Suvi Ahlfors yli 26 vuoden kokemuksella! Karjaa, Bäljars
Täydellinen takki kevääseen tuulenpitävällä ja vettä hylkivällä, hengittävällä materiaalilla. Kaulukseen rullautuva huppu. Miesten mallit musta tai oranssi. Naisten mallit pinkki tai sininen.
5990
Housut tuulenpitävällä, tihkusadetta hylkivällä ja hyvin hengittävällä materiaalilla. Miesten ja naisten malli. Mustat.
(7990)
90
49
(6990)
KERROSTALO
KERROSTALO
61 m² Karjaa, Mäntynummi
Nurinpäin -päivän vuoksi suljemme à la carten jo klo 15.30 la 18.3.
75 m²
2 h, k, kph, las. parveke. Kaunis läpitalon III krs (ei 3 h, k, vh, kph, parveke. Valoisa III krs (ylin) päätykulhissiä) koti. HETI VAPAA! Hp. 47.000 €. mahuoneisto. Hp. 65.440,44 € + vo. 3.559,56 €. OMAKOTITALO OMAKOTITALO
Karjaa, Lövkulla
118/202 m² Pinjainen
146,5/206,4 m²
1970 rak. koti. Alak. 1 h, khh, s, kph, wc, tilava vh, 4 h, k, 2 kph/wc, takkah., khh, s, autotalli ja varasto. lämmin at ja var. Yläk. 3 mh, wc, keittiö, oh (avotakka) Rak. -90 ja laaj. -95. Autotalli talon yht. mistä myös ja parv. 668 m² rinnetontti (vuokra). Hp. 133.000 €. kulku sisälle. Kulmatontti 1.108 m². Hp. 149.000 €. Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa suvi.ahlfors@kotikone.fi
Suvi Ahlfors Oy LKV Suvi Ahlfors, LKV
HANKO – RASEBORG
0500 505 838
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Lauantaina 25.3. yksityistilaisuus koko ilta.
Ma-to 11-21
Pe 11-00
La 12-00
Korkeavuorenkatu 12, Karjaa, puh. 044 754 9842 restaurang@restaurangkw.com www.restaurangkw.com
Nro 22 Torstaina maaliskuun 16. pnä 2017
.
170.000 tonnia betonimurskaa ja 50.000 tonnia romumetallia
Suomen suurin purkutyöurakka alkaa hiilivoimalaitoksella (Inkoo) Inkoon Joddbölessä alkaa huhtikuun 1. päivänä purku-urakka, joka tulee olemaan yksi Suomen teollisuushistorian suurimmista ja rakennuskuutioissa mitattuna jopa suurin purkutyö. Noin neljän vuosikymmenen aikana Inkoo ehtii tuottaa sähköä noin 50 terawattituntia ja laitos käynnistettiin lähes parituhatta kertaa. Inkoon hiililauhdelaitos toimi viime vuosikymmenet varavoimalaitoksena ja se tuotti sähköä pohjoismaisille markkinoille pääosin kulutushuippujen aikana. Yksi yksikkö oli vuosina 2011-2013 osa Energiaviraston tehoreserviä, mutta ei enää sen jälkeen. Inkoon voimalan kaupallinen käyttö alkoi helmikuussa 1974 energiapulan aikoina ja päättyi itsenäisyyspäivänä vuonna 2013. Imatran Voima Oy:n rakennuttama laitos edusti valmistuessaan uusinta tekniikkaa, joka tarkoitti toimintavarmuutta ja taloudellisuutta. Laitos oli myös Suomen suurin. Fortumille ei ollut kannattavaa pitää Inkoon voimalaitosta enää säilönnässä, kun hiililauhdetuotannon tarve on jatkuvasti vähentynyt, eikä muutosta ole näkyvissä.
