Suvi Ahlfors yli 26 vuoden kokemuksella! OMAKOTITALO
Karjaa, Lövkulla
ESITTELY
UUSI HINTA
OMAKOTITALO
118/202 m² Karjaa, Mäntynummi
Vielä on kesää!
ESITTELY
Tule nauttimaan hyvästä ruuasta ja hyvistä drinkeistä tai ehkäpä vain kupillisesta kahvia, sisällä tai terassilla.
160/275 m²
Kaunis hyvin pid. 1970 rak. koti. Alak. 1 h, khh, s, kph, 6 h, k, 2 kph, kell. var., khh, at. Tässä mahd. funkkiswc, tilava vh, lämmin at ja var. Yläk. 3 mh, wc, valoisa talo isommallekin perheelle. Oma 848 m² aid. kulkeittiö, oh (avotakka) ja parv. Rauh. kadun varressa, matontti. Karjaan kesk. ja rautatieasema läh. Rv. 668 m² rinnetontti (vuokra). Asuinkrs pintoja rem., 1956. Tyyd. peruskunn.ja kaipaa päivitystä. Kunosa ikk. vaihd. 2000. Päätylaudat 2013 ja katto 2014 totark. tehty 01/16 ja se antaa kunn. hyvän yleisuusittu. UUSI HINTA! Hp. 138.000 €. Dyniuksen- käsityksen. Hp. 146.000 €. Keskuskatu 19. Es. ti kuja 11. Es. ti 9.8. klo 17.40-18.05. Satu D 9.8. klo 17.00-17.30. Satu D Suvi Ahlfors Satu Da Silva LKV KiAT Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa 0500 505 838 0440 233 220 suvi.ahlfors@kotikone.fi satu.da.silva@gmail.com
Suvi Ahlfors Oy LKV
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
.
Avoinna:
Ma-to 11-21
Pe 11-22
La 12-22
Korkeavuorenkatu Karjaa, puh. 044 754 9842 restaurang@restaurangkw.com www.restaurangkw.com
Nro 59 Torstaina elokuun 4. pnä 2016
Jättiputket saivat huutia luonnonsuojelualueelta
Haitallisten vieraslajien torjunta maanomistajien vastuulle
(Raasepori) Vuoden alussa voimaan tullut kansallinen vieraslajilaki siirsi maanomistajien ja ammattimaisten toimijoiden vastuulle haitallisten vieraslajien torjunnan. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille mm. estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Uudessa vieraslajilaissa korostetaan maanomistajien ja ammattimaisten toimijoiden vastuuta. Maanomistajan pitäisi hävittää kiinteistöllä esiintyvä haitallinen vieraslaji tai rajoittaa sen leviämistä. Kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista on säädetty asetus, joka tuli voimaan niin ikään vuoden alussa. Luettelossa on lajiryhmiä ja lajeja, jotka luontoon päästessään voivat aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle. -Laki on ehdottomasti hyvä. Asiaa ei voi lykätä loputtomiin, vaan se pitää ratkaista ja nyt vastuutkin ovat selvät, ympäristötarkastaja Jouni Stordell sanoo. Maanomistajien on huolehdittava vähintään siitä, että tilanne ei pahene ja vieraslajit eivät pääse leviämään. Hävittämisvelvoite tulee voimaan ensi vuonna.
Hehtaareittain jättiputkea Tammisaaren Västerbyssä on alue, jossa haitallinen jättiputki on levinnyt jopa 2,5 hehtaarin alueelle. Stordell on urakoinut alueella muutaman turvapaikanhakijan kanssa.
-Meillä on nyt lupa torjunta-aineiden käyttöön myös luonnonsuojelualueilla, koska ongelman katsotaan olevan niin paha, Stordell sanoo. Helpointa hävittäminen on keväällä ennen kukintoja. Silloin kasvia voi torjua levittämällä torjunta-ainetta lehtiin. Täyteen kokoon kasvanutta jättiputkea torjutaan poistamalla kasvista kukinnot, jotka otetaan talteen. Paras tapa hävittää kukinnot on polttaminen. -Jättiputkesta katkaistaan sen jälkeen varret ja jäljelle jääviin pätkiin laitetaan Round Up -torjunta-ainetta, joka tappaa kasvin, Stordell neuvoo. Yksityisillä pihoilla jättiputkien – ja myös toisen ongelmalajin eli jättipalsamin – kukinnot voi laittaa sekajätteeseen, koska jäte kuljetetaan nykyään polttolaitokseen. Jättiputkea hävitettäessä on muistettava suojavaatetus, koska kasvineste voi aiheuttaa vakavia palovammoja. -Kasviin ei pidä koskea paljain käsin ja myös silmät kannattaa suojata, Stordell sanoo. Jättiputki kasvaa jopa nelimetriseksi.
