EU 1 / 5.1.2023

Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa www.etela.com

Neljän miljardin euron hanke suunnitteilla Inkooseen, jopa 1 200 uutta työpaikkaa

(Inkoo) Norjalaisyhtiö

Blastr Green Steel suunnittelee rakentavansa nk. vihreää terästä tuottavan tehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen Inkooseen. Blastr on tehnyt aiesopimuksen alueet omistavan Fortumin kanssa Joddbölen teollisuusalueen hyödyntämisestä.

Suunnitellun investointihankkeen arvo on peräti noin neljä miljardia euroa. Uusi laitos työllistää käyttövaiheessa jopa 1 200 henkilöä. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuoden 2026 lopulla, Business Finland tiedottaa.

-Olen erittäin tyytyväinen, että pitkään työstetyn projektin sijaintipäätös on nyt vahvistettu. Blastrin päätös sijoittua Inkooseen on osoitus suomalaisen teollisuuden ja infrastruktuurin kilpailukyvystä. Suomi on erinomainen paikka hiilineutraalille teollisuudelle ja vähähiilisen teräksen valmistukseen. Meillä on vahva ja luotettava sähköverkko, hyvät olosuhteet päästöttömälle energiantuotannolle ja toimiva logistiikka, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Suurimpia teollisuusinvestointeja

Suunnitteilla oleva hanke parantaa Lintilän mukaan entisestään Suomen kilpailukykyä, vahvistaa osaamista ja luo tämän lisäksi runsaasti työtä ja hyvinvointia. Samalla se tukee Suomen ja EU:n ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteita.

Vähähiilistä terästä tuottava tehdas vedyn tuotantolaitoksen kanssa on yksi suurimmista tähän asti Suomeen suunnitelluista teollisuusinvestoinneista ja samalla myös mahdollisista työllistäjistä.

-Se on merkittävä myös eurooppalaisen teollisuuden kannalta vihreän siirtymän mahdollistajana. Blastrin tulo Suomeen on pohjoismai-

sen yhteistyön tulos. Hanke kiihdyttää samalla vihreään siirtymään liittyvien innovaatioiden kehittämistä ja muita investointeja, Invest in Finlandin Cleantech Industry -toimialajohtaja Markku Kivistö sanoo.

Invest in Finland kuuluu Business Finlandiin, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää investointeja Suomeen. Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta.

Blastr Green Steel -yhtiön odotetaan kasvavan jatkossa yhdeksi suurimmista start up -teollisuusyrityksistä Pohjoismaissa. Vuonna 2021 perustettu Blastr kuuluu pohjoismaiseen Vanir Green Industries -investointiyhtiöön.

Infrastruktuuri, sähköä ja myös syväsatama

Blastr Green Steelin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen toteaa Business Finlandin tiedotteessa Suomen olevan ihanteellinen paikka yhtiön hankkeelle. Suomella on hänen mukaansa kunnianhimoinen vähähiilisyystavoite, vihreää teollisuutta tukevat ja ennustettavat olosuhteet, fossiilivapaata energiaa ja korkeasti koulutettua työvoimaa.

-Inkoo valikoitui olemassa olevan infrastruktuurinsa ja saatavilla olevan puhtaan sähkön ansiosta. Jäästä vapaa syväsatama mahdollistaa vähähiiliset kuljetukset ympäri vuoden ja pääsyn lähellä oleville Euroopan markkinoille, Wittusen perustelee.

Joddbölen alueen on todettu jo aiemmin olevan Suomen parhaita sijoituspaikkoja esimerkiksi palvelinkeskuksille mm. alueen vahvan sähkö- ja jäähdytysinfran ansiosta. Fortum sai runsaat kaksi vuotta sitten päätökseen tuhannen megawatin

hiilivoimalan purku-urakan. Yhtiö ilmoitti vuoden 2020 keväällä pyrkivänsä ”kierrättämään” laitoksen ohella myös vanhan voimalaitosalueen ja Fortum on tehnyt töitä löytääkseen alueelle uutta teollisuutta ja työllistäjiä.

Hiilivoimalaitoksen jäähdytystunnelit katettiin purkutöiden yhteydessä ja alueelle jäi myös Fingrid Oy:n kytkinkenttä voimalinjoineen, öljysäiliöt, hiilikenttä ja syväsatama, johon ankkuroitiin vastikään suuri LNG-kaasuterminaalilaiva turvaamaan Suomen kaasutoimituksia pitkälle tulevaisuuteen.

2,5 miljoonaa tonnia minimipäästöillä

Terästeollisuus tuottaa noin kahdeksan prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, koska teräksen valmistukseen tarvitaan tavanomaisilla menetelmillä runsaasti fossiilista energiaa. Yhdestä terästonnista tulee 1,9 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Blastr aikoo korvata koksin ja kivihiilen vedyllä kemiallisessa pelkistysvaiheessa ja siten vähentää tuotannon hiilijalanjälkeä. Tavoitteena on, että päästöjä syntyy 95 prosenttia vähemmän tavanomaiseen teräksen valmistusprosessiin verrattuna.

Niin kutsuttu vihreä teräs on tärkeä raaka-aine tulevaisuuden uusiutuvan

energiainfrastruktuurin ja teknologiaratkaisujen, kuten tuuliturbiinien rakentamisessa, rakennus- ja autoteollisuudessa sekä kuluttajatuotteiden valmistuksessa. Sen kysynnän odotetaan kasvavan yksin Euroopassa 50 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa kolmasosaa nykyisestä teräksen kysynnästä. Inkoon tehtaalla on määrä valmistaa kaksi ja puoli miljoonaa tonnia kuuma- ja kylmävalssattua vihreää terästä vuodessa.

-Olemme sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä terästeollisuudesta, sillä se on yksi maailman suurimmista päästöjen aiheuttajista. Aiomme vähentää Inkoossa tuotetulla vihreällä teräksellä hiilidioksidipäästöjä 4,6 miljoonalla tonnilla vuodessa, mikä vastaa kaikkien henkilöautojen vuosittaisia päästöjä Suomessa, toimitusjohtaja Wittusen kertoo tiedotteessa.

Yhtiön tavoitteena on myös turvata merkittävä osa sähkön tarpeesta suoraan tai epäsuorasti omistamistaan tuulivoimapuistoista. Blastrin mukaan hanke tuo myös positiivisia vaikutuksia koko alueelle ja yhtiö aikoo käydä aktiivista vuoropuhelua ja tehdä tiivistä yhteistyötä paikallisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Gasgrid Finland selvittää parhaillaan eteläisen Suomen vetyverkon kehittämistarpeita.

”Suuri päivä Inkoolle ja koko Suomelle”

Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman on ylpeä siitä, että Inkoo valikoitui uuden hankkeen sijaintipaikaksi.

-Hankkeella on valtava vaikutus pienen Inkoon yhteiskuntarakenteeseen. Se edistää kunnan infrastruktuurin ja palveluiden kehitystä ja investointeja hyödyttäen koko alueen elinvoimaisuutta. Teemme osaltamme kaikkemme, että hanke toteutuu ja että voimme vastata tarpeisiin, Nyman sanoo.

Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström (r), joka vihjaili jo viime viikolla uusista vihreän siirtymän investoinneis-

ta Joddböleen, iloitsee myös norjalaisyhtiön päätöksestä. Kyseessä on sama alue, johon LNG-terminaalilaiva sijoitettiin joulukuun lopulla.

-Tämä on hieno uutinen Inkoolle ja koko Länsi-Uudellemaalle. Olen myös kiitollinen Fortumin vaikuttamistyölle. Tämä hanke osoittaa, että Länsi-Uusimaa seutuna kiinnostaa, Wickström sanoo.

Todellinen työ alkaa hänen mukaansa vasta nyt, sillä tämän mittaluokan hankkeella on merkittävät vaikutukset kuntaan. Myös lopullinen investointipäätös odotuttaa vielä.

-Hanke voi käynnistää aivan uudenlaisen kehittämisvaihteen Inkoossa. Tällä tulee olemaan vaikutuksia kaikkeen, niin kouluihin, joukkoliikenteeseen, infrastruktuuriin, asumiseen ja moneen muuhunkin palveluun. Hanke on myös seudullisesti merkittävä ja meidän tulee tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen, Wickström linjaa.

Hän toteaa myös, että kuntalaiset tulee saada mukaan hankkeen tueksi ja vielä on paljon avoimiakin kysymyksiä, jotka tulee ratkaista.

-Tämä on suuri päivä Inkoolle, Länsi-Uudellemaalle ja myös koko Suomelle. Tässä taloustilanteessa tällaiset uutiset tuovat toivoa paremmasta, Wickström kiittelee.

LNG-terminaalilaivahankkeen osapuolien mukaan Inkoossa tehtiin vastikään suomalaista taloushistoriaa, kun Suomi pääsi pysyvästi eroon venäläisen kaasun riippuvuudesta. Suuret ja merkittävät hankkeet näyttävät jatkuvan

mistuksessa

päästöjä

Joddböle valikoitui terästehtaan ja vedyn tuotantolaitoksen sijoituspaikaksi

alueella.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (oik.) vieraili Inkoon syväsatamassa marraskuun puolivälin paikkeilla, jolloin valmisteltiin vielä LNG-terminaalilaivan saapumista. Nyt Lintilä, kunnanjohtaja Robert Nyman (kesk.) ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström iloitsevat samalle alueelle suunnitteilla olevasta miljardiluokan tehdashankkeesta.

Hiilivoimala katosi maisemasta jo runsaat kaksi vuotta sitten, mutta Fingridin voimalinjat ovat siellä edelleen.

Askeleita kohti vihreää siirtymää. Norjalaisyhtiön tavoitteena on vähentää teräksen val-

syntyviä

95 prosentilla uuden tekniikan avulla.

Ekenäs Metodistförsamling

Sö 8.1 kl. 11 Bibelsöndag Kaj Dannbom. Kyrkkaffe. Lö 14.1 kl. 18 Möteskväll med Henry Holmberg. Servering. Välkommen!

Min älskade maka Vår älskade mamma, mommo och syster Maj-Len Barita BROMAN

f. Nässling

* 17.04.1945 Fiskars † 20.12.2022 Karis

Har lämnat oss i stor sorg och saknad Sune Susanne Ulrika, Joakim, Edith och Elmer

Torsten med familj släkt och vänner

Vi binder en krans av minnen.

De vackraste och finaste vi har. Vi vet att den aldrig ska vissna. Hos oss finns du alltid kvar.

Jordfästningen äger rum i kretsen av de närmaste den 13.1.2023.

MISSIONSKYRKAN

I EKENÄS

Gudstjänst Jumalanpalvelus

8 1 kl 11

David Wikström

11.1 kl. 9-12

Kaffe & förbön på torget Kahvia & esirukousta torilla

Centralgatan/Keskukatu 73

Långgatan 19, Ekenäs Må-fre kl. 9-15 Öppna dörrar, morgonbön 9-10. Onsdagar kl. 9.30 Nattvard. Fre 6.1 kl. 16-18 Active. Samling för årskurs 4-6. Fika, trevliga aktiviteter, andakt mm. Fre 6.1 kl. 18-20.30 4wrd Ungdomskväll

Lö 7.1 kl. 9.30 Gemensam bön i Betesda Sö 8.1 kl. 10.30 Gudstjänst. Isak Vilander, Minna Opara, Micke Granroth & team, barnkyrka i Arken och After Church café.

Viranomaisilla paljon tehtäviä uudenvuoden aattona

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli uudenvuoden aattona iltakuuden ja aamukuuden välillä 24 tehtävää, joista kahdeksan ensihoidon avustustehtäviä. Pelastuslai-

MISSIONSKYRKAN

BILLNÄS (TEMPLET) Egnahems allén Fre 6.1 kl. 11 GUDSTJÄNST. Bjarne Rönnqvist m.fl. Varmt välkommen. www.kyrktorget.se/missionskyrkan.billnas

tos kävi sammuttamassa kahdeksan roska-astiaa, joiden syttymisen voitiin olettaa liittyneen ilotulitteisiin.

