YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
usimaa Vain Etelä-U en .000 taloute 2 2 li y y y t s ilme nkoon Inkoosta Ha viikossa! kaksi kertaa
040 136 3329 Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys
50 %
Tvätt och målning av plåt - och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus
NAPIT, VETOKETJUT, Raseborg/Raasepori SAUMURILANGAT, TRIKOOT JA RESORIT MEILTÄ! KNAPPAR, DRAGKEDJOR, OVERLOCKTRÅDAR, TRIKÅER OCH RESÅRER FRÅN OSS!
www.karjaanvarastomyynti.fi Keskuskatu 142, KARJAA • Centralgatan 142, KARIS Avoinna/Öppet: Puh./tel. (019) 233 955 ma/må-pe/fre 9-17, la/lö 10-14
Nro 81 Sunnuntaina lokakuun 20. pnä 2019
.
”Rasse-ryhmältä” väliraportti jatkotyön pohjaksi
Päivystyksessä kolme vaihtoehtoa, sairaalan osastohoito kuntouttavaan suuntaan Raaseporin sairaalan tulevaisuutta pohtiva viranhaltijatyöryhmä on saanut valmiiksi väliraporttinsa, joka esiteltiin poliittiselle ohjausryhmälle kuluneella viikolla. ”Rasse-ryhmän” 24-sivuisessa ruotsinkielisessä väliraportissa luodaan pohjaa jatkoselvityksille. Työryhmä tulee ehdottamaan toimintamalleja ja vaihtoehtoja tulevien päätösten pohjaksi lopullisessa raportissaan. Väliraporttiin on koottu tietoa mm. alueen väestörakenteesta ja taloudesta. Siinä kuvataan Raaseporin sairaalan toimintaympäristöä, tuodaan esiin erityisiä haasteita sekä viime vuosien tilastoja. Raaseporin sairaalan erityisenä haasteena mainitaan lääkärien rekrytointivaikeudet, jotka ovat jatkuneet pitkään, ja pahentuneet entisestään. Ammattilaisten rekrytoinnin todetaan hankaloituneen myös koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Asiaa valmistelevan työryhmän tehtävä on määritellä, mitkä Raaseporissa tuotettavat lähipalvelut toisivat selvää lisäarvoa läntisen Uudenmaan asukkaille. Lisäksi selvitetään, miten sairaala voi parhaiten tukea alueen perusterveydenhoitoa.
Kustannukset alemmas Työryhmän tehtävä on laatia myös ehdotus keinoista, joilla läntisen Uudenmaan sairaanhoitokustannukset saadaan laskettua HUS:n keskimääräiselle tasolle. Erikoissairaanhoito muodostaa suuren osan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien menoista ja alueen kustannukset ovat myös selvästi keskimääräistä korkeammat, väliraportissa mainitaan. Sairaanhoitoalueen jäsenkuntien maksuosuus oli viime vuonna Raaseporissa 30 prosenttia, Hangossa 23 ja Inkoossa neljä prosenttia suurempi kuin HUS:n jäsenkuntien keskiarvo ilman suurimpia kaupunkeja (Helsinki, Espoo, Vantaa). Hoidettujen potilaiden osuus asukasluvusta oli Raaseporissa viime vuonna runsaat 40 prosenttia, Hangossa hieman alle 39 ja Inkoossa noin 36 prosenttia. HUS-jäsenkuntien keskiarvo oli noin 31 prosenttia. Väliraportissa mainitaan, että jatkotyössä on huomioitava paikallinen valmius esimerkiksi laajojen epidemioiden, suuronnettomuuksien ja poikkeustilanteiden varalle.
Viranhaltijatyöryhmä on saanut valmiiksi väliraporttinsa, joka linjaa pohjaa tuleville päätöksille. Raaseporin kaupunginvaltuutettuja puhutti sairaalan epävarma tulevaisuus. Raaseporin sairaalan väestöpohja on runsaat 41.000 asukasta ja väliraportin mukaan se on samalla maan suurin ruotsinkielinen sairaala. Työryhmän mukaan kielikysymys korostuu erityisesti nuorimman ja vanhimman väestönosan kohdalla, jotka tarvitsevat palvelun välttämättä äidinkielellään joko
suoraan tai tulkin avulla.
