116,4 m² Åminnefors
Karjaa, Kiila
98,6 m
4-5 h, k, khh, kph/wc, s, wc, vh, aula, var., terassi. II 3 h, k, kph, s, khh, et, at, varastoh. Rv. 196 taso. Sähkölämm. Rv. 2006. ET D. Hp. 199.000 €. Oma t. 2110 m². Ei e-tod. Hp. 143.000 Tallinrinne 9 B. Es. la 23.2. klo 14.00-14.30. Lillforsintie 125. Es. la 23.2. klo 15.50-16.10
YRITTÄJÄ!
Pyydä ilmoitustarjous!
Vain Etelä-Uusimaa ilmestyy yli 22.000 talouteen Inkoosta Hankoon kaksi kertaa viikossa! Myös kesäasukkaille.
VAPAA-AIKA
UUSI HINTA
ESITTELY
RIVITALO
ESITTELY
65,5 m² Päämökki n. 50 m² jossa 2 h, saunamökki n. 23 m². 2 h, k, kph/wc, s, khh, vh, käyttöull., terassi. Erill. var. ja Rv. 1993. Oma 6650 m² tontti. Ei e-tod. Hp. 75.000 autokatosp. Rv. 2006. ET E. Vap. sop. muk. Hp. 145.000 €. Niittylahdentie 44. Es. su 15.9. klo 12.30-12.50. €. Kanavakuja 2. Es. su 15.9. klo 13.10-13.30. PARITALO ESITTELY OMAKOTITALO ESITTELY Karjaa, Kiila 116,4 m² Billnäs 84/120 m² 4-5 h, k, khh, kph/wc, s, wc, vh, aula, var., terassi. 3 h, k, wc, khh, kph, s, var./harr.tiloja. 1-taso koti rauh. II taso. Sähkölämm. Rv. 2006. ET D. Hp. 199.000 OKT-alueella. Rv. 1987. Oma t. 1088 m². Ei e-tod. Hp. €. Tallinrinne 9 B. Es. su 15.9. klo 13.45-14.05. 116.000 €. Tolvheminkuja 3. Es. su 15.9. klo 14.25-14.45. Karjaa
n. 50 m² Karjaa, Kroggård
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 70 Torstaina syyskuun 12. pnä 2019
.
Vapaaehtoinen kerho ennen koulupäivää
”Suomella paljon parannettavaa meriluonnon suojelussa”
Liikkuvassa Kiilan koulussa jumpataan jo aamusta (Raasepori) ”Istumme vain tarvittaessa”, kuuluu Liikkuva koulu-hankkeessa jo pitkään mukana olleen Kiilan koulun tunnuslause. Kuluvan syksyn uutuus on syyskuun alussa aloitettu, 1-6 -luokkalaisille tarkoitettu vapaaehtoinen ja myös ilmainen liikuntakerho. Yleisenä tavoitteena on, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu ainakin tunnin päivässä. Tähän huutoon päätettiin vastata Kiilan koulussa uuden liikuntakerhonkin avulla. ”Kokemusasiantuntijoiden” palaute on kiittävää ja todistaa käytännössä liikunnan hyvää tekevää vaikutusta. Kerhotoimintaa on neljänä päivänä viikossa kello kahdeksasta yhdeksään ennen koulupäivän alkamista. Ohjaajina toimivat opettajat Kristiina Peltomaa, Kirsi Kontiainen, Riikkaliisa Aitio ja Juha Valta. -On todettu, että jo pienikin määrä liikuntaa parantaa oppimista ja keskittymiskykyä, Peltomaa sanoo. Koulun omassa liikuntakerhossa pelataan erilaisia pallopelejä, leikitään ja liikutaan myös oppilaiden toiveiden mukaan. Kerhossa tulee olemaan noin parikymmentä oppilasta ja vielä mahtuu mukaan. Koko koulua ei kuitenkaan mukaan voida ottaa jo aivan käytännön syistä, sillä oppilaita on parisataa. Lapset, jotka eivät muuten harrasta liikuntaa, ovat tärkeä kohderyhmä. -Olisi hienoa, jos joku vähän liikkuva lapsi löytää
Suvi Ahlfors yli 29 vuoden kokemuksella!
