YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
usimaa Vain Etelä-U en .000 taloute 2 2 li y y y t s ilme nkoon Inkoosta Ha viikossa! kaksi kertaa
Suvi Ahlfors yli 29 vuoden kokemuksella!
KERROSTALO
UUSI KOHDE
OMAKOTITALO
040 136 3329
UUSI KOHDE
Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys
Karjaa, keskusta
24 m² 1 h, kk, wc. III krs. Ihana vanha 1950-luv. talo, ihania yksityiskohtia. Taloyhtiön saunaos. juuri remontoitu. Rv. 1950. ET G. Mh. 44.258,22 € + vo. 3.241,78 €
Inkoo, keskusta
120/240 m² 5 h, k, wc/suihku, kph, s, ullakkoja, kuisti, aula, var. Peruskorjauksen tarpeessa. Meri lähellä. Oma t. 2800 m². Rv. 1945. ET H. Hp. 95.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
50 %
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Tvätt och målning av plåt - och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus Nro 76 Torstaina lokakuun 3. pnä 2019
.
Puhtaasti ja ilmastoystävällisesti metsästä lautaselle
”Laadukas kotimainen liha on arvoketjun yhteinen asia” (Inkoo) Kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n lihaoppaassa riistaliha on merkitty täysin vihreällä ainoana lihana. Vihreä väri tarkoittaa, että opas kannustaa suosimaan riistaa. Lihaopas on tehty ohjaamaan kuluttajia ympäristön kannalta parempiin valintoihin. Oppaan mukaan kestävästi pyydetty riista on siinä oivallinen vaihtoehto. Hirvi, metsäkauris ja valkohäntäkauris kestävät WWF:n mukaan nykyisen kokoisen metsästyksen hyvin, mutta riistaa ei kuitenkaan riitä kestävästi pyydettynä kattamaan kaikkea lihankulutusta. Vuonna 2013 perustettu Viltgården kantaa kortensa kekoon Inkoon Mariebergin tilalla. Vapaata riistaa myyvän yrityksen on perustanut sukutilan isäntä Tomas Landers, joka haluaa osaltaan kannustaa ihmisiä hyödyntämään
luonnon raaka-aineita. -Päätin kuusi vuotta sitten, että jonkun on jalostettava myös suomalaista riistaa. Halusin nostaa riistan arvoa ja arvostusta. Suomalaisen metsän aarre, ravinteikas herkullinen riistaliha, ansaitsee paikan jokaisessa suomalaisessa keittiössä, Landers sanoo. Hänen mukaansa hintakin alkaa olla sillä tasolla, että riista on jokaisen saatavilla, ja toisaalta riistaa syövät päivittäin vain he, joilla sitä on omasta takaa. -Lihan kulutusta pitäisi muutenkin vähentää, joten silloin kun lihaa syö, kannattaa syödä hyvää sellaista, ja jonka alkuperäkin on tiedossa, Landers sanoo.
