6 - Nro 29b Sunnuntaina toukokuun 3. pnä 2020 .
Klaus Bremer karttaa koronaa Tammisaaressa
Kopteri laskeutui landelle (Raasepori) Vähintäänkin puolipaikallinen ja erittäinkin täyslaidallinen hahmo on Klaus Bremer, joka on vivahteikkaan elämänsä aikana jättänyt jälkensä monille markkinoille. Tammisaaressa hän on merkannut reviiriä Svartbäckistä käsin. -1963 ostin täältä kahden hehtaarin rantatontin. Eli aika kauan olen tänne kiinteistöveroa maksanut, Bremer huikkaa. Carita-vaimonsa kanssa hän viihtyy siellä ympärivuotisesti viikonloppuisin ja mökille helsinkiläispariskunta on koronakaranteeniinkin asettunut. -Karkasimme landelle heti, kun alkoi määräyksiä ja ohjeita tulla. Asumme Kampissa yhdeksänkerroksisessa talossa, joka on nyt varsinainen koronahautomo, ja hissi on koronalinko. Mökillä olen saanut raitista ilmaa, päässyt liikkumaan ja riehunut moottorisahan kanssa. Kauppareissut kun tekee keskustaan 7-8 aikaan aamulla, niin saa melko rauhassa olla, Bremer sanoo. Bremerit kuuluvat riskiryhmään ja entisenä kansanedustajana 81-vuotias ”Klaude” raapii päätään hallituksen toimenpiteille. -Tilannetta on hallittu hemmetin huonosti, mutta kylläkin terveellisesti. Tiedottaminen on ollut sellaista sotkua, että vain pääministerimme on tuonut siihen ryhtiä selkokielisellä esiintymisellään, hän sanoo ja kertoo kirjoittaneensa jo kuukausi sitten twitteriin, että kaksi ryhmää kärsii vallitsevista olosuhteista kohtuuttomasti. -Ensiksikin kouluun kaipaavat koululaiset, sillä lapset eivät tautia levitä eikä se heihin tartu yhtä voimakkaasti. Toiseksi tämä meidän yli 70-vuotiaiden ryhmä, josta pelkään monelle ongelmia karanteenin aiheuttaman liikkumattomuuden takia. Joku lääkäri totesi, että jos normaalisti kävelee vaikka 6.000 askelta päivässä ja se tippuu tuhanteen, niin kuukaudessa kunto romahtaa. Se on pysyvä käänne, ikäihmiset eivät saa kuntoa enää takaisin ylös, Bremer tuumii. Itse hän on häärännyt mökillä virkeästi. -Landella eivät lopu työt
kesken.
Veden viemää Töölössä kasvanut Bremer hääräsi nuorempana harmaalla alueella ennen kuin löysi vedenpitävän suunnan. -Olin katupoika. Siihen aikaan ei varastettu, vaan lainattiin, ja itsekin tulin lainanneeksi kaikenlaista. Äidinkieleni on ruotsi ja sain kuulla hurrittelua. Paitsi silloin, kun naapurikorttelin pojat haastoivat meidän kulman kundeille riitaa, silloin kelpasi hurrikin apuun. Sellaisissa jengeissä tuli pyörittyä, että onneksi menin kilpaurheiluun mukaan ja sain suunnattua keskittymiseni siihen. Uintiurheilulla on ollut elämässäni iso merkitys, Bremer sanoo. Tarina kertoo, kuinka Pieksämäellä sijaitsevan Partaharjun leirikeskuksen poikaleirillä kävi olympiavuonna 1952 kuhina. Bremer päihitti uintikisassa pari vuotta nuoremman Paavo Lipposen niin säkenöivällä tyylillä, että tuleva pääministeri jäi haukkomaan henkeään. Lipponen kertoi myöhemmin päättäneensä tuolloin, että jonain päivänä hän ui yhtä kovaa ja kauniisti kuin tuo Bremerin poika. Vara-Manu ei jäänyt suinkaan suurimmaksi päänahaksi, vaan Bremer päätyi aktiiviurallaan kahmimaan 28 Suomen mestaruutta uinnin ja vesipallon maajoukkuemiehenä. -Olin B-luokan urheilija. Uinnissa on niin monta lajia, että yhden kauden aikana kerkeää ulkona ja sisällä kauhomaan monta mestaruutta. Kavereillani niitä titteleitä on monta sataa, Klaude toppuuttelee. Vesipallossa hän kuului Helsingfors Simsällskapin kivenkovaan miehistöön, jonka ranskalaislehti L’Equipe arvosti aikoinaan Euroopan toiseksi parhaaksi seurajoukkueeksi. -Olimme ylivoimaisia uimareita ja kuudesta pelaajasta viisi oli 190-senttisiä jässiköitä. Pelasimme paljon ulkomailla ja siinä tuli nähtyä 400-500 uimahallia, Bremer kertoo.
