2 - Nro 4b Sunnuntaina tammikuun 30. pnä 2022 .
Aluevaltuutetuista 77 prosenttia kunnanvaltuutettuja
Aluevaalien tulos vahvistettiin
Seitsemän valtuutettua, 10 varavaltuutettua Aluevaalien tarkastuslaskenta valmistui keskiviikkoiltana ja aluevaalilautakunnat vahvistivat aluevaalien tuloksen. Tulos muuttui Länsi-Uudellamaalla ainoastaan muutaman saman vertausluvun saaneen varajäsenen järjestyksen osalta, joka arvottiin. Läntisen Uudenmaan kunnista aluevaltuustoon valittiin seitsemän edustajaa, joista peräti kuusi on RKP:n ehdokaslistalta. Raaseporista aluevaltuustoon valittiin Petra Baarman (sd) sekä Anita Westerholm, Karl von Smitten, Ralf BackMia Laiho Kai Mykkänen Maria Guzenina Henrik Wickström Saara Hyrkkö Jarno Limnell Pia Kauma Johanna Värmälä Riikka Purra Veronica Rehn‐Kivi Tere Sammallahti Markus Myllyniemi Mervi Katainen Joona Räsänen Karin Cederlöf Tiina Ahlfors Henrik Vuornos Eerikki Viljanen Anna Pelkonen Maaret Laine Arja Juvonen Hanna Hukari Ville Laakso Anita Westerholm Ari Mönttinen Otto Wejberg Aino Laine Kaisa Alaviiri Henna Partanen Nina af Hällström Tapio Karjalainen Eeva Hiila Riikka Slunga‐Poutsalo Emma‐Stina Vehmanen Eva‐Lena Gästrin Heli Ahjoniemi Noora Koponen Tiina Thure‐Toivanen Liisa Kivekäs Riikka Pakarinen
man ja Peter Braskén. Hankoa aluevaltuustossa edustaa Torbjörn Ekholm ja Inkoota Henrik Wickström. 27 valtuustopaikkaa saaneen ja suurimman eli kokoomuksen ryhmän varasijalle 15 ylsi inkoolainen Timo Kallio (438 ääntä) ja Raaseporista varasijalle 22 pääsi Petteri Ahomaa (372 ääntä). SDP saa aluevaltuustosta 13 paikkaa. Varasijalla kuusi on hankolainen Aila Pääkkö (433 ääntä) ja sijalla kahdeksan raaseporilainen Riitta Vallin (400). Sijalla 10 on raaseporilainen Petri Kajander
Espoo Espoo Espoo Inkoo Espoo Espoo Espoo Espoo Kirkkonummi Kauniainen Espoo Kirkkonummi Espoo Lohja Espoo Espoo Espoo Vihti Espoo Lohja Espoo Espoo Espoo Raasepori Lohja Lohja Espoo Espoo Espoo Espoo Vihti Vihti Lohja Espoo Espoo Karkkila Espoo Espoo Espoo Espoo
KOK KOK SDP RKP VIHR KOK KOK SDP PS RKP KOK VIHR KOK SDP RKP VAS KOK KESK KOK SDP PS VIHR KOK RKP KD KOK SDP KOK VIHR RKP KOK SDP PS KOK RKP VAS VIHR KOK SDP KESK
(307) ja sijalla 11 niin ikään raaseporilainen Mats Lagerstam (305). RKP:lla on uudessa aluevaltuustossa 12 edustajaa ja varajäsenistä kolme on Raaseporista. Varasijalla neljä on Marika Törnqvist-Björklund (341), sijalla viisi Anders Walls (339) ja sijalla 12 Lilian Sjöberg (233). Vasemmistoliiton neljän valtuutetun ryhmässä varasijalla neljä on hankolainen Birgitta Gran (318). Muiden alueemme kuntien aluevaaliehdokkaiden äänimäärät eivät riittäneet varasijaan.
