Nro 47b Sunnuntaina syyskuun 6. pnä 2020 - 5 .
Karjaan Asemanmäen asemakaavaselostuksessa lähtökohta on rakentaa uudet talot viiteen kerrokseen, mutta tekninen lautakunta haluaa madaltaa suunnitelmia. (Kuva: Raaseporin kaupunki)
Tekninen lautakunta lausuu äänin 7-4:
Asemanmäelle taloja vain kolmeen kerrokseen
(Raasepori) Tekninen lautakunta esittää lausunnossaan Karjaan Asemanmäen asemakaavan muutosehdotuksesta, että alueelle saisi rakentaa asuintaloja enintään kolmeen kerrokseen. Kaavamuutoksen suunnittelussa on lähdetty siitä, että mäelle voitaisiin rakentaa myös viisikerroksisia taloja. Lautakunta päätti lausunnostaan äänin 7-4. Lautakunnan enemmistö katsoi, että kerrosluvun tulee olla enintään kolme. Yksi peruste tälle on se, että korkeampien talojen pelätään nousevan liian korkealle kaupunkikuvassa ja peittävän Karjaan vastikään kunnostetun ja valaistun vesitornin näkyvistä keskustan suunnasta. Michael Nyberg (r) ehdotti kokouksessa, että alueella
sallitaan enintään kolmekerroksiset kerrostalot. Samalla kannalla olivat Johan Berglund, Tarja Flood, Bjarne Holmström, Pia Nygård, Karita Pihlström ja Gunilla Starck. Esittelijän ehdotuksen kannalla, eli että lautakunnalla ei olisi lausuttavaa asemakaavan muutosehdotukseen, olivat Isa Forsbäck, Roy Hellén, Rune Westerlund ja Werner Orre. Suunnittelualue sijaitsee Karjaan matkakeskuksen kaakkoispuolella ja koskee kiinteistöjä Kiilantien itä- ja länsipuolella. Maastoltaan alue nousee kohtalaisen jyrkkänä rinteenä 20 metriä ratapihaa korkeammalle. Kallioiselta mäeltä aukeaa hieno näköala Karjaan keskustaan. Idässä alue rajautuu asutuksen keskellä sijaitsevaan metsään. Kaavamuuto-
salueen pinta-ala on noin 1,8 hehtaaria. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kahden tai kolmen kerrostalon rakentaminen suunnittelualueen itä- ja kaakkoisosiin. Uusien kerrostalojen lisäksi mahdollistettaisiin lisää pientalorakentamista Mustikkakadulle. Asemakaavalla osoitetaan asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta, pientalojen korttelialuetta, autopaikkojen korttelialue sekä lähivirkistysaluetta. Rakennusoikeutta on suunniteltu noin 6.500 kerrosneliömetriä. Kaavahanke on käynnistynyt alueen yksityisen maanomistajan aloitteesta, ja asemakaavaratkaisut vaativat näin maanomistusjärjestelyjä usean omistajan kesken.
Päälinnan huoneesta löytyi elokuun kaivauksissa keskiaikaista tiililattiaa, jota Tia Niemelä kaivaa tässä esiin. Kaivauksissa paljastui myös hyvin säilynyt kalkkiuunin raunio tutkijoiden yllätykseksi. (Kuva: Georg Haggrén)
Kalkkiuunin raunio ja keskiaikaista tiililattiaa
Arkeologinen aarreaitta tarjosi taas uusia löydöksiä (Raasepori) Raaseporin esilinnan arkeologisissa kaivauksissa on paljastunut hyvin säilynyt kalkkiuunin raunio tutkijoiden yllätykseksi. -Samalla selvisi, että esilinnan sisäpuolen nykyiset jyrkät rinteet eivät johdu paksuista rauniomassakerroksista, vaan ovat osa paikan alkuperäisiä maanmuotoja. Tämä oli meille tärkeä tieto. Jyrkkä rinne on ollut osa linnan puolustusjärjestelmää, Länsi-Uudenmaan museon johtaja Dan Lindholm kertoo. -Tutkimusten aikana tehtiin myös koekuoppia päälinnaan, jonka yhdestä huoneesta löytyi erittäin hyvin säilynyttä keskiaikaista tiililattiaa, hän jatkaa. Linnan ympäristössä on tehty 2010-luvulla runsaas-
Länsi-Uudenmaan kuntajohto vastustaa suunnitelmia
Hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli leikkaisi alueelta 70 miljoonaa euroa Länsi-Uudenmaan kuntajohtajien mukaan hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli ja rahoituksen määräytymiskriteerit ovat alueen näkökulmasta kestämättömiä. Esitys aiheuttaisi kuntien mukaan peräti 70 miljoonan euron leikkaukset Länsi-Uudellamaalla nykytilanteeseen verrattuna. Leikkausta ei voi perustella nykyisellä palvelutasolla tai tuotannon tehottomuudella eikä uudistus tuo alueella vastaavia uusia tehostamismahdollisuuksia. Kuntien mukaan on myös todennäköistä, että rahoitus johtaisi Länsi-Uudellamaalla koko maan keskimääräiseen kehitykseen nähden perusteettomiin palvelutason leikkauksiin.
