YRITTÄJÄ!
040 136 3329
Pyydä ilmoitustarjous!
Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys
Vain Etelä-Uusimaa ilmestyy yli 22.000 talouteen Inkoosta Hankoon kaksi kertaa viikossa!
50 %
Tvätt och målning av plåt - och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus
Myös kesäasukkaille.
Nro 73 Sunnuntaina syyskuun 22. pnä 2019
.
Raaseporin kuntoutuskeskus täyttää 20 vuotta
Yhteiskunnan koventunut ilmapiiri on lisännyt mielenterveysongelmia (Raasepori) Raaseporin kuntoutuskeskus täyttää tänä syksynä 20 vuotta. Kuntoutuskeskus palvelee mielenterveysongelmista kärsiviä ja kuntoutusta tarvitsevia raaseporilaisia. Yksilöllisesti määriteltyjen hoitotoimenpiteiden ohella kuntoutuskeskuksessa on muun muassa päivä- ja ryhmätoimintaa, sosiaalista harjoittelua ja kotikäyntejä sekä tukea antavia yksilötapaamisia. Kuntoutuskeskus pyrkii tekemään asiakkaiden olon mahdollisimman viihtyisäksi. Yhdessä oleminen, retket ja uimahallikäynnit ovatkin osa kuntoutuskeskuksen ohjelmaa. Kuntoutuskeskus tekee yhteistyötä mm. kotisairaanhoidon, seniorineuvonnan, päihdehuollon, sosiaalihuollon ja työllisyysosaston kanssa. Senioreille kuntoutuskeskus tarjoaa ryhmätoimintaa viitenä päivänä viikossa. Charlotte Rehn on toiminut puolitoista vuotta Raaseporin kuntoutuskeskuksessa mielenterveys- ja päihdehuoltoyksikön päällikkönä. -Yhteiskuntamme on vuosien saatossa jossain määrin kovettunut ja meille luodaan kuvaa siitä, että elämässään onnistunut ihminen on menestyjä, joka aina puskee eteenpäin, eikä hänellä koskaan ole murheita tai ongelmia jaksamisen kanssa. Tämänkaltaista ilmapiiriä emme halua kuntoutuskeskukseen luoda, vaan jokainen on ter-
vetullut juuri sellaisena kuin on, Rehn korostaa.
muun muassa päivä- ja ryhmätoimintaa ja sosiaalista harjoittelua. -Nykyään yksinäisyys on monien kohdalla varsin yleinen ongelma ja he saattavat kokea olevansa ainoita, jotka kärsivät yksinäisyydestä. Siksi haluamme kuntoutuskeskuksessa panostaa yhteisöllisyyteen ja vertaistukeen mahdollisimman paljon sekä lisätä siten asiakkaiden turvallisuudentunnetta, Rehn sanoo.
Yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta Raaseporin mielenterveysja päihdehuollon yksikön toiminnasta vastaa neljä tiimiä. -Yksikköön kuuluvat aikuisten, lasten ja nuorten vastaanotto sekä päihdehuolto ja kuntoutuskeskus. Psykiatrinen hoito kuuluu erikoissairaanhoidon piiriin ja mielenterveyshoito kuntoutuskeskuksen perushoitoon, Rehn kertoo. Kuntoutuskeskuksessa autetaan ihmisiä varsin laaja-alaisesti. -Asiakkaina meillä on eri ikäisiä ihmisiä ja he ovat useimmiten sairastaneet pidemmän aikaa. Asiakaskuntaamme kuuluu myös kriisiluontoisempia tapauksia, eli henkilöitä, jotka tarvitsevat nopeampaa apua. Kuntoutuskeskuksen asiakkaista monet eivät ole työelämässä tai ovat eläkkeellä, koska heillä on usein jokin mielenterveysongelma tai muu sairaus, joka estää säännöllisen päivätyön ja hankaloittaa muutenkin arkea, Rehn kertoo. Asiakkaina on myös työelämässä olevia. Rehnin mukaan mielenterveystyössä asiakkaan näkökulmasta tärkeintä on se, että henkilökunta kykenee kuuntelemaan ja olemaan läsnä. -Apua tarvitsevalla ihmisellä tulee olla sellainen olo, että hän tuntee olonsa turval-
Nuoret kovien paineiden keskellä
-Yhteiskuntamme on vuosien saatossa jossain määrin kovettunut ja meille luodaan kuvaa siitä, että elämässään onnistunut ihminen puskee aina eteenpäin, eikä hänellä koskaan ole murheita tai ongelmia, Raaseporin kuntoutuskeskuksen mielenterveys- ja päihdehuoltoyksikön päällikkö Charlotte Rehn sanoo. liseksi ja kykenee puhumaan henkilökunnalle asioista vapautuneesti. Hyvä vuorovaikutus henkilökunnan välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta ihmiselle kyetään tarjoamaan hoitoa, joka palvelee juuri hänen tarpeitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Rehn painottaa, että yhtei-
söllisyys on tärkeä osa kuntoutuskeskuksen toimintaa. -Mielestäni on tärkeää, että ihminen kokee kuuluvansa johonkin, ja että on turvallinen paikka, missä saa osallistua asioiden tekemiseen ja olla mukana mielekkäässä toiminnassa. Kuntoutuskeskuksessa on
