Hautakivet
Suvi Ahlfors 30 vuoden kokemuksella! PARITALO
- Hinnat alkaen 750 eur asennettuna paikalleen - Oikaisutakuu kivissä - Lisänimien kaiverrukset - Joustavat maksuehdot
Karjaa, Kiila
OMAKOTITALO
116,4 m² 4-5 h, k, khh, kph/wc, s, wc, vh, aula, var., terassi. II taso. Sähkölämm. Erinomainen ja rauhallinen sijainti, lähellä palveluita. Rv. 2006. ET D 2007. Hp. 195.000 €.
Avoinna arkisin 8.00-16.00. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Perniöntie 1967 b, Perniö, Puh: 044 735 2354 www.salonseudunkivihuolto.fi
118/208 m² Iso k/ruok.tila, 2 mh, oh, aula, terassi ja wc. Kell. 2 makuutilaa, iso takkatila, wc, kph, s, vh, var.tilaa ja pannuh. Oma t. 623 m². Rv. 1966. Ei e-tod. Hp. 99.000 €.
Karjaa, Kiila
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
MONIPUOLINEN VALIKOIMA LAATTOJA!
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Karjaa: Lepinpellonkatu 5, puh. 020 741 5490 Palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–15 Yritysmyynti ma–pe 6.30–18
Nro 48 Torstaina syyskuun 10. pnä 2020
.
Kansalaisaloite vieraslajin metsästyksen helpottamiseksi
Valkohäntäpeurat syövät pihojen istutukset ja asukkaiden hermoja (Raasepori) Talojen pihoilla säännöllisesti laiduntavat ja istutuksia syövät valkohäntäpeurat kiristävät asukkaiden hermoja Antskogissa, jossa on rakennettu jo muutaman pihan ympärille parimetriset verkkoaidat kutsumattomien vieraiden torjumiseksi. -Kaikki vihreä kelpaa niille syötäväksi paitsi narsissit. Elämme tällaisessa verkkomaailmassa nykyään, eikä pihojen aitaaminen ainakaan lisää puutarhakulttuurin esteettisyyttä, kylässä asuva Kirsti Wilde sanoo talonsa pihalla, jossa istutusten suojana on erilaisia verkkoja ja aitoja. Antskogissa talojen pihoilla pyörii asukkaiden mukaan pitkin päivää jopa noin 20 peuran lauma, joka syö niiltä pensaat, taimet, perennapenkit ja marjatkin pensaista. -Pihalammikon lumpeet katosivat jo aiemmin nelijalkaisten suihin ja moni pihapuu on vahingoittunut sarvien hankaamisesta niitä vasten. Isot omenapuut näyttävät olevan peurojen herkkua ja niille kelpaavat perunanvarret ja perunatkin, Lasse Wilde luettelee.
Kansalaisaloite vireillä Wildet ja naapurissa asuvat Päivi ja Seppo Alajuntti ovat allekirjoittaneet luonnollisesti ensimmäisten joukossa kansalaisaloitteen, jossa eduskunnan ehdotetaan ryhtyvän lainvalmisteluun haitallisten valkohäntäpeurojen metsästyksen luvanvaraisuuden poistamiseksi. -Vieraslajeja ei ole vain kasvikunnassa, vaikka niistä enimmäkseen puhutaankin. Kasvit eivät ole yleisesti ottaen vaarallisia ja niitä saa jokainen hävittää itse, mutta peuroja ei saa vaikka sekin on vieraslaji, Lasse Wilde sanoo.
Naapurukset kahden aidan takana. Seppo ja Päivi Alajuntti ovat rakentaneet pihansa ympärille parimetrisen verkkoaidan peurojen esteeksi. Kirsti ja Lasse Wilde ovat pärjänneet vielä istutusalueiden osittaisella suojaamisella. Aloitteen mukaan valkohäntäpeurojen metsästys pitäisi rinnastaa metsäkauriiden metsästykseen. ”Valkohäntäpeurojen kanta kasvaa huimaa vauhtia, metsästäjät syöttävät niitä jatkuvasti vuodet ympäriinsä ja valkohäntäpeurojen hyvien kasvuolosuhteiden vuoksi ne lisääntyvät kahdella tai kolmella vasikalla/emä”, aloitteessa todetaan. Valkohäntäpeura on lisääntynyt Suomessa varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa huimalla vauhdilla. Ne aiheuttavat suuria tuhoja maanviljelijöiden pelloilla ja kasvimailla. Valkohäntäpeurat syövät ihmisten omenapuut, pensaat, kasvimaat, kukkapenkit ja tekevät tuhoa kaikkialla. Lisäksi ne aiheuttavat paljon liikenneonnettomuuksia ja toimivat isäntäeläiminä punkeille ja levittävät niitä, kansalaisaloit-
teessa perustellaan.
