8 - Nro 11 Sunnuntaina helmikuun 10. pnä 2019 .
4K-vesiensuojeluhanke käyntiin
Kuormitus kuriin konkreettisin keinoin (Inkoo) Ympäristöministeriön ja ympäristöjärjestö WWF:n rahoittamassa Vesiensuojelu 4K -hankkeessa on ryhdytty selvittämään käytännön vesiensuojelukeinoja Inkoonjoen, Ingarskilanjoen ja Siuntionjoen valuma-alueilla. Hankenimi tulee sanoista kuormitus kuriin konkreettisin keinoin. Hanke kestää vuoden 2020 loppuun, mutta WWF:llä on valmius jatkaa työtä myös sen jälkeen. Hankkeen aikana käynnistetään konkreettinen ja
pitkäjänteinen suojelutyö eri tahojen voimin. Toimenpidevalikoimassa on sekä uomassa että pelloilla toteutettavia vaihtoehtoja. Suunnitellussa keinovalikoimassa on myös kipsikäsittely sekä kosteikot ja kaksitasouomat. Rakennus- ja ympäristölautakunnan mukaan Inkoossa ei kannata tässä vaiheessa ryhtyä laatimaan erillistä selvitystä kipsin levittämisestä pelloille, koska WWF on aloittanut yhteistyön hankkeeseen ilmoittautuneiden
maanomistajien ja muiden paikallisten tahojen kanssa. Kipsin levittämistä koskeva valtuustoaloite voidaan käsitellä tarvittaessa uudelleen sen jälkeen, kun vesiensuojeluhankkeessa tehtävät toimenpiteet on päätetty ja niiden alueellinen kattavuus on selvillä. Aloitteessa ehdotettiin, että Inkoo selvittää yhdessä viljelijöiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa mahdollisuudet vähentää peltojen ravinnekuormitusta rannikkovesiin kipsinlevityksen avulla.
Kipsikäsittelyn on todettu vähentävän erityisesti savisilta pelloilta tulevia kiintoaines- ja fosforikuormia merkittävästi. Se myös vähentää eroosiota, kirkastaa valumavesiä ja ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä. Fosfori säilyy maaperässä kasveille käyttökelpoisessa muodossa, ja tutkimusten mukaan käsittelyllä ei ole haitallisia vaikutuksia vesiympäristöön. ”Koska merkittävä osa Inkoon virtavesien kiintoaines- ja fosforikuormasta valuu pelloilta, kannattaa kipsikäsittelyn soveltuvuutta Inkoon pelloille selvittää tarkemmin”, Inkoon ympäristötoimi katsoo. Kipsin soveltuvuus pelloille selvitettäisiin lohkokohtaisesti. Nykytiedon mukaan kipsikäsittelyn vaikutus vedenlaatuun kestää viitisen vuotta.
ESITTELY
UUSI KOHDE
Silmää myynnille
OKT Tammisaari, Sköldargård Kauriintie 2 D 33
2 h, k, kph, aula, parveke. Tilava, valoisa, läpitalon päätyhuoneisto, ensimmäinen kerros, suojaisa parveke metsäisin näkymin. Rak. 1987. Huomattavat korjaukset tehty yhtiössä mm. käyttövesiputket uusittu. Vastike 245,70 €/kk. Rauhallinen sijainti noin 4 km Tammisaaren keskustasta. Heti vapaa. Mh. 56.000 € 58,5 m²
639803
G2013
Ensies. ti 12.2. klo 16.00-16.20 Stella Limnell 044 738 1310
ESITTELY
ESITTELY
KT Tammisaari, keskusta
