6 - Nro 45b Sunnuntaina elokuun 23. pnä 2020 .
Hikken muisti legendaa voitolla (Hanko) ”Heja Hikken”, kuului takuuvarmasti pilvenreunalta sinikeltainen ääni väristen, kun FC HIK esiintyi keskiviikkona voitokkaasti miesten jalkapallon Nelosen ottelussa. Surunauhat käsivarsissaan tekivät kotipelaajat kunniaa sunnuntaina menehtyneelle Nils-Åke Nybergille, jonka muistolle pidettiin ennen kamppailun alkua hiljainen hetki. HIK piristi päivää päihittämällä Kasiysi/Rockyn 3-0 (2-0). 90-vuotiaaksi elänyt Nyberg ei Hangossa esittelyjä kaipaa, sillä ”Nisse” jätti valtavan jälkensä niin paikkakunnan jalkapalloon kuin urheilukulttuuriin ylipäänsä. HIK:n jäseneksi jo 7-vuotiaana kirjautunut kunniapuheenjohtaja vaikutti kaikissa mahdollisissa rooleissa seuran jalkapallotoimintaan. HIK-futiksen puheenjohtaja Mauri Forsblom teki Nybergiin tiivistä tuttavuutta, sillä hänestä tuli Hankoon muutettuaan tämän naapuri. -Haastattelin Nisseä vielä puolitoista vuotta sitten Palloliitolle tekemäni historiikin tiimoilta. Hän on ikoni ja legenda. Hän todisti Hikkenin suuruuden päivät 1950- ja 1960-luvulla Paavo Isakssonin valmennuksessa, mutta vaikutus ei rajoittunut vain Hankoon, vaan koko läntisen Uudenmaan jalkapalloon, Forsblom totesi. Hangonlehteen Nyberg alkoi kirjoittaa urheilusta 1955 ja jatkoi reportterina aina 86-vuotiaaksi asti. -Hangossa on totuttu lukemaan urheilu-uutisia, koska Nisse kirjoitti niitä niin paljon ja eri lajeista, Forsblom muistutti.
Aina paikalla Edustusjoukkueen päävalmentaja Magnus Hellströmille Nyberg näyttäytyi hahmona, joka osoitti aina
HIK:n Alysson Soares kamppaili pallosta Kasiysin Henri Jussilan kanssa. Hikken voitti Nisse Nybergin muistolle pelatun ottelun 3-0. mielenkiintoa jalkapallonurmen tapahtumia kohtaan. -Aloitin futiksen 6-vuotiaana ja jo siltä ajalta muistan tämän herrasmiehen, joka oli aina kentän laidalla. Siihen aikaan kirjoitettiin paljon junioripeleistä ja Nisse tuli juttelemaan ja kyselemään kuulumisia. Tulen aina muistamaan hänet kentän laidalta miehenä, joka oli kiinnostunut siitä, mitä tapahtuu. Hän on aina kuulunut Hangon jalkapalloon ja tietynlainen tyhjyys nyt vallitsee. Sanoinkin pelaajille ennen ottelua, että kukaan meistä ei tule koskaan tekemään Hikkenin hyväksi niin paljon kuin tämä mies, Hellström sanoi. Mitäpä nimimerkki NÅN olisi keskiviikon koitoksesta kirjoittanut? -Nissellähän oli tämä sanonta, jota hän usein käytti. ”Paljon on vettä virrannut” siitä, kun jotain viimeksi tapahtui. Nyt sitä on taas tarpeeksi virrannut ja hän olisi kirjoittanut, että tästä alkaa
Hikkenin nousu.
Parhaasta päästä Vesi alkoi tässä tapauksessa virrata syksyllä 2018, jolloin HIK viimeksi onnistui voittamaan kaksi peliä putkeen. Nyt natsasi, kun perjantaina Lohjalta haetun vierasvoiton jatkeeksi tuli täysosuma Rukki Arenalla. Kasiysi/Rocky ei ollut kevytjalkaisin vastustaja, vaan nimensä mukaisesti kintut olivat kivistä tekoa. HIK olisi voinut pöllyttää taululle rumemmatkin lukemat, mutta tämäkin riitti oikein hyvin. Patrik Lahti, paras maalintekijä Ibrahim Nazari ja Alexander Eklund osuivat reppuun. -Esitys oli kauden parhaasta päästä. Emme ole uskaltaneet pelata ja itseluottamus on ollut kateissa, mutta Lohjalla ja nyt tässä ottelussa rohkeutta on löytynyt. Alysson Soares pelasi kolmannen kamppailunsa ja hän on kokemuksellaan vaikuttanut
positiivisesti. Hän pystyy pitämään palloa ja edistää hyökkäyksiä, Hellström tuumi. Kapteeni Alexander Österlundin 12. minuutilla tullut reisivamma varjosti voittoa. Toinen luottosoturi Marko Lahti jo sairaslistalla on ja istuu polvivaivan takia todennäköisesti loppukauden sivussa. -Lohjalla ”Acke” ja Joni Kinnunen pelasivat keskuspuolustuksessa täydellisen ottelun. Nyt Acke loukkaantui, mutta Hannes Gustafsson korvasi hänet Jonin vierellä hienosti. Olemme puolustaneet viime kierroksilla hyvin.