Vain pieni osa kulutuksesta Riistalihayrityksen tukikohtana toimivan maatilan historia juontaa 1800-luvul-
kokaupan kautta kuluttajille. Riistalihaa toimitetaan myös ravintoloille. -Riista on nyt erityisen ajankohtaista, koska se on ilmastoystävällistä. Riistalihan syöminen on ekologinen ja eettinen vaihtoehto tuotetulle lihalle. Riistalihalla on todella pieni hiilijalanjälki, joka tulee vain kuljetuksista ja kylmäsäilytyksestä, markkinointipäällikkö Anna Pilkama sanoo. Viltgårdenilla huolehditaan siitä, että kaikki ostettava liha on metsästetty kestävän metsästyksen periaatteita noudattaen. -Riistaeläimet eivät vaadi tuotantolaitoksia, tuotettua rehua, antibiootteja ja väriaineita. Lihassa on myös runsaasti ravinteita, se on puhdasta ja vähärasvaista ja säilyy pakastimessa jopa kaksi vuotta, Korhonen sanoo. Yritystoiminnan alkuvuodet ovat menneet kasvamisen merkeissä, vuosiliikevaihto on nyt puoli miljoonaa euroa. Landersin mukaan jatkossa on keskityttävä tehokkuuden ja sitä kautta kannattavuuden parantamiseen. -Voisimme myydä riistalihaa paljon enemmänkin ja se on tavoite. Tällä hetkellä liikutaan kymmenissä tuhansissa kiloissa vuositasolla,
Landers kertoo. Landers toteaa, että riistaa on käsitelty perinteisesti hyvin vaihtelevissa olosuhteissa ja jotkut kyseenalaiset käytännöt ovat kulkeneet perimätietonakin. -Myytävillä elintarvikkeilla on kuitenkin tarkat hygieeniset vaatimukset ja kotitarvemetsästäjilläkin voisi olla paljon opittavaa kaupallisesta toiminnasta. Toimintatapojen tulee olla oikeita ja ruhon likaamista on vältettävä. Lisäksi pitää käyttää oikeita työvälineitä ja toimia puhtaissa tiloissa, Landers luettelee. Myös nopea jäähdytys on tärkeää. Landers kannustaa metsästäjiä hygieniakoulutukseenkin. -Laadukas liha on koko riistan arvoketjun yhteinen asia, hän sanoo. Viltgården ostaa riistaa metsästäjiltä ja metsästysseuroilta. Valikoimissa on valkohäntäpeuraa, hirveä, riistalintuja, jänistä ja metsäkaurista sekä myös muutamia riistajalosteita. -Meille on tärkeää eettinen ja kestävä metsästys luontoa kunnioittaen. Se tarkoittaa valikoivaa metsästystä ja riistanhoitoa. Metsästyksessä on tärkeää tietää ja tuntea metsästysalueen riistakanta ja säilyttää se luonnollisena, toimitusjohtaja Korhonen sanoo. Suomalainen riistantutkimus antaa toiminnalle hyvän pohjan. Metsästäminen vaikuttaa myös hirvikolareiden määrään ja auttaa pitämään maaja metsätalousvahingot kurissa. Riistanhoitoon kuuluu riistan ruokinta ja elinympäristöstä huolehtiminen. Mariebergin tilalle on padotettu myös pari kosteikkoa, joissa linnut saavat pesiä rauhassa. Riistapelloilla taas ruokitaan hirviä, peuroja, kauriita ja rusakoita ympäri vuoden. -Metsästäminen on kokonaisvaltaista luonnon kunnioittamista, Korhonen sanoo. Hän toteaa, että metsästys on Suomessa jopa yllättävän laajasti hyväksyttyä. Arvostelu kohdistuu nykyään lähinnä eläinten tappamisen vastustamiseen, sillä muita argumentteja ei oikeastaan ole.
puolustusvoimien mukaan merkittävässä roolissa varusmieskoulutuksen kehittämisessä. Ne analysoidaan kaikilla johtamistasoilla pääesikunnasta perusyksikköön. Valintajärjestelmää kehitetään Koulutus 2020 -ohjelmassa, jonka tavoitteena on
saada oikea henkilö oikeaan tehtävään. Ohjelmalla kehitetään ensisijaisesti asevelvollisten koulutusta 2020-luvun tarpeita vastaavaksi. Puolustusvoimissa on tehty vastaavan laajuisia uudistuksia koulutukseen viimeksi 1990-luvun lopulla.