Päivystys määrittelee Viranhaltijatyöryhmän mukaan sairaalan tulevan päivystystoiminnan järjestämiseen on kolme eritasoista vaihtoehtoa. Ne ovat ympärivuorokautinen yhteispäivystys, perusterveydenhoidon tai akuuttien tapausten ympäri-
vuorokautinen päivystysyksikkö tai kiireellinen yleis- tai erikoislääkäritason vastaanotto. Loppuraportissa tullaan keskittymään näihin vaihtoehtoihin, niiden taloudellisiin vaikutuksiin ja muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat sairaalan toimintoihin suoraan tai välillisesti.
Tuleva leikkaustoiminnan laajuus riippuu työryhmän mukaan olennaisesti siitä, miten päivystys järjestetään. Kysymys on siitä, millaisia leikkauspotilaita sairaalassa voidaan pitää yön yli. Väliraportissa mainitaan myös, että mikäli osastohoito suunnitellaan ja/tai tuotetaan yhdessä alueen kuntien kans-
sa, se antaa mahdollisuudet toiminnallisesti vahvempaan yksikköön, jossa kustannusten hallinta olisi helpompaa. ”Se helpottaisi todennäköisesti myös paikallisten kysymysten ratkaisemista parhaalla tavalla kielelliset realiteetit huomioiden”, viranhaltijatyöryhmän väliraportissa todetaan. Sen mukaan osastohoitoa olisi myös mahdollista laajentaa enemmän kuntouttavaan suuntaan yhdessä HUS:n kanssa. Vaativampi neurologinen ja ortopedinen kuntoutus voitaisiin järjestää paikallisesti. Se palvelisi myös alueen iäkästä väestöä ja näin vältettäisiin pitkät matkat muihin sairaaloihin. Erikoisalojen tarpeellisista toiminnoista Raaseporin sairaalassa mainitaan sisätaudit, kardiologia, gastroenterologia ja -kirurgia, hematologia, reumatologia, ortopedia, lastentaudit, urologia ja gynekologia sekä silmä-, korva-, nenä- ja kurkkutautien osaaminen. Lisäksi tulee punnita, millaista päiväkirurgian erikoisosaamista sairaalassa voitaisiin jatkossa tarjota. Esimerkkeinä mainitaan käsi- ja plastiikkakirurgia.
Poliittista ohjausta ja yhtenäistä linjaa kaivataan
Raaseporin sairaalan tulevaisuus puhutti valtuustossa (Raasepori) Raaseporin sairaalan tulevaisuus puhututti Raaseporin kaupunginvaltuutettuja sairaalan tukemisesta tehdyn aloitteen pohjalta. Sosiaali- ja terveyslautakunta totesi vastauksessaan kaupungin edustajien osallistuvan Raaseporin sairaalan selvitykseen ja uuden toimintamallin laatimiseen ohjaus- ja työryhmissä. -Aloitteen kesällä tehdessäni olin todella huolissani, kun Raaseporissa keskusteltiin sairaanhoitokustannusten alentamisen tarpeesta ja keskustelu meni aivan väärälle tielle. Meidän on yritettävä tukea sairaalaa kaikin keinoin, aloitteentekijä Roger Hafström (kok) sanoi. Hän ilmoitti myös, että ns. Uudenkaupungin malli, johon Raasepori on käynyt tutustumassa, toimii vain lyhyillä etäisyyksillä. Aloitteessa vaadittiin kaupungilta täyttä tukea sairaalalle, jotta sen ympärivuorokautinen päivystys voi toimia myös tulevaisuudessa. Hafström muistutti terveyskeskuksenkin toi-
minnassa olevan puutteita ja odotusaikojen venyvän jopa kuukauteen. Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist totesi, että matka Uudestakaupungista päivystykseen Turkuun on 70 kilometriä, ja tieyhteys ei ole siellä sen turvallisempi kuin täkäläinen valtatie 25, jonka vaarallisuudesta Hafström mainitsi. Ann-Katrin Bender (r) yhtyi Hafströmin huoleen ja totesi, että valtuustolle annettu vastaus kelpaa. -Sairaala on meille tärkeä ja voi tuntua turhauttavalta, kun asiat kestävät. Meidän tulee keskittyä tässä niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa, hän sanoi.
