Suvi Ahlfors 30 vuoden kokemuksella!
OMAKOTITALO
Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa
www.etela.com
ASUIN-/LIIKE-/MYYMÄLÄ-/YRITYSTILA
500 m² Mustio 260/350 m² Monien mahd., iso, 20-luv. Karjalasta tuotu hirsi-/lau- Asuin-/liike-/myymälä-/yritystila. Talo voidaan jakaa 2 tarak. Huonokunt. Yläk. 8 h, alak. 5 h, k. Huonokunt. asunnoksi tai alakerta sopii myös yritystoimintaan. Öljytalousrak. 4010 m² määräala. Ei e-tod. Hp. 69.000 €. lämm. Rv. 1944. Oma t. 854 m². Ei e-tod. Hp. 189.000 €.
Pohja, entinen koulu
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Karjaa: Lepinpellonkatu 5, puh. 020 741 5490 Palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–15 Yritysmyynti ma–pe 6.30–18
Nro 62 Torstaina joulukuun 17. pnä 2020
.
Uudenmaan prikaati saa uuden komentajan
Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tärkeitä myös jatkossa (Raasepori) Kommodori Juha Kilpi ottaa vastaan Uudenmaan prikaatin komentajan ja Raaseporin varuskunnan päällikön tehtävät 1. tammikuuta 2021. Hän seuraa tehtävässä kommodori Arvi Tavailaa, joka aloitti komentajana 3,5 vuotta sitten. Tavaila siirtyy työskentelemään pääesikuntaan. Turusta pian Tammisaareen muuttava Kilpi (52) on syntynyt Nurmijärvellä ja hän suoritti asepalveluksensa Suomenlinnan rannikkorykmentissä. Kilpi on toiminut aiemmin mm. Porkkalan rannikkopataljoonan komentajana, osastoupseerina pääesikunnan logistiikkaosastolla ja Naton yhteysupseerina Luxemburgissa. Kilpi työskentelee tätä nykyä Merivoimien huoltopäällikkönä. -Tässä tehtävässä olen tutustunut myös Uudenmaan prikaatin toimintaan etenkin huollon sekä myös Merivoimien toiminnan suunnittelun näkökulmasta. Tunnen hyvin haasteet ja mahdollisuudet, Kilpi sanoi komentajanvaihdosseremoniassa. -Prikaatin vahvat perinteet, hyvä yhteishenki ja osaava henkilökunta sekä joukko-osaston erityispiirteet ovat kiehtova ja myös haastava kokonaisuus, jonka otan vastaan mielelläni, Kilpi puhui. Uudenmaan prikaatilla on erityisosaamista toiminnasta saaristossa ja rannikolla. -Tehtävä on selkeä ja joukko-osaston käytössä on sen hoitamiseen nykyaikaista
Bosch-esittelykoneita edullisesti!
Uudenmaan prikaatin komentaja vaihtuu vuoden alussa, kun kommodori Juha Kilpi (vas.) aloittaa tehtävässä kommodori Arvi Tavailan seuraajana. (Kuva: Puolustusvoimat) materiaalia, Kilpi sanoi. Hän totesi prikaatilla olevan myös vahva asema yhteiskunnassa sekä laaja tukiverkosto.