Kotimaisen riistalihan kokonaiskulutus oli viime vuonna vain 1,5-2 kiloa asukasta kohti. (Kuva: Mikko Mäntyniemi) le. Aikaisemmin viljeltiin maata ja laidunnettiin karjaa, nykyään viljavainiot palvelevat riistapeltoina ja tiluksia hoidetaan muutoinkin riistan ehdoilla. Lihaa tuotetaan kotimaisista luonnonvaraisista kannoista yksityisasiakkaille ja jälleenmyyjille. Toiminnasta vastaa toimitusjohtaja Matti Korhonen. Häntä avustaa lihamestari Peter Vamosi, jonka työsarkaan kuuluu lihan käsittely. -Meillä on myynnissä riistalihaa ympäri vuoden. Leikkaamme lihat Eviran hyväksymässä teurastamossamme ja eläinlääkäri käy tarkastamassa ja leimaamassa kaikki lihat, toimitusjohtaja Korhonen kertoo. Eläinkanta kestää hänen mukaansa nykyisen laajuisen metsästyksen hyvin. KotimaiRiistalihaa myyvän yrityksen kuusi vuotta sitten perustanut Mariebergin sukutilan isäntä Tomas Landers kannustaa ihmisiä hyödyntämään luonnon raaka-aineita. -Suomalaisen metsän aarre, ravinteikas herkullinen riistaliha, ansaitsee paikan jokaisessa suomalaisessa keittiössä, Landers sanoo. (Kuva: Rasmus Tikkanen)
sen riistalihan kokonaiskulutus oli viime vuonna vain 1,5-2 kiloa asukasta kohti. Lihan kokonaiskulutus oli Lihatiedotuksen mukaan viime vuonna 81,3 kiloa asukasta kohti (sika 32,5, nauta 19,3, siipikarja 25,6 kiloa). Vuonna 2000 kulutus oli 69,2 ja vuosikymmenen vaihteessa 76,2 kiloa. Suomalaisten lihan syöminen kulkee käsi kädessä vaurastumisen kanssa. Riistalihan kulutusta olisi varaa kasvattaa Viltgårdenin mukaan jopa useilla kiloilla asukasta kohti, sillä esimerkiksi Lounais-Suomessa on todella runsaasti peuroja. Ihannetilanne olisi, että kotimaista riistaa olisi tarjolla kaupoissakin nykyistä runsaammin. Tämä on yrityksen mukaan mahdollista, jos ja kun monin tavoin monimutkainen ruokamarkkina alkaa kehittyä ”riistaystävällisemmäksi”. Hygieniamääräyksiä on Landersin mukaan jo helpotettu, joten ne eivät ole enää toiminnan esteenä.
Suoraan metsästä lautaselle Vapaata riistaa -pienyrityksen liikeideana on tarjota kotimaista riistalihaa myös niille, jotka eivät itse metsästä. Riistan matka lihanleikkaamolta jatkuu oman verk-
Varusmiehet tyytyväisiä palvelusaikaansa Varusmiesten maanpuolustustahto ja tyytyväisyys palvelusaikaan on korkealla tasolla, ilmenee kesäkuussa kotiutuneiden varusmiesten loppukyselystä. Kotiutuvien varusmiesten maanpuolustustahto ja tyytyväisyys palvelusaikaan ovat
säilyneet korkealla tasolla (molemmat 4,2 asteikolla 1-5) nyt useamman vuoden ajan, puolustusvoimat tiedottaa. Myös esimiehet saavat kiitosta toiminnastaan, sillä parhaimpia arvosanoja varusmiesten loppukyselyssä saavat ”arvio kantahenkilö-
kunnasta” (4,3), ”arvio upseerikokelaista” (4,2) ja ”arvio ryhmänjohtajista” (3,9). Varusmiesten alkukyselyn perusteella puolustusvoimiin astuvat alokkaat ovat motivoituneita ja suhtautuvat palvelukseen positiivisin odotuksin. Kysymys ”yritän
suoriutua mahdollisimman hyvin varusmiespalveluksesta” saa arvosanan 4,6. Saapumiserittäin kerättävät alku-, keskeyttämis -ja loppukyselyt antavat puolustusvoimille varusmiehen näkemyksen koulutuksen laadusta. Palautekyselyt ovat
R