Suvi Ahlfors 30 vuoden kokemuksella!
F RUUKKIGOL
UUSI HINTA!
piiri ja hintaa m il , lu e lv a “...p erinomaista.” ä ll e h lä e d h laatusu
Mustio
ASUIN-/LIIKE-/MYYMÄLÄ-/YRITYSTILA
117/162 m² 4 h, k, khh, kph/wc, s, wc, vh, th, et, at, verstas, käyttöullakko ja leikkimökki. Avara ja viihtyisä. Oma tontti 972 m². Rv. 1991. Ei e-tod. Mh. 160.000 €.
019 Golflehti 6/2 si! Liity jäsenek e, sis. 2 kierrosta. 75 su ak m n Jäse
OMAKOTITALO
www.ruukkigolf.fi | 019 -245 4485
Mustio
260/350 m² Asuin-/liike-/myymälä-/yritystila. Talo voidaan jakaa 2 asunnoksi tai alakerta sopii myös yritystoimintaan. Öljylämm. Rv. 1944. Oma t. 854 m². Ei e-tod. Hp. 189.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 32 Torstaina toukokuun 21. pnä 2020
.
Ei pelkkää etäkokousta, tällä kerralla hybridimallilla
Raaseporin valtuusto sen tietää ja tuntee - politiikka on kestävyyslaji (Raasepori) Poikkeusoloja voi tulla ja mennä, mutta yksi on ja pysyy, nimittäin Raaseporin kaupunginvaltuuston maratonkokoukset. Maanantaina pidettiin melkein seitsemään tuntiin venynyt istunto, joka tarkoitti monelle vielä toista työpäivää todellisen kestävyyslajin eli yhteisten asioiden hoitamisen ja politiikan parissa. Kokouspaikalla Tammisaaren Raaseporintiellä oli reilusti yli puolet valtuutetuista. Muut kokoustivat luvan kanssa etänä, kun kyseessä oli uudenlainen hybridikokous. Erinäiset tekniset ongelmat viivästyttivät aloitusta reippaasti yli puoli tuntia, ja äänen viiveet ja sen kiertäminen hankaloittivat kokoustamista myöhemminkin. Myös lukuisissa äänestyksissä oli miettimistä ja haasteita, mutta niistäkin lopulta selvittiin, kun siirryttiin perinteiseen nimenhuutoäänestykseen. Puheenjohtaja Linnéa Henriksson (r) kehotti jo kokouksen aluksi hengittämään syvään ja sitä jouduttiin harrastamaan useita kertoja tämän jälkeenkin. Kun kello näytti 00.15, kokouksesta ei sentään lähdetty kotiin, vaan jaloittelutauolle, sillä päättämättä oli vielä kolme pykälää ja niiden joukossa mm. ehdo-
tuksen mukaisena hyväksytty uusi vanhuspalvelusuunnitelma.
Hallintosääntö haastoi Kokouksen esityslistalla oli vuodesta toiseen mielipiteitä ja keskustelua kirvoittava hallintosäännön päivitys, jota muutettiin ja jätettiin muuttamatta noin 3,5 tuntia kestäneessä käsittelyssä. Kuntaliiton laatimaan malliin pitkälti perustuva sääntöpäivitys kopautettiin puolisen tuntia vuorokauden vaihtumisen jälkeen. Viimeisessä äänestyksessä oli paikalla 38 valtuutettua, eli loppuun mentiin vain viiden luottamushenkilön vajauksella. Suurimman osan muutosehdotuksista 82-sivuiseen sääntökokoelmaan teki varavaltuutettu Mikael Borgman (r), joka oli vesiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana tyytymätön liikelaitosta koskeviin kirjauksiin hallintosäännössä. Borgman teki puolentusinaa muutosehdotusta, joista osa hyväksyttiin yksimielisesti ja muut kaatuivat äänestyksissä. Borgman ja Petri Palin (sit) merkityttivät osaan päätöksistä eriävän mielipiteensä. Ulf Heimberg (sd) ehdotti, että kaupunginhallituksen valtuus päättää henkilöstön
Raaseporin kaupunginvaltuusto piti maanantaina melkein seitsemään tuntiin venyneen hybridi-istunnon, joka tarkoitti monelle vielä toista työpäivää todellisen kestävyyslajin eli politiikan parissa. lomautuksista loppuisi vuoden 2021 toukokuussa, jolloin koronaepidemia olisi mahdollisesti ohi. Heimbergin ehdotusta kannatti 20 valtuutettua, kaupunginhallituksen ehdotuksen kannalla oli 21 valtuutettua. Muutamat muut SDP:n ehdottamat muutokset hyväksyttiin hallintosääntöön yksimielisesti. Göran Karlssonin (r) ehdotus pitää vapaa-aikalautakunnan tehtävät ennallaan
hyväksyttiin myös. Ira Donnerin (vihr) ehdotus poistaa maininta vielä toimeenpanoa odottavasta maapoliittisesta ohjelmasta omaisuuden luovutuksissa kaatui äänin 32-6.