”Suutari pysyköön lestissään” Kaupunginvaltuutettu Petri Kajander (sd) totesi, että tässä ollaan ”suuren keskellä” ja moitti, että asiassa on puuttunut poliittinen ohjaus viimeisen puolen vuoden aikana, eikä yhtenäistä linjaa ole ollut.
-HUS:n hallituksessa on tästä puhuttu eikä sielläkään sellaista ole. Sama pätee HUS:n virkamiesjohtoon, eikä Raaseporin sairaalalla ole vieläkään uutta profiilia. Suuri kysymys onkin siis, mitä tehdään, ja tässä on huoli myös työpaikoista. Raaseporin virkamiesjohto on hämmentänyt pakkaa mm. Uusikaupunki-retkellään, enkä tätä ihan ymmärrä. Suutari pysyköön lestissään, Kajander neuvoi. Hän totesi myös, että erikoissairaanhoito maksaa muuallakin, eikä kukaan ole kyennyt sanomaan, että Raaseporin kaupungille tulisi säästöjä, vaikka sairaala pantaisiin kiinni. Kajander arveli, että sairaalan tulevaisuus alkaa valjeta marraskuussa. Björn Siggberg (r) totesi asian olevan monisyinen ja siihen liittyy myös lääkäripula. Hän totesi, että Raasepori, Hanko ja Inkoo ovat kärkitiloilla asukaskohtaisissa erikoissairaanhoitomenoissa, mutta vertailuissa pitäisi huomioida myös kunnan väestörakenne.
-Raaseporin pitäisi saada alennettua sairaanhoitomenojaan 100 eurolla asukasta kohti, mikä tarkoittaa 2,8 miljoonaa euroa. On epärehellistä sanoa, että meidän pitää säästää, mutta ehdotuksille sanotaan silti ei. Nyt on vain tartuttava härkää sarvista, hän sanoi.
”Sairaalaa pitää kehittää” Valtuutettu Thomas Blomqvist (r) sanoi Raaseporin linjanneen jo aiemmin, että sairaala halutaan säilyttää, ja tämä ei ole hänen tietojensa mukaan muuttunut. -Meidän on tärkeää antaa selkeä viesti. Haluamme, että HUS kehittää Raaseporin sairaalaa ja siellä on päivystys. Ihmisillä on oikeus sairaalaan ja se on täällä myös voimavara. Välimatkat ovat pitkiä, joten sairaalan sulkeminen ei ole vaihtoehto. Kustannukset eivät häviäisi mihinkään, mutta työpaikat kylläkin, hän sanoi. Petri Palin (sit) arveli ongelmien perussyyn olevan
lääkäripula. Hän mietti, mikä asiassa mättää, ja löytyykö selitys alueen imagosta. Perussuomalaisten listalta valtuustoon alkujaan valittu Palin ilmoitti myös kokouksen aluksi eronneensa Sininen tulevaisuus-puolueesta ja toimivansa nyt sitoutumattomana. Karl von Smitten (r) sanoi ongelman olevan yhteinen koko maassa: erikoissairaanhoito maksaa ja menot nousevat edelleen, koska ihmisiä osataan pelastaa, ja pienten kuntien talous ei sitä kestä. -Sote oli yritys tilanteen korjaamiseksi, mutta se meni taas kumoon, hän sanoi. Von Smittenin mukaan Raaseporin sairaanhoitomenot ovat sentään laskeneet vuosista 1987-88 ja menot ovat olleet pienessä laskussa myös vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla. -Mutta sairaanhoitomenot heittelevät aina vuodesta toiseen pienissä kunnissa, hän sanoi ja totesi myös, että terveyskeskukselle pitäisi saada ohjattua nykyistä enemmän tiettyjä tehtäviä, hän linjasi.