Jättipalsamista ongelma Karjaan Råckersin alueella poistettiin jättiputkea useita vuosia sitten seurakunnan mailta. Jättiputken torjunta on onnistunut Stordellin mukaan varsin hyvin ja pellon niittäminen on estänyt haitalllisen lajin leviämisen. Alueella on kuitenkin uusi ongelma, kun tilalle on tullut talon pihalta lähialueille levinnyt haitallinen jättipalsami. -Jättiputken ja jättipalsamin hävittämiseen kaupungin
Helpointa jättiputken hävittäminen on keväällä ennen kukintoja. Silloin kasvia voi torjua levittämällä torjunta-ainetta lehtiin., ympäristötarkastaja Jouni Stordell neuvoo. Hän on urakoinut kasvin hävittämiseksi muutaman turvapaikanhakijan kanssa Tammisaaren Västerbyssä alueella, jossa jättiputki on levinnyt jopa 2,5 hehtaarin alalle. mailta tarvittaisiin vapaaehtoisia vaikka viikonlopuksi, sillä ympäristötoimistolla ei ole tarpeeksi resursseja kenttätyöhön, emmekä mitenkään ehdi kaikkiin paikkoihin. Turvapaikanhakijoiden ohella vieraslajien hävittämisessä voitaisiin hyödyntää myös työttömiä nykyistä enemmän, Stordell sanoo. Yksityiset maanomistajatkin voivat saada työvoimaa Raaseporin vastaanottokeskuksesta kuljetus- ja ateriapalvelua vastaan. Stordell arvelee, että työkorvauksen maksaminenkaan ei ole mahdotonta. Jättiputkea on Raaseporissa monilla alueilla ja esimerkiksi Bromarvissa on
yksityisellä maalla 200 x 200 metrin esiintymä, jolla tarvittaisiin toimia pikaisesti.
Tappajaetana levittäytyy Västerbyssä on myös toinen paha ja kasvava ongelma, sillä erityisen haitalliseksi luokitellut espanjansiruetanat eli tappajaetanat ovat päässeet leviämään jo metsään ja luonnonsuojelualueelle. Sieltä lajin hävittäminen on Stordellin mukaan vaikeaa. Espanjansiruetanoita on myös Pinjaisissa ja uusin esiintymä on löytynyt Pehrsbölestä. Kunnalla ei ole kuitenkaan rahaa torjuntatoimiin,
joten toiveet kohdistuvat yksityisiin maanomistajiin ja heidän yhteisiin ponnistuksiinsa. Yksi keinoista on isojen maa-alueiden kuumakäsittely. -Se on kuitenkin liian vaikea toimenpide meille. Seuraavaksi kokeillaan sen sijaan etanoiden poimimista ja niiden syöttämistä ankoille. Katsotaan miten tämä onnistuu, Stordell kertoo. Hän toivoo myös, että kauppapuutarhat varmistaisivat aina, ettei niiden taimissa ole espanjansiruetanoita.
Osa tulokkaista häviää itsestään Suurin osa uusille alueille levinneistä vieraslajeista
häviää itsestään. Osa asettuu elämään etenkin ihmisen muokkaamiin kulttuuriympäristöihin, joutomaille ja ratavarsille. Arviolta 10 prosenttia vieraslajeista pystyy leviämään ja lisääntymään myös luonnonympäristöissä. Haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka kilpailevat alkuperäisen lajiston kanssa aiheuttaen jopa paikallisia alkuperäislajien häviämisiä tai aiheuttavat muutoin selkeitä haittoja mm. ekosysteemeille. Ekologisten haittojen lisäksi haitallisista vieraslajeista voi aiheutua terveydellisiä, esteettisiä ja taloudellisia haittoja. Ne voivat haitata myös luonnon virkistyskäyttöä. Kasvikunnassa erityisen haitallisia vieraslajeja ovat jättiputket ja kurtturuusu. Haitallisia lajeja ovat mm. amerikanhorsma, hukkakaura ja lupiini. Tarkkailtavia tai paikallisesti haitallisia kasveja on puolensataa. Nisäkkäistä ja linnuista erityisen haitallinen vieraslaji on minkki, haitallisten lajien luettelosta löytyy myös kissa, kaniini, rotta ja supikoira. EU:ssa on laadittu luettelo 37 haitallisesta vieraslajista, joihin toimenpiteet tulee kohdistaa. EU:n asetuksen mukaan kunkin jäsenvaltion on selvitettävä hallintatoimenpiteet laajalle levinneiden haitallisten vieraslajien osalta heinäkuuhun 2017 mennessä. Vuoden alussa voimaan tulleen kansallisen vieraslajilain toimeenpano edellyttää vastaavan kansallisen toimintasuunnitelman laatimista.
