Suvi Ahlfors 30 vuoden kokemuksella! KERROSTALO
OMAKOTITALO
Falu Vapen Rödfärg 10 l punamultamaali
31
60
Fullständig begravningsservice sedan 1912
KARIS
ekenäs
HANgö
ingå, sjundeå
Köpmansg. 18, 044 509 1817 Boulevarden 9, 044 509 1819
Gustav Wasas g. 14, 044 509 1818 044 509 1817
DEJOUR 24 h 0400 473 391
Karjaa, keskusta
38 m² Karjaa, Dönsby West 159,9/210,8 m²
1 h, k, kph, et, las. parv. III krs. Tyylikkääksi 2015 täysin 5 h, k, et, khh, vh, kph/wc, erill. wc, kph, s, 2 x aula, tekn. remontoitu yksiö Karjaan palveluiden lähettyvillä. tila. Rakenteilla oleva upea kivitalo, arvioitu valmist. eloRv. 1980. ET G 2013. Vh. 55.000 €. kuu 2020. Oma t. 1075 m². ET A 2018. Hp. 298.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
10 l (3,16/l)
Karjaa: Lepinpellonkatu 5, puh. 020 741 5490 Palvelemme: ma–pe 8 –18, la 9–15 Yritysmyynti ma – pe 6.30 –18
Nro 38 Torstaina heinäkuun 2. pnä 2020
.
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus:
Poikkeuksellinen kevät vaikutti suomalaisten luontosuhteeseen myönteisesti
Neljännes suomalaisista kokee luontosuhteensa kehittyneen myönteisesti koronakevään aikana, selviää ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen suomalaisten luontosuhdebarometrista. Suurin osa on viettänyt enemmän aikaa luonnossa ja myös luonnon ja luontokohteiden arvostus on kasvanut. Koronan vaikutukset luontosuhteet näkyvät vahvimmin alle 25-vuotiailla. Nuorissa näkyy myös merkittävimmät muutokset vuoteen 2018 verrattuna. Nuoret pitävät nyt luontoa tärkeämpänä, liikkuvat enemmän luonnossa ja ovat enemmän huolissaan luonnon tilasta. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen tunnistaa luontomme suurimmaksi uhaksi edelleen vain harva.
Ilmasto ja roskaantuminen Suurin osa vastaajista on lisännyt luonnossa liikkumista koronakevään aikana (57 %), samaten koronapandemia on vaikuttunut myönteisesti luonnon ja luontokohteiden arvostukseen (28 %). Moni on viettänyt enemmän aikaa omalla pihalla tai lähiluonnossa. Erityisesti opiskelijat ovat viettäneet enemmän aikaa kansallispuistoissa tai muilla suojelu- tai retkeilyalueilla. Tiedonsaanti luonnonsuojelusta ja ympäristöstä on
lisääntynyt vuodesta 2018, tosin käsitys luontomme suurimmista uhista ei täysin vastaa tutkittua tietoa, kuten Suomen luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarvioita. Luontomme suurimmaksi uhaksi vain 29 prosenttia vastasi luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen. Vuodesta 2018 alle 25-vuotiaiden osalta määrä oli kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä ja yli 65-vuotiaiden 10 prosenttiyksikköä. Yhteensä kasvu oli neljä prosenttiyksikköä. Suurimmiksi uhiksi vastattiin useimmiten ilmastonmuutos tai roskaantuminen sekä kemikalisoituminen ja ympäristömyrkyt. Nämä nousivat suurimmiksi uhiksi myös edellisessä kyselyssä. Korkeakoulutetuista useampi näki ilmastonmuutoksen suurimpana uhkana, kun taas ainoastaan peruskoulun käyneistä useampi näki roskaantumisen suurimpana uhkana.
Luonnossa vietetään aikaa Kaikkein mieluiten luonnossa halutaan rauhoittua ja liikkua, mutta myös marjastus ja sienestys sekä retkeily kuuluvat suosituimpien tekemisten joukkoon. Edelliseen kyselyyn verrattuna retkeilyn suosio on kasvanut opiskelijoiden keskuudessa. Yhteensä 77 prosenttia vastaajista liikkuu
2018 verrattuna.