Numerot punaisella Vuoden 2019 tilinpäätöksestä, joka osoittaa noin 6,2 miljoonan euron alijäämää, keskusteltiin tunti. Syynä oli Harri Burtsovin (kok) ehdotus
olla myöntämättä vastuuvapautta kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille. Burtsov perusteli ehdotustaan erilaisilla tulkinnoilla alijäämän kattamisvelvoitteen takarajana olevasta vuodesta. Hän esitti myös, että Raasepori aloittaisi valmistelut arviointimenettelyn aloittamiseksi vuonna 2021, koska hänen mukaansa kaupunki ei
näytä selviävän velvoitteistaan omin voimin. Valtuuston enemmistö katsoi, että valtion arviointimenettelyyn hakeutumisesta ei voida äänestää, eikä asia ole mielipidekysymys, koska menettelyn aloittaminen perustuu kuntalakiin ja ministeriön päätökseen. Burtsovin ehdotus kaatui äänin 40-3 (Burtsov, Roger Hafström, Petri Palin) ja vastuuvapaus myönnettiin kolmikon eriävillä mielipiteillä. Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist totesi Raaseporin talouden alijäämän olevan viime vuoden jäljiltä 11,2 miljoonaa euroa ja kuluvana vuonna sitä ennustetaan tulevan vielä kuusi miljoonaa euroa lisää. Lundqvist totesi, että Raasepori ei täytä ainakaan vielä kriisikunnan kriteereitä. Tilanne voi olla kuitenkin toinen vuoden 2021 jälkeen ja epävarmuus on vain kasvanut koronaviruksen vuoksi. -Vuosi 2019 oli poikkeuksellinen ja vuosi 2020 on vielä poikkeuksellisempi. Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä ja meidän ehkä pitää miettiä myös nopeampia keinoja talouden korjaamiseksi, Lundqvist sanoi ja totesi, että toimenpideohjelman ”toista aaltoa” on alettava työstämään heti.
Edellisen kerran 1940-luvulla
Vimpa nousi jo kutemaan Mustionjoelle (Raasepori) Vastikään ensimmäiset kaksi kalatietä saaneelta Mustionjoelta kantautuu jo iloisia kalauutisia. -Uudet kalatiet ovat olleet nyt reilun viikon auki, ja ensimmäinen vaelluskalalaji eli vimpa on löytänyt kalatiet. Laji on noussut kymmenien vuosien jälkeen ensimmäistä kertaa kutemaan Mustionjoelle, Raaseporin vastaava katupäällikkö Piia Nordström tiedottaa. Havainnot vimpojen kudusta tehtiin Åminneforsin kalaportaalla, kun kalatie piti tyhjentää hetkeksi vedestä laskurin asennusta varten. Vimpa on murtovesissä elävä särkikalojen heimoon kuuluva vaelluskala, joka nousee mereltä kivipohjaisiin virtavesiin ja jokiin kutemaan. Vimpaa on aiemmin pyydetty ruokakalanakin. Vaelluskalat kutevat eri vuodenaikoina ja lohikalojen kudun odotetaan alkavan syksyllä. -Åminneforsin ja myös Billnäsin kalateiden pohjat on kivetty pyöreillä suurilla luonnonkivillä jotta kalat viihtyisivät paremmin ja kala-
Historiallinen kuva Mustionjokeen uudelleen kutemaan nousseesta vimpasta. Åminneforsissa kalastettiin vimpaa ja lohta jopa tuottoisasti 1940-luvulle saakka. (Kuva: Juha-Pekka Vähä/LUVY) tien nouseminen helpottuisi, Nordström sanoo.