”Ei ole kohtuullista” Aloitteen on pannut vireille Lopella asuva Ilse Seppälä. Vastuuhenkilöitä ovat myös Kirsti ja Ilpo Kukkonen Raaseporista. Kansalaisaloitteessa oli alkuviikolla noin 2.200 kannatusilmoitusta. Aloitteen käsittely eduskunnassa edellyttää 50.000 allekirjoittajaa. Kannatusilmoituksia voi jättää helmikuun ensimmäiseen päivään saakka. -Aikaisemmin tämä haitallinen vieraslaji oli vain maaseudun kiusana, mutta nykyään niitä tavataan jo asutusalueillakin. Ei ole kohtuullista, että ihmisten pitää aidata kahden metrin verkkoaidalla koko tonttinsa pitääkseen peurat loitolla ja sekään ei aina auta, Seppälä sanoo. Ainakin Antskogissa keväällä
Alajuntin tontin ympärille rakennettu parimetrinen verkkoaita on vielä riittänyt. Seppälä vetosi asiassa syyskuun alussa myös maaja metsätalousministeri Jari Leppään. ”Tilanne on käynyt hallitsemattomaksi ja sietämättömäksi. Asia on ollut esillä jo aikaisemminkin eduskunnassa ja tilanne on laitettu seurantaan. Nyt asia tulee ratkaista kiireellisesti”, Seppälä kirjoitti ja pyysi, että ministeri ottaisi asian esille.
Vahinkoja ja punkkeja Kirsti Wilden mukaan peuraongelma koskee käytännössä Raaseporin seutua kokonaisuudessaan. -Niin me täällä kylällä kuin monet muut Raaseporin alueella ovat joutuneet kärsimään vuosi vuodelta lisääntyvän peurakannan vahinkoja
puutarhoissaan. Tilanne alkaa olla sietämätön, sillä kaikki viljelykset ja perennapenkit on aidattava pysyvästi. Kesäkukkaruukut on myös joko aidattava tai peitettävä erikseen joka yö, hän harmittelee. -Punkkien määrä omalla pihalla, jonka nurmikenttä ajetaan viikoittain, on lisääntynyt merkittävästi viiden viimeisen vuoden aikana. Aamuisin piha haisee kuin Korkeasaari peurojen yöllisen virtsailun jäljiltä, Wilde kertoo. Päivi Alajuntti kertoo punkkiongelman pahentuneen pihalla selvästi muutamassa vuodessa ja 15 punkkia iholla kesää kohti on ollut aivan tavallinen luku. Haittana on myös jätökset, joita jää pihalle ison lauman laidunnuksen jäljiltä melkoisesti. Aitaamisen jälkeen ongelma on helpottanut ja punkitkin ovat vähentyneet selvästi. Seppo Alajuntti toteaa, että punkkeja oli vain satunnaisesti vielä vuosituhannen alkupuolella, eikä niitä ollut vaivaksi asti toisin kuin nyt. Valkohäntäpeuraongelmat olivat esillä parisen vuotta sitten Antskogin kyläläisten sekä Fiskarin ja Pohjan kyläyhdistysten yhteispalaverissa. -Silloin lähestyimme Fiskarin metsästysseuraa kirjelmällä ja toivoimme nimenomaan puutarhoissa liikkuvien peurojen poistamista, Wilde kertoo. Naapurukset toteavat, että runsaat peuraonnettomuudet liikenteessä ovat toki pahin ongelma, vaikka pihoille aiheutuvat vahingot häiritsevätkin. Laidunnus haittaa nykyään myös puuntaimien, varpujen ja kukkakasvien uudistumista.
