TEEMAPÄIVÄ 21.1.
YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
Urheilurintaliivit
usimaa Vain Etelä-U talouteen 0 0 .0 2 2 li y ilmestyy nkoon Inkoosta Ha viikossa! kaksi kertaa
Tarjous voimassa vain tiistaina 21.1.
-15 %
Proteesi- ja urheilurintaliivien asiantuntija paikalla
ti 21.1. klo
10-18.
Kauppiaankatu 12, Karjaa. P. (019) 231 588. Avoinna: ark. 9-17, la 9-13 Nro 5 Sunnuntaina tammikuun 19. pnä 2020
.
Inkoonrannan hankkeen lykkääntymisen seuraus
Kolmikantayhteistyö päättyy, Inkooseen ei tehdä asuntomessutapahtumaa (Inkoo) Inkoon kunnan, Inkoon Keskustakehitys Oy:n ja Suomen asuntomessujen kolmikantasopimus yhteistyöstä uudessa Inkoonranta-hankkeessa päättyy jo ennen kuin rakennushanke ehti alkaa. Suomen asuntomessut haluaa vetäytyä sopimuksesta, johon kuului pienimuotoisen ja uudenlaisen asuntomessutapahtuman järjestäminen Inkoonrannassa. Vetäytymisen syy on uuden asuinalueen rakennushankkeen viivästyminen. -Asuntomessut haluaa päättää kolmikantasopimuksen. Tämä johtuu pääosin siitä, että Inkoonrannan hanke ei pysy aikataulussaan, eikä aikataulun siirtäminen ole mahdollista. Kunta on hoitanut tässä kuitenkin velvoitteensa sopimuksen mukaisesti, kunnanjohtaja Robert Nyman sanoo. Kauppakeskusyrittäjä Marcus Grönholmin omistama Inkoon Keskustakehitysyhtiö olisi halunnut siirtää Inkooseen suunniteltua messutapahtumaa vuodella vuoteen 2023, mutta tämä ei onnistunut kyseisenä kesänä Loviisassa järjestettävien varsinaisten asuntomessujen vuoksi.
”Toteutuminen varmistettava” Kunnan ja kehitysyhtiön maksuosuudeksi ja korvaukseksi asuntomessuille sovittiin molemmille 200.000 euroa. Runsaan 3.600 euron kuukausittaiset ”messumaksut” alkoivat vuoden 2018 keväällä.
Inkoon kunnan, Inkoon Keskustakehitys Oy:n ja Suomen asuntomessujen kolmikantasopimus yhteistyöstä uudessa Inkoonranta-hankkeessa päättyy jo ennen kuin rakennushanke ehti alkaa. (Kuva: Inkoon kunta) Osapuolet tapasivat Inkoossa kuluneella viikolla ja seuraava vaihe on kolmikantasopimuksen päättäminen yhteisymmärryksessä. Tämä tapahtuu tammikuun lopulla kunnanhallituksessa, jossa ryhdytään myös miettimään vähitellen seuraavia askeleita yhteistyölle uudessa muodossa ja kokonaisuudessa. -Tästä syntyi toki ikävä tilanne, mutta nyt on katsottava eteenpäin. Sitä ennen saatetaan päätökseen kolmikantasopimus ja sen jälkeen meidän on pyrittävä löytämään uusi toimiva konsepti ja kokonaisuus, kunnanhalli-
tuksen puheenjohtaja Henrik Wickström (r) sanoo. Hän mainitsee samalla kunnan hoitaneen omat sopimusvelvoitteensa ja osoittaneen samalla yhteistyökykynsä. -Inkoon keskustakehitys haluaa jatkaa yhteistyötä kunnan kanssa ja meidän on otettava siihen kantaa. Edessä on uudet sopimusneuvottelut ja uudenlainen kokonaisuus, jossa on varmistuttava siitä, että mittava hanke myös toteutuu. Samalla on huolehdittava siitä, että alueelle tulee myös uusia asuntoja, Wickström linjaa. Hän sanoo kunnan valmis-
tautuneen omassa suunnittelussaan jo pidemmän aikaa vuoteen 2022, joten hankkeen lykkääntymisellä on vaikutusta kuntaan. -Maltti on nyt valttia. Uskon että ratkaisu löytyy ja hanke toteutuu. Keskusteluja on käyty keskustakehitysyhtiön kanssa jatkuvasti, Wickström sanoo. Hän ei ota vielä tässä vaiheessa kantaa mahdollisiin vakuuksien tai rakentamisvelvoitteen helpottamisiin, sillä kokonaisuus tulee ratkaisemaan hankkeen tulevaisuuden. Kunnanjohtaja Nyman pitää tilannetta valitetta-
”Väestön ikääntyminen ei kaada kuntataloutta”
vana, mutta painottaa, että kolmikantasopimuksen purkaminen ei tarkoita sitä, että Inkoonrannan hanke ei voisi toteutua, vaikka siitä tuleekin toisenlainen kuin alun perin suunniteltiin. Nyt kokonaisuus on arvioitava uudelleen. Nyman kirjoitti tiedoksiannossaan keskiviikkona kunnan päättäjille ja johtoryhmälle, että Suomen asuntomessut suhtautuu kuitenkin myönteisesti hankkeeseen ja toivoo, että kunta ja keskustakehitysyhtiö jatkavat sitä. -On tehtävä uusi sopimus hankkeen jatkamisesta. Inkoon Keskustakehitys on ollut kumppani jo pitkään ja se on edelleen varteenotettava vaihtoehto. Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja on jo mietitty, mutta en spekuloi niillä koska päätöksiä ei ole tehty, Nyman sanoo.