Laaja rinki Valmennuksella on ollut kokoonpanossa valinnanvaraa, sillä kauden mittaan minuutteja on ropissut 26 pelaajalle. Patrik Lahden lisäksi nuorukaiset Lukas Hellström ja Rasmus Rantanen ovat viilettäneet jokaisessa yhdeksässä ottelussa. Vikkelä Ted Rosenströmkin joukkoon kuuluisi, mutta
hän oli keskiviikkona sairaana. Maalivahdit Kasper Lind ja Joel Boström ovat kristillisesti jakaneet vastuun tolppien välissä ja Kasiysiä vastaan nollapelin lunasti Lind. Ikivihreä Tom Enberg on aloittanut jokaisen pelin vaihtopenkillä ja hypännyt toisella jaksolla kehiin. -Tomppa täyttää ensi viikolla 50 eikä jalka enää nouse entiseen malliin. Hänellä on silti edelleen oma roolinsa joukkueessa, Hellström sanoi. HIK aloitti kauden kahdella karkealla tappiolla EPS/Reserville ja EBK:lle ja on sen jälkeen viipottanut vuoristorataa. Puheenjohtaja Forsblom vilkuili sarjataulukkoa ja viiden pisteen päässä olevaa kärkeä vielä toiveikkain mielin, mutta arveli vahingon jo tapahtuneen. -Sarjan alku oli meille shokki ja tuntui, että meidät yllätettiin housut kintuissa. Nousumahdollisuudet menivät melkein siihen ja kausi on ollut tähän asti pieni pettymys. Kolmen parhaan joukkoon kuitenkin tähdättiin ja voihan se vielä toteutua, Forsblom tuumi. Hellström ei ota stressiä sarjatilanteesta. -Tällä hetkellä tämä on sopiva sarjataso rakentaa joukkuetta tulevaan. Toki nousun otamme vastaan, jos se tulee, mutta ei Nelosessa jatkaminen mikään katastrofi olisi.
Kolmosta kohti HIK voisi luultavasti jatkaa vaikka puulaakisarjassa eikä hanakasti peliä kommentoiva yleisö joukkuetta hylkäisi. Rukki Arenan puitteet painivat Nelosessa väärässä sarjassa, sillä hienolla luonnonnurmella kelpo katsojakunnan edessä pelattavat ottelut kuulutuksineen, ottelulehtisineen ja tarjoiluineen ovat melkoista luksusta. -Minut on yllättänyt se, että tälläkin kaudella jokaisessa kotipelissä on ollut 130-140
maksavaa katsojaa ja kaikkinensa paikalla on voinut olla 200 ihmistä. Meillä on kaksi myyntipistettä, joissa on joka pelin jälkeen lähes tismalleen sama kassa. Perinteet ovat voimissaan ja pelit ovat sosiaalisia tilaisuuksia. Periaatteessa sillä ei ole niin paljon merkitystä, millä sarjatasolla pelataan, jos on kasvettu kiinni joukkueen seuraamiseen. On vastassa sitten Kasiysi tai TPS, pelejä tullaan katsomaan, Forsblom aprikoi. Neloseen ei silti haluta tyytyä. -Tarkoitus on pelata jatkossa Kolmosta, se on ihan selvä. Ajatukseni on se, että puolet joukkueesta muodostuu 16-20-vuotiaista nuorista, jotka eivät ole vielä muuttaneet paikkakunnalta opiskelun tai muun perässä. Tämä tarkoittaa sitä, että junioritoimintaa on terävöitettävä niin, että junnujoukkueita on 16-vuotiaaksi asti. 30-40 prosenttia joukkueesta olisi aikuispelaajia, jotka ovat jääneet Hankoon. Loput tulisivat lähiseudulta Raaseporista, Forsblom visioi. HIK-henkeä on vahvistettu myös omalla laululla, joka laitettiin keskiviikkona soimaan joukkueen marssiessa kentälle. Vuodelta 1944 peräisin olevassa kappaleessa on kuusi säkeistöä, joissa lauletaan HIK:n eri lajeista. Musiikkimies Forsblom sai HIK:n entiseltä maalivahdilta Rainer Rothilta tietää melodian ja kaksikko lauloi soiton päälle. Kipale tuskin haastaa listoilla Liverpoolin hymniä ”You never walk alone”, mutta samanlaista nostalgista otetta siinä on ja seuran perinteitä kunnioittaa. -Suunnitelmissa on tehdä sellainen versio, jossa edustusjoukkue hoitaa lauluosuudet, Forsblom paljasti. HIK hoilaa torstaina Tammisaaressa, missä paikallispeliä isännöi EIF/2.
