Suvi Ahlfors yli 29 vuoden kokemuksella!
YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
n 0 taloutee 0 .0 2 2 li y y Ilmesty ankoon Inkoosta H a viikossa! a t r e k i s k a k
Myös kesäasukkaille.
PARITALO
UUSI HINTA
040 136 3329
OMAKOTITALO
Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys
Karjaa, Kiila
116,4 m² 4-5 h, k, khh, kph/wc, s, wc, vh, aula, var., terassi. II taso. Sähkölämm. Erinomainen ja rauhallinen sijainti, lähellä palveluita. Rv. 2006. ET D. Hp. 199.000 €.
Billnäs
84/120 m² 3 h, k, wc, khh, kph, s, var./harrastetiloja. 1-taso koti rauhallisella omakotitaloalueella. Varaava takka. Rv. 1987. Oma tontti 1088 m². Ei e-tod. Hp. 116.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
50 %
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Tvätt och målning av plåt - och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus Nro 68 Torstaina syyskuun 5. pnä 2019
.
Seurakuntakierros alkaa olla loppusuoralla
Hiippakunnan uusi piispa tutustumiskäynnillä Karjaalla (Raasepori) Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka on tehnyt ensivierailunsa Raaseporin suomalaiseen seurakuntaan. Helmikuussa virassa aloittanut Hintikka aikoo vierailla hiippakunnan kaikissa 19 seurakunnassa lokakuun loppuun mennessä. Raaseporin suomalainen seurakunta oli järjestyksessä 14:s. Karjaalla ohjelmassa oli lounas työntekijöiden kanssa, myöhemmin iltapäivällä kokous seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa. Raaseporin suomalaisessa seurakunnassa päättyi keväällä kaksivuotinen piispantarkastus, nyt käynnin tarkoituksena oli molemminpuolinen tutustuminen ja tilannekatsaus. Espoon hiippakunnan piispanvirka avautui, kun aiempi hiippakunnan piispa Tapio Luoma valittiin arkkipiispaksi viime kesänä. Teologian tohtori Hintikka on tällä hetkellä ainoa, ja kautta aikojen vasta toinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon naispiispa. Hintikka
-Tuli luottavainen tunne, sillä hiippakunnassa toteutuu jo sellaista, mitä toivon kirkossa näkeväni. Keskeisillä paikoilla on osaavia henkilöitä ja täällä vallitsee yhdessä tekemisen henki. On tärkeää hakea sitä, mikä yhdistää meitä kaikkia, Hintikka sanoo.
Valtava potentiaali
Espoon hiippakunnan uusi piispa Kaisamari Hintikka kävi tutustumassa Raaseporin suomalaiseen seurakuntaan, sen työntekijöihin ja luottamushenkilöihin. Vasemmalta seurakuntapastori Katri Grönroos, Raaseporin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Joni Grundström, kirkkoherra Esa Lahtinen, kirkkovaltuuston jäsen Eija Kemppi ja kappalainen Antti Salmisto. on työskennellyt aiemmin Genevessä vuodesta 2011, josta viimeiset kuusi vuotta
Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä. Hän kertoo kutsun olleen voima-
kas Espoon hiippakunnasta ja ajatelleensa, että oma osaaminen riittää tehtävään.
Hintikka sanoo tuovansa hiippakunnan piispan virassa suomalaiseen kirkkoon osaltaan myös maailmanlaajuisen luterilaisen kirkon perinnettä aiemman työnsä myötä. -Kirkon tulee olla kuin puu keskellä kylää, jonka levollisessa ja suojaisassa varjossa on hyvä kasvaa monin tavoin paahteisessa maailmassa, Hintikka kuvailee lähestymistapaansa. Tulevaisuudessa, kun uusi toimintakenttä on tullut ensimmäisen vuoden aikana tutuksi, Hintikka aikoo keskittyä siihen, mitä erityistä annettavaa hänellä itsellään voisi olla. -Kirkon suuntaa linjattaessa olisi tärkeää löytää sieltä
evankeliumin ilo. Kirkon on myös tavoitettava ihmiset, ja tämä haastehan on ollut kirkolle aina sama. Kysymys kuuluu myös, miten kirkon jäsenmäärän kehitys herättää meitä. Tämä voisikin olla hyvä syy ja samalla hyvä sauma miettiä seurakunnissa esimerkiksi sitä, miten työtä tehdään, Hintikka sanoo. Hän toteaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon olevan edelleen erittäin rikas, ja siinä on paljon potentiaalia. -Seurakuntalaiset ovat kirkolle valtava voimavara ja heidän monipuolisesta asiantuntemuksestaan olisi hyötyä myös kirkolle, Hintikka sanoo. Hän arvelee myös, että omassa työssä ei ole näköpiirissä tylsistymistä, sillä työ on niin monipuolista. -Saan tavata todella paljon erilaisia ihmisiä. Työnkuvaan kuuluu seurakunnat ja oma hiippakunta, kirkko kokonaisuudessaan sekä vuorovaikutus vielä muunkin yhteiskunnan kanssa ja osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, Hintikka luettelee.