Palautetta pöytään Tammisaaren uimahallissa
Klaude on yhä tuttu näky ja sitä hän oli aikoinaan myös Västra Nyland-lehden yleisönosastolla, jossa halli sai kipakkaa palautetta. -Tammisaaren halli on ylivoimaisesti siistein, minkä olen koskaan nähnyt, mutta harmittaa että sitä ei hyödynnetä täysimääräisesti. Täytyy hyväksyä, että kaikki uimahallin toiminnot vievät niin paljon rahaa, että se on itsessään tappiollista toimintaa. On siellä sitten kaksi tai sata ihmistä, niin kustannukset ovat yhtä suuret. Suihkuvesi on ainoa, mistä tulee suurempi kulu, Bremer alustaa. -Esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla on näytetty, mistä voittoa voi tehdä. Siellä eläkeläiset käyvät hallissa ilmaiseksi uimassa ja kuntokoulussa, missä ohjaajat opettavat liikkumaan. Espoon asukkaista 17 prosenttia on eläkeläisiä ja summa, joka säästetään sillä, että eläkeläisiä ei tarvitse vuodepotilaiksi ottaa, on niin iso ettei sitä saa mistään budjetista yhtä tehokkaasti säästettyä, hän jatkaa. Uinti on ikäihmisille ihanteellinen liikuntamuoto ja parantaa hyvinvointia. -Raaseporissa eläkeläisiä on enemmän kuin Espoossa, enkä ymmärrä miksei täällä voi päästää heitä uimahalliin ilmaiseksi. Kertalippu maksaa eläkeläisille 4,70 euroa ja se on heille paljon rahaa. Olen täysin vakuuttunut, että ilmaisella sisäänpääsyllä ja kuntokoulun palveluilla olisi vaikutusta. Välillä uin lähes tyhjässä hallissa, vähintään yksin omalla radalla. Mutta turha tässä on lyödä päätä seinään. Nautin tyhjästä hallista, hän hörähtää.
Nimi lehteen Uintiharrastus toimi ponnahduslautana lehtimiehen uralle, joka virtasi alkuun eri julkaisujen urheilutoimittajana ja avustajana. -Eräs HSS:n jäsen puhui minut 15-vuotiaana ympäri. Hän sanoi, että kun kerran kisoissa käyt uimassa, niin samaan syssyyn voisit Hufvudstadsbladetiin raportoida. Meni pari vuotta ennen kuin sain lehdistökortin, joka oli siihen aikaan kovaa valuuttaa.
Lentoa landella. Klaus Bremer, omaa radiosukuaan Klaude Kopteri, viihtyy Tammisaaren mökillään työn touhussa. Jos Kaivohuoneella portsari pysäytti ja näytin lehdistökorttia jutuntekoaikeissa, niin pääsi sisään ja järjestyi vielä oma pöytä, Bremer muistelee. Hymy-lehdessä hän järjesti asiat niin, että työnantaja sponsoroi hiihtolegenda Eero Mäntyrannan olympiareissua 1972 Sapporoon ja samana kesänä painonnostohirmu Kaarlo Kangasniemen matkaa Muncheniin. Myöhemmin hän teki VIP-lehdessä paljastuksia Kangasniemen dopingin käytöstä ja kokeili juttuun liittyen itsekin ”mömmöjä” saadakseen selville, miten ne vaikuttavat. -Seppo Nuuttila ja Jukka Uunila saivat siitä jutusta raivarin ja pitivät kivenkovaa
kiinni siitä, etteivät meidän urheilijat mitään käytä, Bremer kertaa raskaan sarjan urheiluvaikuttajien suututtamista. Tekipä Klaude printtipulahduksen myös tällä seudulla pyöritettyään viitisen vuotta Raaseporin lääninlehteä. Nuuskiva ja paljasteleva linja jatkui eikä ylin johtokaan päässyt piiloon. -En muista kaupunginjohtajan nimeä, mutta tässä tapauksessa saatiin vedettyä viivat Tvärminnen luonnonsuojelualueelle niin, että hän pääsi rakentamaan talon rakennuskiellossa olleelle alueelle. Tulin näistä venettä keikuttavista jutuista niin epäsuosioon, että mainostajat purkivat vuosisopimuksiaan,
kun tahtoivat pysyä väleissä kaupungin johtoon. Valitsin väärän linjan, olisi pitänyt vain olla kaveria kaikkien kanssa. Mutta tutkiva journalismi ja paljastukset ovat olleet omaa toimittajaydintä. Henkilöautojakin kun testasin ja arvioin, niin ensimmäiseksi mietin, missä on vikaa, Bremer kertoo.