Pelastuslaitoksella oli lisäksi kolme automaattisen paloilmoittimen tehtävää, joissa paloilmoitin oli syystä tai toisesta lauennut. Hälytyksiä aiheutti mm. ilotulitteiden savu. Pelastuslaitoksella kirjattiin lisäksi kolme rakennuspaloa tai rakennuspalon vaaraa.

Pelastuslaitoksen ensihoito-

yksiköt suorittivat uudenvuoden aattona noin 80 ensihoitotehtävää. Ilotulitteisiin liittyviä ensihoitotehtäviä ei tullut pelastuslaitoksen tietoon.

Inkoon Satamatiellä satama-alueella syttyi tulipalo hakekasassa uudenvuoden aattona aamupäivällä. Hakekasa paloi hiljalleen kytemällä. Sopimuspalokunta kasteli kasaa, jota avattiin ja levitettiin kauhakuormaajalla palon sammuttamiseksi. Työ kesti

Luksiasta valmistui yli 200 uutta ammattilaista

GUDSTJÄNSTER

Trettondagen fr 6.1:

· Teckenspråkig mässa kl. 13.30 i Ekenäs kyrka, Yliportimo, dövpräst Maria Lindberg medv. Hela församlingens julfest kl. 16 i Ekenäs förs.hem. Gudstjänst, servering, lekfullt program, Ekenäs lucia medv. Högmässor sö 8.1: kl. 10 i Ekenäs kyrka, Yliportimo, Aittola. kl. 10 i Tenala kyrka, Westerholm, Lindroos. kl. 12 i Snappertuna kyrka, Yliportimo, Aittola. kl. 12 i Bromarvs kyrka, Westerholm, Lindroos.

KRETSAR & GRUPPER

Gemenskapens vardagsrum: Öppet igen på Björknäsg. 29-31 i Ekenäs alla måndagar kl. 12-15 fr.o.m. 9.1. Välkommen in och ta del av samvaro, kaffe och varierande program!

Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksiassa 311 opiskelijaa sai opintonsa päätökseen jouluun mennessä. Perustutkinnon suorittaneita uusia ammattilaisia on 207. Ammatillista osaamistaan täydensi noin 90 ammattitutkinnon suorittanutta ja alun toistakymmentä erikoisammattitutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Luksia julkistaa vain ne valmistuneet, jotka ovat antaneet luvan tietojensa julkaisuun. Elintarvi-

kealan perustutkinto: Juulia Elsie Inkeri Brooks (Raasepori), liiketoiminnan perustutkinto: Eelis Olavi Mäkinen (Inkoo) ja Simi Max Mikael Närhi (Raasepori).

Rakennusalan perustutkinnon suorittivat Anton Sebastian Degerman (Raasepori), Jesse Aleksanteri Karppinen (Raasepori) ja Matias Simo Tapio Kemppainen (Raasepori). Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: Vic-

Ti 10.1. klo 10-14 Avoimet ovet & minikirppis auki Rantatie 11 (diakonian olohuone). Kakko.

muutaman tunnin.

Poliiseja vuoden vaihtuminen työllisti palomiehiä enemmän ja uudenvuoden aatto oli Länsi-Uudellamaalla virkavallan näkökulmasta kiireinen. Päivävuoro oli vielä rauhallinen, mutta alueen partioilla oli yön aikana noin 170 tehtävää. Listalla oli mm. puuttumista häiriökäyttäytymiseen ja tappeluihin, sekä kotihälytyksiä ja erilaisia liikennetehtäviä.

toria Savolainen (Raasepori), sähkö- ja automaatioalan perustutkinto: Jere Petteri Lindberg (Hanko) ja Max Oskar Rekola (Inkoo), talotekniikan perustutkinto: Arsi Toimi Sakari Anttalainen (Raasepori) sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Artur Valdre (Raasepori).

Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinnon suoritti Lillie-Marie Alice Hogan (Raasepori).

Ke 11.1. klo 17.30-19 Pyhän Katariinan laulajat kuoroharjoitus, Hanna Noro.

INKOO

Ti 10.1. klo 18 Neule- ja virkkauskahvila Rantatiellä 11. Lindell, Kakko.

Ke 11.1. klo 17.15-18.15 Puuhailta isosten kanssa, Karjaan seurakuntakodin nuortentiloissa. 1.-4.-luokkalaiset.

Lova HERREN, och glöm inte allt det goda han har gjort. Ps 103:2

To 5.1 kl 18 Bön

Sö 8.1 kl 16 Gudstjänst, nattvard. Januari-tema: Tillbedjan. Vad innebär det? Anders Nikander predikar, Maria Nikander leder, musik: Olav Söderström. Kaffeservering.

Ti 10.1 kl 14-17 Brödkyrka Andakt: Trygve Forsbäck. Pastor Maria Nikander ���� 041 313 0887

Björknäsgatan 11 www.ekenasmissionskyrka.net

Hangö svenska församling

Fre 6.1 Trettondagens högmässa i Hangö kyrka kl. 12. F.d. kyrkoherde Niina Mura håller sin avskedspredikan, Monica Cleve liturg och Jan Hellberg kantor. Jenny Backman-Pråhl på flöjt medv. Vi sjunger också ut julen och efter högmässan är det lunch i församlingshemmet och möjlighet att avtacka Niina.

Sö 8.1 Högmässa i Lappvik kyrka kl. 10, Cleve och Hellberg. Kaffeservering.

Må 9.1 Dagklubben för 3-5åringar startar igen. Den hålls måon kl. 8.30-12.30 på Bangatan 27. Flexibla lösningar. Det finns några lediga platser, om du är intresserad ring Lenita Söderblom 040 594 9477.

Må 9.1 Samtalsgruppen Tro och Liv kl. 13-15 i Kryptan på Bangatan 27 (ingång från gården). Vi träffas varannan onsdag, obs gruppen har bytt dag. Info ger Ingeborg Lindholm 0400 716 241.

Mera info www.hangoforsamling.fi och från pastorskansliet vardagar kl. 9-15 tel. 040 645 6588

Pe 6.1. klo 18 Loppiaisen Iltakirkko Hangon kirkossa. Kahvit heti messun jälkeen kirkossa. Kuullaan lähettien kuulumiset. Johannes Tikka ja Alex Jormanainen. Su 8.1. klo 10 Messu Hangon kirkossa. Kirkkokahvit kirkossa. Ilpo Kari ja Alex Jormanainen.

Ti 10.1. klo 17 Aikuisten peli-ilta Monitoimitalon Kryptassa. Vietetään aikaa pelaillen lauta- ja seurapelejä. Kahvi ja kahvileipää 2 €/hlö. Janina Heina.

Ke 11.1. klo 14 Kultaisen iän kerho seurakuntakodissa. Kahvi ja kahvileipä 2 €. Mahdollisuus taksikuljetukseen asiakas maksaa itse matkasta 7 € meno/paluu. Kerholla eri teemoja ja vieraita. Janina Heina.

Ke 11.1. klo 17 Puuhis rippikoulusalissa, Ratakatu 27. Anne Lindholm.

Ke 11.1. klo 17 Futsal, Appelgrenintie 10, Casino-halli. Anne Lindholm.

To 12.1. klo 16-18 Tohinatupa Päiväkerhon tiloissa, Ratakatu 27. Anne Lindholm. Huomioi, että aika nyt 2 tunti.

Pe 13.1. klo 18 Cafe 27 Kryptassa, Ratakatu 27. Anne Lindholm.

Ilmoitamme kuoron toiminnasta tarkemmin myöhempänä ajankohtana. Tarkkailkaa nettisivuja ja facebookia.

Tapaamispaikka Diakonian kirpputorilla, keskiviikkoisin klo 1317 Korsmaninkatu 40. Tervetuloa tekemään löytöjä! Aukeaa 11.1. klo 13. Anne Lindholm.

Hyvää alkavaa vuotta kaikille. Lisätietoa kaikista aikuisten, lasten- ja nuorten kerhoista ja ryhmistä www.hangonseurakunta.fi tai puh. 040 519 9664/virasto.

Facebook: Hangon suomalainen seurakunta.

Eftermiddagskaffe: on 11.1 kl. 13-14.30 i Ekenäs förs.hem, psalmbingo. · on 11.1 kl. 13.30-15 i Bromarvs förs.hem. Staffan Söderlund visar sin film om Hildegard av Bingen. · to 12.1 kl. 13.30-15.30 i Snappertuna förs.hem. Sittgympa! Skjuts ordnas vid behov, kontakta Carola senast 3 dagar före, tfn 040 839 6733.

Bönegrupp on 11.1 kl. 16.30 i Tenala förs.hem. Yliportimo. Obs tiden!

Verksamheten för klubbar, grupper, körer, kretsar inleder vårterminen under januari. Se starttider i Mitt i livet eller på vår webbplats.

BARNFAMILJER & UNGA Jag är så trött på trots och bråk! Barnavårdsföreningen ordnar en kurs tillsammans med församlingen för föräldrar som vill utveckla sitt föräldraskap och som har barn i åldern 3-12 år. Kursen ordnas enligt modellen ”De otroliga åren”. Tid: 1.2-3.5.2023 kl. 17.15-19.30 (14 onsdagar). Kostnadsfri. Vid behov finns det möjlighet till barnpassning på plats. Anm. https:// link.webropol.com/s/doa-anmalan-ekenas2023

Pastorskansliet i Ekenäs är öppet helgfria vardagar kl. 10-12 fr.o.m. januari 2023. Tfn 019 241 1060, ekenasnejdens.forsamling@evl.fi

Beställning av ämbetsbetyg från centralregistret: Tfn 040 759 1204, må-on kl. 9-11.30 och 12.15-15. E-postadress: crkr@evl.fi Länkar till elektroniska blanketter finns på vår webbplats ekenasnejdensforsamling.fi Info: www.ekenasnejdensforsamling.fi

Pe 6.1. Loppiaisen kaksikielinen juhlamessu, klo 10 Inkoon kirkossa. Sjöblom, Hellsten, Gustafsson Burgmann.

Gratis mat

Ilmainen ruokailu

Du är hjärtligt välkommen Olet sydämellisesti tervetullut

OBS! to 5.1 kl. 11.30 HUOM! to 5.1. klo 11.30

Ibland även andra dagar, se vår facebook-sida. Joskus myös muina päivinä, katso facebook-sivuiltamme.

Vänstugan/Ystäväntupa Torngatan 4, Ekenäs Tornikatu 4, Tammisaari

Ke 11.1. klo 18 Raamattupiiri Pappilassa. Tötterman.

To 12.1. klo 10-14 Avoimet ovet & minikirppis auki Rantatie 11 (diakonian olohuone). Kakko.

To 12.1. klo 13-15 Keskustelu- ja käsityöpiiri Pappilassa. Kakko.

To 12.1. klo 18 Kirkkovaltuuston kokous seurakuntatalossa.

To 12.1. klo 18 Rukouspiiri (kaksikielinen) Rantatie 11. Kakko.

Pe 13.1. klo 18 Israelilaiset tanssit seurakuntatalossa. Unnérus.

Lisätietoja www.inkoonseurakunta.fi.

RAASEPORI

Ke 11.1. klo 18.30-20 Puuhailta isosten kanssa, Karjaan seurakuntakodin nuortentiloissa 5.-7.-luokkalaiset.

Ke 11.1. klo 18-20 Iltakirkkotiimin suunnitteluilta Pohjan seurakuntakodissa, Katri Grönroos.

Ke 11.1. klo 18-19.30 Sopusoinnun kuoroharjoitukset Tammisaaren seurakuntakodissa, Minna Latvala.