Havainnoilla lisää tietoa Suomen riistakeskus tie-
dottaa metsästäjien alkavan kirjata havaintoja valkohäntäpeuroista seitsemän riistanhoitoyhdistysten alueella. Tavoitteena on tarkentaa kanta-arviota, helpottaa metsästyksen suunnittelua ja saada sitä kautta vakautta kannan säätelyyn. Kokeiluun tänä syksynä osallistuvien riistanhoitoyhdistyksien metsästäjät kirjaavat peurajahdin yhteydessä näkemänsä valkohäntäpeurat Oma riista-palveluun. -Havaintojen keräämisen tavoitteena on saada tarkempaa tietoa peurakannan sukupuoli- ja ikäjakaumasta Suomen eri osista. Tämän myötä tarkentuu myös kanta-arviot, projektipäällikkö Eerojuhani Laine Suomen riistakeskuksesta kertoo. Kokeilusta odotetaan tarkempaa tietoa myös siitä, saadaanko peurat saaliiksi kyttäämällä ravintokohteelta, seuruejahtina ajavaa koiraa käyttäen vai jollain muulla tavalla. Kokeiluun osallistuvat Merikarvian, Pornaisten, Leppävirta-Varkauden, Lempäälän, Marttilan seudun, Laihian ja Jokiläänin riistanhoitoyhdistykset. Suomessa valkohäntäpeura on peräisin Pohjois-Amerikasta, josta tuotiin muutamia yksilöitä Vesilahdelle Laukon kartanon maille perustettuun tarhaan 1930-luvulla. Luonnonvarainen kanta sai alkunsa noin 80 vuotta sitten tarhasta karanneista yksilöistä. Alussa kanta lisääntyi hitaasti ja 1960-luvulle tultaessa kannan arvioitiin olevan tuhat eläintä. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin peuroja oli jo yli 40.000, tänä päivänä niitä on Luonnonvarakeskuksen mukaan jo yli 100.000. Lajin levinneisyysalue painottuu lounaiseen Suomeen.
Rehtorit lähettivät vetoomuksen
Kaupunginhallitus ehdottaa kahden koulun lakkauttamista (Hanko) Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle kahden koulun lakkauttamista. Ehdotuksen mukaan Hangonkylän koulu lakkautetaan elokuun alussa 2021 ja Hangöby skola vuotta myöhemmin. Aila Pääkkö (sd) ehdotti kaupunginhallituksen kokouksessa, että Hangonkylän koulua ei lakkauteta, vaan vanhemmat voivat itse valita mitä koulua heidän lapsensa käyvät. Pääkön ehdotuksen kannalla olivat SDP:n Jorma Nousiainen ja Bernt Förström sekä Pertti Ruuska (ps).
Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät RKP:n Torbjörn Ekholm, Helena Lesch-Saarinen ja Sture Söderholm, kokoomuksen Päivi Rahkola sekä vasemmistoliiton Birgitta Gran, joten kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 5-4. Förström ehdotti toisessa lakkautuspykälässä, että Hangöby skola-koulua ei lakkauteta. Samalla kannalla olivat Nousiainen, ja Pääkkö. Esittelijän ehdotusta kannattivat Ekholm, Lesch-Saarinen, Söderholm, Rahkola, Gran ja Ruuska, ja esittelijän ehdotus
hyväksyttiin äänin 6-3. Koulujen lakkauttamista perustellaan mm. sillä, että Hangon saamat valtionosuudet, jotka lasketaan oppilasmäärän mukaan, ovat vähentyneet viime vuodesta noin 313.000 euroa. Kyseinen erotus pitäisi paikata kaupungin omalla rahoituksella eli verotuloilla. Hangossa oli vielä viime vuoden syyskuussa 770 peruskoululaista, mutta tämän vuoden elokuussa lukuvuoden alkaessa oppilaita oli 725. Kaupungin mukaan tilanne on huonontunut entisestään
kevään ja kesän aikana, kun SPR ilmoitti Hangon vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta viimeistään kuluvan vuoden lopussa. Tällä hetkellä noin 30 turvapaikanhakijaa käy koulua Hangossa. Kaupunki ennakoi perheiden muuttavan muualle, kun vastaanottokeskuksen toiminta loppuu, ja peruskoulujen oppilasmäärä olisi vuoden 2021 alussa enää 700. Ennusteen mukaan Hangossa tulee olemaan elokuussa 2021 noin 680 peruskoulun oppilasta. Kahdessa vuodessa vähennys olisi noin
12 prosenttia ja 92 oppilasta. Vuoden 2024 syksyllä määrä putoaisi noin 620:een, jolloin oppilasmäärä vähenisi jopa viidenneksen viidessä vuodessa. Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston ja ruotsinkielisen jaoston esittelijät, rehtori Veli-Jukka Rousu ja rehtori Tanja Koivisto olivat toimittaneet kaupunginhallitukselle kirjelmän, jossa sitä pyydettiin huomioimaan kouluverkko- ja talousarviopäätösten vaikutukset Hangon peruskouluihin ja lukioihin. ”Kouluverkolla sekä mää-
rärahojen vähenemisellä on vaikutusta kunnan kaikkiin kouluihin ja lukioihin mm. ryhmäkokojen kasvamisena, opetusryhmien ja kurssien karsimisena sekä valinnaisuuden vähenemisenä”, rehtorit vetosivat päättäjiin. Kirjelmässä todetaan, että kyseiset seikat vaikuttavat oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisedellytyksiin ja myös lukioiden vetovoimaan. Rehtorit toivovat, että oppilaat ja opiskelijat huomioitaisiin päätöksiä tehtäessä tasavertaisesti ja kokonaiskuva huomioiden.