Luonto on tärkeä suomalaisille
Suurin osa suomalaisista on viettänyt enemmän aikaa luonnossa ja myös luontokohteiden arvostus on kasvanut. Suosituimpia kohteita ovat perinteisesti Hangon rannat ja sannat. omalla pihalla useamman kerran viikossa ja kodin lähistön viheralueilla ja puistoissa 44 prosenttia. Kodin lähistön viheralueet ja puistot ovat tärkein luontoalue 32 prosenttia vastaajista. Osuus on laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna, jolloin ne olivat tärkeimpiä 41 prosentille vastaajista. Kauempana olevien virkistysalueiden, oman pihan, loma-asunnon ympäristön sekä talouskäytössä olevan luontoympä-
ristön suosio on sen sijaan kasvanut hieman edelliseen kyselyyn verrattuna. Oma piha on tärkeä kaikissa ryhmissä, mutta erityisesti eläkeläisten keskuudessa. Kodin lähistön viheralueet ja puistot taas ovat tärkeitä opiskelijoille. Erityisesti opiskelijoiden eniten arvostama ympäristö on muuttunut. Nyt jopa 29 prosenttia piti tärkeimpänä kansallispuistoja ja muita suojelu- ja retkeilyalueita, kun vuonna 2018
osuus oli vain 11 prosenttia. Yli kaksi kertaa kuukaudessa kansallispuistoissa liikkuu 14 prosenttia vastaajista. Yhteensä 44 prosenttia liikkuu luonnossa useamman kerran viikossa ja vain kolme prosenttia ei lainkaan. Luonnossa useamman kerran viikossa liikkuvien osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen kyselyyn. Alle 25-vuotiaiden liikkuminen luonnossa on selvästi lisääntynyt vuoteen
80 prosenttia suomalaisista ilmoittaa luonnon olevan tärkeä tai erittäin tärkeä. Vuoden 2018 kyselyssä luontoa pidettiin sitä tärkeämpänä, mitä iäkkäämpi vastaaja oli. Luontoa tärkeänä pitävien nuorten osuus on hieman kasvanut samalla kun 45-64-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista luontoa tärkeänä pitävien osuus on hieman laskenut. 70 prosenttia vastaajista kokee, että puhdas luonto on tärkeä osa suomalaisten identiteettiä. Noin puolet vastaajista tuntee elokuussa vietettävän Suomen luonnon päivän ja seitsemän prosenttia on juhlistanut sitä. Luonto ja sen monimuotoisuus kiinnostivat selvästi suurinta osaa vastaajista (68 %). Suomalaiset ovat keskimäärin vahvasti sitä mieltä, että luonnon arvoa ei voi mitata rahassa ja että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Lähes neljänneksen mielestä luontoa ei suojella riittävästi valtakunnallisesti. Suurin osa vastaajista on enemmän huolissaan globaalista luonnon tilasta kuin Suomen luonnon tilasta. 41 prosenttia vastaajista on huolestunut tai erittäin huolestunut Suomen luonnon tilasta, maailman luonnon tilasta taas 71 prosenttia.
THL julkaisi tilaston tarvevakioiduista sote-menoista
Länsi-Uudenmaan tarve viidenneksen keskitasoa pienempi, menot 11 prosenttia korkeammat Vuonna 2018 kunnilta kului keskimäärin 3.188 euroa asukasta kohti sote-palvelujen järjestämiseen. Vähiten käytti Liminka (2.218) ja eniten Salla (5.849). Länsi-Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot olivat 2.754 euroa (indeksi 86). Tarvekerroin oli 0,78. Alueen palvelutarve oli 22 prosenttia maan keskitasoa pienempi. Länsi-Uudenmaan tarvevakioitujen sote-menojen indeksi oli kuitenkin 111, eli menot olivat 11 prosenttia korkeammat kuin maassa keskimäärin. Pohjois-Karjalassa käytettiin vähiten rahaa sote-palveluihin suhteessa asukkaiden palvelujen tarpeeseen. Tarvevakioidut sote-menot olivat
vastaavasti korkeimmat Pohjanmaalla vuonna 2018, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta tilastosta.
