YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
usimaa Vain Etelä-U en .000 taloute 2 2 li y y y t s ilme nkoon Inkoosta Ha viikossa! kaksi kertaa
Boka jullunch Varaa joululounas 4.12., 13.12., 18.12.2019
HYR BADTUNNA VUOKRAA PALJU på trailer, fr. för 8-10 personer alk. trailerilla, 8-10 henkilölle
www.
.fi
50
€
044 3252 511
Lunch - Catering - Tastingmenu Bryggerigatan 13, www.5knivar.fi, (019) 230 500
Nro 89 Sunnuntaina marraskuun 17. pnä 2019
.
Väylä selvitti lyhyiden lauttavälien korvaamista
Skåldön silta maksaisi itsensä takaisin 10 vuodessa (Raasepori) Väyläviraston tuoreen selvityksen mukaan Skåldön lossin korvaava silta maksaisi itsensä takaisin vain 10 vuodessa. Lyhyitä lauttavälejä korvaavien siltojen arvioinnin mukaan hankkeen kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa. Skåldössä, jossa reitin pituus on 460 metriä, lossin palvelusopimuksen vuosihinta on noin 730.000 euroa. Uusi sopimus on tehty vuosille 2020-2031. Yhteysvälillä on 90 tonnin lautta, joka korvataan vuoden 2022 alussa 150 tonnin lautalla. Skåldö on selvitetyistä kohteista ainoa, jossa lautta liikennöi aikataulun mukaan. Selvityksessä todetaan, että Skåldön lautan liikennemäärä on tarkastelluista lauttayhteyksistä suurin ja sillan toteuttamisen arvioidaan kasvattavan liikennemäärää, kun nopeampi liikkuminen saariston ja mantereen välillä mahdollistuu. Liikennemäärä on ollut keskimäärin noin 650 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siltahankkeen hyöty-kustannussuhde on paras Skåldössä, 2,33. Myös takaisinmaksuaika olisi lyhin, 10 vuotta. Silta rakennettaisiin nykyisen lauttaväylän kohdalle siten, että mantereen puolella tie linjataan nykyisestä hieman länteen. Skåldön puolella uusi tie linjattaisiin ny-
Väyläviraston selvityksen mukaan Skåldön lossin korvaaminen sillalla olisi kannattavaa. Hankkeen kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa. kyisen tien itäpuolelle. Suunnitellun sillan toteuttaminen edellyttää maantien uutta linjaamista noin 1,4 kilometrin matkalta. ”Ainoastaan Skåldössä ja Hanhivirralla (Etelä-Savo) liikennemäärä on niin suuri, että tienkäyttäjien matkakustannuksilla on merkitystä. Skåldössä lautan odotus- ja matka-aikakustannukset ovat muihin kohteisiin verrattu-
na suuret liikennemääristä ja lautan aikataulurakenteesta johtuen. Yleissuunnitelman puuttuminen estää hankkeen nopean toteuttamisen”, selvityksessä todetaan.
Liikenne lisääntyisi Hankkeesta valmistui ympäristövaikutusten arviointi vuonna 1999. Kiinteän yhteyden toteuttamien vaatii jatkosuunnittelupäätöksen ja
hankkeesta olisi laadittava myös tiesuunnitelma. Aikaisempien suunnitelmien mukaan uuden teräsbetonisillan kokonaispituus olisi lähes 540 metriä ja hyötyleveys 10,5 metriä, johon sisältyy 3,5 metrin kevyen liikenteen väylä. Sillan alikulkukorkeus olisi 18 metriä. Kiinteän sillan merkittävin vaikutus autoliikenteeseen olisi lautan aiheuttaman vii-
vytyksen poistuminen. Tämä on keskimäärin 11 minuuttia. Myös kesäaikaiset jonot ja pidemmät odotusajat poistuisivat. Siltayhteyden arvioidaan kasvattavan liikennemääriä noin 30 prosenttia. Samalla kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edellytykset paranisivat. Siltayhteyden myötä parantunut alueen saavutettavuus voisi lisätä myös veneilyä.