WWF vaatii suunnitelmia kansallispuistolle
kerhon kautta vaikka uuden liikuntaharrastuksen, Aitio toivoo.
Haukottelu loppui Kuudesluokkalaiset Peppi Purhonen ja Venla Koskisalo ovat jo ehtineet ottaa tuntumaa uuteen liikuntakerhoon. Muutenkin liikuntaa harrastavien kerhokokemukset ovat ilmeisen myönteiset. Varhainen aamuliikunta ei haittaa, päinvastoin. -Huomasin, että en haukottele enää ollenkaan ensimmäisellä oppitunnilla ja olo oli paljon pirteämpi kun tunnit alkoivat, Peppi sanoo. Venla sanoo puolestaan, että kerhossa on todella kivaa, ja väsymystä ei tuntunut iltapäivälläkään vaikka työpäivä alkoi jo kahdeksalta. Vapaaehtoisuudessa ja hyvässä motivaatiossa on selvästi oma voimansa. Liikkuvassa koulussa on yleisesti tärkeää oppilaiden osallisuus ja oppiminen sekä liikkeen lisääminen ja istumisen vähentäminen. Lisäksi tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin voimin. Koulut toteuttavat liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja opetushallitus. Ohjelmaa hallinnoi LIKES-tutkimuskeskus, rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Liikkuva koulu oli edellisen hallituksen kärkihanke vuosina 2016-
Virtaa liikunnasta. Haukottelu loppuu, eikä tunneillakaan väsytä, sanovat vapaaehtoiseen liikuntakerhoon liittyneet Venla Koskisalo ja Peppi Purhonen. 2018, jolloin mukana oli jo 285 kuntaa. Liikkuva koulun laajentaminen toisen asteen oppilaitoksiin alkoi 50:llä pilotti-
hankkeella pari vuotta sitten. Pilotissa vuosina 2017-2019 oli mukana liki 130 oppilaitosta, joissa on yhteensä 95.000 opiskelijaa.
Kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n mukaan meriluonnon monimuotoisuuden suojelun toteutumisessa koko EU:n alueella olevan vakavia puutteita. Suomen viidestä mereisestä kansallispuistosta vain kahdelle on valmiit suunnitelmat siitä, mitä niiden on tarkoitus suojella ja miten. Suomen viidestä merellisestä kansallispuistosta kolmella ei ole WWF:n mukaan hoidon ja käytön suunnitelmaa. Suunnitelmat puuttuvat Tammisaaren saariston, Selkämeren ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoilta. Tammisaaren saariston ja Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on perustettu jo 1980-luvulla. -Näille suojelualueille tarvitaan kiireesti kattavat hoidon ja käytön suunnitelmat ja niiden toteuttamiseen ja valvontaan riittävä rahoitus. Lisäksi Porkkalanniemen ympäristö tulee vihdoin suojella perustamalla alueelle kansallispuisto, johon sisältyvät myös ympäröivät merialueet, WWF Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo sanoo. WWF:n ja Sky Ocean Rescuen raportista selviää, että vaikka 12,4 prosenttia EU:n merialueista on virallisesti suojeltu, vain 1,8 prosentille suojelualueista on tehty hoidon ja käytön suunnitelma. Havainto on järjestön mukaan hälyttävä tilanteessa, jossa YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden takarajan umpeutumiseen on alle vuosi. Sopimusten mukaan vähintään 10 prosenttia maailman meristä tulee olla tehokkaan suojelun alaisena
vuoteen 2020 mennessä. Raportin mukaan 11 EU-maalla ei ole minkäänlaista hoidon ja käytön suunnitelmaa suojelemilleen merialueille, ja kahdeksalla maalla on suunnitelmat alle 10 prosentille suojelualueistaan. Tämä tarkoittaa WWF:n mukaan käytännössä sitä, että alueet on suojeltu vain paperilla. -Merten suojelualueiden tavoitteena on suojella kullekin alueelle tunnusomaisia lajeja ja luontotyyppejä ihmistoiminnan vaikutuksilta. Suojelualueen perustaminen ei kuitenkaan vielä turvaa mitään, jos samalla ei tehdä kattavia suunnitelmia siitä, mitä ja miten on tarkoitus suojella, Soirinsuo toteaa. Raportissa todetaan myös, ettei tavoitteena oleva 10 prosentin suojelutaso riitä turvaamaan meriluonnon sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. WWF vaatii kansainvälisen luonnonsuojelujärjestö IUCN:n suositusten mukaisesti, että vähintään 30 prosenttia maailman meristä on suojeltu vuoteen 2030 mennessä. Hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen nykyisillä suojelualueilla olisi WWF:n mukaan ensimmäinen askel tavoitteen saavuttamisessa. Lisäksi todetaan olevan tärkeää, että kaikki merialueella tapahtuva ihmistoiminta suunnitellaan ekosysteemilähtöisesti. Esimerkiksi laivaväylien suunnittelun, satamien laajentamisen tai tuulivoimapuistojen rakentamisen yhteydessä tulee aina kiinnittää huomiota siihen, että meriluonto pysyy elinvoimaisena.