Kopteri käyntiin Vesilajien lisäksi juurikin autourheilu on ollut lähellä Bremerin sydäntä. Hän ajoi kilparadoilla jäärataa, rallia ja asvalttikisoja ja saavutti kolmen SM-kullan lisäksi kelpo tienestit. -Kilpa-autoilu löi hyvin leiville. Vesipallomaajoukku-
”Tämä on kova savotta monella tasolla”
Mustion teatterikesän toivotaan alkavan heinäkuussa
Tuottaja Seppo Suominen toivoo, että ”Kaksi puuta” saadaan ensi-iltaan Mustiolla heinäkuussa. Kesäkuun alkuun suunniteltu ”Mielensäpahoittaja” siirtyy joko elokuulle tai kesään 2021.
(Raasepori) Mustion linnan kesäteatterin tuottaja Teatteri Provinssi on perunut kaikki esitykset kaikilla näyttämöillään kesäkuun loppuun saakka. Kevään vierailuesityksiä peruuntuu parisenkymmentä ja oman tuotannon esityksiä 10 koronaviruksesta johtuvan poikkeustilan vuoksi. -Kesäkuun alkuun Mustion linnan kesäteatteriin suunniteltu ”Mielensäpahoittaja” siirtyy joko vuoden 2021 kesään tai kuluvan vuoden elokuulle. Jokainen tietää, että kun runsaat 30 esitystä peruntuu vajaan kolmen kuukauden
esityskauden aikana, kyseessä on valtava ongelma ja suuri katastrofi, tuottaja Seppo Suominen kertoo. Teatteri on selvitellyt jo viikkokausia tuhansia lippupalautuksia, joita on tuhansia, ja urakka on iso. Liput hyvitetään asiakkaan toivomalla tavalla. -Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman moni hankkisi joko lahjakortin tai vaihtaisi korvaavaan esityspäivään. Olemme saaneet jo sovittua paljon korvaavia esityksiä, joita on elokuusta alkaen aina vuoden 2021 puo-
lelle. Perutut esitykset järjestetään siis toisena ajankohtana, Suominen sanoo. Kesäteatterien tuotanto on aloitettu jo aiemmin Mustiolla ja Mathildedalissa, joissa ensi-illat on merkitty heinäkuulle. Molemmissa työryhmissä on alle 10 henkilöä, mikä osaltaan auttaa toukokuussa alkavia harjoitusjaksoja. -Toivomme että heinäkuussa jo olisi teatteriesityksiä. ”Kaksi puuta” Mustion linnan kesäteaterissa aloittaisi näin 1. heinäkuuta ja Mathildedalissa aloitettaisiin 10. päivä ”Sisko ja sen veli”-näy-
telmällä, Suominen kertoo. Hän toivoo kaikkien muidenkin tekijöiden puolesta, että Suomessa nähtäisiin kesäteatteria myös tänä vuonna. Mustion kesäteatterin vierailuesitykset alkavat kalenterin mukaan elokuun alussa. -Tämä on todella raskasta aikaa teatterien taloudelle ja monelle teatterin tekijälle henkilökohtaisesti. Monelta teatterissa toimivalta menee nyt työt ja monilta lähtee harrastuspaikka. Tästä ylimenokaudesta selviäminen on kova savotta monella tasolla, Suominen sanoo.