alk. fr.
ETELÄN UUTISET www.etela.com
KESÄHUONEKALUJA SOMMARMÖBLER Avoinna/Öppet: ma/må-pe/fre 9-17 la/lö 10-14
www.karjaanvarastomyynti.fi Keskuskatu 142, KARJAA • Centralgatan 142, KARIS • Puh./tel. (019) 233 955
THANK’S to all that used our TAKE AWAY -service during the COVID-19 lockdown.
WE´RE OPEN EVERY DAY 12-22 KAUPPIAANKATU | KÖPMANSGATAN 30 • KARJAA | KARIS
info@serendipity.fi
Nro 35b Sunnuntaina kesäkuun 14. pnä 2020
.
Maa-alue viimein hyödyllisempään käyttöön
Kaupunki haluaa tukkipinot pois Karjaan keskustasta (Raasepori) Raaseporin kaupunki haluaa, että Väylävirasto alkaa viimein selvittää Karjaan keskustassa sijaitsevan suuren puunkuormausterminaalin siirtämistä muualle. Kaupunki teki asiasta aloitteen Väylävirastolle edellisen kerran maaliskuussa ja se otetaan esille jälleen Hanko-radan sähköistyksen ratasuunnitelmasta laaditussa lausunnossa. Vaikka ratasuunnitelma ei sisälläkään viittauksia muutoksiin radanvarren puunkuormausterminaalien sijaintiin tai toimenpiteitä niihin liittyen, niin niiden katsotaan liittyvän asiaan kuitenkin välillisesti. Teknisen lautakunnan hyväksymä
lausuntoehdotus menee vielä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Puunkuormaustoiminta halutaan pois keskustan läheisyydestä ja parempien liikenneyhteyksien varteen, sillä tällä hetkellä puurekat joutuvat ajamaan katuverkolla. Puuterminaalin siirtämisellä saataisiin Karjaan keskustan läheisyyteen merkittävä kiinteistökehityskohde, ja toiminnan taajama-alueelle aiheuttamat haittavaikutukset poistuisivat. Alueen asemakaava on vanhentunut, kaava ovat vuosilta 1941 ja 1993, joten maankäytön kehittäminen olisi jo enemmän kuin paikallaan. Puunkuormausterminaa-
lin siirtämistä on selvitetty jo aiemmin useaan otteeseen, mutta tuloksetta. Asia otettiin esiin myös Karjaan ratapihan ylikulkusillan rakennushankkeen valmistelun yhteydessä vuosina 2015-2018. Vaihtoehtoina keskusteltiin kaupungin mukaan tuolloin Mustion vanhasta ratapihasta ja Horsbäckissä sijaitsevasta alueesta voimajohtolinjan ja valtatien 25 välissä.
Raaseporin kaupunki haluaisi lopullisesti eroon aivan Karjaan keskustan vieressä sijaitsevasta puuterminaalista ja alueen järkevämpään käyttöön.
Suomenkielinen opetuspäällikkö erosi virastaan
”Kielienemmistön tehtävä on huolehtia myös vähemmistöstä” (Raasepori) Vasta helmikuussa Raaseporin suomenkielisen perusopetuksen päällikkönä aloittanut Minna Lumme on irtisanoutunut virastaan. Hän jätti irtisanoutumisilmoituksensa tiistaina. Lumme sanoo, että hänen eroamisensa Raaseporin kaupungin palveluksesta ei varsinaisesti johtunut Klinkbackan lakkauttamisesta, vaikka hänellä itsellään ei ollut siinä enää juurikaan puolustettavaa tai taisteltavaa. Kevät kuluikin lähinnä koronan kanssa taisteltaessa. -Klinkbackan osalta ei ollut enää mahdollisuutta vaikuttaa, koska asiat oli valmisteltu niin pitkälle jo keväällä, Lumme sanoo. ”Olemme monet seuranneet ja joutuneet toimimaan kuluneiden kuukausien aikana palveluverkon käsittelyprosessissa. Olemme monet uskoneet ja toivoneet lapsiystävällistä kuntaa”, hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa kuluneella viikolla. Lumme toivotti myös kaikille voimia lasten ja nuorten hyvän puolesta työskentelemiseen. Kirjoitus liittyi Lapsiystävällinen Hämeenlinna-webinaariin ja myös tilanteeseen Raaseporissa. Kaupunginvaltuusto päätti Klinkbackan koulun lakkauttamisesta maanantaina. Muitakin muutoksia on vielä tulossa suomenkieliseen opetukseen Pohjan alueella ja näiden toimenpiteiden suunnittelu on alkamassa. Syksyllä organisoidaan myös hieman uudelleen
Opetuspäällikkö Minna Lumme kirjoitti sosiaalisessa mediassa hakeneensa virkaa muualta päivä sen jälkeen, kun sivistyslautakunta oli käsitellyt Klinkbackan koulun lakkauttamista. opetustilojen käyttöä Kiilan suomenkielisessä koulukeskuksessa. Asia tuli ilmi kaupunginvaltuuston kokouksessa. Taustalla on opettajien toiveet työskentelypaikoista ja heidän olojensa helpottaminen työpaikkaa muuttamalla, sillä Karjaan yhteiskoulussa on ollut jo pitkään erilaista sisäilmaan liittyvää oireilua.