Ira Hietanen‐Tanskanen Torbjörn Ekholm Anna Sahiluoma Elina Lehtonen Simo Grönroos Johanna Karimäki Tiina Noro Arja Uusitalo Johan Lassus Nora Stenvall Petra Baarman Kaarina Järvenpää Timo Haapaniemi Peppi Seppälä Mikko Piirtola Anna Aintila Kari Uotila Markku Sistonen Veli‐Matti Laitinen Isto Havu Marjut Frantsi‐Lankia Emilia Knaapi Anu Rasinsalo Karl von Smitten Helena Marttila Tomi Leivo Marika Räf Taru Salovaara Henna Kajava Ralf Backman Anna Rukko Laura Skaffari Cia Grönberg Heidi Castrén Sini Felipe Satu Mollgren Peter Braskén Birgit Aittakumpu Henna Hiilamo
Espoo Hanko Kirkkonummi Espoo Espoo Espoo Vihti Vihti Espoo Espoo Raasepori Espoo Kirkkonummi Espoo Lohja Kirkkonummi Espoo Espoo Vihti Espoo Kirkkonummi Espoo Espoo Raasepori Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Raasepori Espoo Lohja Espoo Kirkkonummi Kirkkonummi Kauniainen Raasepori Lohja Espoo
KOK RKP KOK SDP PS VIHR KOK KOK RKP LIIK SDP KD KOK VIHR KOK RKP VAS SDP PS KOK KESK KOK VIHR RKP SDP KOK KOK SDP PS RKP KOK VIHR VKK KOK SDP KOK RKP VAS VIHR
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ensimmäisen aluevaltuuston jäsenet.
Neuvottelut paikkajaosta alkamassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen poliittinen seurantaryhmä on laatinut ehdotuksensa uuden hyvinvointialueen luottamuselinrakenteeksi. Lakisääteisiä luottamuselimiä ovat 79 jäsenen aluevaltuusto ja 15 jäsenen aluehallitus sekä tarkastuslautakunta, kansalliskielilautakunta, aluevaalilautakunta, nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Muilta osin luottamuselinorganisaatiosta päättää Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto, jonka ensimmäinen kokous on 7. maaliskuuta. -Seurantaryhmä suosittelee aluevaltuustolle yksimielisesti tämän luottamuselinrakenteen hyväksymistä. Rakenteen pohjalta lähdetään vaalien jälkeen neuvottelemaan puolueiden välistä paikkajakoa ja tavoitteena on, että luottamushenkilöt valitaan
tehtäviinsä ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, seurantaryhmän puheenjohtaja Henrik Vuornos sanoo. Luottamushenkilöpaikkaneuvottelut aluevaltuuston alaisiin toimielimiin alkavat puolueiden välillä jo tulevalla viikolla. Seurantaryhmän ehdotuksessa on lakisääteisten luottamuselinten lisäksi palvelut ja resurssit -lautakunta, tulevaisuus ja kehittäminen -lautakunta, valmius- ja turvallisuuslautakunta, yksilöasioiden jaosto ja aluevaltuuston neuvottelutoimikunta. Lautakuntiin ehdotetaan valittavaksi 13 jäsentä varajäsenineen. Palvelut ja resurssit -lautakunta tai jaosto käsittelisi ehdotuksen mukaan palvelujen saatavuutta, palveluketjujen ja -kokonaisuuksien yhteensovittamista, hankinta- ja tuotantotapoja, henkilöstön saatavuutta ja investointien
valmistelua. Tulevaisuus ja kehittäminen -toimielin käsittelisi palvelujen uudistamisen linjauksia, digitalisaatiota, väestön palvelutarpeen muutoksiin vastaamista, ruotsin kielen kehittämistehtäviä, muiden kieliryhmien asioita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Valmius ja turvallisuus -toimielimelle ehdotetaan pelastustoimen ohjaus, valmiussuunnittelu ja turvallisuusasiat. Aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan tehtävä olisi sovittaa valtuustoryhmien näkemyksiä valtuustoon valmisteilla olevissa asioissa ja seurata tavoitteiden toteutumista erityisesti siirtymäkauden aikana. Niitä ovat mm. palveluiden saatavuus ja laatutaso, aktiivinen lähidemokratia ja alueellinen edustavuus, alueellinen yhdenvertaisuus ja henkilöstön siirto.