250 megawattia kerrallaan Aika on ajanut hiilienergian ohi ja Fortum ilmoitti laitoksen lopullisesta sulkemisesta ja purkuselvityksen aloittamisesta kesällä 2016. Purkupäätös tehtiin joulukuussa. Urakka aloitetaan rakenteissa olevien haitta-aineiden poistolla. Alueen apurakennuksia puretaan kesän aikana, jolloin työmaalla on suurin vahvuus, eli noin 50 työntekijää. Varsinaiseen laitokseen aiotaan päästä käsiksi lokakuussa, jolloin rakennusten purku alkaa ensimmäisestä yksiköstä ja etenee yksikkö kerrallaan. Tuhannen megawatin Inkoon hiilivoimalan purkaminen kestää suunnitelmien mukaan yli 2,5 vuotta. Alueelle jää Fingrid Oy:n kytkinkenttä voimalinjoineen, öljysäiliöt, hiilikenttä ja syväsatama. Suuren mittaluokan purku-
hankkeet ovat läntisellä Uudellamaalla tuttuja viime vuosilta, sillä entinen terästehdas purettiin vastikään Hangossa. Sopiikin toivoa, että niin Joddbölen alueelle kuin Koverhariinkin saadaan tulevaisuudessa uutta toimintaa. Fortumin Thermal-liiketoiminnan johtaja Vesa Maso kertoi yhtiöllä olevan suunnitelmia Joddbölen alueelle, mutta toteutuminen ei ole vielä varmaa. Voimalaitoksen entinen tuotantopäällikkö Henrik Ekblom totesi ehkäpä kaukaa viisaasti, että Jodd böleen tuleva kaasuputki ei varmaankaan näitä suunnitelmia tule haittaamaan. Laitoksen purkutyön hintaa ei kerrota, mutta Fortumin vuoden 2015 viimeisen neljänneksen nettotulokseen sisältyi jo noin 110 miljoonan euron kertaluontoinen vaikutus arvonalentumista ja varauksista. Kertaluonteiset erät liittyvät pääosin Inkoon ja Meri-Porin hiilivoimalaitoksiin. Mason mukaan maailmalla oli kiinnostusta myös Inkoon laitoksen ostamiseen kokonaisuudessaan, mutta vastuullisuuden vuoksi sitä ei voitu myydä kyseisille tahoille. Tämä liittyi mm. maiden ihmisoikeuskysymyksiin.
Kierrätykseen ja varaosiksi Inkoon voimalan purkaminen tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. Menojen vastapainona on kierrätettävästä materiaalista saatavat tulot, jotka tulevat olemaan tässä mittaluokassa merkittäviä. Voimalaitoksen purkutyöstä vastaa Ekokem Palvelut Oy, joka on nykyään Fortumin omistuksessa. Yhtiö voitti urakan kansainvälisen tarjouskilpailun jälkeen. Ekokemin mukaan vanhojen voimalaitosten purkaminen yleistyy niin Suomessa kuin muualla maailmassa jo lähivuosina. Purku-urakan projektipäällikkö Kari Vahtera kertoo voimalaitoksesta tulevan noin 170.000 tonnia betonimurskaa ja 50.000 tonnia romumetallia. Ekokem pyrkii myymään purettavia koneita ja laitteita uusiokäyttöön ja
Inkoon voimalaitos oli aikanaan maan suurin ja nykyaikaisin. Seuraavaksi se pääsee Suomen ennätykseen purku-urakan koon puolesta. Tuhannen megawatin laitoksen purkamisessa on oltava erityisen tarkkana sähköturvallisuuden kanssa. Sama pätee haitta-aineisiin, joiden kärjessä on asbesti. varaosiksi mahdollisimman paljon. Purkamisessa tuleva betonimurska aiotaan käyttää tuhka-altaiden täyttöön ja alueen tasaamiseen. Pilaantuneet maat kunnostetaan ja romumetalli kuljetetaan suurimmaksi osaksi laivoilla syväsatamasta, mutta maantiekuljetuksiakin on tulossa. -Kaikki ehjä, järkevä ja tarpeellinen otetaan talteen ja osa siitä menee käyttöön muille laitoksille. Korkeita kattilahuoneita heikennetään ennen kaatamista ja ne räjäytetään alemmas, koska koneet eivät niihin muuten ylety, Fortumissa purkuprojektin päällikkönä työskentelevä Juha Tella kertoo. Räjäytyksiä ei tehdä heinäkuussa.
Piiput kaatuvat viimeiseksi Massiivinen ja kauas näkyvä maamerkki noin 70 metrin korkeuteen nousevine kattilahuoneineen katoaa maise-
Korjaushanke alkaa
Tammiharjun urakat 6,2 miljoonaa (Raasepori) Hartela Länsi-Suomi Oy on valittu Tammiharjun päärakennuksen peruskorjaushankkeen pääurakoitsijaksi. Yhtiön tarjous oli 4,9 miljoonaa euroa ilman
arvonlisäveroa. Ilmanvaihtourakan saa Ilmastointi C. Johnsson Oy (361.000), putkiurakan Hangon Sähkö Oy (259.000), sähköurakan Laihon Sähkö Oy (584.000) ja
automaatiourakan Turun automaatiokeskus Oy (22.000). Kaikkien osaurakoiden yhteishinta on näin ollen lähes 6,2 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen mukaan
Joddböleen voidaan varastoida 1,8 miljoonaa tonnia hiiltä, mikä vastasi Inkoon laitoksen vuositarvetta. Jokaisessa kattilassa paloi 90 tonnia kivihiiltä tai 55 tonnia polttoöljyä tunnissa. Fortum on antanut viranomaisille luvan järjestää harjoituksia voimalaitoksella ennen purkua, joten epätavallisesta liikenteestä ja toiminnasta ei kannata huolestua, viestintäpäällikkö Tommy Wikström mainitsee.