¤

Trettondagen fre 6.1 · kl. 10 Högmässa i Karis kyrka. Karl af Hällström, Päivi Tiitu. · kl. 12 Högmässa i Pojo kyrka. Karl af Hällström, Håkan Lindroos. Fre 6.1 kl. 18 Trettondagskonsert med Kvarnrot och vänner i Pojo kyrka. Fritt inträde, programblad 15 €.

Sö 8.1

kl. 10 Gudstjänst i Karis kyrka, gudstjänsten streamas också. Karl af Hällström, Päivi Tiitu. kl. 12 Högmässa i Pojo kyrka. Terese Norrvik, Håkan Lindroos. kl. 16 Babyknatte-kyrka i Karis kyrka. De barn som blivit döpta under år 2022 får sina dopliljor.

Martina Lundström, Terese Norrvik, Åsa Westerlund. Må 9.1 kl. 14 Bibelgrupp i Karis församlingshem.

Ons 11.1 kl. 14 Diakoni- och missionsgrupp i Pojo församlingshem.

Ons 11.1 kl. 14 Karlakaffe i Pojo församlingshem.

Postilla i Pojo och lopptorget är stängt t.o.m. 9.1. Missionstorget i Karis har stängt t.o.m. 9.1.

Närmare information om församlingens verksamhet finns på webbplatsen: www.karis-pojoforsamling.fi

To 5.1. klo 9.30-11.30 Perhekahvila Pohjan seurakuntakodin alakerrassa, kahvilaa pitävät vapaaehtoiset, tiedustelut Pirjo Ylitalo p. 040-7342588.

Pe 6.1. klo 12 Loppiaisen messu Karjaan kirkossa. Messussa siunataan luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle 2023-2026. Messun jälkeen kirkkokahvit Isossa pappilassa.

Katri Grönroos, Pyhän Katariinan laulajat, Tusse Sjöblom ja Hanna Noro. Taksi lähtee Tammisaaren linja-autoasemalta klo 11.15 ja Pohjan linja-autoasemalta klo 11.30. Taksi tilataan itse numerosta 0400-201945 (Taxi Öhman) viimeistään ke 4.1. klo 16 mennessä. Taksissa peritään kuljetuksesta omavastuuosuus.

Su 8.1. klo 12 Messu Karjaan kirkossa, Esa Lahtinen, Minna Latvala.

Su 8.1. klo 14 Messu Tammisaaren kirkossa, Esa Lahtinen, Minna Latvala.

Ti 10.1. klo 12-13 Lounas Postillassa.

Ke 11.1. klo 9.30-11.30 Perhekahvila Karjaan seurakuntakodissa, nuortentilassa, Pirjo Ylitalo.

Ke 11.1. klo 11-12 Ikivihreät kuoroharjoitus Karjaan seurakuntakodissa, Hanna Noro.

Diakoni Nina Fabritius-Ylitalo on joululomalla 9.1. asti. Postilla. Kirpputori ja olohuone suljettu 9.1. asti. Kirpputori avoinna ti, ke ja pe klo 1014 ja to klo 10-15. Olohuone avoinna ti, ke ja pe klo 10-14 ja to klo 10-15. Lounas ti ja pe klo 12-13. Ruokamyynti. Voit tilata noutoannoksen (5 €). Noutoaika ti ja pe klo 11-13. Tilaukset viim. edellisenä päivänä p. 0445912746.

Kirkkoherranvirasto Karjaalla: avoinna ma-to klo 9-13, p. 019-2793030, raaseporin. seurakunta@evl.fi.

Tammisaaren palvelupiste: avoinna ma-pe klo 9-13, p. 019-2411060.

HANGON VAPAASEURAKUNTA, Koulukatu 2

To 5.1. klo 18 Aluerukousilta, Vapaakirkossa.

Pe-la 6.-7.1. Nuoret ja partiolaiset: loppiaisyöretki kirkolla.

Su 8.1. klo 11 Jumalanpalvelus, Juha Saarinen, Talvikki Hämäläinen, säest. Heikki Järvenpää.

Ke 11.1. klo 18 Raamattupiiri, Pertti Kiiski.

To 12.1. klo 18 Avoin Taivas -ilta, Henry Holmberg (Ruotsi) ym.

ORTODOKSIT

Hanko, ort. kirkko, Täktomintie

La 7.1. klo 17 Vigilia

Su 8.1. klo 10 Liturgia Lisätietoja alueellamme antaa pappi, isä Kalevi Kasala p. 040-5252868, kalevi.kasala@ ort.fi.

Predikan kan också följas via Facebook

Hangon suomalainen seurakunta

Talouden

käänteet ja kriisit ravisuttivat

automarkkinaa Raaseporissa runsaan viidenneksen pudotus uusien autojen rekisteröinneissä

Ajoneuvon haltijan kotikunnan mukaan kootun tilaston mukaan Raaseporissa rekisteröitiin viime vuonna 287 uutta henkilöautoa, kun vuonna 2021 rekisteröintejä oli 380. Ensirekisteröintien määrä väheni näin liki 25 prosenttia.

Raaseporissa rekisteröitiin viime vuonna kaikkiaan 366 uutta autoa, kun vuotta aiemmin määrä oli 470. Luvussa on mukana henkilöautojen lisäksi pakettiautot, kuorma-autot, linja-autot ja matkailuautot. Kokonaisuudessaan ensirekisteröinnit vähenivät Raaseporissa noin 22 prosenttia.

Raaseporissa rekisteröitiin viime vuonna 55 uutta pakettiautoa (+17 %), 21 kuorma-autoa (-38 %) ja kolme matkailuautoa (-50 %). Linja-autoja ei rekisteröity yhtään, kun vuonna 2021 niitä oli kaksi kappaletta.

Koko Uudellamaalla henkilöautojen ensirekisteröinnit vähenivät Tilastokeskuksen ja Traficomin tietojen mukaan 14,4 prosenttia edellisvuoden 45 000 autosta 38 500 henkilöautoon vuonna 2022. Kaikissa ajoneuvolajeissa ensirekisteröinnit vähenivät 13,7 prosenttia vajaaseen 46 000 ajoneuvoon.

Joulukuussa Suomen rekisteröintitilaston kärjessä olivat Toyota (markkinaosuus 19,1 %), Volkswagen (10,3), Tesla (8,9), Volvo (8,2) ja Skoda (7,1). Uusia henkilöautoja rekisteröitiin noin 6 200.

Sähköautoissa vaihtelua

Täyssähköautojen osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä kasvoi vuonna 2022 noin 17,8 prosenttiin, kun edellisvuonna niiden osuus oli 10,3 prosenttia. Ladattavien hybridien osuus

on tasaantumassa noin viidenneksen osuuteen kaikista ensirekisteröinneistä. Niiden osuus oli viime vuonna noin 19,8 prosenttia ja vuonna 2021 noin 20,5 prosenttia.

Ei-ladattavien hybridien osuus oli nyt lähes 32 prosenttia. Perinteisten bensiiniautojen osuus ensirekisteröinneistä oli noin 23,6 ja dieselautojen 6,6 prosenttia. Kun tähän lasketaan myös dieselkäyttöiset kevythybridit, dieselautojen osuus kasvaa noin 8,6 prosenttiin henkilöautojen rekisteröinneistä.

Joulukuussa Suomessa ensirekisteröitiin ennätysmäärä täyssähköautoja, niiden osuus kasvoi lähes 30 prosenttiin. Sähköautojen kysyntä kasvoi Suomessa nopeasti syksyn 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana. Kysynnän kasvua siivittivät uudet sähköautomallistot, hankintakannusteet sekä bensiinin ja dieselin nopeasti noussut hinta.

-Sähköautojen kysyntä taantui syksyn aikana noin neljännekseen asiakastilauksista, kun kesällä niiden osuus hipoi 40 prosentin rajaa. Syynä tähän ovat ensisijaisesti sähkön ennätyksellinen hinnannousu ja sähköautojen hankintatuen päättyminen, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio kertoo.

Sähköautojen suosio on ollut kasvussa usean vuoden ajan myös Carunan verkkoalueella. Yhtiön mukaan vuonna 2020 ensirekisteröityjen ladattavien hybridien ja sähköautojen määrä lähes tuplaantui reilusta 8 000 autosta yli 15 000 autoon.

Poikkeuksellinen vuosi

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan kulunut vuosi oli poikkeuksellinen auto-

”Vanhushoiva kriisiytymässä”

Yli 70 prosenttia hyvinvointialueiden ylimmästä johdosta arvioi, että alueiden taloudelliset resurssit vanhushoivalle eivät ole riittävät.

Lähes puolet turvallisuusteknologiapalveluihin erikoistuneen AddSecuren

kyselyyn vastanneista johtajista ennakoi alueelleen 10-20 prosentin hoitajavajetta ja yli kolmasosa alle 10 prosentin vajetta. Kyselytutkimuksen tulokset ennakoivat yhtiön mukaan sitä, että resurssivaje lisää panostuksia vanhusten

markkinoiden näkökulmasta. Pitkittynyt ja moniin tuoteosiin laajentunut komponenttipula jarrutti rekisteröintejä ja erityisesti henkilöautojen rekisteröinnit jäivät historiallisen pieneksi. Edellisen kerran rekisteröintejä oli tätä vähemmän vuonna 1995, jolloin rekisteröitiin hieman alle 80 000 uutta henkilöautoa.

Talouden synkentyneet näkymät, kasvava korkotaso ja inflaatio sekä heikentynyt ostovoima leikkasivat uusien autojen tilauksia syksyllä ja alkutalvesta.

Myös käytettyjen henkilöautojen markkina jäi viime vuosien luvuista. Kuorma-autojen rekisteröinnit notkahtivat selvästi vähemmän ja linja-automarkkina elpyi selvästi koronavuosien poikkeuksellisesta romahduksesta.

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin vuonna 2022 vajaat 82 000 ja 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Joulukuussa rekisteröitiin uusia henkilöautoja 5,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021 vastaavana aikana ja 16,7 prosenttia viiden vuoden

joulukuun keskiarvoa vähemmän.

Suomessa on ensirekisteröity kuluvalla vuosituhannella keskimäärin noin 120 000 uutta autoa vuosittain.

Pakettiautoja on 2000-luvulla rekisteröity vuosittain keskimäärin 13 300, viime vuonna niitä oli 11 200. Pakettiautojen rekisteröinneissä nähtiin 11 000 auton alittavia lukemia 2010-luvun alun taantuman vuosina.

Kuorma-autoja rekisteröitiin viime vuonna noin 3 300 ja 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Linja-autoja rekisteröitiin viime vuonna noin 420. Määrä kasvoi 9,2 prosentilla vuoteen 2021 verrattuna. Suomessa on 2000-luvulla rekisteröity keskimäärin 500 uutta linja-autoa

vuosittain.

Vaihtoautokauppa jarrutti

Käytettyjen henkilö- ja pakettiautojen kauppa kääntyi vuoden aikana laskuun kahden kasvuvuoden jälkeen. Käytettyjen autojen kaupassa liikkui noin 570 000 henkilöautoa, mikä on noin 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.

Autoliikkeiden kautta kulki noin 290 000 käytettyä henkilöautoa ja noin 9,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Vuosi poikkesi ai-

emmista selvästi, sillä vuonna 2021 autoliikkeiden käytettyjen autojen kauppa kasvoi noin 4,7 prosenttia ja vuonna 2020 noin 2,9 prosenttia.

-Kysynnän käänne on taittanut käytettyjen autojen hinnat laskuun syksyn ja talven aikana. Autojen myyntiajat eivät silti ole merkittävästi pidentyneet edelliseen vuoteen nähden. Käytettyjen autojen saatavuus ja markkinavalikoima on tällä hetkellä hyvä, kun pahimmillaan käytetyistä autoista oli vuonna 2021 jopa pulaa, Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa sanoo.