Karjaalaiskarjuntaa kuulan kymmenottelussa (Raasepori) Oletteko koskaan miettineet, kuinka monella eri tavalla rautakuulalle voi antaa yleisurheilun kisaringistä kyytiä? Totta kai olette, ettekä suinkaan yksin näitä ajatuksia haudo. 20 kiinnostunutta kansalaista lähti kaksi viikkoa sitten ottamaan asiasta selvää Sulkavan urheilukentälle, missä pidettiin neljännen kerran tämä tällainen kuin kuulan kymmenottelu. Menossa mukana oli karjaalainen Pertti Kontiainen, joka reissasi lapsuusmuistojensa ytimeen. -Olen kotoisin Lappeenrannasta ja lapsena vietin kaikki kesät Sulkavalla. Urheilukenttä tuli tutuksi ja kaikissa lajeissa pyörin mukana. Siellä tiilimurskakentällä kävivät Lasse Virenit ja Ari Paunoset juoksemassa, Kontiainen kertoi. 10 vuotta sitten Kirkkonummelta Karjaalle muuttanut opettaja on ollut IF Raseborgin junioritoimintaa vetämässä, mutta ei ollut itse enää aikoihin kilpaillut yleisurheilussa. Tilastopajan tietokannastakin löytyy vain yksi tulos, kiekkokarsinnan
25. sija 20-vuotiaiden SM-kisoissa 1983. Äiti pisti poikaan vipinää. -Äidilleni tulee edelleen Sulkava-lehti ja siinä mainostettiin näitä kisoja. Hän kannusti lähtemään jo viime vuonna ja nyt päätin, että mennään kokeilemaan, 57-vuotias Kontiainen totesi. Hän ei sen enempää kuulan kymmenottelun hienouksiin perehtynyt ennen matkaan lähtöä. -Vaimon isä osasi kertoa, että se oli suosiossa sodan jälkeisinä vuosina 50-luvulla. Sähköpostiin sain ohjeet viikko ennen kisaa, mutta ihan kylmiltäni ja avoimin mielin lähdin mukaan. Ajattelin, että se on vain kuula, jota työnnetään ja heitetään, ja tiesin kyllä eri tapoja. Kisapaikalla vasta tutustuin tarkemmin tyyleihin ja seurasin vähän, mitä kokeneemmat kaverit tekivät.
Heittäen ja munittaen Kokeneita kavereita oli kenttä tulvillaan, sillä kyseessä ovat aikuisurheilijoiden hyvän mielen kisailut. Kuulan paino oli miehillä neljä kiloa (yli 80-vuotiailla kolme) ja
Munituksen mallia. Kivenmurikalla kuulan kymmenottelun viimeistä lajia demonstroiva Pertti Kontiainen innostui touhusta niin, että odottaa jo ensi vuoden kilpailua posket pyöreinä. naisilla kolme kiloa. Kymmenottelun lajit ovat vauhditon työntö oikealla ja vasemmalla kädellä, heitto sivusta kahdella kädellä oikealta ja vasemmalta, alta eteen haara-asennosta, alta taakse haara-asennosta, ylhäältä eteen jalkapallon sivurajaheiton tavoin, pään yli taakse-
päin, koripallosyöttö kahdella kädellä rinnalta eteen ja kyykystä kädet takakautta jalkojen välistä suoritettava vippaus eli lajikielellä ”munitus”. -Alhaalta eteen heitin 13 metriä ja tavallinen kuulantyöntö kantoi noin 12 metriä. Sivuheitot olivat hankalimpia, niihin ei ollut löytyä oikeaa
tekniikkaa. Selin pään yli-harjoitusheitossa kuula lensi korkealle ja putosi metrin päähän ringistä, sen jälkeen hoksasin senkin paremmin, Kontiainen summasi. Mitenkä munitus sujui? -Se laittaa kyllä monet koetukselle ja huonoimmat heitot ovat 60-70 sentin mit-
taisia. Itse heitin lähes kolme metriä ja se oli parhaasta päästä, Kontiainen myhäili. Hän sijoittui M 55-sarjassa hopealle yhteistuloksella 95,54 metriä. Joensuun Katajan Jari Nevalainen vei voiton lukemilla 103,89. Kovimmasta tuloksesta vastasi Sulkavan oma poika Markku Savola, joka riuhtoi M 65-sarjassa 118,5 metriä. FBC Raseborg Knightsin ikämiehissä salibandya pelaava Kontiainen aikoo saada jatkossa pallon paremmin haltuun. -Kisasta jäi sopivasti hampaankoloon. En ihan kunnolla saanut heittoja tehtyä ja olin vähän varovainen. Jos pikkuisenkin harjoittelen, niin ensi vuonna menen ja näytän, sillä pakkohan tuonne on uudestaan päästä. Samat ukot siellä odottavat, Kontiainen nauroi. Hän hyökkää luottavaisesti haamurajan kimppuun. -Kuulan kymmenottelussa on 100 metrin kerho, jonka jäseneksi haluan. Ei se vaadi kuin metrin lisää jokaiseen lajiin ja veikkaanpa, että pystyn joissain lajeissa muutamankin metrin parantamaan.