”Kalat hyppivät maalle” Virtavesien hoitoyhdistys ry:n ja Esa Lehtisen tekemän Mustionjoen kalataloudellista historiaa koskevan tutkielman mukaan Suomessa nykyisin
taantunutta vimpaa nousi aikoinaan kudulle myös Karjaanjokeen hyvin runsaasti. Aminneforsin alueella harjoitettiin lohenpyynnin ohella 1940-luvulle asti jopa tuottoisaa vimpan kalastusta useilla eri kalastustavoilla. Vielä viime sotien aikana Åminnefor-
sissa saattoi olla yhtä aikaa liki parikymmentä venekuntaa pyytämässä vimpaa. Karjaanjoki oli aikoinaan huomattava vaelluskalajoki. Joesta tiedetään pyydetyn jo 1300-luvulla lohta, meritaimenta, ankeriasta ja siikaa sekä vimpaa. Joen lohi-ja
meritaimenkannat tuhoutuivat lopullisesti, kun Aminneforsin pato uusittiin vuonna 1956. Tuolloin tuhoutuivat Lehtisen mukaan ilmeisesti myös lohen ja taimenen viimeiset lisääntymisalueet padon alapuolella. ”Vielä 1920-luvulla lohta kalastettiin Åminneforsissa innokkaasti pitkävartisella haavilla. Lohta oli runsaasti. Pyrkiessään koskessa ylöspäin kutualueilleen osa kaloista hyppi jopa kuivalle maalle. Työpäivän jälkeen valssilaitoksen työntekijät haavivat nousulohia kotiin särpimeksi”, Lehtinen kirjoittaa. Vuoteen 1933 saakka osa Mustionjoen vedestä laskettiin Åminneforsin padon ohi, mistä johtuen joki oli lohipitoinen. Kun koskia padottiin laajemmin teollisuuden kehittyessä, vaikeutui myös vaelluskalojen nousu. Vesistön rakentamattomissa koskissa ja sivupuroissa elää kuitenkin vielä pieniä paikallisia taimenkantoja.
”Yhtä kuohuvaa koskea” Lohjanjärven alapuolinen
Mustionjoki oli ennen vanhaan hyvin vuolas ja koskinen. 1700-luvun karttojen mukaan joessa oli 12 koskialuetta. Mustion ruukkialueella oli peräti seitsemän koskea ja niiden lisäksi Junkarsborg, Gråströmmen, Maasilta, Billnäs ja Åminnefors. ”Kirkkojärven alapuolinen Mustionjoki on ollut lähes yhtenä kuohuvana koskena mereen saakka”, Lehtisen tutkielmassa todetaan. Lohi ja meritaimen nousivat aikanaan jokea pitkin aina Lohjanjärveen ja sen yläpuolisiin vesistöihin saakka. 1500- ja 1600-lukujen asiakirjojen mukaan nuottakalastus oli Lohjanjärvessä ilmeisesti tärkein kalastusmuoto. Nuottakalastus loppui vähitellen 1900-luvulla. Joessa oli aikoinaan runsaasti myös rapua. Suomeen kulkeutui kuitenkin 1890-luvun alussa rapuruttosieni, joka romahdutti aiemmin suuret rapusaaliit pysyvästi. Rapuruton ohella rapukantojen romahdukseen ovat vaikuttaneet muutokset vesien luonnontilaan.