Yli 220 uutta henkilöautoa kilpiin Horsbäckin liikkeistä

(Raasepori) Horsbäckissä toimivassa Tammisaaren Autokeskuksessa meni kilpiin viime vuonna 124 uutta Toyota-henkilöautoa, mikä oli parikymmentä kappaletta vähemmän kuin edellisvuonna. Lohjan Autokeskus Oy:n toimitusjohtaja Niko Kähkönen kertoo merkin markkinaosuuden kuitenkin kasvaneen Raaseporin alueella 29 prosentista 31 prosenttiin viime vuonna.

-Pakettiautoista on suuri kysyntä ja niitä saatiin toimitukseen jonkin verran, mutta ajoneuvojen saatavuus on rajoitettua ja toimitusajat edelleen pitkiä, Kähkönen sanoo. Vaihtoautoja myytiin Horsbäckin liikkeessä noin

VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN

Hanko, tiistaina 10.1. klo 14–18 Keskuskoulu, Halmstadinkatu 2 Varaa aika tai tule kysymään vapaita aikoja. Täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi

BLODGIVARE BEHÖVS

590, kun vuonna 2021 vaihdokkeja meni kaupaksi 630 kappaletta.

Myyntipäällikkö Kurre Ahllund kertoo, että Autotalo Lohja Oy:n Horsbäckin liikkeessä (Ekenäs Bilhus) myytiin viime vuonna runsaat sata uutta Volkswagen-henkilöautoa.

-Vauhti parani loppuvuodesta ja autoja saatiin toimitettua asiakkaille. Olemme varsin tyytyväisiä viime vuoteen ja olimme Suomessa viidenneksi paras jälleenmyyjäliike, Ahllund sanoo.

Hän kertoo myös, että pakettiautojen tilauskanta on vieläkin lähes ennätystasolla, mutta ajoneuvojen saatavuudessa on edelleen ongelmia.

digitaalisesti tuettuihin palveluihin.

Joulukuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 23 hyvinvointialueiden ylimmän johdon edustajaa. Vastauksia saatiin 16 hyvinvointialueen ja Helsingin johtajilta.

Hangö, tisdagen 10.1 kl. 14–18 Centralskolan, Halmstadsgatan 2 Boka tid eller kom och fråga om lediga tider. Fyll i hälsodeklarationen på förhand: blodtjänst.fi

OJENNA KÄTESI. Ota ajokortti tai virallinen henkilötodistus mukaan. STRÄCK UT DIN HAND. Ta med dig ditt körkort eller officiella identitetskort Info 0800 0 5801

BESTÄLL GRATIS KONDITIONSBEDÖMNING OCH PLANERING!

Raaseporissa rekisteröitiin kotikunnan mukaan viime vuonna lähes sata autoa vähemmän kuin vuonna 2021.

Mirkalle 10 miljoonaa euroa hankerahoitusta

(Raasepori) Business Finland on tehnyt rahoituspäätökset ensimmäisille haastajaluokan veturiyrityksille. Yritykset ovat hiomatarvikeyhtiö Mirka ja puolijohteisiin erikoistunut Picosun.

Business Finland myönsi Mirkan Shape-hankkeelle 10 miljoonan euron kehitysrahoituksen veturiyritysten haastekilpailussa, sekä 20 miljoonaa euroa hanketta ympäröiville ekosysteemiyrityksille. Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg toteaa hankkeen tulevien yhteis- ja kerrannaisvaikutusten olevan mittavat ja sen odotetaan poikivan mm. uusia investointeja ja start up -yrityksiäkin.

Business Finland haastaa liikevaihdoltaan miljardiluokkaan pyrkiviä yrityksiä kasvamaan ja toimimaan ekosysteemien vetureina. Haastajayritykset ovat uusi osa vuonna 2020 käynnistynyttä veturiyritysten ja -ekosysteemien rahoitusta.

Vuosittain kilpailussa valitut yritykset sitoutuvat lisäämään merkittävästi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön liittyvien työpaikkojen määrää sekä tki-investointejaan. Onnistuessaan hankkeet johtavat uusiin merkittäviin teollisiin investointeihin Suomessa.

Mukana olevat yritykset kehittävät ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja rakentavat maailmanlaajuisia ekosysteemejä houkuttelemaan uutta osaamista ja investointeja Suomeen. Veturihankkeiden rahoitukseen liittyy tiiviisti tulosodotukset yritysten tkija liiketoiminnan kasvusta. Rahoitus maksetaan täysimääräisenä vain siinä tapauksessa, että kaikki tavoitteet toteutuvat.

-Mirka ja Picosun täydentävät erinomaisesti veturiyritysten perhettä. Olen todella

tyytyväinen, että olemme saaneet haastajayritykset mukaan kasvattamaan tki-toimintaa. Ne vauhdittavat ratkaisuillaan esimerkillisesti vihreää siirtymää ja ympäristöystävällistä toimintaa globaalien haasteiden selättämiseksi, Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola sanoo.

Kehityshankkeilla pyritään puuttumaan myös valmistusteollisuuden kasvavaan hiilijalanjälkeen. Toinen rahoitusta saava yritys Picosun tavoittelee nollapäästöjä puolijohdeteollisuudessa. Mirka näkee puolestaan mahdollisuuden kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja vihreän siirtymän tueksi suomalaisen teollisuuden kanssa.

Tavoitteena on luoda eri toimialoja yhdistävä ekosysteemi ja kehittää teollisuudelle hiilinegatiivisuuteen tähtääviä ratkaisuja. Mirkan pintakäsittelyratkaisujen ja muiden toimijoiden avulla pystytään tulevaisuudessa pienentämään Euroopan teollisuuden hiilijalanjälkeä

100 miljoonalla tonnilla ja luomaan miljardiluokan vientimahdollisuuksia Suomen teollisuudelle.

-Kyse voi olla esimerkiksi toiminnassa syntyvästä sivutuotteesta eli jätteestä, joka tulevaisuudessa pystyttäisiin hyödyntämään raaka-aineena. Kyseessä voi olla myös tuotteiden eliniän pidentäminen uusien innovatiivisten kunnostustekniikoiden avulla, Mirkan tutkimus- ja kehitysjohtaja Mats Sundell kertoo.

Mirkan ydinosaamista ekosysteemissä on pintakäsittelytekniikoiden kehittäminen.

-Yksinkertaisimmillaan voisi sanoa, että ekosysteemin pyrkimyksenä on luoda uudelleenvalmistus- sekä kunnostusratkaisuja, joiden avulla käytetty tuote voidaan korjata uudenveroiseksi, jolloin tarvetta valmistaa uutta tuotetta ei enää ole. Tämä vaatii ekologista suunnittelua läpi koko arvoketjun, jolloin lopputuloksena on kestotuote ja nettohiilinegatiivinen kestävä valmis-

Venesataman osakeanti alkaa Inkoossa

(Inkoo) Inkoon Venesatamat Oy on päättänyt järjestää osakeannin rahoittaakseen satama-alueen kehittämistä. Uusi osakeanti koskee noin 470 venepaikkaa pääasiassa

Inkoonjoen länsipuolella, jossa koko satamaalue ruopataan 2,5 metrin syvyyteen syksyllä 2023.

Uudet laiturit asennetaan kesään 2024 mennessä. Tu-

Möteskallelse till Täcktom samfällighets extra delägarstämma

Delägarna i Täcktom samfällighet kallas till extra delägarstämma torsdag 19.1 kl. 18.00 i Hangö stadshus, fullmäktiges sessionssal, Bulevarden 6, Hangö.

Syftet med den extra delägarstämman är att justera ordinarie delägarstämmas protokoll samt besluta om fiskevagift.

Protokollet som skall justeras finns på Täcktom samfällighets hemsida www.taktom.fi

Tilläggsuppgifter: ordförande Kukka-Maaria Luukkonen kukka-maaria.luukkonen@hanko.fi, t. 040 1359 281.

Täcktom samfällighets sysslomän Kokouskutsu Täcktom samfällighetin ylimääräiseen osakaskokoukseen

Täcktom samfällighetin osakkaat kutsutaan ylimääräiseen osakaskokoukseen torstaina 19.1. klo 18.00 Hangon kaupungintalolle, valtuuston istuntosaliin, Bulevardi 6, Hanko.

Ylimääräisen osakaskokouksen tarkoituksena on sääntömääräisen osakaskokouksen pöytäkirjan tarkastaminen ja kalastusmaksusta päättäminen. Tarkistettava pöytäkirja löytyy Täcktom samfällighetin kotisivulta www.taktom.fi

Lisätietoja: puheenjohtaja Kukka-Maaria Luukkonen kukka-maaria.luukkonen@hanko.fi, p. 040 1359 281.

Täcktomin samfällighetin hoitokunta

levalle kesäkaudelle ei tehdä vielä muutoksia, vaan pienvenesatama jatkaa toimintansa vuokrasatamana, kunta tiedottaa.

Osakkeiden ensimmäinen merkintäkierros on 5.-26. tammikuuta. Se on suunnattu vain ruotsinkielistä nimeä Ingå Marina tottelevan sataman nykyisille asiakkaille, inkoolaisille ja Inkooseen re-

tusprosessi, Sundell valottaa. Mirkan hanke tulee keskittymään neljään osa-alueeseen, joilla saavutetaan tavoite nettohiilinegatiivisista jälleenvalmistus- ja kunnostusratkaisuista.

-Arvio on, että vuoteen 2030 mennessä jälleenvalmistusteollisuuden arvo EU-tasolla tulee olemaan 90 miljardia euroa. Haluamme olla osa tätä ja kantaa vastuumme kiertotalouden rakentamisessa. Olemme erittäin innoissamme saamastamme rahoituksesta. Sen ansiosta pystymme nyt yhteistyössä suomalaisen teollisuuden ja tutkimuskentän kanssa käynnistämään Shape-hankkeen, toimitusjohtaja Sjöberg sanoo.

-Hanke luo koko sen ympäröivälle ekosysteemille erinomaiset edellytykset kehittää uusia innovatiivisia jälleenvalmistusratkaisuja, tukea kestävää kehitystä, luoda uusia työpaikkoja ja vahvistaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä tulevina vuosina, Sjöberg luettelee.

Lisää kapasiteettia tarvitaan Karjaalle suunnitteilla taas iso laajennus

Pohjanmaalaisen perheyhtiö Mirkan tuotantolaitokset sijaitsevat Jepualla, Oravaisissa, Pietarsaaressa ja Karjaalla. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 354 miljoonaa euroa ja se työllisti yli 1 500 henkilöä. Mirkan tehdas Karjaalla työllistää noin 70 henkilöä ja sinne rekrytoidaan jatkuvasti lisää työntekijöitä. Yrityksellä on myös suunnitelmia laajentaa Karjaan laitostaan.

-Tarvitsemme Karjaalle lisää kapasiteettia ja laajennus on suunnitteilla. Puhutaan tuollaisesta 6 000-7 000 neliömetrin uudisrakennuksesta. Investointipäätöstä ei ole vielä tehty, mutta tarkoitus on saada hanke vireille vuoden 2023 aikana, toimitusjohtaja Stefan Sjöberg kertoo.

Hänen mukaansa Raaseporin alueelta on löytynyt osaavaa työvoimaa helpommin kuin Pohjanmaalta, jossa yrityksen päätoiminnot sijaitsevat, mikä tekee osaltaan läntisestä Uudestamaasta yritykselle kiinnostavan alueen.

Mirkan Karjaan yksikkö on Sjöbergin mukaan varsinaisesti tekstiilitehdas, jotka alkavat olla Suomessa jo harvinaisia. Sen päätuotteet ovat hiomatuotteisiin tarkoitettu tarrakangas ja tekstiilipohjainen pölyämätön paperi.

-Suuri osa valmistamistamme tekstiileistä on muovi- tai öljypohjaisia. Meille avautuisi aivan uusia mahdollisuuksia, mikäli ne voitaisiin korvata esimerkiksi biopohjaisella kuidulla, Sjöberg sanoo.

Business Finlandin hankerahoitus tulee näkymään Karjaalla mm. panostuksina tuotekehitykseen.