UUSI KOHDE
KT Tammisaari
OKT Karjaa
UUSI KOHDE
KT Karjaa
Kauriintie 2 D 33
Metsästäjänpolku 4 D 18
Harjutorpankatu 8
Mäntynummenkatu 6 A
2 h, k, kph, vh, parveke
2 h, k, kph, vh, parveke
4 h, k, s, khh, erill. autotalli/varasto
3 h, k, kph, parveke
Mh. 68.759 € Vh. 69.000 €
Mh. 54.386 € Vh. 72.000 €
Mh. 130.000 €
Mh. 82.998 € Vh. 88.000 €
59,5 m²
638975
F2013
Es. ti 12.2. klo 16.30-16.50 Stella Limnell 044 738 1310
ESITTELY
58 m²
F2018
636685
97/113,3 m²
-*
640848
75 m²
646700
E2007
Es. ti 12.2. klo 17.00-17.30 Stella Limnell 044 738 1310
Pia Eskola 040 630 8535
Pia Eskola 040 630 8535
UUSI KOHDE
UUSI KOHDE
KT Pohja
RT Hanko-Pohjoinen
2 h, k
3 h, k, s, kph, terassi
3 h, k, kph, erill. wc
2 h, k, kph/s
Mh. 65.314 € Vh. 68.000 €
Mh. 129.000 €
Mh. 66.107 € Vh. 99.500 €
Mh. 129.500 €
Orkdalintie 5 B
74,5 m²
F2013
Sotkantie 4 as
640559
80 m²
E2018
621765
RT Hangonkylä Luotsikatu 13 N
79 m²
E2013
640966
LT Hanko, keskusta Bulevardi 11 A
48 m²
E2013
646958
Ensies. la 9.2. klo 10.30-11.00 Yatta Malmstén 0400 840 734
Max Lindström 040 583 2257
-* = ei lain edellyttämää energiatodistusta
Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy, puh. 010 2567 118 TAMMISAARI - Asematie 3, puh. 010 2569 545 HANKO - Vuorikatu 21, puh. 010 2569 549 KARJAA - Elina Kurjenkatu 2 B, puh. 010 2569 541
Max Lindström 040 583 2257
Max Lindström 040 583 2257
Inkeriseminaari esitteli mittavan väestön
Paldiskista Hanko (Hanko) Opettajana Suomessa elämäntyönsä tehnyt Elsa Rautajoki (os. Dubbelman) pelkäsi kuolemaansa asti sitä, että hänet haetaan kotoaan Suomesta ja passitetaan takaisin itärajan taakse. Hän kuoli vuonna 2009. Rautajoki oli yksi niistä 63.000 inkerinsuomalaisesta, jotka pakenivat sodan aikana Inkerinmaalta Suomeen vuonna 1943 – ja yksi niistä 8.000:sta, jotka eivät enää palanneet Neuvostoliittoon. Rautajokea olivat sotien jälkeen etsineet sekä Valtiollinen poliisi (Valpo) että (Liittoutuneiden) valvontakomissio. Avioliiton myötä vaihtunut sukunimi kuitenkin karisti etsijät kannoilta, mutta pelko jäi. Kenellekään perheen lähipiiriä lukuun ottamatta ei saanut kertoa, että hän oli inkerinsuomalainen. Tuntemattomille ei saanut avata ovea. Ennen pakoaan Inkerinmaalta Elsa Dubbelman oli ehtinyt toimia saksalaisten tulkkina ja toimistosihteerinä Hatsinassa, joten nimi oli jäänyt myös saksalaisten listoihin. Viime viikonloppuna järjestivät Hangon museon ystävät ja Hanko maailman kartalle -yhdistykset sekä Hangon kulttuuritoimi yhdessä “Inkeriseminaarin” Hangon kaupungintalossa. Kaupungintalon juhlasali oli lähes täynnä koko viisi tuntia kestäneen seminaarin ajan. Kaukaisimmat vieraat olivat tulleet Virosta ja Venäjältä asti.