Enemmistöllä vastuu Hyvinkäällä asuva Lumme aloittaa elokuun alussa
Hämeenlinnan kasvatus- ja opetuspäällikkönä. Raaseporia isommassa Hämeenlinnassa (noin 67.000 asukasta) on hänen mukaansa pitkä kehittämisen perinne ja opetustoimen kehittäminen on siellä hyvässä vauhdissa. -Työn aikana Raaseporissa minulle selvisi erityisesti taloudelliseen tilanteeseen liittyvien haasteiden valtava mittakaava ja edellytykset opetuksen kehittämiselle. Nämä eivät ole kiinni yhdestä ihmisestä, Lumme toteaa. Hän sanoo pitävänsä Raa-
seporissa monista asioista, mainitsee erityisesti vahvan kulttuuriosaamisen, ja kiittää täällä saamastaan lämpimästä vastaanotosta. Lumme kertoo, että suomenkielisten koulujen rehtoreiden kanssa oli otettu lähestymistavaksi jokaisen koulun kehittäminen ja samalla opetuksen laadusta huolehtiminen. -En ollut suunnitellut, että virkaurani jää täällä näin lyhyeksi, mutta nyt oli hyvä aika ottaa ammatillisesti seuraava askel, Lumme sanoo. Hänellä on myös tärkeä viesti
täkäläisille vallankäyttäjille ja päättäjille. -Paikallisen kielienemmistön ja virkamiesten tulisi huomioida paikallinen suomenkielinen vähemmistö. Enemmistön vastuu on pitää huolta vähemmistöstä. Raaseporin suomenkielinen vähemmistö on myös erityispiirre, kun ajatellaan Suomen kuntia yleisesti, sillä niissä tilanne on yleensä päinvastainen, Lumme sanoo. Hän kertoo työskennelleensä aiemminkin kaksikielisissä kunnissa, mutta opetuksen kehittäminen on organisoitu niissä eri tavalla. Lumme sanoo myös paikallisten vanhempien ponnistelujen koulujen ja etenkin Klinkbackan puolesta koskettaneen, ja erilaisten kannanottojen ja ehdotusten takana painaa suuri huoli arjesta. Huoli heijastuu lapsiinkin ja näin ei saisi olla. -Oppilaiden vanhemmat voisivat olla mieletön voimavara, joka kaupungin kannattaisi hyödyntää. Raaseporissa on todella hyviä vanhempia. Ihmiset tulisi ottaa myös riittävän ajoissa mukaan muutoksia valmisteltaessa, Lumme lausuu jäähyväisinään kuntalaisten parempaa osallisuutta toivoen. Lumme on Aalto yliopiston väitöskirjatutkija, kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja. Hänet valittiin opetuspäälliköksi viime vuoden lopussa. Virkaa haki tuolloin 16 henkilöä, joista puolet kutsuttiin haastatteluun. Lumme halusi korostaa diplomaattisuutta Etelä-Uusi-
maan haastattelussa irtisanoutumistaan koskien ja halusi olla sanoissaan varovainen. Sosiaalisessa mediassa uutista kommentoitiin vilkkaasti.
Päivä kokouksen jälkeen Vastauksessaan erääseen kommenttiin Lumme kirjoitti hakeneensa Hämeenlinnaan töihin päivä sen jälkeen, kun hän oli todistanut sivistyslautakunnan kokouksessa huhtikuun lopussa ”sen hetken, kun Holger Wickströmin aloitteesta äänestettiin Klinkbackan koulun yhdenvertaisen kohtelun puolesta ruotsinkielisten koulujen kanssa. Ja hän näki silmiensä alla sen, miten ehdotus yhdenvertaisesta kohtelusta äänestyksessä hävisi”, Lumme kirjoitti Pelastakaa Klinkbacka-ryhmän Facebook-sivulla. Kyseisessä kokouksessa Wickström ehdotti sivistyslautakunnan esittävän Klinkbackan koulun sulkemista, kun oppilasmäärä on kolmena peräkkäisenä vuonna 30 tai vähemmän. Hän ehdotti kolmen vuoden tarkastelujaksoa myös Snappertunan ja Bromarvin ruotsinkielisille kouluille, mutta myös nämä ehdotukset hävisivät äänestyksessä. Esittelijän ehdotuksen ja Klinkbackan koulun ehdottoman sulkemisen kannalla olivat RKP:n Sandra Ahtola, Erik Munsterhjelm, Martin Stenström, Otto Långvik, Rita Lindholm-Wirtanen ja Maj-Britt Malmén sekä kokoomuksen Hannu Larinen.