-Vihreä siirtymä haastaa yhteiskuntaa kautta linjan ja jos löydämme tähän uusia oivalluksia ja uutta tekniikkaa, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä, voimme päästä aivan uudelle kasvu-uralle. Varsinkin jos ehdimme ensimmäisinä, hän jatkaa.

Mirka osti Tricol Oy:n vuonna 2005 useita vuosikymmeniä jatkuneen yhteistyön jälkeen. Yritys rakensi vuonna 2015 Karjaalle runsaan puolen hehtaarin tuotantohallin seitsemällä miljoonalla eurolla tekstiilipohjaisille hiomaverkkotuotteille.

Vuonna 2018 saatiin rakennuslupa yli 2 000 neliömetrin laajennukselle. Nyt suunnitteilla olevan investointihankkeen myötä tuotantotilaa tulee olemaan jatkossa Hitsaajantiellä noin kaksi hehtaaria.

Teollisuusyhdistys vetoaa Hangon päättäjiin eritasoliittymän puolesta

(Hanko) Hangon Teollisuusyhdistys ry. vetoaa kaupungin päättäjiin Hanko Pohjoisen eritasoliittymän toteuttamisen puolesta. Hangon talousalueella sijaitsevien teollisuuslaitosten yhdistys on lähettänyt kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle kirjelmän asiasta.

erilleen autoliikenteestä.

kisteröidyille yhdistyksille ja yrityksille.

Toinen merkintäkierros on kaikille avoin. Se järjestetään Venemessujen aikana helmikuussa. Inkoon kunta ja Inkoon Venesatamat ovat mukana messuilla omalla osastollaan.

Osakkeet merkitään digitaalisessa järjestelmässä, joka avautuu tammikuun 5. päivänä.

Euroports Finland Oy teki yrityskaupan

Euroports Finland Oy ostaa merkittävän osan BB Logistics Oy:stä. Sopimus allekirjoitettiin jouluviikolla. Yritykset tarjoavat merenkulun toimitusketjuratkaisuja eri puolilla maailmaa.

Kaskisiin rekisteröity ja 40

henkilöä työllistävä BB Logistics toimii Suomessa viidessä satamassa.

Metsä Board Oyj myi keväällä satamaoperaattori Oy Hangö Stevedoring Ab:n koko osakekannan Euroports Finland Oy:lle. Stevedoringilla oli noin 180 työntekijää ja yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 20 miljoonaa euroa. Yhtiö on Hangon sataman suurin operaattori.

Euroports Finland tiedotti tuolloin kaupan vahvistavan yhtiön asemaa Suomessa. Euroports käsittelee vuosittain kaikkiaan noin 62 miljoonaa tonnia rahtia.

Kannanotossa todetaan Hangon teollisuuden olevan maantieteellisen sijaintinsa vuoksi riippuvainen hyvistä yhteyksistä sekä maahan tuotavissa että maasta lähtevissä kuljetuksissa. ”Alueella toimivat yritykset ovat pitkälti valmistavaa teollisuutta, jolloin raaka-aineiden saanti ja toisaalta valmiiden tuotteiden kuljetus ovat avainasemassa yritysten toiminnan kannalta”, yhdistys toteaa.

”Tuki helpottanee päätöksentekoa”

Teollisuusyhdistykselle Hanko Pohjoisen eritasoliittymä olisi ensisijaisen tärkeä turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta. ”Risteyksen kautta kuljetetaan päivittäin huomattavia määriä jäsenyritysten raaka-aineita ja tuotteita, ja siksi eritasoliittymä toteutuessaan olisi merkittävä turvallisuusparannus”, yhdistys mainitsee kannanotossaan.

Tasoristeyksen poistumisen lisäksi turvallisuus paranisi yhdistyksen mukaan myös useammassa muussa risteyksessä, jotka nyt ovat esimerkiksi ulkopaikkakuntalaisille haastavia poikkeavien liikennejärjestelyiden takia. Samalla saataisiin kevyt liikenne omalle väylälleen ja

Eritasoliittymä tukisi yhdistyksen mukaan Hangon sataman lisäksi myös lukuisia muita yrityksiä, jotka tuovat tuotteitaan satamaan. Esimerkkeinä mainitaan varustamot, huolintaliikkeet, kuljetusyhtiöt, valmistava teollisuus, maahantuontiyritykset ja kemikaaleja maahan tuovat tehtaat. Yhdistyksen mukaan sujuvampi liikenne houkuttelisi alueelle lisää toimijoita ja asiakkaitakin.

Kannanotossa todetaan, että asiantuntijat ovat informoineet alueen kokonaisriskeistä ja varsinkin tasoristeyksen riskeistä. ”Mielestämme on tärkeää, että teemme kaikkemme sen eteen, että turvallinen eritasoliittymä saadaan toteutettua. Päätöksentekoa helpottanee valtion merkittävä rahallinen tuki hankkeelle. Myönteinen päätös olisi mielestämme vastuullista johtamista”, teollisuusyhdistys kirjelmöi. Kannanoton ovat allekirjoittaneet yhdistyksen puheenjohtaja Stefan Ekbom ja varapuheenjohtaja Hannu Hytti.

Kaupunginhallitus hylkäsi ehdotuksen Hanko Pohjoisen tasoristeyshankkeesta vuoden 2021 elokuussa. Esittelijä ehdotti tuolloin, että kaupunki osallistuisi siltahankkeeseen enintään 2,5 miljoonalla eurolla. Ehdotus hylättiin äänin 8-1.

Saman vuoden keväällä kaupunginhallitus oli jo päättänyt, että kaupunki ei osallistu Hanko Pohjoisen tasoristeykseen suunnitellun siltahankkeen toteutukseen Väyläviraston kanssa. Hanke-ehdotus hylättiin äänin 6-3.

KOKOUKSET MÖTE

karjaanpuhelin.fi

Kuitukaista, kaapeli-tv ja maksukanavat

Ensimmäiset haastajaluokan yritykset veturiyritysten joukkoon

Mirka on saanut mittavan rahoituksen uuteen kehittämishankkeeseen. Karjaan tehtaalle suunniteilla olevan laajennuksen myötä tuotantotilaa olisi Bäljarsissa jo pari hehtaaria.

Kuvaukset jatkuvat vielä keväällä, valmistumisvuosi 2024 Porkkalan vuokra-aika 80 vuoden takaa herää eloon uudessa elokuvassa

Porkkala – Muistoja vuokra-ajalta -työnimellä tekeillä olevan dokumenttielokuvan kuvauksia jatketaan vielä tulevana keväänä. Lavastetuissa kohtauksissa mennään vuosiin 1944-1956, jolloin alue oli Neuvostoliiton hallinnassa.

Syksyllä 2021 suunnittelun ja haastattelujen merkeissä käynnistynyt hanke eteni päättyneenä vuonna seuraavaan vaiheeseen. Entisellä vuokra-alueella kuvattiin kesällä 2022 joukko lavastettuja kohtauksia. Näyttelijöitä on mukana yli 20.

Tuotannossa on myös monia yhteistyökumppaneita ja kaikkiaan noin sata paikallista avustajaa. Uuden elokuvan tekee pääosin sama hankeryhmä, joka teki vuonna 2021 ensi-iltansa saaneen elokuvan Harparskogin linjasta.

Uusi näkökulma Kuvaukset jatkuivat viime syksynä tarinaa kannattelevilla osuuksilla ja niitä jatketaan vielä tulevaan kevääseen.

Uuden dokumenttielokuvan luvataan kertovan täysin uudesta näkökulmasta Porkkalan alueen vuokra-ajasta.

-Ajatuksemme oli jo alusta alkaen, että korostamme ja

havainnollistamme tärkeitä tapahtumia näyttelijöiden välityksellä ajalle tyypillisillä asuilla ja lavasteilla, ja että kuvaukset tietenkin tehdään siellä, missä kaikki tapahtui. Historia herää siten eloon täysin toisella tavalla, käsikirjoittaja Christoffer Holm sanoo.

Pääosissa nähdään monista elokuva- ja teatterirooleistaan tunnetut Martin Bahne ja Ce-

cilia Paul. Näkyvässä roolissa on myös monilta paikallisilta teatterinäyttämöiltä tuttu inkoolainen Barbro Backman.

Kaikki muut dokumentissa esiintyvät näyttelijät ja avustajat ovat paikallisia. Monet heistä ovat näytelleet pitkään seutukunnan näyttämöillä, mutta joukossa on myös joitakin uusia nimiä.

-Olemme erittäin iloisia

siitä, että näyttelijät ja monet muut haluavat olla mukana tekemässä tästä elokuvasta jotain täysin ainutlaatuista. Herätämme lavastetuilla kohtauksilla eloon tapahtumissa aikalaisilta keräämämme monet henkilökohtaiset ja koskettavat kertomukset, tuottaja Kerstin Karlberg sanoo. Hänelläkin on vanhempiensa kautta henkilökohtainen kyt-

kös Porkkalan alueeseen ja sen vuokra-aikaan.

Vaativaa työtä 1940- ja 1950 -luvuista kertovien historiallisten tapahtumien lavastaminen ja kuvaaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja paljon valmisteluja. Anita Sandholm toimii puvustajana, Pirjo Johansson maskeeraajana ja Petri Horttana vastaa lavastuksesta.

-Kaikkien yksityiskohtien saaminen kohdilleen, oikeiden paikkojen ja asujen löytäminen, sekä oikean tunnelman ja ajan hengen aikaansaaminen edellyttävät valtavasti töitä. Kun kohtaukset sitten viimein kuvataan ja näkee lopputuloksen, kaikki osoittautuu ehdottomasti vaivan arvoiseksi. On pakko ihailla kaikkia uskomattoman taitavia ihmisiä, joita meillä on tällä seudulla, Karlberg hehkuttaa.

Tapahtumien lavastaminen on tuotannon työteliäimpiä vaiheita, mutta juuri ne tekevät elokuvasta tekijöidensä mukaan ainutlaatuisella tavalla elävän.

-Niiden avulla pureudumme syvälle historiaan ja ha-

vainnollistamme evakuoinnin ja kotiinpaluun kokeneiden haastatteluissa esiin nousseita raskaitakin tunnelmia ja vahvoja tunteita, Holm sanoo.

Paikalliset kertovat

Elokuva kertoo ihmisten kokemuksista, surusta ja huolesta, mutta myös toivosta ja taisteluhengestä. Haastateltavat ovat kotoisin Degerbystä, Inkoosta, Siuntiosta, Kirkkonummelta ja Espoosta, eli niistä kunnista, joita vuokra-aika ensisijaisesti koski.

Lisäksi käytetään arkistomateriaalia ja uutta kuvamateriaalia maastosta. Noin tunnin mittainen elokuva tulee koostumaan pääasiassa ruotsinkielisistä haastatteluista, jotka tekstitetään suomeksi. Elokuva on tarkoitus esittää televisiossa, suoratoistopalveluissa, elokuvateattereissa, kouluissa ja museoissa.

Inkoossa Degerby Igor -museon toiminnasta vastaava Degerbyn kyläneuvosto osallistuu dokumentin tekemiseen siitä vastaavana yhdistyksenä. Dokumentin ensi-ilta on suunnitteilla vuodelle 2024, jolloin tulee kuluneeksi 80 vuotta Porkkalan alueen vuokraamisesta Neuvostoliitolle.

Eye Movement Vol 2 voi tutustua helmikuun alkupäiviin saakka.

Näyttelyn nimi viittaa REM-uneen, jonka aikana tunnereaktioiden muistamiseen ja prosessointiin vaikuttavat aivojen alueet ovat erityisen aktiivisia.

Heinimäen valokuvien värit ja välähdykset muodostavat kokonaisuuden, joka muistuttaa ensisilmäyksellä arkisista näkymistä ja tutuista tilanteista. Lähemmin tarkasteltuna kuvat eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä tarinaa.

