Issuu

Suvi Ahlfors 32 vuoden kokemuksella!

OMAKOTITALO

Live music

UUSI KOHDE

OMAKOTITALO

(keittiö/köket pe/fre-la/lö 12-20, su/sö 12-15)

ravintola auki normaalisti juhannuksena restaurangen öppen normalt under midsommar ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi

Lohja

130/150 m² Loppi

6 h, k, kph, lasiveranta, ullakko + pihasauna / puuvaja / varastoja. Ihastuttava arviolta 1924 Terijoelta siirretty hirsitalo, ainutlaatuisella paikalla Lohjan keskustassa. Oma t. 1078 m². Rv. 1924. ET E2018. Hp. 289.000 €.

Suvi Ahlfors Oy LKV

Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa

350/530 m²

Puh. 0500 505 838

suvi.ahlfors@kotikone.fi

Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi

Seurakunta järjesti kesäleirin ukrainalaisille pakolaisille

Aurinko helottaa lasten leikkiessä rannalla. Jotkut rakentavat hiekkalinnoja, toiset seuraavat kohon liikehdintää jännittyneinä. Kaikilla näyttää olevan hauskaa paitsi yhdellä pojalla, joka juoksee äitinsä luokse pettyneen näköisenä. Hän kertoo, ettei hän ole saanut kalaa, vaikka muut ovat. Äiti Valentina lohduttaa.

Tvätt och målning av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus Nro 25 Torstaina kesäkuun 23. pnä 2022

Tilaisuus luoda ystävyyssuhteita ja rentoutua

Monenlaista ohjelmaa

40 %

7 h, k, kph, wc, wc / khh (mahd. suihkulle), 2 sis.käyntiä, rak. iso vintti + talousrak. jossa s, kph, k, työtilat, autotalli + hevostalli. Oma tontti 1,6 ha. Rv. 1914. Ei e-tod. Hp. 579.000 €.

(Raasepori) Karis-Pojo svenska församling -seurakunta on järjestänyt yhteistyössä Raaseporin suomalaisen seurakunnan, maahanmuuttajatoimiston ja Lions-klubin kanssa kesäleirin ukrainalaisille pakolaisille Rosvikin leirikeskuksessa Tammisaaressa. Diakoni Sonja KnutsSöderlund ja nuorisotyönohjaaja Birgitta Udd johtavat leiriä ja sen ohjelmaa. Ennen leirin alkamista heitä jännitti, miten ukrainalaiset sopeutuisivat. -He olivat alussa hieman hermostuneita, mutta nyt he ovat rentoutuneet ja tuntevat olonsa helpommaksi, Knuts-Söderlund toteaa. -He ovat osallistuneet järjestämäämme ohjelmaan, minkä lisäksi he ovat myös keksineet omaa tekemistä. He ovat kaiken kaikkiaan sopeutuneet todella hyvin, Udd lisää. Kesäleirillä on kolmisenkymmentä osallistujaa yhdeksästä perheestä. Paikalla on niin nuoria lapsia ja äitejä kuin isovanhempia. -Vastaanotto on ollut todella myönteistä. Monet ovat tästä erittäin kiitollisia, Knuts-Söderlund iloitsee.

Raseborg/Raasepori

Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys

terassilla joka perjantai på terrassen alla fredagar

Avoinna/Öppet: pe/fre-la/lö 12-23, su/sö 12-16

040 136 3329

UUSI KOHDE

Ukrainalaisille pakolaisille järjestetyllä kesäleirillä vanhemmat ovat voineet ottaa rennosti ja keskustella keskenään lasten leikkiessä. Sonja Knuts-Söderlund ja Birgitta Udd ovat tyytyväisiä leirin ilmapiiriin. Englantia osaava Kateryna toimii tulkkina Valentinan kertoessa itsestään. Valentina on Suomessa pakolaisena lastensa kanssa. Hän on pitänyt kesäleiristä ja kertoo, että lapset ovat päivän aikana saaneet maalata sormiväreillä ja tehdä lasimaalauksia. Valentina kertoo opiskelevansa suomea Lärkkullan kansanopistossa. Leirillä on järjestetty monipuolista ohjelmaa, kuten yhteinen laulutuokio, ja lapset ovat saaneet maalata ja leikkiä. -Järjestämäämme ohjelmaan ei ole ollut pakko osallistua. Haluttaessa on saa-

nut tehdä sitä, mitä haluaa, Knuts-Söderlund sanoo.