Vakuusvaatimukseen helpotusta Keskustakehitysyhtiö pyysi loppuvuodesta muutoksia kunnan kanssa tekemäänsä kauppakirjaan Inkoonrannasta. Yhtiö rahoittaa hanketta ensimmäisessä vaiheessa 4-5 miljoonalla eurolla, minkä vuoksi se pyysi, että kunta luopuisi erillisestä vakuusvaateestaan. ”Ymmärrämme kunnan tavoitteen vakuuksista infrakustannuksista johtuen, mutta pidämme niitä kohtuuttomina, ja juuri nyt vakuudet estävät hankkeen asuntorakentamiseen tähtäävien rahoitussopi-
musten laadinnan”, yhtiö ilmoitti. Kunta päätti pyytää yhtiöltä selvityksen ja suunnitelman hankkeen jatkamisesta tammikuun loppuun mennessä ja arvioi asiaa sen jälkeen. Kunta ei voi aloittaa kunnallistekniikan rakentamista alueelle ennen kuin se on saanut luotettavan suunnitelman hankkeen toteutumisesta ja ennen kuin tarvittavat kiinteistökaupat keskustakehitysyhtiön kanssa on tehty. Sopimuksen mukaan MG Properties Oy vastaa käytännössä koko hankkeen toteuttamisesta keskustakehitysyhtiön kautta. Kunnanvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavan kesäkuussa. Hanke- ja sopimusneuvottelut kestivät yli vuoden. Ensimmäinen kiinteistökauppa oli määrä tehdä marraskuun alussa. Reilu viikko ennen kyseistä päivämäärää käynnistettiin kuitenkin uusi neuvottelukierros, koska ostaja ilmoitti toivovansa muutoksia kauppakirjan tiettyihin osiin. Tätä perustellaan sillä, että yhtiö maksaa koko maa-alueesta jo ensimmäisessä vaiheessa noin 1,6 miljoonaa euroa ja 80 prosenttia kauppahinnasta ja toisessa vaiheessa puoli miljoonaa euroa, jotta kunta saa rahaa alueen infran toteutukseen. Lisäksi sen on annettava pankille lainavakuuksia 1-2 miljoonaa euroa omarahoitusosuuden ja maa-alueen kaupan lisäksi.
Uudenmaan liitto:
Sopeuttamalla kaikilla kunnilla on positiivinen tulevaisuus Väkimäärä kasvaa, Väestön ikääntyminen ei kaada kuntataloutta, mikäli muutokseen reagoidaan ajoissa. Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta tehtyjen uusien laskelmien mukaan kuntien on mahdollista selvitä, jos palvelurakenteet organisoidaan uudelleen seuraavan 10 vuoden aikana. Tämä ilmenee Perlaconin tuoreesta selvityksestä, jonka ovat tilanneet Kuntaliitto ja maakuntien liitot. Selvitys kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat ja maakunnat. Muutokset eri ikäisten ryhmissä ovat nyt suurempia, kalliimpia ja hankalampia organisoida kuin koskaan aiemmin, minkä vuoksi tilanteeseen on reagoitava selvityksen mukaan nopeasti. Mikäli kunnat sopeuttaisivat samaan tahtiin kuin palveluntarve kasvaa, kuntien
yhteenlaskettu vuosittainen lisärahoituksen tarve on laskelmien mukaan noin miljardi euroa. Mikäli kunnat eivät sopeuta toimintaansa, kuntapalveluiden rahoittamiseen tarvitaan selvityksen mukaan yli 3,2 miljardin euron lisäys.
