YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
usimaa Vain Etelä-U en .000 taloute 2 2 li y y y t s ilme nkoon Inkoosta Ha viikossa! kaksi kertaa
Joulutarjous! Lahjakortti HIERONTA
3×
30 min
99€
norm. 117 €
VARAA AIKA: auron.fi/karjaa puh. 050 593 5943
Boka jullunch Varaa joululounas
Lahjakortti SHOCKWAVE -hoito
3×
20 min
13.12. eller/tai 18.12.
79€
Beställ jullådor Tilaa joululaatikoita
norm. 105 € Keskuskatu 98, Karjaa
Lunch - Catering - Tastingmenu Bryggerigatan 13, www.5knivar.fi, (019) 230 500
Nro 95 Sunnuntaina joulukuun 8. pnä 2019
.
Raaseporin asukastapaamisissa yhteisiä huolia
Tulevaisuuden palveluverkko askarruttaa kuntalaisia (Raasepori) Raaseporin kaupungin palveluverkkoselvityksen tuloksia esitellään neljässä asukastapaamisessa marras-joulukuussa. Tähän mennessä tapaamisissa on ollut satakunta kuntalaista. Kolmannessa tapaamisessa Pohjassa oli reilut 40 asukasta kuulemassa erilaisista haasteista ja tulevaisuuden mahdollisesta palvelurakenteesta. Ensimmäinen asukastapaaminen oli Tenholassa marraskuun lopulla, jolloin paikalla oli suunnilleen saman verran väkeä. Karjaalla oli koolla alkuviikolla kolmisenkymmentä ihmistä, joista suurin osa poliitikkoja ja hieman varttuneempaa väkeä. Karjaalla ei juurikaan kyselty, siellä riitti pitkälti selvityksen esittely. Puheenaiheena oli mm. kouluverkko ja oppilaiden ottoalueet. Pohjassa vaihdettiin mielipiteitä vilkkaammin ja poliitikot olivat selvä vähemmistö osallistujajoukossa. Tenholassa, jossa tapaamisessa oli paljon nuoria äitejä, eniten keskustelua herätti Bromarvin koulun ja päiväkodin kohtalo, sillä niiden lakkauttaminen tarkoittaisi kuolemaa kylälle. Pohjassa oltiin huolissaan Fiskarin koulun tulevaisuudesta samoilla ajatuksilla. Kuntalaisnäkökulmassa painottuu kaupungin vetovoima, houkuttelevuus ja väestönkasvu. Selvitystä esitellyt kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist sanoi ymmärtävänsä ajatuksen, mutta totesi että tehokkuus ja toimivuus tulevat olemaan painavia seikkoja, kun Raaseporin kouluverkosta jossain vaiheessa päätetään. Lundqvist korosti, että minkäänlaisia päätöksiä ei ole vielä tehty selvitykseen liittyen, vaan siinä esitetään vain erilaisia vaihtoehtoja. Selvityksen pääpaino on sote-palveluissa ja sivistystoimessa. Palveluverkkoselvityksen viimeinen asukastapaaminen on
Palveluverkkoselvitys kiinnostaa. -Taloudellinen tilanne vaatii rakenteellisia muutoksia, kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist kiteytti Pohjassa. Odotettavissa on hankalia päätöksiä ja valintoja niin päättäjien kuin kuntalaistenkin näkökulmasta. Tammisaaressa keskiviikkona 11. joulukuuta.
”Mitä täällä kohta enää on?” Ulla ja Juhani Denisov kävivät keskustelua Lundqvistin kanssa Pohjassa jo ennen tilaisuuden alkua. -Mitä täällä kohta enää on? Tännekin pitäisi jotain saada, Ulla Denisov vetosi kaupungin tasapainoiseen kehittämiseen. Hän ihmetteli myös, miten paljon kaupunki mahtaa esimerkiksi säästää Pohjan suositun askartelukerhon lak-
kauttamisella. Juhani Denisov totesi, että Pohjan terveysasemalla saisi mieluusti olla edes yksi lääkäri palvelemassa asukkaita. Denisovit katsovat, että pari kertaa viikossa toimiva hoitajavastaanotto ei yksin riitä. Pohjassa todettiin myös, että Raaseporin sairaalaan Tammisaaressa on pitkä matka kävellä. Lundqvist myönsi, että joukkoliikenteellä sote-palvelujen saavutettavuus on Pohjan suunnalta huono. Asiaa on yritetty parantaa, mutta liikennöitsijöitä ei voi-
da kuitenkaan pakottaa ajamaan kannattamattomia vuoroja. Martin Glader totesi, että Raaseporin kyläbussin pitäisi palvella erityisesti Pohjan ja sairaalan välillä ja sanoi, että tämän luulisi onnistuvan kokeilua jatkettaessa. Lundqvist totesi kyläbussipalvelun olevan kaupungille tappiollinen, pohjalaiset painottavat palvelun tärkeyttä. -Sote-uudistusta odotellaan edelleen, katsotaan mitä sieltä tulee. Yksi mahdollisuus on palvelujen keskittäminen ja kotiin vietävät
liikkuvat palvelut, Lundqvist kertoi. Palvelujen pariin pääsemisen välttämättömyyttä korostanut Leena Ruusunen sanoi, että pohjalaiset ovat veronmaksajia siinä missä muutkin raaseporilaiset, ja kehittämisen pitäisi olla tasapuolista kaupungin eri osissa. -Yritämme parhaamme mahdollisuuksien mukaan, Lundqvist vastasi.