Heinimäki hyödyntää dokumentaarisen valokuvauksen menetelmiä. Unien tapaan tunnepohjainen sisältö korostuu ja johdonmukaisuus saa väistyä, kuvaaja saattelee näyttelyyn.

Teossarjaa on inspiroinut taiteilijan kokemus ihmisen kömpelyydestä suhteessa

muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Kuvissa on läsnä tunne siitä, kuinka elämä tuntuu usein enemmänkin pinnalla räpiköinniltä kuin sulavasti etenevältä tarinalta.

Karjaalla nähtävä versio näyttelystä kuvaa ihmisten välisten suhteiden lisäksi ihmisen ja paikan suhdetta ja sen ilmenemistä. Mielikuvat ja kuvat, joita ihmiset muodostavat paikoista, eivät läheskään aina perustu suoraan paikan kokemiseen.

-Näyttelyn visuaalinen maailma muodostaa etäpaikan, jossa arjen ja alitajunnan miljööt sekoittuvat, mutta paiskaavat kättä, Heinimäki kertoo.

Näyttely koostuu mustesuihkutulosteista, hopeagelatiinivedoksista ja kromogeenisistä värivedoksista. Se on avoinna helmikuun 4. päivään saakka.

Palvelusetelin mahdollisuuksia on hyödynnettävä

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuodenvaihteessa, ja palveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille. Alueilla on omaa palvelutuotantoa, mutta ei kuitenkaan täysin kattavasti. Palveluja tullaan ostamaan yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, ainakin hammaslääkäri-, silmälääkäri- ja mielenterveyspalveluiden kohdalla.

Toivottavaa olisi, että läntisellä Uudellamaalla hyödynnettäisiin palvelusetelin mahdollisuutta entistä paremmin. Palveluseteli nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tuo valin-

nanvapautta kuluttajalle sekä potilaalle. Kokemukset palvelusetelin käytöstä ovat pääosin myönteisiä.

On selvää, että hyvinvointialueet tulevat tarvitsemaan yksityisen ja kolmannen sektorin apua, jotta saadaan helpotusta ruuhkautuneeseen julkiseen palvelusektoriin. Palveluseteli ei saa olla tulevaisuudessa julkisen puolen säästökeino. On kiinnitettävä huomiota siihen, että palvelusetelin arvo määritetään oikeudenmukaisesti ja kohtuulliseksi myös palveluntuottajan kannalta.

Palveluseteli on toimiva

yhteistyömuoto, joka turvaa palvelut väestölle siellä, missä tulevien hyvinvointialueiden resurssit eivät yksinään riitä palveluiden järjestämiseen ja yksityisellä sektorilla on vapaata kapasiteettia. Palveluseteli mahdollistaa kaiken kokoisten tuottajien osallistumisen ja parantaa asiakkaan mahdollisuutta valita itselleen sopiva palveluntuottaja. Toimiva palvelusetelijärjestelmä vaatii sektoreiden välistä yhteistyötä ja toimintaympäristön tuntemista. Tämä on kaikkien etu.

Timo Kallio Inkoo

Hanko Pohjoisen ylikulkusilta

Siltahanketta on jo perustellusti vastustettu. Tasoristeyksen puomit ovat alhaalla, kun junat ohittavat sen. Puomien alhaallaolon aikaa voidaan merkittävästi lyhentää siirtämällä Hanko Pohjoisen lähtevien junien laituri tasoristeyksen itäpuolelle.

Hankoon saapuvat junat pysähtyisivät nykyisen laiturin kohdalle edelleen. Näin matkustajajunat ohittavat tasoristeyksen nopeasti, eikä pysähtynyt juna pidätä puomeja alhaalla.

Henry Görnemann Hanko

Uusi elokuva pyrkii laadukkaaseen kuvaukseen Porkkalan vuokra-ajan taustoista, Neuvostoliiton tukikohdan aiheuttamasta uhasta, pakkoevakuoiduille aiheutuneista henkisistä seurauksista ja siitä, miten vuokra-aika sujui aina alueen palauttamiseen vuonna 1956. Monet kohtaukset kertovat Porkkalan alueen evakuoinnista vuonna 1944. (Kuva: Matti Raita)

(Raasepori) Raaseporin valokuvakeskuksen galleriassa Karjaan kävelykadulla avataan torstaina 5. tammikuuta uusi näyttely. Toivo Heinimäen näyttelyyn Rapid

Toivo Heinimäki valokuvakeskuksen talvessa Arki ja alitajunta sekoittuvat ja paiskaavat kättä

Raaseporin valokuvakeskuksessa on avattu uusi näyttely, jonka nimi viittaa uneen. Toivo Heinimäen kuvat muodostavat etäpaikan, jossa todelliset ja kuvitellut miljööt sekoittuvat.

Kotimainen elokuva teattereiden vahvin tukipilari vuonna 2022

Elokuvissa käytiin viime vuonna 70 prosenttia enemmän kuin 2021. Kotimaisia elokuvia käytiin katsomassa yli 1,5 miljoonaa kertaa. Kotimaisen elokuvan katsojaosuus oli lähes 27 prosenttia, elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö Suomen Filmikamari ry. tiedottaa.

Elokuvien kokonaiskatsojamäärä oli viime vuonna 5,8 miljoonaa.

-Olisi tietysti toivonut, että loppuvuosi olisi paikannut alkuvuoden koronasulkujen ja -rajoitusten aiheuttamat tappiot, mutta valitettavasti takamatkaa ei saatu vuoden aikana kiinni, Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen toteaa.

Joulukuussa lahja- ja sarjaliput kävivät tietojen mukaan hyvin kaupaksi ja vuodenvaihteen ohjelmisto näyttää saaneen ihmiset elokuvateattereihin.

-Kotimainen elokuva oli viime vuonna elokuvateattereiden vahvin tukipilari. Korona-aikana Hollywood-elokuvatuotantoa ajettiin alas ja se näkyi myös katsojamäärissä, Koistinen toteaa.

Vuoden 2022 katsotuim-

Raaseporin kaupunginhallitus on hyväksynyt yrityskehitysyhtiö Novago Oy:n ehdottaman uuden sopimuksen perusrakenteen. Kaupunki voi jatkaa neuvotteluja osakas- ja elinkeinopalvelujen sopimuksen perusosasta.

mat elokuvat olivat Top Gun: Maverick (436 000 katsojaa), Kätyrit: Grun tarina (358 000 katsojaa) ja Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä (lähes 193 000 katsojaa). Kotimaisista elokuvista sadantuhannen katsojan rajan ylittivät myös Supermarsu 2 (126 000) ja Rakkaani merikapteeni (110 000).

Suomen elokuvateatteriliiton jäsenteattereista lähetettiin tiedot viime vuoden katsotuimmista elokuvista 89 paikkakunnalta tai elokuvateatterista. Läntisen Uudenmaan elokuvateattereista listalla on mukana ainoastaan Tammisaaren Bio Forum.

Siellä viime vuoden 10 katsotuinta elokuvaa olivat Top Gun, Kätyrit, Ticket to Paradise, Rakkaani merikapteeni, Suon villi laulu, Bamse ja tulivuorisaari, Downton Abbey uusi aika, Elvis, Avatar The Way of Water ja Kupla.

Koko Suomessa 10 katsotuimman elokuvan kärki oli Top Gun, Kätyrit, Mielensäpahoittaja, The Batman, Avatar, Ihmeotukset, Doctor Strange, Downton Abbey, Thor ja Spider-Man.

Kaupunki haluaa, että Novago laskee tilojen vuokraan liittyviä kiinteitä kustannuksia tai erottaa vuokrakulut sopimuksen perusosasta. Kaupunki voi myös jatkaa neuvotteluja syventäviä yrityspalveluja ja kuntakohtaisia

Hankolaiset saavat ehdottaa kulttuuripalkinnon saajaa

(Hanko) Kulttuurilautakunta toivoo kaupunkilaisilta ehdotuksia vuoden 2022 kulttuuripalkinnon saajaksi. Tuhannen euron kulttuuripalkinto jaetaan vuosittain henkilölle, yhdistykselle tai työryhmälle. Vuoden nuori kulttuuritoimija -palkinto jaetaan 15-25-vuotiaalle henkilölle tai nuorten ryhmälle.

Kulttuuripalkinto jaetaan tekijälle, joka on kehittänyt Hangon kulttuurielämää, luonut uutta kulttuuritoimintaa tai tehnyt kaupunkia tunnetuksi. Kulttuurilautakunta valitsee palkittavan saamiensa ehdotusten perusteella.

Vuoden nuori kulttuuritoimija vastaavasti inspiroi tekemisellään ja on paneutunut omaan taidelajiinsa. Vuoden nuori kulttuuritoimijan valitsee raati, jonka jäsenet edustavat kulttuurilautakuntaa, kulttuuritoimintaa, nuorisoraatia ja nuorisotoimintaa. Palkinto on 500 euroa.

Ehdotukset tulee lähettää 15. tammikuuta mennessä. Sähköinen lomake löytyy kaupungin nettisivuilta. Perustellut ehdotukset voi lähettää kult-

hankkeita koskevista osista. Kaupunginhallitus odottaa Novagolta vielä yksityiskohtaisempaa tietoa digitaalisten palveluiden, rekrytoinnin ja kiertotalouden kehittämisen sisällöstä. Raasepori ei ole kuitenkaan kiinnostunut No-

Kulttuuripalkinto odottaa taas uutta kotia. Palkitsemistilaisuus järjestetään maaliskuun alussa. Samassa tilaisuudessa jaetaan palkinnot myös vuoden 2022 urheilusaavutuksista.

tuuritoimistoon myös sähköpostitse. Palkitsemistilaisuus järjestetään maaliskuun alussa. Samassa tilaisuudessa jaetaan palkinnot myös vuoden 2022 urheilusaavutuksista.

vagon kehittämispalveluista. Alueen etujen edistämisen pitäisi sen mukaan kuulua sopimuksen perusosaan ilman lisäkustannuksia. Raasepori ei myöskään sitoudu jatkosopimukseen tai tiettyihin palvelumuotoihin.

Rotary-klubin hyväntekeväisyyskonsertti tauon jälkeen

(Hanko) Hangon kaupungintalon juhlasalissa järjestetään lauantaina 14. tammikuuta kello 16 alkaen Rotary-klubin perinteinen hyväntekeväisyyskonsertti. Tämäkin tapahtuma on ollut parin vuoden pakollisella tauolla, mutta nyt päästään taas tarttumaan toimeen.

Konsertin ensimmäisen osion tarjoavat paikalliset artistit Jonny Fjäder ja Lilian Young. Konserttipianisti Tuomas Kortelahti viihdyttää yleisöä myös tauolla kaupungintalon lämpiössä.

Toisesta konserttiosiosta vastaavat Jannike Sandström,

Niklas Rosström ja Janne Hyöty.

-Konsertti on klubille erittäin tärkeä, koska se vastaa valtaosaa vuosittaisesta varainhankinnastamme. Konsertin tuotot menevät lyhentämättöminä hyväntekeväisyyteen, Hangon Rotary-klubin presidentti Kimmo Mäkipeska sanoo. Toiminnan kohderyhmät ovat nuoriso, paikallinen yhteiskunta ja ympäristö.

Konserttilippu maksaa 30 euroa. Lippuja voi ostaa Tian Kirjasta, Rotary-jäseniltä ja vielä ovelta puoli tuntia ennen konsertin alkamista.

www.etela.com

Lindholm mykistyi mestaruudesta, Grönholm pettyi pronssiin

Inkoon ralliässät lisäävät kierroksia koneeseen

(Inkoo) Emil Lindholm ja Niclas Grönholm näkevät toisiaan harvakseltaan, mutta kun Inkoon nykyiset rallitähdet toisiinsa törmäävät, niin juttuhan luistaa. Säästä tai joululahjoista ei puhuta.

-Milloin olet viimeksi ajanut kartingia, Emil utelee.