Yhteistyötä ja osaamista Tavaila kertoi ottaneensa prikaatin komentajaksi ryhtyessään painopistealueiksi kansainvälisen yhteistyön ja valmiuden. Hänen mukaansa nämä tulevat olemaan tärkeitä
jatkossakin. -Hallituksen tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan turvallisuustilanteen heikentyneen lähialueillamme jatkuvasti Venäjän toiminnan vuoksi. Siinä mainitaan myös, että kansallinen puolustuksemme tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä, Tavaila sanoi. Yhteistyö Ruotsin puolustusvoimien kanssa on syven-
tynyt entisestään viimeisten kolmen vuoden aikana. -On todella harmillista, että emme ole voineet koronatilanteen vuoksi järjestää molemmille osapuolille tärkeitä yhteisiä harjoituksia suunnitellusti. Se on ikävää myös teille, sillä olisitte huomanneet, että suomalaisella varusmiehellä ei ole mitään hävettävää vertailussa ulkomaisiin ammattisotilaisiin osaamisessaan ja erityisesti asenteessaan, Tavaila kehui joukkoa. Hän kertoi painottaneensa 3,5 vuotta sitten myös perinteiden merkitystä. -Olen vakuuttunut siitä, että kun tietää ja ymmärtää itsensä osana suurempaa kokonaisuutta ja uutena lenkkinä Suomen puolustamisen ketjussa, myös tulokset arjessa ovat parempia, Tavaila sanoi ja muistutti jälleen Uudenmaan prikaatin hyvistä koulutustuloksista. -Ryhmä joka toimii yhdessä ja tukee toisiaan pärjää ehdottomasti paremmin kriisiaikana, mutta yhteistyöllä myös rauhan ajan arki on helpompaa ja mukavampaa, Tavaila puhui. -Jätän prikaatin sekalaisin tuntein. Samankaltaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta en saa varmaankaan enää kokea uudelleen, ja sitä tulen kaipaamaan eniten, hän päätti joukko-osastolle ja uudelle komentajalle onnea ja menestystä toivottaen. Vaihdosta juhlistettiin varuskunnassa perinteikkäästi paraatilla viime perjantaina.
Inkoo arvostelee ratahankevaihtoehtoja (Inkoo) Inkoon kunta huomauttaa lausunnossaan Helsingin ja Turun välille kaavaillusta uudesta ratayhteydestä, että arvioitavaksi valittujen vaihtoehtojen lisäksi olisi tullut selvittää myös rantaradan osittaiseen kaksiraiteisuuteen perustuva vaihtoehto ja kaupunkiradan jatkaminen Lohjalle sekä kaukojunaliikenteen säilyttäminen rantaradalla. Inkoo huomauttaa, että puutteet arvioiduissa vaihtoehdoissa ja niiden taustalla olevissa selvityksissä ovat vaikutuksiltaan niin merkittäviä, ettei ympäristövaikutusten arviointia voida pitää riittävänä, vaan vaikutusarviointia on täydennettävä näiltä osin. ”Rantaradan osittainen kaksiraiteinen toteutus parantaisi nykyisen radan kapasiteettia, vähentäisi matkustusaikaa Turun ja Helsingin välillä ja parantaisi lähiliikenteen kehittämismahdollisuuksia mm. Inkoon aseman uudelleen avaamiseksi”, kunnanhallitus lausuu. Kunta huomioi lausunnosaan, että vaihtoehtotarkas-
telussa käytetty vertailuvaihtoehto rantaradan ylläpitävistä toimista ei mahdollista nopeita junayhteyksiä rantaradalla. Valittu vaihtoehto perustuu Väyläviraston hankearviointiin uudesta nopeasta juna- ja ratayhteydestä Helsinki-Turku -välillä. Vuonna 2018 inkoolaisista työssä käyvistä kunnan ulkopuolelle matkusti 65 prosenttia. Matkoista 72 prosenttia suuntautui Kirkkonummelle ja edelleen pääkaupunkiseudulle ja 14 prosenttia Raaseporiin ja Hankoon. Uusimpien laskelmien mukaan tieliikenne muodostaa Inkoon kunnan kasvihuonekaasupäästöistä neljäsosan. Junaliikenne päättyi Inkoossa vuonna 2016. Nykyisin joukkoliikenne muodostuu markkinaehtoisista linja-autovuoroista sekä kunnan ja ely-keskuksen yhdessä kilpailuttamista ja valtion tukea saavista lisävuoroista. Junaliikenteen mahdollinen aloittaminen uudelleen on tuotu esiin Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksessa.