Valituista aluevaltuutetuista peräti 77 prosenttia on istuvia kunnanvaltuutettuja. Ilman aluevaltuutettua jääviä kuntia on 51 kappaletta. Näistä 40 on alle 5 000 asukkaan kuntia. Länsi-Uudellamaalla Siuntio jäi ilman omaa edustajaa. Asukasluvultaan suurin kunta ilman aluevaltuutettua on vajaan 16 500 asukkaan Akaa Pirkanmaalta. -Suomen ensimmäisissä aluevaltuutetuissa on paljon kunnanvaltuutettuna toimivia. Kerroimme ennen vaaleja, että jopa joka kolmas ehdolla ollut oli istuva kunnanvaltuutettu. Moni kunnanvaltuutettuna toimiva innostui aluevaaliehdokkuudesta, joten heidän erittäin suuri osuutensa aluevaltuutetuista oli toki odotettavissa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
”Edistää tiivistä yhteistyötä” Vaalitulosta analysoidessa on kuitenkin hänen mukaansa hyvä muistaa, että Suomessa käytiin juuri 21 eri vaalia. -Jokaisella hyvinvointialueella on hyvin omanlainen tilanteensa. Sekä aluevaltuutettuina että kunnanvaltuutettuina toimivien osuus vaihteleekin jossain määrin eri puolilla Suomea, hän sanoo.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa, että suuri määrä kuntien valtuutettuja aluevaltuustoissa edistää kuntien ja hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä. -Ennakkoon pelätyn vastakkainasettelun sijaan uskonkin nyt syntyvän hyvät mahdollisuudet yhteisten tavoitteiden edistämiseen, Karhunen arvelee. Aluevaaleissa yli sata ehdokasta haki kolmen tason edustusta, eli he pyrkivät kunnanvaltuutetun ja kansanedustajan tehtäviensä lisäksi nyt myös aluevaltuustoon. Ennakkotietojen mukaan näyttää siltä, että heistä lähes kaikki tulivat valituksi. Määrät vahvistuvat, kun kunnat ovat tehneet tarkastuslaskennan.
Aktiivisuuden torjuntavoitto Ensimmäisten aluevaalien äänestysaktiivisuus oli vain 47,5 prosenttia, kun esimerkiksi viime kesän kuntavaalien äänestysprosentti oli vielä 55,1. -Alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti oli toki hankalan koronatilanteenkin perusteella odotettavissa, mutta silti erittäin harmillinen asia. Kyseessä on kuitenkin tärkeät vaalit, joissa valitaan päättäjät meidän kaikkien käyttämiin
sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluihin, Pekola-Sjöblom sanoo. -Onneksi kaikkein pessimistisimmät arviot erittäin matalaksi jäävästä äänestysprosentista eivät toteutuneet. Siitä näkökulmasta tätä voisi arvioida eräänlaiseksi äänestysaktiivisuuden torjuntavoitoksi, hän lisää.
Jatkossa kuntavaalien yhteydessä Aluevaaleja ei järjestetä tulevaisuudessa enää tässä muodossa, sillä jatkossa kuntavaalit ja aluevaalit tullaan käymään samaan aikaan, seuraavan kerran vuonna 2025. -Toivottavasti samaan aikaan käytävät vaalit aktivoivat paremmin uurnille. On myös hyvä huomata, että hyvinvointialueet eivät ole vielä kaikille tuttuja hallinnon tasoja. Tulevaisuudessa hyvinvointialueet tunnetaan varmasti paremmin, mikä saattaa innostaa myös äänestämään, Pekola-Sjöblom pohtii. Kunnat joutuivat järjestämään aluevaalitkin vielä vaikeassa koronapandemiatilanteessa. Kuntaliiton vaalien alla tekemän kyselyn mukaan kuitenkin suurin osa kunnista koki pystyvänsä järjestämään vaaleille mahdollisimman terveysturvalliset puitteet.
Viidesosa aluevaltuutetuista yrittäjiä Sunnuntaina valittujen uusien hyvinvointialueiden valtuutetuista 20,3 prosenttia on yrittäjiä, Suomen Yrittäjät laskee. Aluevaltuustoihin valittiin yhteensä 280 yrittäjää koko maassa. -Tämä on mainio asia. Yrittäjät tietävät, että laadukkaat sote-palvelut turvataan laadukkaasti ja tehokkaasti vain monituottajamallilla, jossa käytetään julkisen sektorin, sote-yritysten ja järjestöjen osaamista, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Vaalitulos oli hänen mukaansa viesti tarkan taloudenpidon, lähipalveluiden ja monituottajuuden puolesta.