-Jaa, siitä on aikaa, Niclas raapii partaansa.

Kaksikko viettää hetken Lindholmin Sebastian-isän pyörittämän Seba Teamin verstaalla, joka on vain yhden pikataipaleen päässä Grönholmin perheen asunnosta. Niclas on asettunut Inkooseen, kun taas muutaman kerran kuukaudessa kotikonnuillaan käyvä Emil on jo vuosia ollut kirjoilla Helsingissä.

-Juuret ovat silti täällä ja kyllä Inkoo tuntuu yhä kodilta, hän tuumii.

26-vuotiaat ratinkääntäjät seuraavat tiiviisti toistensa edesottamuksia ja isät Marcus ja Sebastian, jotka ovat serkuksia, ovat touhunneet tarmokkaasti taustalla. GRX-tiiminsä kautta poikansa rallicross-uraa rahoittanut ”Bosse” Grönholm ei tosin ollut päättyneellä kaudella enää MM-osakilpailuissa paikan päällä, kun ammattilaissopimuksen solminut Niclas ajoi CE Dealer Teamin kuljettajana pronssille. ”Basti” Lindholm puolestaan seurasi aitiopaikalta Emilin matkaa rallin MM-sarjan WRC2-luokan mestariksi.

Kalle Rovanperää juhlittiin Jyväskylässä näyttävästi, mutta missä viipyy Inkoon kansanjuhla MM-mitalisteille?

-Tuplamaailmanmestaruutta olisikin voinut juhlia. Ei tässä minun pronssissani ollut paljon hurrattavaa, Grönholm kuittaa.

Arvaamaton auto

Rallicrossin MM-sarjan kuninkuusluokan ensimmäisestä täyssähköautoilla ajetusta kaudesta ei tullut mitään riemumarssia sarjalle tai Grönholmille, vaikka hän pronssia ottikin.

Grönholm oli jo putoamassa mitaleilta, mutta livahti päätösosakilpailussa ensin takaportista finaaliin ja siellä lopulta kakkoseksi, kun loppukatsastuksen reputtanut Kevin

Hansen hylättiin. Grönholm nousi yhteispisteissä Hansenin ohi palkintopallille, mutta draaman kääntyminen eduksi ei villinnyt tunnelmaa hankalan kauden jälkeen.

-Olen aina ajanut vain voitosta ja MM-sarjassa ainoa tavoite on ollut mestaruus vuodesta 2019 lähtien. Pronssi on toki parempi kuin neljäs sija, mutta ei se hirveästi lämmittänyt mieltä. Tuo oli ihan maksimi, jonka ansaitsimme, Nippe toteaa.

Ruotsalaisvalmistajan PWR RX1e-auto ei tahtonut totella Grönholmin käskyjä.

-En ole koskaan tuntenut olevani niin huono kuljettaja kuin ensimmäisissä testeissä, en edes jokkiksessa. Auto oli niin arvaamaton. Yritin räimiä samalla tavalla kuin vanhan polttomoottoriauton kanssa, mutta eihän siitä tullut mitään, kun oli sata kiloa painavampi peli alla. Halusin niin kovasti, että kaikki toimii kuten ennenkin. Loppukausi sujui ihan mukavasti, mutta minulla kesti liian kauan tottua uuteen autoon, Niclas avaa.

Muutoksen tuulet

Kymmenen osakilpailun pääsarjaa kiersi vain kahdeksan kuskia, joista ruotsalaisruhtinas Johan Kristoffersson jyräsi suvereenisti kahdeksaan voittoon ja MM-titteliin. Tiimeillä oli rajalliset mahdollisuudet säätää autojaan ja testejä tehtiin vajaalla teholla kustannusten hillitsemiseksi.

Jos katsomossa ei oltu tarkkana, niin lähtö saattoi mennä ohi, kun sähköautot nytkähtivät ilman räminää liikkeelle.

-Pistejärjestelmä oli ihan farssi. Aiemmin pisteitä on laskettu alkueristä lähtien, mutta nyt vasta semifinaaleilla oli väliä, Niclas tuskailee. Käynnistysvaikeuksien jälkeen sarja saattaa jatkossa syttyä eloon.

-Olen kaikesta huolimatta optimistinen. Tulossa on lisää autoja ja on puhuttu, että palataan vanhaan formaattiin ja viedään kisoja vanhoille, hyväksi todetuille rallicrossradoille. Meidänkin tiimissämme uskotaan parempaan ja tehdään autoon muutoksia. Aika lailla kaikki tulee menemään uusiksi, Grönholm kertoo.

Pienestä kiinni

Jos joku olisi ollut niin optimistinen, että olisi vuoden alussa tokaissut Lindholmille tämän taistelevan viimeisessä osakilpailussa WRC2-luokan maailmanmestaruudesta, niin mies olisi mennyt mykäksi.

-Ei se ollut mitenkään odotettua tai minkäänlainen tavoite, Emil myöntää. Pytty vaikutti hyvin kaukaiselta haaveelta siinä vaiheessa, kun Lindholm ja kartanlukija Reeta Hämäläinen lapioivat Skodaansa lumipenkasta Ruotsin rallin toisella erikoiskokeella.

Kroatiassa hän teki hurjan nousun kolmanneksi, oli

Ympäristöosasto kyselee melusta

(Hanko) Ympäristönsuojeluosasto kyselee asukkailta mielipidettä siitä, onko Han-

gossa nykyään liian meluisaa. Kyselyssä tiedustellaan esimerkiksi, kuinka myöhään terasseilla pitäisi saada soittaa musiikkia, millä tavalla vastaaja kokee Hangon yöaikaisen meluympäristön ja kaivataanko kaupunkiin enemmän rauhaa.

Ympäristönsuojeluosasto kartoittaa kyselyllä asukkaiden näkemyksiä asioista saadakseen myös tukea melumääräysten mahdolliseen muuttamiseen tulevaisuudessa. Linkki kyselyyn löytyy kaupungin nettisivuilta. Aikaa vastaamiseen on tammikuun 22. päivään saakka.

myös Virossa kolmas ja otti elokuussa käänteentekevän luokkavoiton Jyväskylässä. Teemu Suninen ajoi kisan ykköseksi, mutta hänen suorituksensa hylättiin liian kevyen etupuskurin takia.

-Näköjään niinkin voi käydä. Jyväskylän voiton jälkeen ajattelin ensimmäistä kertaa, että minulla on mahdollisuudet mestariksi. Kreikassa voitin ja sitten riittikin viiden joukkoon ajaminen Kataloniassa ja Japanissa, Emil kertaa.

Hän pähkäili Sunisen hylkäystä ja luokkaa loppumetreille asti johtaneen Andreas Mikkelsenin harha-askeleita, kun taas Grönholm tokaisi vierestä mestaruuden olleen täysin ansaittu. Lindholm oli yksinkertaisesti porukan tasaisimmin suorittanut kuljettaja.

-Mestaruus vaatii toki vähän onnea, mutta pitää toisaalta myös tehdä asiat niin hyvin, että saa tuurinkin puolelleen, Emil miettii.

Rallin SM-sarjassa onni kääntyi poskelleen, kun Lindholm hävisi viimeisessä kisassa voiton Teemu Asunmaalle 0,4 sekunnilla ja jäi kokonaistilanteessa hopealle yhden pisteen erolla.

-Yllättävän paljon ja pitkään se 0,4 sekuntia jäi päähän kummittelemaan, Lindholm pureskelee.

Vaihdetaanko paikkaa?

Inkoolaisten ajotaidot ovat huippuluokkaa, mutta jos he

vaihtaisivat nyt päittäin paikkaa, niin kumpi tekisi parempaa tulosta?

-Eiköhän se olisi Emil, sillä rallista on sujuvampaa tulla rallicrossiin kuin toisin päin. Rallissa on kuitenkin muitakin asioita kuin ajaminen. Nuotittamisella on iso rooli ja silläkin, että osaa ulkoa kisojen erikoiskokeita. Siihen pitää paneutua pitkäksi aikaa. Rallicrossiin ei tosin aikoinaan niin vain tultu rallista menestymään. Sebastien Loeb yritti, eikä voittanut kuin pari kisaa. Nykyään rima ei ole yhtä korkealla, Grönholm sanoo.

Hänen mukaansa myös Lindholmin taustasta rata-autoilun parissa olisi hyötyä rallicrossissa.

-Voi olla, mutta siinä on ihan eri tavalla kontaktia. En ole tottunut siihen, että joku tulee kylkeen nojaamaan, Emil toppuuttelee.

Positiivista huomiota

Kaksikkoa yhdistää se, että molemmilla on tahoillaan läheisenä työskentelytoverina nainen. Reeta Hämäläinen on lukenut Lindholmille nuottia viimeiset puolitoista vuotta ja Grönholmin tallikaveri on ruotsalainen Klara Andersson.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat aikamme isoja teemoja ja miehiseltä näyttäytyvässä moottoriurheilumaailmassa levitetään näin sanomaa siitä, että naisillekin on ralliautossa paikkansa. Grönholm ei kiellä teeman tärkeyttä, mutta ei myöskään koe naista tallitoverina kovin ihmeellisenä asiana.

-Olen saanut kyllästymiseen asti vastata kysymyksiin siitä, että miltä se nyt tuntuu. En oikein osaa siihen kommentoida, koska ei se vaikuta mihinkään tekemiseen, hän toteaa. Lindholm nyökkää.

-Eihän se vaikutakaan. Kun lajin parissa näkee naisia, niin se voi toki tuoda uutta katsojakuntaa ja positiivista huomiota, hän sanoo.

Skoda-duo sulkeutui positiiviseen suosioon, kun Hämäläisen persoonallisesta nuotinlukutyylistä tuli kesällä todellinen hitti.

-En ole itse huomannut siinä autoa ajaessa mitään erityistä, mutta kun katselin ja kuuntelin in car -videota, niin onhan se Reetan tyyli aika omaperäinen. Minulle se on toiminut, sillä hän käyttää

Urheilupalkinnoille etsitään ottajia Hangossa

(Hanko) Sivistyslautakunta päättää vuosittain helmikuussa urheilijoiden palkitsemisesta edellisen vuoden saavutusten perusteella. Nuoriso- ja liikuntajohtaja antaa lautakunnalle ehdotuksen palkittavista kuudessa kategoriassa ja osittain hankolaisten jättämien ehdotusten perusteella.

Kategoriat ovat vuoden urheilija, vuoden nuori urheilija, vuoden joukkue, vuoden valmentaja, vuoden teko ja

vuoden kunniamaininta. Palkinnot ovat 300-500 euroa.

Lautakunta voi jättää jakamatta palkinnon jossain kategoriassa, jos esimerkiksi sopivaa ehdokasta ei ole. Vuoden urheilijaa, vuoden joukkuetta, vuoden valmentajaa tai vuoden tekoa ei palkittu lainkaan viime keväänä urheilemista vaikeuttaneiden koronarajoitusten vuoksi.

Vuoden urheilijan tulee olla täysi-ikäinen, nuoren urheilijan kategoriassa palkitaan

nuottia lukiessaan hyvällä tavalla erilaisia äänenpainoja, Emil sanoo.

Rahaa palaa

Kakkosluokan MM-kannu ei sinänsä avannut Lindholmille ja Hämäläiselle uusia ovia, sillä kuninkuusluokan ajopaikat istuvat tiukassa. Marcus Grönholmin manageroiman Jari Huttusen tarina on karun kuvaava, sillä vielä jokin aika sitten kuumana ja nousevana nimenä tunnetun kiuruvetisen ura on yhtäkkiä veitsenterällä, kun markkinatilanne ei suosi. Lindholmin kohdallakaan mikään ei ole varmaa.

-Väkisinkin sitä miettii, että kuinka tässä käy. Sen takia minulla on koko ajan ollut varasuunnitelma eli opiskelut, kauppakorkeakoulua käynyt ja rahoituksesta kiinnostunut Emil toteaa.