Lotta Svärd -järjestön lotat olivat mukana toiminnassa alusta asti. Inkerinsuomalaisten siirrosta oli aluksi jouduttu neuvottelemaan saksalaisten kanssa, sillä myös saksalaisilla oli pulaa työvoimasta, ei vain suomalaisilla. Suomi halusi inkerinsuomalaiset Suomeen työvoimaksi, mutta vaakakupissa painoivat myös heimoaate, joka yleisesti hyväksyttiin Suomessa, sekä ylipäätään halu pelastaa ihmiset sodan jaloista. Tilanne ratkesi syksyllä 1943, kun saksalaiset aloittivat perääntymisen: Inkerinmaalla saksalaisten oli tarkoitus soveltaa poltetun maan taktiikkaa. Ihmiset oli saatava pois tieltä, ja saksalaisille sopi nyt, että Suomi ottaa väestönsiirron hoitaakseen. Saksalaiset olivat ajatelleet, että inkerinsuomalaiset voisivat kävellä jään yli Suomeen, mutta suomalaiset ottivat käyttöön laivat. Suomalaisille 50.000 inkerinsuomalaisen laivaaminen Suomenlahden yli oli iso operaatio, joka käytännössä tarkoitti 155 laivamatkaa Viron Paldiskista Hankoon. Aluksi tuotiin noin 2.000 henkilöä viikossa, mutta ruuhkan huipulla inkerinsuomalaisia tuli jopa 20.000 henkeä viikossa. Samaan aikaan muualla Euroopassa väestönsiirrot itä-länsisuunnassa koskivat jopa 20–30 miljoonaa ihmistä.
Hangon historiasta innostunut hankolainen tietokirjailija Ilkka Linnakko jatkaa ansiokkaasti Hangon menneisyyden penkomista ja jakaa löytöjään hankolaisten kanssa. Nyt on ollut mielenkiinnonkohteena Hangon rooli inkerinsuomalaisten pakolaisten vastaanottokeskuksena ja porttina Suomeen vuodesta 1943 alkaen. Saksalaisten liikehtiessä rintamalla noin 30.000 inkerinsuomalaista jäi mottiin Leningradin lähistölle. Heidät karkotettiin inkeriläisalueilta Siperiaan vuosina 1942-43. Noin 63.000 inkerinsuomalaista laivattiin turvaan Suomeen. Näistä noin 50.000 saapui Suomeen Hangon kautta. Alunperin oli tarkoitus, että inkerinsuomalaiset olisi laivattu Tallinnasta Helsinkiin, mutta reittiä Paldiskista Hankoon pidettiin turvallisempana, ja Hangon eduksi katsottiin myös se, että meri Hangon edustalla ei välttämättä talvellakaan jäädy. Kaupunkien välille raivattiin merimiinoista vapaa väylä, ja kuljetukset aloitettiin. Merikuljetuksiin käytettiin mitä erilaisimpia laivoja, joista mainittakoon ensimmäisen kuljetuksen hoitanut, rahdin ja matkustajien kuljetukseen tarkoitettu höyrylaiva S/S Aranda – joka myöhemmin jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliitolle – sekä Suomen Merivoimien laivastoon kuulunut miinalaiva Louhi.
Suomalaisen kirjallisuuden seura kerää nyt inkerinsuomalaisten tarinoita. Hangon kaupungintalolla kuultiin aiheesta muun muassa filosofiantohtori Reijo Rautajoen esitys. Hän kiinnostui eläkepäivillään äitinsä, Elsa Rautajoen, inkerinsuomalaisesta taustasta, joka siis oli koko tämän elämän ajan pysynyt vain perheen lähipiirin tiedossa. Rautajoki ryhtyi tutkimaan inkerinsuomalaisten historiaa ja teki aiheesta väitöskirjan pari vuotta sitten. Seuraavaksi hän paneutui nimenomaan Inkerinmaalta Hankoon kohdistuneeseen väestönsiirtoon, inkerinsuomalaisten sijoittumiseen Suomessa sekä heidän palauttamiseensa Neuvostoliittoon. Rautajoen äiti oli inkerinsuomalainen ja isä perisuomalainen hämäläinen. Kotona kävi paljon inkerinsuomalaisia vieraita, jotka puhuivat kuiskaamalla. Vaikka sota oli päättynyt ja Suomessa oli rauha, inkerinsuomalaiset elivät pelossa. Kaikkia ei oltu palautettu Neuvostoliittoon, osa oli jäänyt Suomeen ja osa paennut Ruotsiin. Välirauhasopimukseen vuonna 1944 kuului vaatimus, että neuvostokansalaiset eli inkerinsuomalaiset, jotka oli väkisin tuotu Suomeen, pitää palauttaa. Suomi tulkitsi asian niin, että ketään ei oltu tuotu maahan väkisin. Inkerinsuomalaisten itsensä keskuudessa vallitsi epätietoisuus siitä,
Muistot talteen