Mallia ei voida hyväksyä Alueen kuntien mukaan uudistus vaikuttaisi merkittävästi kuntiin ja kunnalliseen itsehallintoon. Uusimaa poikkeaa myös maakuntana muista maakunnista olennaisesti erityisesti suuren väestömäärän, kantokyvyn sekä uudistuksen piirissä olevien organisaatioiden koon suhteen. Länsi-Uudellamaalla on
ryhdytty sen vuoksi valmistelemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen yhteistä järjestämistä Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti. Erillisratkaisu huomioi Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet paremmin kuin vaihtoehto, jossa Uusimaa muodostaisi itsehallinnollisen sote-maakunnan. Länsi-Uudenmaan kunnan- ja kaupunginjohtajat korostavat, että esitetty maakunnan rahoitusmalli ei ole uskottava ja kriteeristö on todellista väestötilannetta vääristävä. Siksi rahoitusmallia ja rahoituksen muutoksia ei voida hyväksyä. ”Uudistuksen tulisi johtaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukkaampaan ja kustannusvaikuttavampaan järjestämiseen. Uudistuksessa olisi myös esitystä paremmin turvattava nykyisen kaltaisen julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin yhteistyön edellytykset”, alueen kunnat lausuvat.
Uusimaa poikkeaa muista Länsi-Uudenmaan 10 kun-
nan (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio, Vihti) luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto kokoontui kuluneella viikolla keskustelemaan Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä sekä kuulemaan ministereiltä ajankohtaista tietoa sote- ja pelastustoimen uudistuksesta. Ministereiden Länsi-Uudenmaan maakuntatilaisuuteen osallistuivat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r). Kokous pidettiin kokonaisuudessaan etänä, ainoastaan ministerit olivat yhteisessä kokoushuoneessa. Hallituksen esityksen mukaan suurin osa eli noin 80 prosenttia yleiskatteisesta rahoituksesta määräytyisi sairastavuuteen ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvan sote-palvelukertoimen perusteella. Asukasmäärän perusteella (euroa/asukas) rahoituksesta määräytyisi vain vajaat 15 prosenttia ja alle neljä prosenttia vieraskieli-
syyden ja asukastiheyden perusteella. Kuntien mukaan esitetyt tarvetekijät ottavat heikosti huomioon metropolialueen erityispiirteet, kuten väestön voimakkaan kasvun, muuta maata suuremman maahanmuuton sekä segregaation, syrjäytymisen ja päihteiden aiheuttaman ylikuolleisuuden. Ne myös poikkeavat huomattavasti nykyisistä rahoituskriteereistä. Kunnissa valmistellaan parhaillaan lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunnot on jätettävä syyskuun 25. päivään mennessä.
Kuitukaista, kaapeli-tv ja maksukanavat
ti arkeologisia kaivauksia ja niistä on saatu paljon uutta tietoa elämästä keskiaikaisessa linnassa. Linnaa on restauroitu 1890-luvulta lähtien, mutta varsinaisessa linnassa on tehty vain vähän modernia arkeologista tutkimusta. Raaseporin linna oli keskiajalla Länsi-Uudenmaan hallinnollinen, taloudellinen ja sotilaallinen keskus, ja se oli Helsingin edeltäjä. Linna hylättiin 1550-luvun lopussa, minkä jälkeen sen ympäristö hiljeni ja paikasta muodostui arkeologinen aarreaitta, joka tarjoaa tutkijoille mielenkiintoisia historialöydöksiä vuodesta toiseen. Elokuun kaivausten tarkoitus oli selvittää, mitä Raaseporin eteläinen esilinna kätkee muuriensa sisään. Ennakkoon ei tiedetty onko paikalla yhä raunioituneen linnan romahduskerroksia, restaurointien aikana päälinnaa tyhjennettäessä kertyneitä maamassoja
vai hyvin säilyneitä keskiaikaisia kulttuurikerroksia. Linnalla järjestettiin kuluneella viikolla yhteistyössä Synskadade i Västra Nyland-yhdistyksen kanssa näkövammaisille tarkoitettu kaksipäiväinen metallinilmaisinkurssi. Ryhmä näkövammaisia pääsi ammattiarkeologien ohjauksessa ja henkilökohtaisten avustajien avustuksella ”arkeologeiksi”. Tavoitteena oli selvittää linnan lähiympäristössä säilynyttä keskiaikaista esineistöä. Koronatilanteen vuoksi kurssin kaivaustutkimusosuus siirtyy kevääseen, jolloin järjestetään myös Mullankaivajat-arkeologiakurssi raaseporilaisille lukiolaisille. Kaivauksista vastaavaa tutkimusryhmää johtaa aiempien vuosien tapaan dosentti Georg Haggrén. Länsi-Uudenmaan museolla on tutkimusten päävastuu ja se vastaa hankkeen hallinnoinnista.
HÖSTERBJUDANDE! SYYSTARJOUS!
200€ RABATT/ALENNUS
på alla elcyklar i lager kaikista varastossa olevista sähköpyöristä Gäller ej kampanjcyklar. Ei koske kampanjapyöriä.
1649€
T.ex./Esim.
1890€
Crescent Elina 1849,- Helkama SE8 Lady 7-växlad/vaihteinen 8-växlad/vaihteinen
2090,-
Även begagnade elcyklar i lager! Myös käytettyjä sähköpyöriä varastossa. VI HYR UT CYKLAR. VUOKRAAMME PYÖRIÄ.
karjaanpuhelin.fi Köpmansgatan 21 Kauppiaankatu, KARIS/KARJAA, tel./puh. (019) 230 529. Öppet-Avoinna: vard./ark. 9.30-17.30, lö/la 9.30-13.30 cykelcentralen@brev.fi
ÄVEN VERKSTAD • MYÖS KORJAAMO