Selvityksessä todetaan, että palvelujen kannalta kehitys saattaa olla kaksitahoinen, jos kiinteä yhteys toteu-tetaan. Helpommat kulkuyhteydet voivat johtaa siihen, että palvelut haetaan mantereelta, mutta toisaalta kesäasukkaiden lisääntyminen ja lapsiperheiden muuttaminen saarelle voivat lisätä saaren palvelutarvetta ja -tarjontaa. Kiinteän yhteyden rakentaminen myös nostaisi kiinteistöjen arvoa saarella, selvityksessä mainitaan. Tiehallinto eli nykyinen Väylävirasto selvitti lauttavälien korvaamista silloilla viimeksi vuonna 2006. Uudessa selvityksessä on tarkasteltu yhdeksän lyhyen lauttavälin korvaamista sillalla. Tavoitteena oli selvittää hankkeiden yhteiskuntataloudellinen kannattavuus ja muodostaa lähtökohdat kehittämiskohteiden suunnittelulle. Sillat poistaisivat mm. lauttojen painorajoituksista aiheutuvat raskaan liikenteen haitat. Silloista voi aiheutua myös maisemallisia haittoja ja suurempikokoiset purjeveneet voivat joutua hakeutumaan vaihtoehtoisille reiteille. Savonlinnassa sijaitsevaa Tappuvirtaa lukuun ottamatta kaikki tarkastellut hankkeet ovat selvityksen mukaan kannattavia. Paras kannattavuus saavutettaisiin siis Skåldössä.
”Kolmannen osapuolen kiinnostus ei ollut tiedossa”
Horsbäckin maanvaihdosta oikaisuvaatimus ja selvityspyyntö
(Raasepori) Kaupunginhallituksen lokakuun loppupuolella päättämä iso maanvaihto-operaatio Horsbäckissä on poikinut oikaisuvaatimuksen ja myös kiireellisen selvityspyynnön. Päätöksen valitusaika päättyy marraskuun 21. päivänä. Tekninen johtaja Jan Gröndahl myöntää, että asian valmistelussa ja käsittelyssä tehtiin virhe. Oikaisuvaatimuksen ovat tehneet Harri Burtsov ja Hannu Rantala. Heidän mukaansa on ilmennyt, että päätös on tehty vaillinaisin tiedoin, jossa valmistelu ei ole toimittanut kaupunginhallitukselle kaikkea olennaista tietoa koskien vaihdon kohteena olevia kiinteistöjä. Tällaista tietoa on heidän mukaansa mm. kolmannen osapuolen kiinnostus vaihdon kohteena oleviin kiinteistöihin ostotarjouksen muodossa, ja kiinnostus vaikuttaa kiinteistöjen arvoon, joten sen tulee olla päätöksenteon tukena kaupunginhallituksella. Oikaisuvaatimuksessa
edellytetään, että kyseinen pykälä käsitellään uudestaan ja valmistelun on toimitettava kaupunginhallitukselle kaikki olennainen tieto, jolla voidaan katsoa olevan vaikutusta päätökselle. ”Nyt tehty päätös pohjautuu arvonmääritykseen metsätalousarvioinnilla, mutta on syytä arvioida myös todellinen markkina-arvo, varsinkin kun kaupunki on saanut vaihdon kohteena olevista alueista tai niiden osista ostotarjouksen kolmannelta osapuolelta”, oikaisuvaatimuksessa todetaan.
