__MAIN_TEXT__

Page 5

Nro 59b Sunnuntaina marraskuun 29. pnä 2020 - 5 .

”Viedään yhdessä yrittäjiä eteenpäin”

Henna Ljung yrittäjäyhdistyksen uusi puheenjohtaja (Raasepori) 12 vuotta yrittäjänä toiminut Henna Ljung on valittu Raaseporin Yrittäjät ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Ljung kuului yhdistyksen hallitukseen jo aiemmin hoidettuaan yhdistyksen varapuheenjohtajan tehtävää kolme vuotta. Hän on myös Uudenmaan yrittäjien hallituksen varajäsen. Yhdistyksen uudeksi varapuheenjohtajaksi syyskokouk-

sessa valittiin Mats Grönblom (Mats Grönblom Consulting Oy). Hallituksen muut jäsenet ovat Christer Forsskåhl (Septor Oy), Anders Helle (Hellefilms Oy), Mari Pylväläinen (Mariens Oy) ja Sebastian Laxell (Sebastian Laxell Consulting Oy). -Hallitustyöskentely antaa minulle hyvää vastapainoa yksinyrittäjän arkeen. Olen saanut näinä vuosina paljon

uusia kontakteja sekä Raaseporista että koko Uudenmaan alueelta. Menemme positiivisin mielin vuoteen 2021 ja jatkamme samaan innokkaaseen tahtiin järjestämällä verkostoitumistilaisuuksia yhteistyökumppaneidemme kanssa, Ljung sanoo. Hän kertoo ottavansa puheenjohtajuuden vastaan haastavana, mutta antoisana tehtävänä. Ljungilla on Tammisaaressa ompelustudio ja miesten vaatteiden erikoisliike.

Aktiivista yhteistyötä

12 vuotta yrittäjänä toiminut Henna Ljung on Raaseporin Yrittäjät ry:n uusi puheenjohtaja. Ljung toimi aiemmin yhdistyksen varapuheenjohtajana kolme vuotta. (Kuva: Kjell Svenskberg)

Puheenjohtajuudesta luopunut Monica Javanainen ei jatka enää yhdistyksen hallituksessa. Hänen mukaansa kolmen vuoden jakso puheenjohtajana on juuri sopiva. -Uuden puheenjohtajan luotsaama hallitus saa taas uutta ja tuoretta potkua. Henna on tähän tehtävään erinomainen valinta, Javanainen sanoo. Kauttaan hallituksen puheenjohtajana hän kuvailee antoisaksi. -Olemme saaneet uusia aktiivisia jäseniä ja myös uusia nuoria jäseniä on liittynyt mukaan. Tapahtumissakin on ollut runsaasti osallistujia, vaikka tänä vuonna tapahtumia onkin jouduttu rajoittamaan. Lisäksi olemme onnistuneet vahvistamaan yhteistyötä kaupungin kanssa, Javanai-

SDP:n Johan Kvarnström:

”Liikennepolitiikassa painottuu pitkäjänteisyys” Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja fossiilittomien kuljetusten tiekartta muodostavat yhdessä historiallisen vahvan pohjan Suomen tulevalle liikennepolitiikalle, kansanedustaja Johan Kvarnström (sd) näkee. Hän painottaa, että hallitusohjelmassa luvatut keskeiset ajankohtaiset kysymykset näkyvät liikennepolitiikan uudistamisessa. -Lupaus uudenlaisesta vuoropuhelusta ja pitkäjänteisestä, vahvasti parlamentarismiin ja faktoihin perustavasta politiikasta, toteutuvat hyvin nyt käsiteltävissä suurissa liikennekysymyksissä, Kvarnström sanoo. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa pohtineen työryhmän raportti tarjoaa hänen mukaansa ainutlaatuisen laajan pohjan tulevalle päätöksenteolle. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on laaja-alaisen yhteistyön ansiosta vahva perusta tiekarttaa koskevan poliittisen esityksen lähtö-