masta vuoden 2019 loppuun mennessä. Peräti 150 metrin korkeuteen kohoavat savupiiput räjäytetään viimeiseksi. Inkoon voimalaitoksella ei ole tuotettu sähköä kolmeen vuoteen. Fortum siirsi voimalaitoksen kolme yksikköä pitkäaikaiseen säilöntään vuoden 2014 talvella. Laitoksen neljäs yksikkö poistettiin käytöstä vuoden 2013 loppupuolella. Vesa Maso kertoo käyttötunteja tulleen eri yksiköille 55.000-80.000 tuntia, kun ne oli suunniteltu jopa 200.000 tunnille. Neljän voimalayksikön ja kahden savupiipun lisäksi puretaan noin 10 muuta rakennusta ja rakennelmaa voimala-alueella, joka on noin 55 hehtaaria. Haitta-aineiden poisto sekä kalusteiden ja prosessilaitteiden purku on pääosin käsityötä. Laitoksen jäähdytystunnelit katetaan ja hiilikasa jää Suomenojan voimalaitoksen käyttöön ainakin toistaiseksi.
Fortumin ja Ekokemin edustajat kertoivat purkuhankkeesta viikonloppuna Inkoon vanhassa kirjastossa täydelle tuvalle. Helsingin yliopiston kansatieteen opiskelijat esittelivät haastatteluissa kertynyttä tietoa voimalaitostyön arjesta. Opiskelijoiden tallentamat työntekijöiden muistot ja materiaali on talletettu tekniikan museon
ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon kokoelmiin. Tilaisuudessa oli lämminhenkinen ja arvostava tunnelma, vaikka pääuutinen olikin surullinen. Fortumin edustajat kiittivät entisiä työntekijöitä, joita oli paikalla runsaasti, hyvästä työstä ja laitoksen fiksusta käytöstä. Voimalan sulkemisen yhteydessä vuonna 2013 Inkoosta katosi 80 Fortumin työpaikkaa. Entiset työntekijät toivoivatkin laitokselle muistomerkkiä tien varteen, kyseessä voisi olla vaikka jokin laitoksen osa. Fortumin Thermal-liiketoiminnan johtaja Vesa Maso kertoo, että muistomerkistä on jo käyty keskusteluja ja yhtiö voi olla siinä avuksi, mutta aloitteen on tultava Inkoon kunnalta. Ideana heitettiin myös savupiipun palasten myyminen samaan tapaan kuin aikoinaan Berliniin muurista ja toivottiinpa paikalle näköalatasannettakin.
kyseisten yhtiöiden tarjoukset olivat kokonaistaloudellisesti edullisimmat. Tarjouksia saatiin 22. Kaupungintaloksi korjattavan Tammiharjun pää rakennuksen peruskorjaus rahoitetaan kiinteistöleasingsopimuksella ja kaupungin taseen ulkopuolella, jolloin sillä ei ole vaikutusta myöskään tulokseen. Rahoitushankinnan
kilpailuttaminen on käynnissä. Leasing-vuokran on laskettu olevan 25 vuoden aikana noin 300.000 euroa vuodessa. Kaupunginhallitus päätti maanantaina käynnistää Tammiharjun rakennushankkeen. Saatujen tarjousten perusteella hanke voidaan selvitysten ja suunnitelmien perusteella toteuttaa kaupunginvaltuuston määrittelemän kahdeksan
miljoonan euron kustannuskehyksen puitteissa. Urakka-aika alkaa huhtikuun alussa ja rakennuksen pitäisi valmistua kaupungin hallinnolle elokuussa 2018. Varsinaisten urakoiden lisäksi tarvitaan varaukset lisä- ja muutostöille, pihatöille, liittymiin, valvontaan, hissin uudistamiseen ja aiempiin suunnittelukustannuksiin.
Muistomerkki ja palasia?