”Raaseporin organisaatio uusiksi” (Raasepori) Tuoreessa valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunginhallitus asettaa riippumattoman työryhmän valmistelemaan Raaseporiin uutta organisaatiomallia. Perusteena mainitaan, että Raasepori ei ole kyennyt sopeuttamaan toimintaansa varojensa mukaiseksi. Siinä todetaan, että useita yrityksiä on tehty, mutta tulokset ovat laihoja. Kaupungin organi-
saatiota luonnehditaan raskaaksi. ”Työryhmän pitäisi koostua henkilöistä, joilla ei ole kytköksiä Raaseporiin. Mikäli tällaista ryhmää ei saada koottua paikallisista kyvyistä, apuna tulee käyttää konsulttia”, aloitteessa esitetään. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on valtuutettu Björn Siggberg (r) ja allekirjoittajia on yhteensä 23.
120.000 euron lisärahat, vesilaitoksesta vääntö
Raaseporin talousarvio valmistui kahdeksassa tunnissa (Raasepori) Kaupunginhallituksen talousarvioehdotus vuodelle 2021 heikkeni kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 120.000 eurolla. Muutoksista kaupunginhallituksen ehdotukseen äänestettiin 11 kertaa kokouksessa, joka kesti kahdeksan tuntia ruokailutauon ja useiden neuvottelutaukojen kera. Puolilta öin päättynyt talousarviokäsittely pudotti ylijäämän noin 290.000 euroon. Raaseporin musiikkiopistolle myönnettiin 50.000 euron lisäraha ja koululaisten aamuja iltapäivätoimintaan 25.000 euroa. Lisäksi kirjastojen henkilöstömäärärahaa kasvatettiin 45.000 eurolla. Investointeihin lisättiin
yksimielisesti Tenholan uuden paloasemahanke, johon budjetoidaan ensi vuodelle 200.000 euroa ja seuraavalle vuodelle 1,4 miljoonaa euroa. Pohjan ja Fiskarin alueen palveluverkkorakennetta koskeva kohta päätettiin muuttaa kaupunginvaltuuston kesäkuisen päätöksen mukaiseksi. Valtuusto päätti tuolloin, että kaupunki selvittää suomenkielisen koulukeskuksen perustamista Fiskariin yhdessä Tako ry:n kanssa ja kehittää Pohjan kirkonkylässä ruotsinkielistä koulua ja lähipalveluja. Tätä selvitystä verrataan uutta monitoimitaloa koskevaan selvitykseen. Hankkeeseen ei ole varattu määrärahoja ensi vuodelle. Eniten päättäjiä puhutti
Raaseporin vesi-liikelaitoksen tuottovaatimukset. Kahden tunnin keskustelun ja juridisten pohdintojen jälkeen päätettiin, että tulostavoite pidetään ennallaan 377.000 eurossa ja liikelaitoksen johtokunnan ehdotuksen mukaisena, mutta peruspääoman korvausta kaupungille kasvatetaan 350.000 eurolla noin 950.000 euroon. Kaupunginjohtaja ehdotti kaupunginhallitukselle aiemmin, että vesilaitoksen tulosta ensi vuodelle nostetaan 500.000 eurolla. Hallitus päätti ehdottaa 150.000 euroa pienempää tuottovaatimusta, mikä oli vielä 350.000 euroa enemmän kuin liikelaitoksen johtokunnan ehdotus. Raasepori budjetoi verotu-
loja ensi vuodelle 117,4 miljoonaa euroa (kuluvan vuoden ennuste 115,9). Kunnallisverojen osuus on 101 miljoonaa euroa, mikä on runsaan miljoonan kuluvan vuoden ennustetta suurempi. Toimintamenot ovat ensi vuonna 237,6 miljoonaa, kun kuluvan vuoden ennuste on 233 miljoonaa. Valtionosuuksia odotetaan kertyvän 64,3 miljoonaa, kuluvana vuonna niitä on tulossa 64,4 miljoonaa euroa. Talouden kertynyt alijäämä tulee olemaan tällä talousarviolla ensi vuoden lopussa noin 10,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa myös sitä, että uhkana on kriisikunnaksi ja valtion arviointimenettelyyn joutuminen.
Kokousillan viimeinen tauko kello 23.20. Palaverissa Camilla Grundström, Linnéa Henriksson ja Anders Walls. Kuva KEXTV:n lähetyksestä.