kohdaksi. -On selvää, että tarvitsemme laajan toimenpidekokonaisuuden ja teknologianeutraalin lähestymistavan. Kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin, eikä takertua esimerkiksi tiettyyn polttoaineeseen tai autotyyppiin. Teknologisen kehityksen nopeus asettaa meille positiivisen haasteen ja on tärkeää, että viestimme poliittisilla päätöksillä selkeästi siitä, että päästöt vähenevät voimakkaasti, tulevaisuus on fossiiliton ja siirtymä tapahtuu sosiaalisesti ja alueellisesti kestävästi, Kvarnström linjaa. Luonnos valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi sisältää selkeät strategiset visiot ja tulevat tavoitteet sekä analyysin liikennejärjestelmän nykytilasta. -Jo luonnosvaiheessa on käynyt ilmi, että suunnitelmassa on paljon potentiaalia luoda jatkuvuutta ja ennustettavuutta sekä tehdä strategisia valintoja, joiden avulla Suomi voi saada paremmin EU-ra-

hoitusta. Suunnitelmasta ilmenee myös tie- ja rataverkon saneerausvelka. Vaikka tulevat hallitukset tekevät omat linjauksensa liikennebudjettiin, näiden suunnitelmien myötä meillä on selkeämpi linja ja yhteisymmärrys siitä, että rahoituksen tasoa on nostettava niin peruskunnossapidossa kuin kehitysinvestoinneissakin, Kvarnström sanoo. Vuosi 2021 tulee ratkaisemaan Suomen liikennepolitiikan tulevien vuosien suunnan. Periaatepäätös fossiilittoman liikenteen tiekartasta tehdään alkuvuodesta. Valtioneuvosto antaa keväällä eduskunnalle selontekonsa ensimmäiseksi valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi. Lisäksi valtiovarainministeriön vero- ja maksu-uudistustyöryhmä antaa omat suosituksensa toukokuussa.

Raaseporin yrittäjät jakoi syyskokouksessaan huomionosoitukset Ari Eroselle, Sebastian Laxellille ja Päivi Purontaukselle. (Kuva: Kjell Svenskberg) nen mainitsee. Yhdistyksen hallituksen kokouksiin osallistuu nykyään myös Raaseporin kehityspäällikkö Jennifer Gammals ja yrityskehityskeskus Novagon asiantuntija Alexandra Stoor. -Konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on myös kansallinen yrittäjäpäivä, joka on järjestetty jo kahtena vuonna kaupungin kanssa. Yrittäjäpäivästä on tullut meille vuoden tärkein tapahtuma ja

on 11,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, Tilastokeskus tiedottaa. Asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä kasvoi 13,1 prosenttia

ja muuhun kuin asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä puolestaan väheni 19,6 prosenttia. Rakennuslupien kuutiomäärän vähenemiseen vaikutti eniten liike- ja toimistorakentamisen 48,2 prosentin lasku viime vuodesta.

Huomionosoituksia Raaseporin yrittäjien vuosikokouksessa jaettiin myös huomionosoituksia. Vuoden yksinyrittäjäksi nimettiin Ari Eronen (Suutari Eki), vuoden positiivisin-palkinnon sai Päivi Purontaus (Piazza & Centro) ja vuoden start up-yrittäjän

palkinnon Sebastian Laxell. Raaseporin yrittäjien elämäntyöpalkinto annettiin kiinteistönvälittäjä Lea Adolfssonille. Huomionosoituksia jaetaan lisää Raaseporin yrittäjien kesäjuhlassa ensi vuonna. Yhdistyksen tehtävä on parantaa ja edistää yrittäjien toimintaedellytyksiä Raaseporissa. Se järjestää jäsenistölleen koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia sekä edistää jäsenistön ja seudun aktiivista kaksikielisyyttä.

