6 - Nro 22 Torstaina kesäkuun 2. pnä 2022 .
Karjaalla keskusteluilta metsänhoidosta
”Vastakkainasettelun aika voisi olla ohi” (Raasepori) Karjaalaista Janni Johanssonia on mietityttänyt vastakkainasettelu metsänhoidon menetelmiin liittyvässä keskustelussa ja hän halusi luoda keskustelevan foorumin, jossa jokainen saisi ilmaista mielipiteensä. Johansson kokosi sosiaalisen median alustoille ”Raaseporin metsän ystävät”, jonka nimellä järjestettiin ensimmäinen keskustelutilaisuus. -Toivottavasti metsäillat saavat jatkoa. Syksyllä haluaisimme järjestää myös ruotsinkielisiä paremmin huomioivan tilaisuuden. Olen todella iloinen, että ihmisiä tuli paikalle ja keskustelu oli mielenkiintoista, Johansson sanoi.
Luentoja ja keskustelua Illan puhujiksi oli kutsuttu metsänhoidon ja metsämaantieteen emeritusprofessori Erkki Lähde, metsänhoitotieteen dosentti Yrjö Norokorpi ja edellisten lisäksi paneelikeskustelijaksi metsänhoitaja Jussi Saarinen. Karjaan työväentalolle saapui muutamia kymmeniä asiasta kiinnostuneita, joista
Saarinen painotti jokaisella leimikollakin olevan erilaisia kuvioita, joita tulee käsitellä eri tavoin. -Tarvitaan selkeä ohje. Rannikolla juurikääpälaho voi tuoda haastetta, mutta suunnittelemalla löytyvät kyllä sopivat hakkuutavat ja käsittelyketju, hän sanoi.
Kiinnostusta eri näkemyksiin
Metsäillan panelisteina olivat Yrjö Noronkorpi (vas.), Erkki Lähde ja Jussi Saarinen. jokunen ilmoittautui metsänomistajaksikin. Lähde muistutti, että metsää voi omistaa monella tavalla ja siten jokainen suomalainen on metsänomistaja, vaikka ei yksityismetsää omistaisikaan. Lähde esitti tutkimustuloksia jatkuvan kasvatuksen menetelmien taloudellisesta kannattavuudesta, mutta muistutti, että metsänhoito ei ole pelkästään taloutta, vaan
globaalistikin kyse on myös terveydestä monien muiden asioiden ohella. Norokorpi valotti, kuinka metsäekosysteemi on vuorovaikutusta eliöiden kesken, ja kuinka erilaisista tuhoista on merkittävää taloudellista haittaa. Molemmat näkevät, että jatkuvan kasvatuksen menetelmin hoidettu metsä on kestävämpi ja vastustuskykyisempi tuholaisia ja muita
tuhoja vastaan. Paneelikeskustelussa pohdiskeltiin metsiä hiilinieluina, menetelmiä ojitettujen soiden hiilensidontakapasiteetin lisäämiseen ja alueellisia edellytyksiä jatkuvan kasvatuksen menetelmien käyttöönottoon. -Arvioisin mahdollisuuksien olevan hyvät, sillä täällä on runsaslajinen puusto ja pitkät, lämpimät kesät, Norokorpi summasi.
Saarinen mainitsi ideologisen ajattelun karisevan kentällä, ja jokaisessa metsässä täytyy löytää omanlaisensa käsittelytavat. Toisinaan voi olla tarkoituksenmukaista hakata lahon vaivaama ala kokonaan ja uudistaa se muilla puulajeilla. -Toivon, että vastakkainasettelujen aika voisi olla jo ohi, Saarinen sanoi. Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eri näkökulmien välillä. Työnsä puolesta ja uteliaisuudesta paikalle saapui myös Stefan Sundqvist, joka toimii Metsäreviiriin tiimivastaavana eteläisen reviirin läntisellä puolella. Sunqvist ei kokemuksensa perusteella usko, että teoria
ja todellisuus kohtaisivat taloudellisissa kysymyksissä, mutta piti tuhoihin liittynyttä esitystä kiinnostavana. Sundqvist on uransa aikana nähnyt myös ”perinteisen” metsänhoidon piirissä muutoksia käytäntöihin. -Metsiä käsitellään monenlaisin tavoin. Ainakin tällä alueella syntyy mosaiikkimaisia metsäkuvioita, kun omistajat käsittelevät metsiään erilaisin menetelmin. On paljon pieniä tiloja, topografialla ja meren läheisyydellä on suuri vaikutus. Jatkuva kasvatus voi olla joissain tilanteissa paikallisesti toimivakin ratkaisu, hän sanoi. Halusta ymmärtää erilaisia näkemyksiä tuli paikalle myös Mia Räisänen. -Onhan se ihan ymmärrettävää, että metsänomistajilla on intressi saada omistamastaan metsästä maksimaalinen tuotto, hän sanoi. Avohakkuut kuitenkin surettavat Räisästä. -Olen aina asunut metsän keskellä ja elän metsästä, sienestän ja marjastan. Avohakatuilla alueille viihtyy mustikan sijaan vadelma ja sienistä vain korvasieni.