Vanhaan kirjastoon arviolta 600.000 euron remontti
Kunnan johto haluaa hylätä kalliin hankkeen, kunnanhallitus ei (Inkoo) Esittelijä ehdotti kunnanhallituksen toteavan, että Wilhelmsdalin entisen kirjastorakennuksen kunnostusta ei voida toteuttaa hyväksytyn talousarvion puitteissa, joten hanketta ei tulisi jatkaa. Kunnan johdossa on katsottu myös, että rakennuksen kunnostuksen arvioidut kustannukset ovat niin suuret, että hanke ei ole taloudellisesti perusteltu. Neliömetrikustannukset nousevat kunnan mukaan lähes uudisrakennuksen tasolle. Kuntapäättäjät olivat kuitenkin toista mieltä ja hyväk-
syivät puheenjohtaja Henrik Wickströmin (r) vastaehdotuksen äänin 8-0 Juha Kainulaisen (kok) äänestäessä tyhjää. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnantalon korjauksiin varatusta 350.000 euron investointimäärärahasta siirretään 200.000 euroa Wilhelmsdalin hankkeeseen. Valmistelu saisi tehtäväkseen optimoida hanketta mahdollisuuksien mukaan ja jatkaa rakennuksen toiminnan suunnittelua aiemman suunnitelman mukaisesti. Talon
käyttöä koskeva ehdotus tulisi esittää kunnanhallitukselle marraskuussa. Kunnanjohtaja Robert Nyman merkitytti päätökseen eriävän mielipiteensä. Vanhaan kirjastoon on suunniteltu kokoustiloja, kahvila ja yrittäjätiloja. Inkoossa päätettiin vastikään, että kunnantalon suunniteltuja ilmanvaihto- ja valaistuskorjauksia ei tehdä tänä vuonna, koska töistä saatiin vain yksi tarjous. Wilhelmsdalin arvioidut korjauskustannukset ylittävät talousarvion 200.000 eurolla ja kokonaiskustannusten arvi-
oidaan olevan 600.000 euroa. Rakennusta ei tarvita kunnan ydintoimintoihin, joten hallinnossa on katsottu, että näin suuri investointi vanhaan rakennukseen ei ole järkevä. Samalla todetaan, että mikäli kunta päättää jättää vanhan kirjaston kunnostamatta, vaarana on myös sen asettaminen käyttökieltoon yleisenä kokoontumistilana. Korjauskustannusten pienentämisen on todettu olevan hankalaa, koska suurimmat työt liittyvät rakenteiden parannukseen, ilmanvaihtoon ja muutosrakentamiseen. Eten-
Vanhan kirjaston korjaamisen arvioidaan maksavan neliömetriltä jopa yhtä paljon kuin uudisrakennus. kin perustusten korjauksista on vaikea säästää. Sen vuoksi kunnanhallitukselle ehdotettiin, että Inkoossa tarkistettaisiin valtuuston aiempi hankepäätös. Ajatuksena on ollut sisällyttää Wilhelmsdal kiinteistöryhmään, jotka liittyvät kun-
nan joen rannalla omistamille kiinteistöille perustettavaan keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön. Samalla rakennus voitaisiin antaa jonkin yhdistyksen, järjestön tai yrityksen haltuun. Yhtiön perustamiseen liittyvän työn valmistelu aloitettiin elokuussa.