Selvityksestä ohjetta tulevaan Palveluverkkoselvitys on tehty taustaksi tuleville
päätöksille mm. siitä, mitä palveluja voidaan järjestää keskitetysti, kiertävästi, digitaalisesti tai paikallisten toimijoiden avulla. Selvityksessä on keskitytty erityisesti siihen, missä palvelut sijaitsevat sekä miten palvelut ja niiden tarve kehittyvät. Työ on keskittynyt sivistystoimeen sekä sosiaalija terveydenhuoltoon, ja myös toimistopalveluihin, joukkoliikenteeseen ja kaupallisiin palveluihin. Palveluverkkoselvitys on ohjenuora, jonka pohjalta tullaan ehdottamaan ja määrittämään eri kaupunginosien palvelutasoa. -Väki vanhenee Raaseporissa. 75-vuotiaiden osuus väestöstä tulee kasvamaan seuraavien 20 vuoden aikana ja samaan aikaan nuorten määrä vähenee. Tämä on karu totuus tällä hetkellä, Lundqvist sanoi ja viittasi myös alhaiseen syntyvyyteen. Palveluverkkoselvitys on tarpeen myös siksi, että kunnan talous on suurissa vaikeuksissa ja toimintakustannusten alentamiseen tarvitaan uusia keinoja. Lundqvist sanoi rakennuskannan olevan suurelta osin vanhaa, ja jotkut koulut on rakennettu jo 1930-luvulla, eivätkä ne vastaa enää tämän päivän vaatimuksiin. Palveluverkkoselvityksen mukaan Raaseporissa on ylimääräistä tilaa lasten päivähoidolle noin 2.200 neliömetriä. Opetustilaa on tällä hetkellä 5,4 hehtaaria. Selvityksen mukaan siihen riittäisi parisen hehtaaria pienempi pinta-ala. -Taloudellinen tilanne vaatii rakenteellisia muutoksia, Lundqvist linjasi Pohjassa. Odotettavissa on siis hankalia päätöksiä ja valintoja niin päättäjien kuin kuntalaistenkin näkökulmasta. Palveluverkkoselvityksen sisältöä esiteltiin Etelä-Uusimaan syyskuun 22. päivän numerossa. Selvitys löytyy myös kaupungin kotisivuilta.
Hieman yli 43.000 eurolla eduskuntaan Fiskars hakee 20 miljoonan euron säästöjä (Raasepori) Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut kevään 2019 eduskuntavaalien rahoituksen. Kansanedustaja Thomas Blomqvistin (r) kevään eduskuntavaalikampanjan kulut olivat noin 32.000 euroa, josta oli omia varoja 7.800 euroa, käy ilmi vaalirahoitusilmoituksesta. Yksityishenkilöiltä Blomqvist sai tukea 2.500, puolueelta 1.450 ja muilta tahoilta yhteensä 20.000 euroa. Yksi ääni maksoi Blomqvistille näin 5,18 euroa. Ensimmäiselle edus-
tajakaudelle valittu Johan Kvarnström (sd) käytti vaalikampanjaansa 11.500 euroa, josta omia varoja 200 euroa. Yksityishenkilöiltä tuli tukea 870 euroa, puolueelta 650, puolueyhdistyksiltä 7.150 ja muilta tahoilta 2.600 euroa. Yksi ääni maksoi Kvarnströmille 2,72 euroa. Valittujen kansanedustajien ja varaedustajien kampanjakuluissa on suuria eroja. Suurin vaalikampanja oli runsaat 115.000 euroa ja pienin 300 euroa. Keväisten eduskuntavaalien kampanjakulu-
jen keskiarvo oli hieman alle 35.000 euroa. Vaalikampanjoiden kokonaiskulut olivat noin 9,6 miljoonaa euroa. Kaikki eduskuntavaaleissa kansanedustajiksi tai varaedustajiksi valitut toimittivat tarkastusvirastolle vaaditun ilmoituksen vaalirahoituksestaan. Osa ilmoitusvelvollisista täydensi tai korjasi ilmoitustaan tarkastusviraston pyynnöstä. Blomqvist ja Kvarnström eivät joutuneet tekemään jälki-ilmoitusta, vaan kesäkuun ilmoitus riitti.
Raaseporissakin merkittävä työnantaja Fiskars Group on aloittanut koko konsernin laajuisen uudelleenjärjestelyohjelman, jonka tarkoituksena on vähentää kuluja. Säästöjä haetaan useilta osa-alueilta mm. päällekkäisyyksiä poistamalla, prosesseja ja työtapoja yksinkertaistamalla sekä henkilöstövähennyksillä. Tavoitteena on 20 miljoonan euron vuosittainen nettokustannussäästö vuoden 2021 loppuun mennessä. Osana ohjelmaa etsitään synergiahyö-
tyjä ja tehokkuutta myynnissä ja hallinnossa. Lisäksi arvioidaan koko toimitusketju ja jakeluverkosto tehokkuuden parantamiseksi. -Suunnitelman mukaan toteutamme integraation yhdeksi yhtiöksi vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä, toimitusjohtaja Jaana Tuominen tiedottaa. Terra-yksikkö koostuisi puutarha-, kastelu- ja ulkoilukategorioista. Vuoden 2018 liikevaihdolla mitattuna yksikön osuus koko konsernin
liikevaihdosta on noin 40 prosenttia. Talousjohtaja Sari Pohjonen tulee johtamaan suunnittelua. Crea-yksikkö koostuisi ruuanlaitto-, askartelu- ja saksikategorioista. Liiketoimintayksikön osuus koko konsernin liikevaihdosta on noin 13 prosenttia. Ohjelman kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 30 miljoonaa euroa. Suunniteltujen toimien odotetaan vähentävän yhtiön henkilöstöä maailmanlaajuisesti. Prosessit ja ajankohdat vaihtelevat maittain.