Kulttuurisia eroja Yhteisen kielen puute ei ollut leirillä ongelma. -Sanoisin, että pakolaisista kaikki osaavat venäjää, jotkut myös englantia. Yksi isosistamme osaa puhua venäjää heidän kanssaan, ja meillähän on myös tulkki, Knuts-Söderlund kertoo. Pakolaisten keskuudessa on halua oppia uusia kieliä. -Monet heistä haluavat oppia suomea tai ruotsia, mikä on todella kunnioitettavaa ottaen huomioon, etteivät he tiedä, kuinka pitkäksi aikaa

heidän täytyy jäädä tänne, Birgitta sanoo. Erilaisen äidinkielen lisäksi valtaosa ukrainalaisista kuuluu ortodokseihin. Tämä huomioitiin siten, ettei leirillä järjestetty uskonnollista ohjelmaa. Pakolaisille on kuitenkin suotu tila rukoilemista varten. Leirin painopisteenä on ollut ennemmin sosiaalinen kanssakäyminen kuin uskonnollisuus. -Läsnäolo ja yhteisöllisyys on tärkeintä. Leirillä ukrainalaiset ovat päässeet tutustumaan toisiin pakolaisiin ja he ovat voineet tukea toisiaan, Knuts-Söderlund toteaa. -Oliver Heikkinen

Koverhariin tulossa asvalttija betonijätteen käsittelyä (Hanko) Hangon Satama Oy on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksen jätteiden varastoinnista ja käsittelystä Koverharin satamassa. Toiminnalle haetaan ympäristölupaa, koska kyseessä on uusi toiminta. Hakemuksen mukaan Koverharin satama-alueella varastoitaisiin ja käsiteltäisiin asvalttija betonijätteitä. Hangon länsisatamassa ja ulkosatamassa uusitaan kenttäalueita, ja suunnitelman mukaan betoni- ja asvalttijäte toimitettaisiin Koverhariin, jossa ne murskattaisiin. Aines hyödynnettäisiin Koverharissa kenttäalueiden rakentamisessa. Suunnitellun jätemäärän kuljettamiseen tarvittaisiin hakemuksen mukaan vuoteen 2024 saakka noin 400 rekkaa. Toiminta on suunniteltu aloitettavaksi heti, kun lupapäätös on lainvoimainen. Aluehallintovirasto pyysi asiassa kaupungin lausunnon. Kaupunginhallitus toteaa, et-

tä ympäristölupahakemuksen mukaista toimintaa ei suoraan voida pitää asemakaavan mukaisena paikassa, jossa sitä on tarkoitus harjoittaa. Toiminta olisi sen mukaan kuitenkin mahdollista, mikäli satamissa olisi käynnissä rakennushanke, jossa käytettäisiin asvalttija betonimursketta tai kyse olisi satamatoimintaan liittyvästä liiketoiminnasta. Kaupunginhallitus katsoo, että kyse on pikemmin materiaalin kierrätyksestä kuin jätteen käsittelystä, eikä toiminta sinällään edellytä rakennus- tai toimenpidelupaa. Maisematyöluvan tarve tulee mahdollisesti harkittavaksi. Rakennusvalvonta totesi lausunnossaan, että hankkeen suunniteltu toiminta-alue on satama-aluetta, jolla sallitaan satamaan liittyvää yritystoimintaa ja rakentamista. Suunniteltu toiminta on sen mukaan lähinnä maisemaa tilapäisesti muuttava toimenpide.

Eläinlääkinnässä käyttöön optiovuosi Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta on päättänyt käyttää eläinlääkinnän päivystyspalvelusopimuksen option vuodelle 2023. Palvelun tuottaa Ab Sjuvet Oy. Option hyödyntäminen antaa palveluntuottajalle mahdollisuuden korottaa palveluiden hintaa kolmella prosentilla. Eteläkärjen ympäristöterveyden mukaan Sjundeå Veterinärer Ab:n tuottamat palvelut ovat toteutuneet sopimuksen mukaisesti ja ne on hoidettu hyvin myös koronasta johtuvissa poikkeusoloissa. ”Oma palvelutuotanto, ilman että tuotettaisiin päällekkäisiä palveluja yksityi-