Kelmupäivä toi elävän musiikin keskelle Karjaata
Räppäri MC Pyhä Lehmä esiintyi Kelmupäivässä.
(Raasepori) Karjaan keskuspuistossa linja-autoaseman ja Uncanin välissä sai perjantaina kuulla musiikkia moneen makuun, kun Kelmupäivä keräsi yhteen artisteja niin läheltä kuin kaukaa. Konsertissa esiintyi viisi esiintyjää, paikalliset Sakke, Elles ja Åminnefors Blues Gang sekä kaukaisemmat vieraat MC Pyhä Lehmä ja Puppa J. Tapahtuman järjestämisestä vastasi Karjaan Elävän Musiikin yhdistys Kelmu. Kelmun puheenjohtaja Sepi Sundman kertoo että yhdistyksen tarkoituksena on edistää elävää musiikkia Karjaalla ja lähiseuduilla. Yhdistys järjestää mm. bändikerhoa ja äänentoistoa keikoille, suurimpana Faces-festivaalin äänentoisto jo usean vuoden
ajan. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja maksuja peritään vain kulujen kattamiseksi, Sundman kertoo. Kelmupäivälle saatiin tukea mm. Karjaan-Pohjan säästöpankkisäätiöltä. Kelmu näkyi ja kuului myös viime vuonna Karjaan yössä Suomi-Kypros -kyläjuhlan yhteydessä. Tällä kertaa tapahtuma on kuitenkin puhtaasti oma. Tapahtuma alkoi jo iltapäiväkolmelta ja loppui illalla seitsemän maissa. Sundman kertoo että tällä kertaa haluttiin luoda vaihtoehtoinen tapahtuma paikoin melko alkoholipitoiselle Karjaan Yölle. -Voi muutenkin viihtyä, hän korostaa. Samassa yhteydessä Sundman antaa positiivis-
ta palautetta Fiskarista ensi viikonloppuna järjestettävän Faces-festivaalin uutena paikkana. Hänen mielestään on hienoa nähdä festari paikassa jonne se sopii hyvin. Hän on ollut mukana festivaalin järjestelyissä jo useita vuosia ja arvioi Fiskarin toistaiseksi parhaaksi paikaksi festivaalille. -Fiskari toimii parhaiten tähän mennessä, hän sanoo. Toinen Kelmupäivän kauempaa saapuneista esiintyjistä oli räppäri MC Pyhä Lehmä eli Karoliina Niskanen. Niskanen kertoo, että nimi sai alkunsa hänen ensimmäisellä räppikeikallaan, kun jokin hauska nimi oli keksittävä. Tänä kesänä Niskasen keikkatahti on ollut rento,
sisältäen muutamia isompia festareita kuten Provinssirock ja lisäksi jonkin verran pienempiä keikkoja. Kelmupäivään hän päätyi esiintymään tavattuaan Sundmanin nuorisotapahtumassa Salossa. Niskanen on Suomessa harvinainen tapaus, naisräppäri. Hän kertoo, ettei enää hirveästi mieti asiaa. Niskanen on saanut sukupuolestaan sekä positiivista että negatiivista palautetta, enemmän kuitenkin positiivista ja kannustavaa. Niskasen mukaan hänen musiikkiaan luonnehtii eri kulttuurien yhdisteleminen. Hänen musiikissaan on paljon esillä hänen kiinnostuksensa itämaiseen ja erityisesti intialaiseen kulttuuriin. Jatkuu sivulla 4.