Hän ja Niclas pyörittelevät päätään moottoriurheilun kustannuksille. Leikki on kallista. Nippe jopa tokaisee, että toivoo 5-vuotiaan poikansa löytävän jotain muuta ajanvietettä kuin ”motorsporttia”.

-Olen monesti miettinyt, ettei siinä rahanmenossa ole mitään järkeä. Rallicrossissakin uudet sähköautot ovat kalliimpia, eikä touhu ole menossa suinkaan halvemmaksi.

Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että olen toinen sarjan kahdesta kuljettajasta, jolle maksetaan tästä palkkaa, Niclas sanoo.

Hän aikoo ajaa tulevalla kaudella aiempaa enemmän rallin SM-sarjaa, kun taas toissa vuonna Suomen mestariksi kurvaillut Lindholm ei osallistu enää SM-sarjaan.

-Se on ollut hyvä oppikoulu, mutta resurssit laitetaan nyt MM-sarjan WRC2-luokkaan. Tulen ajamaan siellä ainakin seitsemän kilpailua, mutta kauden avaukseen Monte Carloon en vielä pääse, Emil valottaa.

Sekä Lindholm että Grönholm elävät lähivuosina uransa kriittisiä aikoja.

-Parin vuoden sisällä pitäisi päästä MM-sarjan pääluokassa ajamaan. Jos se ei onnistu, niin katsotaan sitten, mitä tapahtuu, Emil puntaroi.

-Minulla on kaksi vuotta sopimusta jäljellä. Ajellaan se pois ja tavoitellaan mestaruutta. Sitten voin hiljalleen alkaa miettiä, mitä rupean tekemään isona, Niclas virkkoo.

15-19-vuotias kyky. Palkitsemisen ehtona on, että henkilö on kirjoilla Hangossa. Valinnoissa voidaan huomioida myös henkilö, joka ei ole kirjoilla Hangossa, mutta valmentaa paikallista urheilijaa tai joukkuetta. Myös toisella paikkakunnalla opiskelevat hankolaiset voidaan huomioida. Vapaamuotoiset ja perustellut ehdotukset palkittavista tulee jättää liikuntatoimistoon tammikuun 17. päivään mennessä.

Emil Lindholm (vas.) ja Niclas Grönholm eivät tapaa kovin usein, mutta kun tapaavat, niin juttua riittää. Tässä herrat puhuvat kartingista Seba Teamin pajalla.

Uimahalliin ehdotetaan yli kuuden miljoonan perusparannushanketta

(Raasepori) Pian 25 vuotta täyttävän Tammisaaren uimahallin kunnostamista selvittänyt hanketyöryhmä katsoo, että pelkkä uima-altaiden tekninen korjaus ei riitä, vaan hanke on järkevämpi toteuttaa selvästi laajemmin ja suurempana, erillisenä investointihankkeena.

Teknisten selvitysten ja tarveselvityksen perusteella työryhmä esittää, että uimahalli tulisi saneerata ns. laajennettuna perusparannushankkeena. Uimahalliin tarvitaan myös henkilöstön sosiaali- ja taukotilat sekä hallintotilat. Lisäksi esitetään lisärakennusta uudelle opetusaltaalle.

Lisärakennuksen arvioidaan maksavan 1,25 miljoonaa euroa ja laajennetun peruskorjauksen hinnaksi on arvioitu hieman yli viisi miljoonaa euroa. Laajennettu peruskorjaushanke tarkoittaisi sitä, että uimahalli olisi kiinni arviolta noin 15 kuukautta.

Laajempi hanke on järkevämpi

Uima-altaiden betonirakenteet tarkastettiin vuonna 2021. Sen perusteella päätettiin ehdottaa alustavasti 0,8 miljoonan euron investointimäärärahaa vuodelle 2024.

Raha riittäisi kuitenkin vain uima-altaiden korjaamiseen.

Työryhmä näkee laajemman hankkeen kaupungille kokonaistaloudellisesti edullisimpana ratkaisuna pidemmällä aikavälillä. Tekninen osasaneeraus nähdään urakoiden hallinnan ja perusparannusten aikataulun kannalta

haastavana. Lisäksi olisi vaarana, että joitakin perusparannuskokonaisuuksia ei voida toteuttaa uimahallin ollessa suljettuna kesällä.

Osittainen saneeraus edellyttäisi myös kaupungin resurssien käyttöä vuosittaisen pienen suunnitteluhankkeen ohjaamiseen, urakoiden hankintaan, hankeohjaukseen ja toteutuksen aikaiseen valvontaan. Työryhmä toteaa, että teknisessä perusparannuksessa näkyvät muutokset olisivat vähäisiä, mutta laajennetussa hankkeessa muutokset näkyisivät myös asiakkaille.

Työryhmän mukaan lisärakennus ja uusi opetusallas

mahdollistaisivat uimahallissa tarjottavan ohjatun toiminnan kehittämisen uimaopetuksen ja vesiliikunnan muodossa. Ohjatun toiminnan suuntaaminen uuteen altaaseen vapauttaisi myös terapia-altaan muiden asiakkaiden käyttöön. Lisärakennus mahdollistaisi myös Sairaalakujan ns. fysioterapia-altaan keskittämisen uimahalliin.

Altaissa suurimmat puutteet

Uimahallissa tehtiin vuonna 2019 ensimmäinen kuntotarkastus ja yksilöidympiä tarkastuksia on tehty vuosina 2021 ja 2022. Kulttuuri- ja va-

Liikkuva kansalainen säästää rahaa

UKK-instituutin julkaisemalla laskurilla voi selvittää, kuinka paljon liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat kustannuksia koko Suomessa, hyvinvointialueella tai yksittäisessä kunnassa. Laskurilla voi tarkastella myös hyvinvointialueelle muodostuvia sairausryhmittäisiä kustannuksia ja kustannusten muutoksia, kun suositusta vähemmän liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien osuudet muuttuvat.

Instituutin mukaan liikkumattomuudesta eli suositusta vähäisemmästä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrästä sekä yli kahdeksan tunnin paikallaanolosta valveilla ollessa aiheutuvat kansansairauksien kustannukset ovat Suomessa yhteensä noin kolme miljardia euroa vuodessa.

Kansantaudeista ja ennenaikaisista kuolemista aiheutuneet terveydenhuollon kustannukset ja työn tuottavuuden menetykset eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti,

Tilastokeskuksen mukaan tuloerot kasvoivat vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna ja lähelle vuoden 2007 tasoa. Väestön suurituloisimman kymmenesosan tu-

koska kunnat ja hyvinvointialueet eroavat toisistaan väestön sairastavuudessa.

Liikkumattomuuslaskelmissa on eroteltu suorat terveydenhuollon kustannukset ja epäsuorat kustannukset, joita muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena.

Liikkumattomuudesta aiheutuu myös erilaisia tuottavuuskustannuksia, kuten tuloverojen menetyksiä ja työttömyystukien maksamista. Kustannuslaskuri ei sisällä näitä kustannuksia.

-Kustannuslaskuri on konkreettinen terveys- ja liikuntapolitiikan työkalu, joka tukee terveyden edistämisen taloudellista arviointia, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoo.

-Laskurin avulla on mahdollista tarkistaa esimerkiksi, kuinka paljon pienemmät

lojen keskiarvo kasvoi 8,1 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan reaalitulot pysyivät edellisvuoden tasolla. Keskituloisten tulotaso nousi 1,5 prosenttia. Koko

kustannukset olisivat, jos puolet oman kotikunnan väestöstä liikkuisi suositusten mukaan. Tämä auttaa kuntapäättäjiä arvioimaan liikkumisen edistämistoimien taloudellisia hyötyjä suhteessa niistä aiheutuneisiin kustannuksiin, Vasankari jatkaa.

Kustannuslaskuri erittelee lisäksi hyvinvointialueille liikkumattomuudesta ja paikallaanolosta muodostuvien kansantautien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin sekä lievän ja keskivaikean masennuksen kustannukset.

-Kustannusten sairausryhmittäinen tarkastelu osoittaa erityisesti kakkostyypin diabeteksen merkityksen yhteiskunnallisten kustannusten aiheuttajana ja korostaa sairauksien ennaltaehkäisyn merkitystä, sillä se on hyvin edullista haittoihin verrattuna, UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu painottaa. Laskuri löytyy UKK-instituutin nettisivulta.

väestön reaalitulojen keskiarvo kasvoi 2,8 ja mediaanitulo 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Omaisuustulot kasvattivat suurituloisimpien tuloja muita väestöryhmiä enemmän.

paa-aikalautakunta antoi kesällä teknisen toimialan tehtäväksi laatia hankesuunnitelma uimahallin kunnostamiseen.

Vuonna 1998 vielä Tam-

misaaren kaupungin olemassaolon aikana valmistuneessa uimahallissa ei ole tehty merkittäviä perusparannuksia. Suurimmat yksittäiset ja osittaiset parannukset on tehty vedenpuhdistukseen.

Rakenne- ja taloteknisesti rakennuksen kunto on ikäänsä nähden hyvä, mutta talotekniikka alkaa kuitenkin olla osittain käyttöikänsä päässä. Suurimmat puutteet ovat altaissa, joista on löydetty merkkejä alkavista vaurioista. Ne eivät kuitenkaan ole vielä vahingoittaneet betonirakenteita ja vauriot voidaan pysäyttää.

Näin ollen kokonaan uuden uimahallin rakentamista ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Hanketyöryhmän selvitysten mukaan uudisrakennus maksaisi yli 16 miljoonaa euroa.

Tekninen lautakunta hyväksyi osaltaan hanketyöryhmän esittämän hankesuunnitelman ja päätti lähettää asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Suunnitelma annetaan tiedoksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle.

Honda CR-V 2.0i Elegance 4WD 2 omist., täyd. h-kirja, 2 x aluvant., vak.nop.s., aut. ilmast., lohkol., sisäp. Tästä hyvällä pidolla ollut suosikkineliveto. -10 162 tkm

Pidätkö liikkumisesta ja haluatko tienata taskurahaa? Tule meille

LEHDENJAKAJAKSI

Hankoon.

Jakelu suoritetaan kerran viikossa keskiviikkoisin. Yhteydenotot tekstiviestillä 050 366 9504 tai sähköpostitse osoitteeseen janne.fyrqvist@etela.com

Tycker du om att motionera och vill du förtjäna fickpengar? Kom till oss som TIDNINGSUTDELARE

i Hangö.

Utdelningen sker en gång i veckan på onsdagar. Ta kontakt via sms 050 366 9504 eller e-post till adressen janne.fyrqvist@etela.com

Ford Fusion 1.4 80 hv Limited 5-ov. 1 omist., lohkol., h-kirja, 2 x renk., ilmast., ym. Todella vähän ajettu sekä todella siisti! -10 35 tkm

Peugeot 208 Allure PureTech 110 5-ov. moottori aj. 6 tkm, täyd. merkkiliikkeen h-kirja, vetok., 2 x aluvant., aut. ilmast., ym. -16 196 tkm

Volvo C30 1.6D DRIVe s/s Suomi-auto, täyd. h-kirja, 2 x aluvant., p-tutka, aut. ilmast., vak.nop.s., loh200 tkm

Subaru

Toyota

PALVELUKSEEN HALUTAAN ANSTÄLLS

Pelkkä altaiden korjaus 800 000 eurolla ei riitä

Hanketyöryhmän selvitysten mukaan uimahallin lisärakennus maksaisi liki 1,3 miljoonaa ja uimahallin laajennettu peruskorjaus hieman yli viisi miljoonaa euroa. Korjaushankkeen laajuus ratkaistaan poliittisilla päätöksillä. Tässä vaiheessa kaupungin taloussuunnitelmassa on varattu rahaa alustavasti vain altaiden korjaamiseen vuonna 2024.

UKK-instituutti:

Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö

IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.

LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT

Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi • www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori

Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434