sen sektorin kanssa, tulisi todennäköisesti kalliimmaksi ja lisäisi työnantajariskejä”, asian valmistelussa todetaan. Mikäli optio olisi jätetty käyttämättä, palvelu olisi pitänyt kilpailuttaa uudelleen, tai luoda siihen oma organisaatio. Eläinlääkintäpalvelut kilpailutettiin vuoden 2020 keväällä. Hinta nousi tuolloin entiseen sopimukseen verrattuna 15 prosenttia ja 305 000 euroon kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Kustannusten arvioitiin olevan korotuksesta huolimatta kuitenkin edullisemmat kuin omana tuotantona. Palvelut on ostettu yksityiseltä jo vuodesta 2017 lähtien.

Maakunnassa 29 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten

Raaseporin seutukunnassa edelleen Uudenmaan alhaisin työttömyys Työttömien työnhakijoiden määrä laski Uudellamaalla toukokuussa edellisvuoteen verrattuna kaikissa seutukunnissa. Työttömien työnhakijoiden osuus Uudenmaan työvoimasta oli toukokuun lopussa 9,1 prosenttia, mikä on hiukan korkeampi kuin maassa keskimäärin (8,9 %). Vuosi sitten vastaavaan aikaan Uudenmaan työttömyysaste oli peräti 12,4 prosenttia. Uudenmaan työttömyysaste laski kuluvan vuoden huhtikuusta 0,1 prosenttiyksikköä. Uudellamaalla työllisyystilanne oli toukokuussa 2022 edelleen paras Raaseporin

seutukunnassa, jossa työttömyysaste oli vain 8,2 prosenttia. Helsingin seutukunnassa prosentti oli 9,1, Porvoon 8,7 ja Loviisan seutukunnassa 10,1.

Noin 650 avointa työpaikkaa Raaseporissa työttömyysaste oli toukokuun lopussa 8,4 prosenttia (-0,2 huhtikuusta). Työttömiä oli yhteensä 1 060, joista miehiä noin 570. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli noin 90 henkilöä, yli 50-vuotiaita viitisensataa ja pitkäaikaistyöttömiä noin

550 henkilöä. Lomautettuja oli enää kolmisenkymmentä. Raaseporissa oli viime kuun lopussa noin 330 uutta avointa työpaikkaa. Hangossa työttömyysaste oli viime kuussa 9,4 prosenttia (-0,3). Työttömiä oli yhteensä 330, joista miehiä 175. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli hieman yli 40, yli 50-vuotiaita noin 160 ja pitkäaikaistyöttömiä 170. Lomautettuja oli enää alun toistakymmentä henkilöä. Hangossa oli viime kuun lopussa noin 300 uutta avointa työpaikkaa. Inkoossa työttömyysaste

oli toukokuun lopussa vain 5,4 prosenttia (-0,4), eikä enää yhtään lomautettua. Työttömiä oli yhteensä hieman alle 140, joista miehiä hieman yli puolet. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli vain kymmenkunta, yli 50-vuotiaita 70 ja pitkäaikaistyöttömiä noin 80 henkilöä. Inkoossa oli viime kuun lopussa parikymmentä uutta avointa työpaikkaa.

Hieman yli 80 000 työtöntä Uudellamaalla oli toukokuun lopussa runsaat 80 300

työtöntä työnhakijaa, joista ilman työsuhdetta olevia oli lähes 77 000 ja lomautettuja vajaat 3 600. Ilman työsuhdetta olevien määrä laski 13 300 (-14,8 %) henkilöllä ja lomautettujen 15 750 (-81,5 %) henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Työttömien kokonaismäärä laski noin 29 000 henkilöllä vuodentakaisesta. Uudellamaalla lasku oli 26,5 prosenttia, mikä oli Ahvenanmaan (-43,8 %) jälkeen Suomen parasta. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Uudellamaalla yhteensä vajaat

7 100, mikä on noin 4 200 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli noin 37 300, mikä on 6 900 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2021 toukokuun lopussa. Ulkomaalaisia työttömiä alueella oli 16 400 ja viidenneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Uudenmaan TE-toimistoon ilmoitettiin toukokuussa 38 000 uutta avointa työpaikkaa, mikä on 52,4 prosenttia ja runsaat 13 000 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta.