Valtti Plus terassiöljyt 2,7 l
39
ETELÄN UUTISET www.etela.com
alk.
90 2,7 l (14,78/l)
Karjaa: Lepinpellonkatu 5, puh. 020 741 5490 Palvelemme: ma–pe 8 –18, la 9–15 Yritysmyynti ma – pe 6.30 – 18
Nro 28b Sunnuntaina huhtikuun 26. pnä 2020
.
Talven kuorma Itämereen poikkeuksellisen iso
Karjaanjoessa virtasi fosforia enemmän kuin tavallisesti koko vuoden aikana Talvi 2019-2020 oli Suomessa paitsi mittaushistorian lämpimin, myös poikkeuksellisen sateinen. Etelä-Suomessa talvi oli myös lumeton ja roudaton. Runsaat sateet tulivat pääosin vetenä ja huuhtoivat runsaasti erityisesti kiintoainesta ja fosforia jokiin ja rannikkovesiin. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sademäärät olivat viime talvena yleisesti yli 250 millimetriä, ja yli puolet normaalia suurempia. Myös loppuvuosi 2019 oli poikkeuksellisen sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat nousivat tulvakorkeuksiin useita kertoja joulu-helmikuussa. Kolmen kuukauden fosforikuorma Saaristomereen oli lähes yhtä suuri kuin koko ennätysvuoden 2008 kuorma, Suomen ympäristökeskus tiedottaa. -Karjaanjoen fosforivirtaama oli joulukuussa vielä normaali, tammikuussa kaksinkertainen ja helmikuussa seitsemän kertaa keskimääräistä helmikuista fosforivirtaamaa suurempi. Talven aikana fosforia virtasi Karjaanjoessa 21 tonnia, eli enemmän kuin keskimäärin vuosittain, Antti Räike kertoo. Karjaanjoen normaali fosforin vuosikuormitus on 18 tonnia. -Myös kiintoainevirtaama oli korkealla tasolla. Se oli helmikuussa kolminkertainen keskimääräiseen helmikuuhun verrattuna. Tämä näkyi myös Pohjanpitäjänlahdella lisääntyneenä sameutena. Vaikutusalue ulottui selkeästi Lappohjaan asti, Räike sanoo. Kiintoainekuorma ei kuitenkaan noussut Karjaanjoessa niin selkeästi kuin esimerkiksi Vantaanjoessa. Tämä johtuu Räiken mukaan pitkälti siitä, että kiintoainetta pidättyy yläpuolisiin järviin ja
taisella suunnittelulla ja veden virtaukseen vaikuttamalla on mahdollista pyrkiä vähentämään mm. tulvahaittoja. Vihreän talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ja maan rakenteen parantaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä tehokkaamman vesiensuojeluvaikutuksen aikaansaamiseksi. Monilla alueilla tulvat nousivat pelloille useaan kertaan talven aikana. Pellolta huuhtoutui pintamaata ja kasvien tarvitsemia ravinteita veden mukana. Lisäksi roudan maata parantava vaikutus jäi puuttumaan. -Tämä kaikki tarkoittaa viljelijöille taloudellista tappiota. Viljelijät eivät myöskään halua heikentää vesien laatua, MTK:n vesistönsuojelun asiantuntija Airi Kulmala painottaa.
Koko vuoden kuorma
Karjaanjoen vesistössä ja Mustionjoessa virtasi talvella runsaasti kiintoainetta. Sitä oli helmikuussa kolminkertaisesti keskimääräiseen helmikuuhun verrattuna. Tämä näkyi myös lisääntyneenä sameutena Pohjanpitäjänlahdella, josta oheinen satelliittikuva helmikuun lopulta. Vaikutus ulottui Lappohjaan saakka. (Kuva: ESA Copernicus Sentinel Data & USGS/NASA Landsat Program, SYKE) etenkin Lohjanjärveen.
Viljelijät huolissaan Ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoutumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosentilla ja typen runsaalla kolmanneksella vuoteen 2060 mennessä. Kaikki mallinnukset ennakoivat suurinta kuormituksen kasvua Saaristomerelle, jossa maatalouden osuus ravinne-
kuormituksesta on hallitseva. Mitä heikommin maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen onnistuu, sitä suurempi on kuormituksen kasvu, ympäristökeskus kiteyttää. Kuormituksen vähennystavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta keskeistä on SYKE:n mukaan hajakuormituksen ja erityisesti maatalouden ravinnepäästöjen parempi hallinta. Sen viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan
asetettuja tavoitteita ei ole juurikaan lähestytty. Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOM:in suurimpien kuormittajien listalla. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK korostaa, että maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä tulee kohdentaa entistä paremmin sinne, missä kuormitusriski on suurin. Valuma-aluekoh-
Yritystukia on maksettava oikeudenmukaisesti niitä tarvitseville voivat yritykset menevät konkurssiin odottamattoman koronaviruskriisin seurauksena, johon yrityksillä ei ole ollut vaikutusmahdollisuuksia, Blomqvist tiedottaa. Hänen mukaansa on tärkeää antaa elinkeinoelämälle mahdollisuus ajatella aikaa koronakriisin jälkeen ja niin, että elinkeinokenttä säilyy monipuolisena.
-Siksi hallitus on monipuolisesti tukemassa yrityksiä aina yksinyrittäjistä suuryrityksiin, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Blomqvist sanoo. Vuoden 2020 toinen lisätalousarvio, joka käsiteltiin eduskunnassa perjantaina, laajentaa yrityksille tarkoitettua koronarahoitusta. Lisätalousarvio sisältää 450 miljoonan
Hyvää aluetta ei ole Tuoreimman pintavesien tila-arvion mukaan Saaristomeren tila on heikentynyt edellisestä, vuonna 2013 tehdystä luokituksesta. Saaristomeri kuuluu nyt valtaosaltaan tyydyttävään luokkaan. Heikoimmassa tilassa ovat rannikonläheiset vedet ja sisäsaaristo, joiden luokka on monin paikoin välttävä. Hyvään tilaan luokiteltuja vesialueita ei ole Saaristomerellä enää lainkaan. Kaikki mallinnukset ennakoivat suurinta kuormituksen kasvua Saaristomerelle, jossa maatalouden osuus ravinnekuormituksesta on hallitseva. Mitä heikommin maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen onnistuu, sitä suurempi on kuormituksen kasvu, ympäristökeskus kiteyttää. Ilmaston lämpeneminen tuleekin SYKE:n mukaan vaikeuttamaan avoimen Itämeren ja rannikkovesien hyvän tilan tavoitteiden saavuttamista. Meressä kasvava ravinnehuuhtoutuma yhdessä lämpenevän vesimassan kanssa kiihdyttää perustuotantoa ja pahentaa happikatoa. Itämeren pääaltaan pohjan hapeton alue on edelleen ennätyksellisen suuri, vaikka Suomenlahden happitilanne onkin talven sekoittumisen jäljiltä tällä hetkellä hyvä.
Raasepori etsii uutta IT-päällikköä
Ministeri Blomqvist linjaa:
Ministeri Thomas Blomqvist (r) korostaa, että nyt on autettava koronakriisin vuoksi vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä. Hallitus on hänen mukaansa ryhtynyt toimenpiteisiin, jotta yritykset voisivat harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa myös pitkällä tähtäimellä. -On tarpeetonta, että vaikeuksiin joutuneet hyvin-
Kokonaisfosforikuorma Saaristomereen oli talvella lähes samansuuruinen kuin tähänastisen ennätysvuoden 2008 kokonaiskuorma. Fosforivirtaama Saaristomereen oli joulu- ja tammikuussa noin kaksinkertainen verrattuna vuosien 2000-2019 talvikuukausien keskiarvoon ja helmikuussa lähes kymmenkertainen. Fosforipitoisuutta ei pystytä mittamaan jatkuvatoimisilla mittareilla suoraan, vaan se arvioidaan veden sameudesta jokikohtaisten muunnosyhtälöiden avulla. Tämä perustuu siihen, että suurin osa fosforista on sitoutunut savihiukkasiin, joiden määrää jokiveden sameus ilmentää. Helmikuun virtaamahuippujen aikana Saaristomereen laskevat joet olivat sameampia kuin koskaan aikaisemmin on mitattu. Ravinnekuormat ovat olleet huomattavasti normaalitalvea korkeampia myös
muissa joissa aina Perämeren valuma-aluetta myöten. Erityisesti fosforikuormat ovat olleet poikkeuksellisia. Myös typpikuormat ovat olleet suuria, mutta suhteessa normaaliin talveen niiden nousu on kuitenkin ollut keskimäärin vähäisempää. Fosforipitoisuus on laskenut monissa joissa, mutta pitoisuuksien laskusta huolimatta fosforikuorma on pysynyt ennallaan.
euron lisäyksen yritysrahoitukselle tukien muodossa. -Yrityksille maksettavien tukien lisäksi hallitus myös tarkastaa miten ja millä perustein tukia maksetaan. Tukia on maksettava oikeudenmukaisesti niille yrityksille, joilla on niille todellinen tarve toiminnan jatkamisen kannalta, raaseporilaisministeri Blomqvist linjaa.
(Raasepori) Kaupungin IT-päällikkö Sebastian Laxell on irtisanoutunut virastaan. Työt Raaseporissa päättyvät huhtikuun lopussa. Irtisanoutumisilmoituksen mukaan Laxell ryhtyy yrittäjäksi. Kaupunginhallitus päätti julistaa viran hakuun ja asetti uuden päällikön valintaa varten haastatteluryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto,
kaupunginjohtaja ja kaupunginsihteeri. IT-päälliköltä edellytetään sopivaa korkeakoulututkintoa sekä kokemusta tieto- ja viestintätekniikasta sekä johtamisesta. Henkilön tulee olla perehtynyt myös digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Vaatimuksena on niin ikään hyvä suomen ja ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen osaaminen.