuonna 68 euroa. Kustannukset tulisi pitää tulevina vuosina nykyisessä 67 eurossa, mutta samalla pitäisi selvittää esitetyn kus-

on kustannustehokas lisäresurssi ammattipalokunnan tukena”, lausuntoehdotuksessa mainitaan. Tekninen lautakunta antoi valmistelulle myös tehtäväksi lisätä Raaseporin lausuntoon vaatimuksen, että hälytystehtäviin lähtevistä palomiehistä joka toisen tulee hallita molemmat kansalliskielet. Vaatimus kielitaidosta saattaa kuitenkin jo olla Raaseporin ja pelastuslaitoksenkin ulottumattomissa, sillä se määräytyy koulutukseen hakeutuvien mukaan.

Sote-uudistus ja asemat

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulisi leikata toimintamenojaan ja priorisoida resurssejaan mm. niin, että onnettomuuspaikalle lähetetään yksiköitä onnettomuuden vakavuuden mukaan, Raaseporin tekninen lautakunta esittää. Keskisuureen liikennevälinepaloon Pinjaisissa hälytettiin vallitsevan käytännön mukaan etupainotteisesti puolenkymmentä pelastusyksikköä syyskuun puolivälissä - ja olipa paikalla kaksi poliisipartiotakin. tannussäästön vaikutukset toimintaan, lautakunta ehdottaa.

Vain yhdelläkin yksiköllä Se esittää myös, että pelastustoimen palvelut määriteltäisiin vuosina 2021-2024 sellaiselle tasolle, jolla perustoiminnot saadaan hoidettua. Tämä voisi tarkoittaa lautakunnan mukaan sitä, että onnettomuuspaikalle lähetetään ainoastaan yksi ja tilannearvion mukaan siihen

parhaiten sopiva pelastusajoneuvo, kun nykytilanteessa onnettomuuspaikalle ohjataan tätä nykyä tavallisesti useita pelastusajoneuvoja. ”Raaseporin alueella tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa paikalle hälytetään usein kaksi tai jopa kolme pelastusyksikköä. Toimintaa voisi tehostaa siten, että hälytettävien yksiköiden määrää voisi vähentää, mikäli ennakkotieto onnettomuudesta antaa olettaa, että kyseessä ei

ole vakavampi tai suurempi onnettomuus”, tekninen lautakunta esittää. Pelastuslaitoksen tulee turvata palvelutaso myös harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa. Vapaapalokunnille halutaan näin selkeä toiminnallinen rooli tulevassa palvelutasopäätöksessä. ”Raaseporin kaupungissa haja-asutusalueella ja saaristossa vapaapalokuntien rooli pelastustoiminnassa on tärkeä. Vapaapalokuntatoiminta

Lausunnossa pohditaan myös, miten sote-uudistus vaikuttaa kunnissa pelastustoiminnan kustannuksiin ja sitä, onko asiasta laadittu ennakkoselvityksiä. Vireillä olevan uudistuksen myötä pelastuslaitoksen toiminta siirtyy mitä ilmeisemmin maakunnan vastuulle. Samalla alueen kuntien paloasemien ennakoidaan siirtyvän maakuntien tilahallinnolle, ja siirtyvistä rakennuksista tulee laatia pitkäaikaiset vuokrasopimukset. Raaseporin kaupunki päättää erikseen mahdollisista investoinneista paloasemarakennuksiin. Muutamat pelastuslaitoksen vuokraamista sopimuspalokuntien käytössä olevista tiloista ovat huonossa kunnossa, eivätkä ne täytä vaatimuksia kaikilta osin. Paloaseman uudishanke tai perusparannus on suunnitteilla mm. Inkoossa ja Tenholassa. Tarvelistalla on myös Bromarvin vpk:n paloasema. Palvelutasopäätöksessä

tulee huomioida Raaseporin mukaan myös se, että kerrostalojen kerrosluvut ovat kasvussa, ja valmiuden on oltava sen mukainen Tammisaaren ja Karjaan keskustoissa. Poikkeuksellisiin sääilmiöihin liittyen todetaan, että kaupunki ei nykyisten resurssiensa puitteissa kykene kaikilta osiltaan vastaamaan poikkeusolojen tarpeisiin, koska organisaatio on mitoitettu ns. normaalioloihin. Tämä asettaa vaatimuksia pelastuslaitoksen ja kaupungin yhteistoimintaan, jossa tulisi hyödyntää tehokkaammin kaupungin omia ja sen sopimusurakoitsijoiden resursseja, tekninen lautakunta esittää. Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueeseen kuuluvat Espoo, Hanko, Inkoo, Kauniainen, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Alueella on noin 470.000 asukasta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on päätoimisen henkilöstön käytössä 12 paloasemaa, joista viisi on Espoossa. Paloasemista viisi sijaitsee Espoossa. Laitoksella on jatkuvassa ympärivuorokautisessa valmiudessa noin 100 henkilöä. Päätoimista pelastustoiminnan ja ensihoidon henkilöstöä on noin 600. Lisäksi alueella on sopimuspalokuntien henkilöstöä 40 sopimuspalokunnassa, kahdessa sotilaspalokunnassa, kahdessa teollisuuspalokunnassa, neljässä meripelastusyhdistyksessä sekä sivutoimista henkilöstöä Tenholassa ja Hangossa.