ELY-keskukselta tuore kehittämisselvitys valtatielle 25
Kokonaistarve puoli miljardia, 150 miljoonan erillispaketilla pääsisi jo alkuun Valtatien 25 monia kehittämistarpeita on kartoitettu jälleen Uudenmaan ELY-keskuksen tilaamassa selvityksessä, josta ilmenee että valtatie ei täytä päätieverkolle asetettuja tavoitteita. Ongelmia on erityisesti laatutasossa, sujuvuudessa ja turvallisuudessa. Hankearviointi ja kehittämisselvityksen päivitys koskee koko tieosuutta Hangosta Mäntsälään ja siinä on tarkistettu vuonna 2011 laaditun kehittämisselvityksen tavoitteita ja kehittämisperiaatteita. Ehdotetuilla toimenpiteillä saataisiin parannettua yhteysvälin ongelmallisimpia kohteita. Koko toimenpidepaketin kustannusarvio on 550 miljoonaa euroa, mutta tavoitetilanteeseen edettäisiin raportin mukaan vaiheittain. Kiireellisimmät parannukset tulisivat maksamaan 150 miljoonaa euroa. Erittäin pikaista parantamista edellyttävistä kohteista on muodostettu erillishanke, joka sisältäisi mm. ohituskaistaparit Karjaalle vilkkaille tiejaksoille ja heikkokuntoiselle välille Meltola-Mustio, liittymien parantamista, pohjavesisuojauksia ja meluntorjuntaa
parannettaville osuuksille sekä lisäksi pienempiä parantamistoimenpiteitä.
Päätökset ja rahat puuttuvat Kehittämisselvityksessä esitettyjen pikaparannusten aikataulusta tai rahoituksesta ei ole kuitenkaan vielä päätöksiä. Kärkikohteet ovat selvityksen mukaan kuitenkin toisistaan riippumattomia, ja niitä voidaan toteuttaa vaiheittain. Hanko-Hyvinkää -radan mahdollinen sähköistäminen ei selvityksen mukaan vähennä valtatien 25 parantamistarpeita. Kyseessä on Länsi-Uudenmaan pääyhteys pääkaupunkiseudun suuntaan ja merkittävin poikittaisyhteys Länsi- ja Keski-Uudellamaalla. Se on myös Suomen viennin ja tuonnin kannalta merkittävä väylä. Tieosuudella on kauttaaltaan runsaasti raskasta liikennettä, ja keskeisimmät kehittämistavoitteet kohdistuvatkin kuljetusten sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen, jotka ovat nykyisellään heikkoja. Erityisesti alle 80 km/h osuudet aiheuttavat ras-
kaan liikenteen nopeuden vaihtelua. Tiellä tapahtuu myös varsin paljon onnettomuuksia. Vuosien 2013-2017 aikana tieosuudella oli 112 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 10 henkilöä. Ympäristön kannalta ongelmallisia ovat suojaamattomat pohjavesialueet ja riittämätön meluntorjunta. Ongelmien odotetaan laajenevan liikenteen lisääntyessä.
Tammisaareen jää puutteita Tavoitetilanteessa tieosuudet Virkkala-Nummela ja Rajamäki-Hyvinkää parannetaan nelikaistaisiksi ja loppuosuudet Tammisaaresta Mäntsälään jatkuvaksi ohituskaistatieksi. Hangon ja Tammisaaren välillä tavoitetilanne on kaksikaistainen pääväylä. ”Keskeisiä puutteita jää Tammisaaren kohdalle, jossa on mm. alhainen nopeusrajoitus ja liikennevalot”, raportissa mainitaan. Nykyisellään valtatie 25 on pääosin kaksikaistainen sekaliikennetie, joka ei täytä pääväylien palvelutasotavoitteita. Tiellä on alle 80 km/h
Valtatie 25 ei täytä nykyisellään päätieverkolle asetettuja tavoitteita. Erittäin pikaista parantamista edellyttävistä kohteista on muodostettu erillishanke, johon kuuluu mm. ohituskaistaparit Karjaan vilkkaille osuuksille ja välille Meltola-Mustio. nopeusrajoituksia noin seitsemän kilometrin matkalla. Yhteysvälillä on myös runsaasti tasoliittymiä ja monet liittymät ovat yhden rampin liittymiä. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenisivät raportin mukaan 1,9:llä vuodessa ja liikennekuolemat yhdellä onnettomuudella 10 vuoden
jaksolla. Pohjaveden pilaantumisriski pienenisi noin 10 kilometrin matkalla ja meluntorjunta parantaisi asumisviihtyisyyttä. Hiilidioksidipäästöt pienenisivät raportin mukaan noin 6.500 tonnia vuodessa, kun liikenteen sujuvuus paranisi ja kuljetusten ja työmatkaliikenteen matka-ajat lyhenisivät. Hank-
keen hyötykustannussuhteeksi on laskettu 1,4. Valtatie 25 sisältyy keskeiseen päätieverkkoon. Se on määritelty tammikuussa voimaan tulleessa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa maanteiden pääväyläksi. Tuore selvitys tuottaa taustatietoa valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun.
R