Vain Inkoo alle keskiarvon Raaseporissa tarvevakioidut sote-menot olivat kaksi vuotta sitten 3.698 euroa asukasta kohti indeksin ollessa 116 (koko maa 100). Tarvekerroin oli 1,05. Hangossa palveluihin käytettiin vastaavasti 3.782 euroa asukasta kohti (indeksi 119). Hangon tarvekerroin oli 1,05. Inkoossa asukaskohtaiset sote-menot olivat 3.143 euroa (indeksi 99). Tarvekerroin oli 0,89. Poikkeama keskiarvosta 100 kertoo, kuinka monta prosenttia tarvevakioidut me-
not poikkeavat suhteessa koko maahan. Jos kunnan tarvevakioidut menot ovat esimerkiksi 95, niin palvelutarpeella suhteutetut sote-menot ovat viisi prosenttia alhaisemmat kuin koko maan tarvevakioidut sote-menot keskimäärin. Raaseporissa terveydenja vanhustenhuollon asukaskohtaiset nettomenot olivat kaksi vuotta sitten 2.863 euroa (indeksi 115) asukasta kohti. Tarvekerroin oli 1,06. Hangossa asukaskohtaiset nettomenot olivat tässä 2.933 euroa (indeksi 118). Tarvekerroin oli 1,08. Inkoossa asukaskohtaiset nettomenot terveyden- ja vanhustenhuollossa olivat kaksi vuotta sitten 2.575 euroa (indeksi 104). Tarvekerroin oli 0,95. Pohjanmaalla tarvevakioi-
dut sote-menot olivat noin 13 prosenttia maan keskitasoa korkeammat. Pohjois-Karjalassa menot olivat noin 12 prosenttia pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Palvelujen tarpeeseen vaikuttaa alueen asukkaiden sairastavuus, mutta myös ikä- ja sukupuolijakauma sekä sosioekonomiset tekijät. Palvelujen tarvetta oli eniten Etelä-Savossa, 25 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin. Kuntatasolla vaihtelu oli vielä suurempaa. Pienintä palvelujen tarve oli Kauniaisissa ja Espoossa, 30-34 prosenttia alle maan keskitason. Vastaavasti Sallassa ja Rautavaaralla palvelujen tarvetta oli 75-76 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin.
Vertailun mukaan kunnallisten sote-palvelujen tarve näyttää pysyneen samana vuodesta 2017 vuoteen 2018. Samalla menot asukasta kohti ovat kasvaneet koko maassa. Alueiden välillä on kuitenkin eroja. Helsingissä menot ovat laskeneet jopa enemmän kuin tarve asukasta kohti, Lapissa menot taas ovat kasvaneet runsaasti tarpeen kasvaessa vain hieman.
Menot eivät kerro laadusta Tarvevakioidut menot eivät kerro sote-palveluiden laadusta tai saatavuudesta. Väestön palvelutarpeiden lisäksi sote-menoihin vaikuttavat monet muut tekijät. Tarvevakioidut menot
voivat olla maan keskitasoa matalammat, jos toiminta on tehokasta, hoitoketjut toimivat alueella hyvin, yksikkökustannukset ovat pienet, tai jos alueella käytetään paljon kunnallisia palveluja korvaavia yksityisiä palveluja, kuten työterveyshuoltoa. Korkeat tarvevakioidut menot voivat taas olla seurausta siitä, että alueella on päätetty panostaa keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perinteisiä poikkileikkausaineistosta laskettuja tarvevakioituja menoja ei voi suoraan verrata aiempien vuosien tietoihin. THL:n vastikään julkaisemassa luonnoksessa on esitetty myös aikasarjatarkastelu, mikä mahdollistaa alueiden kehityksen tarkastelun.