Viljasato 2000-luvun kolmanneksi pienin Vuoden 2020 viljasadon pääviljan eli ohran sato jäi tänä vuonna viidenneksen keskimääräisestä. Samoin kävi vehnä- ja ruissadoille. Sen sijaan kaurasato ylittää 10 vuoden keskisadon kymmenyksellä, Luonnonvarakeskus tiedottaa. -Lähes 3,3 miljardin kilon viljasato riittää viime vuosien noin 2,8 miljardin kilon vuosittaiseen kotimaiseen käyttöön. Vaikka määrä on riittävä, ei se täysin vastaa käyttötarpeitamme. Lisäksi kaurasadostamme kolmannes eli noin 300 miljoonaa kiloa on päätynyt pääosin eurooppalaisiin ruokapöytiin, yliaktuaari Anneli Partala kertoo. Noin 66 miljoonan kilon

Karjaalla MEILTÄ SÄHKÖISET

PASSIKUVAT

Keskuskatu 83 | ma–pe 9–17 | 019 239 0789

ti 1.12. & ke 2.12 klo 10-17

akennuslupia myönnettiin heinä-syyskuussa 7,7 R miljoonaa kuutiometriä, mikä

silloin nimetään myös vuoden yrittäjä, Billnäsin ruukissa toimivan JCO Digital Oy:n toimitusjohtaja Javanainen kertoo.

Kustaa Vaasan katu 7 Tammisaari

ruissato riittää 7-8 kuukauden tarpeeseen kotimaassa. Huonoina satovuosina ruista on tuotu Suomeen, mutta nyt vuoden 2019 runsasta ruissatoa on vielä varastoissa, ja vähentää tuontipaineita. Herneen viljely on kokenut uuden nousukauden. Hernesato on satavuotisen tilastohistorian suurin. Herneen ja härkäpavun tulevaisuus kotimaisena rehuvalkuaislähteenä on lupaava ja ruokakäyttökin on nousussa. Rypsin ja rapsin viljely on kuitenkin taantunut heikkojen satojen myötä. Vuoden 2020 rypsi- ja rapsisato oli tilastohistorian heikoin sitten 1970-luvun. Rypsi pääsi satotilastoinnin piiriin 1950-

luvulla, jolloin öljykasvien viljely oli alkutaipaleella. Luomupeltoala on ylittänyt jo muutama vuosi sitten kymmenesosan koko peltoalasta. Myös luonnonmukaisesti viljelty vilja-ala kasvussa. Luomukaurasato kasvoi viisi prosenttia viime vuodesta. Luomukaurasato, noin 80 miljoonaa kiloa, on noin seitsemän prosenttia Suomen koko kaurasadosta. Luomukauraa on sekä tuotu että viety Suomesta viime vuosina. Luonnonvarakeskus kerää satotilaston tiedot verkkokyselyllä ja puhelinhaastatteluilla noin 6.200 maatilalta, joista 700 on luomutiloja. Ennakkotilastoon on saatu noin 4.400 tilan tiedot.

KAUPUNGIN RUNSAIN JOULUBUFETTI? PERINTEINEN JOULUBUFETTI pe 4.12. klo 17.30-21 la 5.12. klo 17-21 48 erilaista vaihtoehtoa! Kutsu läheiset ja rakkaat mukaan viettämään unohtumaton ilta hyvän ruoan ja jouluisen tunnelman parissa.

PERHEEN JOULULOUNAS la 5.12. klo 12-15 48 erilaista vaihtoehtoa! Kutsu läheiset ja rakkaat mukaan viettämään unohtumaton lounas hyvän ruoan ja jouluisen tunnelman parissa.

Anna & Teddy G. laulavat kauniita joululauluja.

Joulupukki tulee myös tervehtimään lapsia.

38 €/hlö, 4-8-v. 10 €, 9-12-v. 18 €

32 €/hlö, 4-8-v. 10 €, 9-12-v. 18 €

Rajoituksien vuoksi otamme vastaan vähemmän asiakkaita. Muista varata pöytä! Korkeavuorenk. 12 Högbergsg., Karjaa/Karis, p./t. 044 754 9842 restaurang@restaurangkw.com www.restaurangkw.com

Profile for Etelä-Uusimaa

EU 59b / 29.11.2020  

EU 59b / 29.11.2020  

Profile for etela