Tarjouksesta ei kerrottu Samansisältöisen selvityspyynnön maanantaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa tehnyt kaupunginvaltuutettu Miikka Soivio (kok) katsoo myös, että päätös tehtiin kyseisessä pykälässä vaillinaisin tiedoin, koska valmistelu ei sisältänyt kaikkia olennaisia tietoja vaihdon kohteena olevista kiinteistöistä. Soivio painottaa, että kaupungin päätöksenteon val-
misteluineen tulee tähdätä kaikilta osin taloudellisesti edullisimpaan lopputulokseen ja kaupungin etuun, ja valmistelun tulee täyttää lain velvoitteet. Tieto ostotarjouksesta summineen olisi hänen mukaansa hyvinkin saattanut vaikuttaa lopulliseen päätökseen maanvaihtoa koskien. Ostotarjouksen summista riippuen vaikutukset koskevat myös kaupungin talousarviota vuodelle 2020. Tiettävästi kyse on huomattavasta rahasummasta. Soivio ehdottaa, että asia selvitetään kaupunginhallitukselle kiireellisesti ja kirjallisena. Hän viittaa kaupunginhallituksessa marraskuun alussa käytyihin keskusteluihin. Soivion mukaan valmistelu on tehty hyvän hallintotavan ja lakien vastaisesti, ja se on hänen mielestään harhaanjohtava ja puutteellinen. Hän haluaa tietää myös, ketkä ovat olleet osallisina valmisteluun. Soivio kysyy, miksi kaupunginhallituksen kokouksessa lokakuussa maanvaihtoa koskeviin kysy-
myksiin ei vastannut valmistelija tai esittelijä, vaan tekninen johtaja. Soivio ihmettelee niin ikään, miksi hallitukselle jätettiin kertomatta vaihdettavaan kiinteistöön kohdistuvista muista intresseistä, eli ostotarjouksesta alueeseen liittyen kysymyksistä huolimatta. Soivio kysyi mm. mahdollisista kaavamuutoksista yksityiselle annettavalla alueella ja siihen kohdistuvista suunnitelmista. Soivio haluaa, että asia otetaan uuteen käsittelyyn, jotta päätös voidaan tarvittaessa korjata.
110.000 euroa välirahaa Teknisen keskuksen viranhaltijat olivat neuvotelleet maa-alueen vaihdosta kiinteistön Horsbäck 1:50 (710455-1-50) omistajan kanssa. Kaupunki saa vaihdossa noin 48 hehtaaria kiinteistöstä Horsbäckin yritysalueen vieressä ja maksaa saamastaan maa-alueesta lisäksi 110.000 euron välirahan. Hankinnalla mahdollistetaan valmistelun mukaan yritysalueen laajen-
nus vastikään hyväksytyn Horsbäck-Lepin osayleiskaavan mukaisesti. Kaupunki luovuttaa vaihdossa kiinteistöt Horsbäck, Norrby ja Björnböle, joiden pinta-ala on noin 160 hehtaaria. Kiinteistöt sijaitsevat lähellä toisiaan Norrbyn alueella Dragsvikinlahden eteläpuolella. Alue on pääasiassa metsää. Kaavoittamattoman alueen kokonaisarvoksi on arvioitu valmistelijoiden mukaan 614.000 euroa. Kaupungin omistukseen siirtyvän alueen kokonaisarvoksi on arvioitu noin 720.000 euroa. Alue on kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, sekä teollisuus- ja varastoaluetta.
Työtapaturma korjataan Tekninen johtaja Jan Gröndahl toteaa, että maanvaihtoprosessi sujui asianmukaisesti, mutta asiassa sattui työtapaturma, koska kaupunginhallitukselta jäi puuttumaan mahdollisesti olennaista tietoa.
-Sitä ei kerrottu eikä mainittu valmistelussa, mutta avoimuuden nimissä tarjous olisi pitänyt tuoda esiin. Ostotarjous koskee kuitenkin osittain samoja maa-alueita ja niissä on eri sisältö, eli nämä eivät ole verrattavissa yksi yhteen, Gröndahl sanoo. -Käsittelyssä tapahtui virhe. Kaupunginhallituksessa ei tullut esille, kun maanvaihdosta päätettiin, että alueesta on toinenkin tarjous, eikä siitä kerrottu vaikka selkeästi näin olisi pitänyt tehdä. Asia käsitellään uudelleen ja virhe korjataan, hän lupaa. Gröndahlin mukaan maanvaihto ei ole kaupungille kuitenkaan tappiollinen, vaan vaihtokauppa on Raaseporille edullisempi, koska sillä saadaan raakamaata ja mahdollistetaan uusia työpaikka-alueita. -Tavoitteena oli luopua maa-alueesta, jota kaupunki ei tarvitse, ja hankkia tilalle alueita jotka ovat kaupungille tärkeitä. Tässä oli kyse juuri siitä ja tältä osin tavoite toteutui, Gröndahl sanoo.