Savi on luonnollinen materiaali
Perinnerakentaminen kiinnostaa monia
(Raasepori) Perinnerakentamisen menetelmät sopivat monenlaiseen kohteeseen. Susanna Kankare on halunnut kutsua rakennusalan ammattilaisia jakamaan tieto-
KOULUJA JA KURSSEJA Fiskarin tenniskerho järjestää
TENNISKURSSIT
lapsille ja aikuisille, alkeis- ja jatkokurssit 18.-19.6.2022 Fiskarin Puistomäessä. Tied. ja ilmoitt.: pirjo.laatikainen@myhome.fi puh. 044 788 1028
taitoaan. Yhteistyössä Slawek Lorenzin kanssa perehdytään savirappaamisen tekniikoihin. Lorenz on rakentanut savesta kahdeksan vuoden ajan, mutta rakennusalalta hänellä on yli 20 vuoden kokemus. -Kun tutustuin saveen, huomasin, että se tuntuu hyvältä. Se on terveellinen ja luonnollinen materiaali, joka sopii hyvin moneen tilaan. Aiemmin tein töitä sementtipohjaisilla aineilla ja työskentely oli varsin erilaista. Päivän päätteeksi sementtipölyä oli vaatteissa ja iholla, työkaluja oli vaikea puhdistaa. Saven
SKOLOR OCH KURSER
kanssa on toisin, Lorenz kertoo.
Vanha materiaali Savi on vanha rakennusmateriaali, jonka käyttö on jäänyt vähemmälle modernien tekniikoiden lisääntymisen myötä. Kiinnostus saven ja muiden luonnonmateriaalien käyttöön on Lorenzin mukaan kuitenkin kasvanut. -Savi on hyvin monipuolinen materiaali, se sopii lähes jokaiseen tilaan, sekä seiniin että lattioihin. Märkiin tiloihin savea ei suositella, mutta sitä voidaan kyllä käsitellä
KUULUTUKSIA FÖRSVARSMAKTENS MEDDELANDE PUOLUSTUSVOIMIEN TIEDOTE Varning! Försvarsmakten skjuter med marinens vapensystem i Russarö 6-10.6.2022 dagligen mellan kl. 06.00-24.00. Det farliga området sträcker sig till 20 km avstånd i en sektor, vars vänstra gräns är Russarö Yttre Stenskär och högra gräns är Russarö - Norra Klovaskär Sivalbådan. Det skjutande truppförbandet är Kustbrigaden. Tilläggsuppgifter tfn 0299 328 501. Varoitus! Puolustusvoimat ampuu merivoimien asejärjestelmillä Russarössä 6.-10.6.2022 päivittäin kello 06.00-24.00. Vaarallinen alue on 20 km sektorissa, jonka vasen raja on Russarö - Yttre Stenskär ja oikea raja Russarö - Norra Klovaskär - Sivalbådan. Ampuva joukko-osasto on Rannikkoprikaati. Lisätietoja p. 0299 328 501.
kosteutta hylkiväksi, Lorenz sanoo. Saven hyötyjen Lorenz kertoo olevan moninaisia: neutraali pH-arvo ei houkuttele homeita ja sieniä pesiytymään, savi tuoksuu hyvälle, tuo tilaan hyvän akustiikan ja kykenee hänen mukaansa jopa pysäyttämään magneettista säteilyä alueilla, joilla se on ongelmallista. Erityisen kätevän materiaalin savesta tekee sen muokattavuus. -Jos kyllästyt seinään, voit ottaa sen alas ja laittaa uudelleen vaikka erilaisin muodoin, Lorenz sanoo.
Hauskaa hommaa Savirappauskurssille osallistui niin ensikertalaisia kuin jo aiemminkin tekniikkaa kokeilleita. Jenny Tillander kertoi olevansa aivan ensimmäistä kertaa rakentamiseen liittyvän asian äärellä. -Sisarellani on remonttikohde ja jostain hän oli huomannut tällaisen savirakentamisen tekniikan ja saanut idean, että laitetaan tällaiset seinät. Emme ole koskaan aiemmin tehneet mitään tällaista, Tillander naureskeli. -Kurssilla on ollut aivan ihanaa ja tosi hauskaa. Tässä viehättää luonnollinen mate-
Savirappauskurssilla opittiin tekemään savipintaa seinään. Slawek Lorenz (oik.) on työskennellyt savimateriaalin kanssa jo kahdeksan vuotta. Tikkailla työn ääressä Joonas Leikkola ja Jenny Tillander. Saveen voi sekoittaa erilaisia värejä ja sävyjä voi tavoittaa hyvinkin monenlaisia. riaali ja on kiva nähdä oma käden jälki. Täältä saa hyvät taidot, vaikka tuskin ihan itsenäisesti aiomme ruveta remonttia tekemään. Jatkamme
Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa
www.etela.com
yhteistyötä Lorenzin kanssa, Tillander tuumasi. Joonas Leikkola on tutustunut savirappaukseen jo aiemmin ja rakentaakin työkseen. -Olen hirsirakentaja ja tavoitteena on, että jotenkin voisin joskus hyödyntää näitäkin taitoja. Harjoitusta, harjoitusta, Leikkola arvioi. Hän kertoi aikovansa hankkia oppia yhä lisää savirappauksesta ja tunnusti olevansa koukussa materiaaliin. Savirappauksen kursseja on suunnitteilla jatkossakin. Ennakkotietoja tai osaamista ei vaadita, ainoastaan sotkua pelkäämätöntä asennetta, sillä rapatessa roiskuu.