Pelastusjohtaja vastaa esitettyihin vaatimuksiin:

”Teemme perustehtäviä jo nykyään, turhat työt on karsittu”

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki sanoo Raaseporin teknisen lautakunnan nostavan tärkeitä asioita esille lausuntoluonnoksessaan. Hän toteaa myös, että pelastuslaitos tekee jo nykyisellään vain perustehtäviä. -Tehtävämme ovat lakisääteisiä, ja niiden taso määräytyy pitkälti annetuista asetuksista ja määräyksistä. Turhat työt on karsittu, koska niistä tulisi turhia kustannuksia, Ihamäki sanoo. Pelastustoimen palvelutasopäätös on menossa pelastuslaitoksen johtokunnan päätettäväksi marraskuun 4. päivänä, kun pelastuslaitoksen johtokunta on ehtinyt käsitellä kaikki lausunnot.

Kaikkia tarvitaan Ihamäki sanoo yhtyvänsä Raaseporin teknisen lautakunnan näkemyksiin sopi-

muspalokuntien tärkeydestä ja merkityksestä erityisesti harvaan asutulla alueella. -Raaseporin alueesta erittäin suuri osa on harvaan asuttua ja maaseutumaista aluetta, jossa sopimuspalokuntien merkitys lähimpänä yksikkönä korostuu, hän toteaa. Lisäksi Tammisaaressa ja Karjaalla on kummassakin vähintään 2-riskialuetta, joilla tavoitettavuusvaatimus on 10 minuuttia hälytyksestä. Se tarkoittaa käytännössä vakinaista paloasemaa. Pelastustoimen hoitavat alueella pelastuslaitoksen ammattihenkilöstö vakinaisilla paloasemilla, sivutoiminen henkilöstö Hangossa ja Tenholassa sekä sopimuspalokunnat. -Valitettavasti suurin osa tulipaloista ja onnettomuuksista tapahtuu päiväsaikaan, jolloin sopimuspalokunnilla on huonoimmat edellytykset

osallistua pelastustoimintaan. Tämänkin vuoksi järjestelmä tarvitsee sekä ammattihenkilöstöä että sopimuspalokuntia, Ihamäki sanoo.

Resursseja ei liikaa Pelastustoimen vuoden 2021 kustannusten on arvioitu olevan noin 65,2 euroa asukasta kohti ilman ensihoitokustannuksia. Pelastustoimen tulot ovat lähes sataprosenttisesti kuntien maksuosuuksia. Pelastustoimen järjestämisvastuu on kunnilla, jotka järjestävät sen yhteistoiminnassa. Maksuosuudet määräytyvät suoraan kuntien asukaslukujen mukaan. -Vuonna 2021 Raaseporin maksuosuus olisi 1,895 miljoonaa euroa. Se on noin 10.000 euroa vähemmän kuin tänä vuonna, mutta Raaseporin saama palvelu pysyy kuitenkin ennallaan, Ihamäki sanoo. Raaseporin maksuosuus

on noin 5,8 prosenttia koko alueen kustannuksista, ja Ihamäen mukaan ainakin vuoden 2021 osalta Raaseporin toivoma kustannuskatto toteutuu. Alueellinen pelastustoimi aloitti vuonna 2004. Raaseporissa on kaksi vakinaista paloasemaa, sivutoiminen paloasema Tenholassa ja 11 sopimuspalokuntaa. -Mielestäni näissä resursseissa ei ole mitään ”liikaa”. Järjestelmä on Raaseporin saaristo ja harvaan asutut alueetkin huomioon ottaen riittävä, mutta ei ylimitoitettu. Jos Raasepori ylläpitäisi järjestelmää itse kuntakohtaisena, kuten oli ennen vuotta 2004, kustannus olisi noin 4,9 miljoonaa euroa, Ihamäki sanoo. Hänen mukaansa alueellinen pelastustoimi onkin ollut suurelle osalle alueen kuntia taloudellinen menestystarina. Jatkuu sivulla 4.

-En ole samaa mieltä lausuntoluonnoksen kanssa. Mielestäni leikkaukset eivät olisi Raaseporinkaan edun mukaista. Nyt Raasepori saa ison pelastuslaitoksen palvelut, mutta alle puoleen hintaan siitä mitä se maksaisi omana toimintana, pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki sanoo.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook