12 - Nro 50 Torstaina syyskuun 24. pnä 2020 .
Syysunelmia-näyttely nostaa lehmät pääosaan (Hanko) Eläinmaalari Päivi Latvala esittelee töitään kaupungintalon galleriassa Syysunelmia-näyttelyssä, joka koostuu nautojen - lehmien, vasikoiden ja härän - kuvista ja ikään kuin pienenä lisämausteena mukana on yksi teos myös kanoista ja toinen ankoista. Vanhemmalle katsojalle kuitenkin nousee muistoja mieleen. ”Vanhoina hyvinä aikoina”, siis silloin kun olin lapsi ja nuori, lehmiä alkoi nähdä heti kun kesällä lähdettiin maalle ja ylitettiin kaupungin raja. Lauma lehmiä laiduntamassa niityllä oli niin tavallinen näky, ettei siihen kiinnittänyt erityistä huomiota. Sitten kului jokunen vuosi ja lehmiä ei enää näkynyt missään. Tai saattoi kyllä nähdä muutaman lehmän ja sen jälkeen seurasi satoja ajokilometrejä, jolloin niitä ei nähnyt lainkaan. Puhuttiin, että lehmät joutuivat nyt elämään navetoissa kesät talvet. Niitä tuli sääli. Eihän sellainen ole mitään lehmän elämää. Lehmä on lempeä, rauhal-
Päivi Latvalan ”Katson autiota hiekkarantaa”-teos sopii hyvin vuodenaikaan. linen ja hyvin persoonallinen eläin. Sitä eivät tiedä ne, joilla ei ole ollut henkilökohtaista suhdetta lehmään, mutta Päivi Latvala tietää. Sen näkee hänen maalauksistaan. Osa niistä on muotokuvia, joista näkee lehmän luonteen. Ja
niissäkin maalauksissa, joissa lehmää katsotaan kauempaa, henkii rauhallinen ja sopuisa tunnelma. Paitsi yhdessä. Kyseinen maalaus kuvaakin miespuolista lehmää, luultavasti sonnia. Kuvakulmasta johtuen
asiaa ei pysty varmentamaan. Häräthän ovat tietääkseni yleensä rauhallisia, mutta teoksessa sen liikehdintä näyttää vaaralliselta, joten sonni se lienee. Maalauksessa ”Katson autiota hiekkarantaa” on hieman paikallista sävyä, sillä taustalla näkyy selvästi Hangon uimakoppeja. Ihan hauska ajatus, vaikka oikeasti rannoille on hieman vaikea kuvitella lehmiä. Myös kanateos on hieno. ”Aamiainen Tiffanylla”-maalauksessa on kaksi kanaa ja timanttisormus. Päivi Latvala on eläinmaalari, lehmien lisäksi hän maalaa muitakin eläimiä. Hän on osallistunut lukuisiin näyttelyihin eläinkuvillaan ja hänellä on eräänlainen motto: ”Maaseutu takaisin vaikka taulu kerrallaan”. Voisin kuvitella, että tähän näyttelyyn tuovat vanhemmat lapsensa katsomaan miltä lehmät oikeasti näyttävät, sillä niin harvoin niitä kaupunkilaislapsi näkee. Näyttely on avoinna syyskuun 27. päivään asti. -kn
Ulottuvuuksia gallerian täydeltä (Raasepori) Tammisaaren kirjaston galleria Perspektiivissä on esillä syyskuun 30. päivään saakka Carina Åstrandin näyttely ”Ulottuvuuksia”. Katsottavaa on gallerian täydeltä, sillä näyttelyssä on yhteensä yli 50 akryylimaalausta puulle ja pastellitöitä. ”Kun näkymätön haluaa näkyväksi, se löytää tiensä”, Åstrand toteaa näyttelynsä saatteeksi. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina.
Aarrejahti vai vastuullinen harrastus?
Arkeologit opastavat oikeaan muinaisjäännösten etsintään
(Raasepori) Kulttuuriopisto järjestää yhteistyössä Länsi-Uudenmaan museon kanssa kurssin metallinetsintäharrastuksesta ja arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Kaksikielinen kurssi järjestetään Tammisaaressa lokakuussa kahtena viikonloppuna ja se alkaa 3. lokakuuta. Ohjelmassa on lauantaiset luennot sekä kurssin päättävä metallilöytöjen kartoittaminen maastossa toisen viikon sunnuntaina. -Olen iloinen että voimme järjestää aiheesta kurssin, sillä läntisellä Uudellamaalla on ollut jo ennestään hyvää yhteistyötä metallinetsijöiden ja arkeologien kesken, Länsi-Uudenmaan museon arkeologi Niko Anttiroiko sanoo. -Tänä vuonna on metallinetsijöiden ansiosta jo löytynyt useampi uusi muinaisjäännös Länsi-Uudeltamaalta ja esimerkiksi 1700-luvun rahakätkö Porkkalasta, hän jatkaa. Yhä useammat ovat innostuneet viime vuosina käyttämään metallinilmaisimia, sillä metallinetsintä on kiehtova harrastus, joka vetää puoleensa. Se on tuottanut viime vuo-
Inkoon Degerbyssä asuvan Leena Lehtolaisen kirjoja on myyty maailmanlaajuisesti jo yli 2,5 miljoonaa kappaletta. (Kuva: Benjamin Lundin)
Menestysteokset syntyvät Inkoon maaseudulla
Kaivaminen on syytä lopettaa välittömästi ja ottaa yhteyttä arkeologeihin, jos löytö viittaa muinaisjäännökseen. Kuvassa Porkkalasta kesällä löytynyt rahakätkö, joka saatiin tutkittua täysin ehjänä löytäjän valistuneen toiminnan ansiosta. (Kuva: Niko Anttiroiko) sina myös runsaasti uutta tietoa Suomen esihistoriasta. Kiinnostavia löytöjä on havaittu koko maassa, myös paikoissa joissa arkeologit eivät aikaisemmin ole muinaisjäännöksiä havainneet. Kulttuuriympäristön tutkimukselle metallinetsintä ja lukuisat vapaaehtoiset ovatkin asiantuntijoiden mukaan uusi ja merkittävä voimavara.
Lions Club Karis-Karjaa
Loppis/Kirppis Lö/la 24.10. kl./klo 11-13 Skuru station/Pohjankurun asema, Pojo/Pohja
DET BEHÖVS MERA PRYLAR I GOTT SKICK TARVITAAN LISÄÄ LAADUKASTA TAVARAA Vi tar gärna emot hela och användbara saker Otamme mielellämme vastaan ehjää ja käyttökelpoista tavaraa (ej möbler o. hushållsmaskiner/ei huonekaluja ja kodinkoneita) Ring gärna för avhämtning / Ota yhteyttä niin noudamme
0500 472 240 Hasse eller 0500 839 862 Gustav
lionskariskarjaa.fi
Samalla kun metallinetsintä lisääntyy, esiin nousevat Länsi-Uudenmaan museon mukaan myös lieveilmiöt, kuten laiton kaivelu suojelluilla muinaisjäännöksillä ja niiden läheisyydessä. Ikävä esimerkki on syksyltä 2017, jolloin Raaseporin linnan ympäristössä tehtiin laittomia kaivauksia. Tapauksen ovat tuominneet myös aktiiviset metalli-
netsinharrastajat, sillä se on koettu haitalliseksi harrastajien maineelle. Länsi-Uudenmaan museo on toiminut vuoden 2020 alusta alueellisena vastuumuseona Länsi-Uudellamaalla. Museo toimii arkeologisen kulttuuriperinnön viranomaisena Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Kirkkonummella, Lohjalla, Siuntiossa ja Vihdissä.
(Inkoo) Degerbyssä asuvan tähtidekkaristi Leena Lehtolaisen kirjojen myynti on ylittänyt 2,5 miljoonan kappaleen rajan. Suomen suosituimpiin kirjailijoihin kuuluva Leena Lehtolainen tunnetaan erityisesti Maria Kallio- ja Henkivartija -dekkareistaan. Kesällä ilmestynyttä viidettätoista Maria Kallio -romaania ”Jälkikaiku” oli myyty kuuden ensimmäisen viikon aikana jo yli 25.000 kappaletta, kustannusyhtiö Tammi tiedottaa. Maailmanlaajuisesti Lehtolaisen teoksia on myyty nyt yli 2,5 miljoonaa kappaletta. Hänen dekkareitaan on käännetty 30:lle kielelle. Suomen lisäksi Saksa ja Yhdysvallat ovat merkittäviä markkinoita Lehtolaisen kirjoille, joita on ilmestynyt tasaiseen tahtiin yksi vuodessa. -Jälkikaiusta saamani lukijakommentit ovat jälleen
näyttäneet, että Maria Kallio on monille kuin ystävä, jonka seurassa haluaa olla vuosi vuoden jälkeen. On hienoa, että kirjan loppu on koskettanut jopa kyyneliin asti, Leena Lehtolainen kiittää tiedotteessa. Lehtolaisen ja kustannusyhtiö Tammen välinen yhteistyö on jatkunut yli 40 vuotta. Lehtolainen muutti Espoosta Inkooseen ja maaseudulle 10 vuotta sitten. Perhe oli etsinyt tuolloin taloa läntiseltä Uudeltamaalta vuoden verran. Metsän ja meren läheisyys sekä pääkaupunkiseudun läheisyys olivat tuolloin tärkeitä syitä siihen, että uuden asuinpaikan valinta osui Inkooseen. Lehtolainen sijoittaa kirjojensa tapahtumat mielellään tuttuihin paikkoihin. Koska Maria Kallio työskentelee Espoon poliisissa, kyseinen kirjojen päähenkilö liikkuu paljon myös Länsi-Uudellamaalla.
Valoa ja varjoja Pohjassa (Raasepori) Pohjan kirjastossa on esillä syyskuun loppuun saakka tammisaarelaisen Ekenäs fotoklubb-valokuvakerhon valokuvanäyttely ”Valoa ja varjoja”. Yhdeksän kerhon jäsentä osallistuu näyttelyyn 27 valokuvalla. Roland Öster on mukana tällä taidokkaalla kuvalla. Näyttelykävijät voivat äänestää parasta valokuvaa ja äänestäneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Näyttely jatkaa Pohjasta Tammisaaren kirjaston galleriaan, jossa se on esillä lokakuun ajan. Pohjassa näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina.
Roland Öster on mukana näyttelyssä tällä taidokkaalla kuvalla.