Nettomaksajaksi 25-vuotiaana Väestömuutoksen vaikutukset ulottuvat käyttötalouden lisäksi investointeihin ja käyttöomaisuuteen. Väestötappioalueilla on paljon rakennuksia, jotka uhkaavat jäädä tarpeettomiksi. Laskelmien mukaan vajaakäytölle jäävän omaisuuden määrä voi kasvaa jopa 1,5 miljardiin euroon. Muuttovoittoalueiden rakennustarve kasvaa samaan aikaan jopa kolmeen miljardiin. Tästä Uudenmaan osuus on peräti kaksi miljardia euroa.
Muuttoliike ei ole kuitenkaan tasaista kaikissa ikäryhmissä. Tilastoja tarkasteltaessa havaitaan, että muuttoliike tarkoittaa käytännössä 18-35-vuotiaiden liikkumista. Yli 35-vuotiaiden ikäryhmissä muuttoliike on vähäisempää. Kuntapalveluja käytetään eniten alle 18-vuotiaana ja yli 65-vuotiaana, jolloin ikäryhmien käyttämien kuntapalveluiden kulut ylittävät ikäryhmistä saatavat tulot (mm. verotulot ja valtionosuudet). Kuntalaisesta tuleekin nettomaksaja keskimäärin vasta 25-vuotiaana. Työikäiset ovat nettomaksajia eläkeikään asti.
”Ikkuna auki lyhyen aikaa” Kuntaliiton mukaan kaikki Suomen kunnat joutuvat reagoimaan väestömuutoksen
aiheuttamiin vaikutuksiin kiireellä. Toisaalla väestö tulee vähenemään, toisaalla kasvamaan. Väestö tulee kuitenkin ikääntymään jokaisessa kunnassa. Väestöennusteen todelliset vaikutukset tuleekin huomioida kuntien strategioissa ja kansallisessa päätöksenteossa. Ajoissa reagoiminen mahdollistaa selvityksen mukaan kunnan selviämisen. -Nyt julkistetut laskelmat antavat suunnittelun apuvälineitä kunnille, kun väestömuutosten aiheuttamiin haasteisiin varaudutaan. Ne ovat painelaskelmia, jotka osoittavat kehitystä, jos muutoksia ei tehdä päätösperusteisesti. Sopeuttaminen on mahdollisuus, mutta ikkuna on auki vain lyhyen aikaa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi selvitystä.
samoin palvelujen tarve
Uusimaa on yksi harvoista maakunnista, joissa sekä väkiluku että palveluiden tarve kasvavat. Kehitys on kuitenkin hyvin erilaista Uudenmaan eri kunnissa ja alueilla. ”Mikäli muuttotappiokunnissa osataan sopeuttaa toimintoja väestön vähentyessä, kuntatalouteen voidaan saada liikkumavaraa ja kuntien elinvoima voidaan vähintäänkin turvata”, Uudenmaan liitto linjaa. Uudellamaalla sopeuttamisen mahdollisuus on maakuntaliiton mukaan kuitenkin huomattavasti pienempi kuin muissa Suomen maakunnissa, koska suurimmassa osassa alueen kuntia palveluiden tarve kasvaa. Vastaava tilanne on Uudenmaan lisäksi Pirkanmaalla ja Varsinais-Suo-
messa. Tarvetta palveluille kasvattavat sekä muuttovoitto että väestön ikääntyminen. Vaikka työikäisten määrä Uudellamaalla kasvaa vuoteen 2030 mennessä yli 67.000 hengellä, eläkeikäisten määrä kasvaa vielä enemmän. Samaan aikaan syntyneiden lasten määrä vähenee 3,9 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Selvitys kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat ja maakunnat tarjoten kuntapäättäjille mahdollisuuden arvioida muuttoliikkeen vaikutusta oman kunnan talouteen. Analyysin avulla kunnat voivat optimoida tulevaisuuden palvelurakennettaan ja pyrkiä vaikuttamaan myös muuttoliikkeen rakenteeseen.