-Sote-uudistuksen suuntaa halutaan selvästi kääntää pari piirua kohti monituottajamallia. Halutaan, että sote ei ole vain julkisen sektorin heiniä. Monituottajamalli ja asiakasvalta esimerkiksi palvelusetelin avulla antavat edellytyksiä parantaa palveluiden laatua ja tehokkuutta, Pentikäinen toteaa. Eniten yrittäjävaltuutettuja on kokoomuksella (86), toiseksi eniten keskustalla (74), kolmanneksi eniten perussuomalaisilla (47) ja neljänneksi eniten SDP:llä ja RKP:lla, 16 kummallakin. Suhteessa eniten yrittäjävaltuutettuja on Liike Nytillä
(50 prosenttia). Perussuomalaisissa heidän osuutensa on noin 30 prosenttia ja kokoomuksessa likimain sama. Keskustassa yrittäjävaltuutettujen osuus on noin neljännes ja RKP:ssa viidesosa, SDP:ssä vain hieman alle kuusi prosenttia. Suomen Yrittäjien mukaan aluevaalit ovat yrittäjille tärkeät siksi, että sote-sektorille käytetään noin 21 miljardia euroa vuosittain. Lisäksi alan työntekijöistä 88 000 on yksityisellä sektorilla ja alan yrityksiä on noin 18 200. Hyvinvointialueet ovat myös merkittäviä palvelujen ostajia toimialueillaan.
Yhteinen päiväkoti ja hoitokoti ei vielä ajankohtainen (Raasepori) ”Lasten ja ikäihmisten yhdistäminen nähdään positiivisena mahdollisuutena, ja tulevaisuudessa uusien päiväkotien ja ikäihmisten asuntojen suunnittelussa selvitetään eri ikäryhmien mahdollista yhdistämistä”, sivistyslautakunta vastaa aloitteeseen yhteisestä päiväkoti- ja hoitokotiyksiköstä. Seppo Lintuluoto esitti aloitteessaan, että kaupunki selvittää mahdollisuudet sellaisen toteuttamiselle Raaseporissa. Hän perusteli ehdotustaan sekä varhaiskasvatuksen että ikäihmisten hoitopaikkojen puutteella. Sivistyslautakunta päätti marraskuussa pyytää asiassa lausunnot tekniseltä lautakunnalta, sosiaali- ja terveyslautakunnalta, vanhusneuvostol-
ta ja nuorisovaltuustolta. Tekninen lautakunta totesi, että päiväkodin ja hoitokodin sijoittaminen samaan yksikköön ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, mutta kaupungin rakennusten monitoiminnallisuus ajankohtaistuu todennäköisesti tulevaisuudessa. Tuleva hyvinvointialue vaikuttaa myös kaupungin kiinteistöjen käyttöön, mikä johtaa uusiin malleihin rakennusten käytössä. Sosiaali- ja terveyslautakunta suhtautui myönteisesti päiväkotitoiminnan ja ikääntyneiden asumisen yhdistämiseen samaan kiinteistöön. Yhteinen yksikkö kokoaisi yhteen eri ikäisiä ihmisiä ja yhteistyön yli sukupolvien todetaan olevan tärkeää. Ikäihmisten uuden tehostetun
palveluasumisyksikön suunnittelu Tammisaaressa on kuitenkin jo niin pitkällä, ettei suunnitelmia voi enää tässä vaiheessa muuttaa. Lautakunta totesi Raaseporissa olevan suuri tarve kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille ikääntyneille ja muille ryhmille erityisesti Tammisaaren alueella. Tarkoituksenmukainen ratkaisu voisi olla kiinteistö, jossa olisi sekä päiväkotitoimintaa että ikääntyneiden vuokra-asuntoja. Lautakunta huomautti, että päiväkodin ja ikääntyneiden asuntojen yhdistämiseen voi liittyä myös haittoja, ja kyseisille väestöryhmille sopivat tilat eroavat toisistaan. Sivistyslautakunta ehdottaa, että kuntalaisaloite on täten loppuun käsitelty.