Rehnin mukaan yhteiskuntaan pesiytynyt jatkuva kilpailu on vaikuttanut ihmisten mielenterveyteen ja jaksamiseen. -Esimerkiksi nuoret saattavat vertailla itseään toisiinsa, joka luo painetta siihen, että pitäisi olla tietynlainen ja tietyn kaavan mukaan toimiva ihminen, jotta olisi muiden silmissä mahdollisimman hyväksytty. Joidenkin kohdalla jatkuva paine siitä, että tulisi olla yltiösosiaalinen ja ulospäin suuntautunut, on varmasti raskas taakka kantaa, Rehn arvelee. Hän toteaa myös, että aikaisemmin nuorten harteille ei näin varhaisessa vaiheessa asetettu suuria paineita tulevaisuuden suhteen, vaan he saivat rauhassa elää nuoruuttaan: nuoret saivat olla nuoria. -Nykyään tulisi joidenkin mielestä todella aikaisin olla kaikki kristallin kirkasta sen suhteen, mitä haluaa tulevai-
suudessa tehdä ja mihin ammattiin kouluttautua. Onneksi myös vanhemmalla iällä voi opiskella, mutta mielestäni on sääli, että nuoren pitää niin varhain tehdä valintoja ja suuria päätöksiä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti hänen tulevaisuuteensa, Rehn sanoo. Monet kärsivät nykyään mielenterveysongelmista, samaan aikaan asian esille nostaminen ja vaikeuksista puhuminen on kuitenkin helpottunut. -Vaikka mielenterveysongelmiin liittyy edelleen tabuja, niin niistä on joka tapauksessa helpompi puhua kuin aikaisemmin. Mielestäni on tärkeää, että esimerkiksi tunnetut ihmiset ovat kertoneet ongelmistaan ja sitä kautta saaneet myös muut kertomaan murheistaan avoimemmin. Ihmiset hakevatkin apua nykyisin helpommin, eikä sitä enää samalla tavalla koeta häpeälliseksi, Rehn kiittelee. Kuinka tärkeää on, että Raaseporista löytyy oma kuntoutuskeskus? -Se on monille hyvinkin tärkeää. Täällä tapaa ihmisiä, se lisää yhteisöllisyyttä, tarjoaa vertaistukea ja avaa mahdollisuuden mielekkäiden asioiden tekemiseen yhdessä muiden kanssa. Kuntoutuskeskuksen henkilökunnalla on tärkeä rooli. Heidän tehtävänsä on tukea heitä, jotka tukea tarvitsevat, Rehn kiteyttää. (Teksti ja kuva: Marko Niemi)
Rantarata perusväylänpidon rahoista
Hanko-Hyvinkää -radalle sähköt vuonna 2020 Maan hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä. Hallitus on päättänyt aloittaa uutena investointihankkeena Hanko-Hyvinkää -rataosan sähköistämisen 62 miljoonan euron valtuudella vuonna 2020. Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen ehdotetaan 22 miljoonaa euroa vuosille 2020-2021. Jo vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa perusväylänpitoon kohdistettiin merkittävä lisärahoitus, mikä kohdistettiin kahdeksaan uuteen väylien perusparannushankkeeseen. Vuonna 2019 aloitetaan lisäksi seitsemän uutta väyläinvestointihanket-
ta, jotka eduskunta hyväksyi vuoden toisessa lisätalousarviossa. Suunnitelmissa on mukana Helsingin ja Turun välisen rantaradan peruskorjaus, johon on varattu 60 miljoonaa euroa. Rantaradalla pyritään mm. poistamaan paikallisia nopeusrajoituksia, mikä tehostaa henkilöliikennettä. Hankkeessa uusitaan myös radan päällysrakennetta, korjataan siltoja ja tunneleita, parannetaan kuivatusta, parannetaan Jorvaksen liikennepaikkaa ja varmistetaan radan vakaus. Läntisen Uudenmaan kunnat vaativat vielä kuluneella viikolla selkeitä suunnitelmia
rantaradalle. Maan uuden hallituksen linjauksista ja eduskunnan päätöksistä huolimatta läntisen kunnat ovat edelleen huolissaan rantaradan tulevaisuudesta. Kansanedustaja Johan Kvarnström (sd) vakuutti loppuviikolla, että rantarata kyllä korjataan, mutta koska kyseessä on perusväylänpidon hanke, siitä ei tule kirjausta budjettikirjaan, joten huoli on turha. Kvarnströmin tietojen mukaan rantarataa korjataan ensi vuonna 10 miljoonalla, vuonna 2020 noin 20:llä ja vuonna 2021 vielä noin 20 miljoonalla eurolla. Jatkuu sivulla 4.
Rantarataa korjataan ensi vuonna 10 miljoonalla, vuonna 2020 noin 20:llä ja vuonna 2021 vielä noin 20 miljoonalla eurolla.
R