Suvi Ahlfors 25 vuoden kokemuksella! RIVITALO
KENGÄT Useita malleja ÄLYNASTA STA! miehille ja naisille IA T SPOR
UUSI HINTA
ESITTELY Karjaa, Lärkkulla 104+34 m² 4 h, k, 2 kph, 2 wc, khh, vaateh., iso harr.-/työhuone/ var. ET F. Persoonallinen päätyhuon. metsän siimeksessä. Ulkoilumaastot/pururadat vieressä. Suoj. kaunis hoid. terassi ja piha. Oh:ssa var. takka, keittiön ruok.til. erkkeri, khh. ym. Autotalliosake sis. kauppaan. Mh. 162.000 € + vo. 4.000 €. Lärkkullantie 3. Esittely su 11.1. klo 13.20-13.40. Christer
OMAKOTITALO
Billnäs
ESITTELY
114/126,5 m²
4 h, k, wc, kph/khh, s, var., pannuh. + erill. autotalli/ varasto. Idyllisen Billnäsin ruukin kupeessa. Karjaan kesk. palv. ja rautatieasema läh. V. 1982 rak. 1-tas. koti jossa k, pinnat, wc, ym. uus. Kph-osasto alkuperäinen. Suojaisa, osin aidattu 1064 m² pengerretty tontti. Ei e-tod. Hp. 159.000 €. Yöleirintie 11. Es. su 11.1. klo 15.30-15.50. Suvi TULE JA TARJOA!
Suvi Ahlfors Oy LKV
Esplanaadi 126, Hanko, 040 842 1787 hanko@sportia.com, ark. 10–18, la 9–16 Lepinpellonkatu 3, Karjaa, puh. 0400 244 859 sportiaraseborg@gmail.com, ark. 10–18, la 10–15
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa Suvi Ahlfors 0500 505 838, suvi.ahlfors@kotikone.fi
Välkommen Tervetuloa Välsmakande lunch vardagar Maistuva lounas arkipäivisin 11-14
9,50 €
Varaukset Bokningar
040 -8702993
À la Carte Torsdag -Torstai Fredag-Perjantai Lördag-Lauantai Söndag-Sunnuntai
16-21 16-22 16-22 14-19
Vi betjänar andra tider efter överenskommelse Palvelemme muina aikoina sopimuksen mukaan.
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
.
Nro 2 Torstaina tammikuun 8. pnä 2015
Törner tarttui ruoriin, Jantunen operaatiopäälliköksi
Hyväkuntoinen Uudenmaan prikaati sai uuden komentajan (Raasepori) Uudenmaan prikaati on saanut uuden komentajan. Dragsvikissa pari vuotta komentanut kommodori Olavi Jantunen on aloittanut merivoimien operaatiopäällikkönä ja kommodori Kjell Törner puolestaan prikaatin komentajana. -Luopuminen tuntuu raskaalta, prikaatin jättäminen ei ole helppoa. Edellisellä kerralla tiesin, että palaaminen on mahdollista, mutta enää ei näin ole, Jantunen sanoi jäähyväisiksi. Törner on 22. komentaja Dragsvikissa. Hän tuli Uudenmaan prikaatiin merivoimien esikunnan operatiiviselta osastolta, jossa vastasi hallinnon kehittämisestä ja kansainvälisistä asioista. Törner on työskennellyt aiemmin mm. pääesikunnan suunnitteluosastolla, jossa vastuualueeseen kuuluivat kansainväliset asiat ja kriisinhallinta. -Olen ollut mukana uudistamassa nyt neljä vuotta, joten uutta on se, että uutena komentajana en tuo mitään uutta, vaan toteutamme sen mitä on suunniteltu. Jos onnistumme siinä, voimme olla tyytyväisiä, Törner sanoo.
hyvällä tasolla, Törner sanoo. Myös henkilökunnan on oltava huippukunnossa ja Törnerin mukaan esimies menee aina ensimmäisenä ja näyttää muille esimerkkiä. -Merivoimien henkilökunnan fyysinen kunto on puolustusvoimissa kärkitasoa maanpuolustuskorkeakoulun kanssa ja Uudenmaan prikaati on puolestaan merivoimien kärjessä, Jantunen sanoo.
vastata kaikesta, henkilöstö, materiaali, koulutus ja tulokset mukaan lukien. Komentajan tulee olla myös mahdollisimman paljon joukkojen kanssa ja seurata koulutusta, hän sanoo. Jantusen kehittämislinjaukset ovat toteutuneet Törnerin mukaan jopa yli odotusten. -Merivoimien uudistus on tullut normaalin arkityön päälle ja aika on ollut kaikille varsin työlästä, Jantunen sanoo. Varuskunnan mahdollinen lakkauttaminen ei ole heijastunut työhön millään lailla eikä tulevaisuus huoleta myöskään uutta komentajaa. -Poliittinen päätös on tehty. Takarajoja ei ole tietääkseni asetettu ja viesti on ollut meille jo aiemminkin mennä täydellä kaasulla eteenpäin, Törner sanoo.
Investointeja ja uudistuksia
”Prikaati on hyvässä kunnossa”
Jantunen on tyytyväinen prikaatin kehitykseen viime vuosina. -Olemme saavuttaneet paljon. Prikaati on hyvässä kunnossa ja siinä mielessä voin luopua tehtävästä hyvillä mielin. Se jää hyviin käsiin, ”Täydellä kaasulla sillä Kjellillä on varmasti hyeteenpäin” vä ymmärrys siitä, mitä meriDragsvik on Törnerille voimat tekee ja mitä prikaati tuttu jo varusmiesajalta. Pri- tekee, Jantunen sanoo. -Komentajuus on luullakkaatin esikuntapäällikkönä hän toimi vuosina 2011-2013. seni jokaisen upseerin toive Törner sanoo palaavansa ”ko- ja haave. Olen operatiivisesti orientoitunut ja jatkossa saan tiin” jo neljättä kertaa. -Ensimmäisen kerran läh- keskittyä siihen, hän lisää. din täältä asepalveluksesta lä- Oma työnkuva muuttui myös hes 30 vuotta sitten, nyt alkaa niin, että hieman yli 1.200 viimeinen vaihe. Tehtäväni on alaisen sijasta heitä on enää johtaa koko organisaatiota ja muutama.
Kommodori Kjell Törner (oik.) on Uudenmaan prikaatin uusi komentaja. Edeltäjä Olavi Jantunen siirtyi vuoden vaihtuessa merivoimien operaatiopäälliköksi. Komentajuudet ovat lyhytkestoisempia kuin takavuosina, mikä johtuu joukko-osastojen vähenemisestä. Mahdollisuus komentajuuteen halutaan antaa mahdollisimman monelle. Tehtävä ajankohtaistuu noin 50 ikävuoden paikkeilla. -Jos joku on seitsemän vuotta komentajana, hän ehtii istua ohi monta hyvää ehdokasta. Tämä on vaativa tehtävä, jossa testataan myös se, onko henkilöllä vielä mahdollisuus edetä, Jantunen sanoo.
Hän on työskennellyt aiemmin merivoimien henkilöstöpäällikkönä ja sotilasasiamiehenä virkapaikkanaan suurlähetystö Oslossa. Dragsvikissa Jantunen työskenteli aiemmin rannikkojääkäripataljoonan komentajana.
Hyvä taso aiotaan säilyttää Asepalveluksen keskeytysprosentti on saatu Dragsvikissa puolustusvoimien keskiarvoa pienemmäksi. Sotilaspoliisit ja kranaatinheitin-
komppania ovat saavuttaneet menestystä. -On vaikea saavuttaa menestystä, mutta vielä vaikeampi on pitää saavutettu taso. Se on kuitenkin tavoitteemme, Törner sanoo. -Hyvä kunto on toiminnassa olennainen tekijä ja hyvä psyyke on fysiikan perusta. Alussa mennään hitaammin ja kuntoa rakennetaan pikkuhiljaa niin, ettei koulutusprosessi keskeydy. Useimmat nuoret harrastavat urheilua edelleen ja liikunnallisuus on varsin
Varuskuntaan on investoitu merkittävästi ja vuoden kuluttua Dragsvikissa on taas kaksi peruskorjattua kasarmia lisää. Syndaleniin on rakennettu uusi satama sotilaskäyttöön. Materiaalipuolellekin on luvassa uudistuksia, kärjessä keväälle odotetut uudet Jehu-luokan taisteluveneet. Uudenmaan prikaatin kouluttama, pääosin reserviläisistä koostuva rannikkojääkärikomppania aloitti valmiudessa osana Naton nopean toiminnan NRF-joukkoja. Merivoimien uudistus muutti vuoden alussa sekä rauhan- että sodanajan organisaation. Tukitoimet on keskitetty puolustusvoimien materiaalilaitokseen, sotilasläänejä ei enää ole ja vastuu on siirtynyt sotilashaaroille. Aluetoimistot ovat joukko-osastojen alaisuudessa ja eteläisen Suomen toimisto on siirtynyt Dragsvikista Lauttasaareen. Uudenmaan prikaatissa on tätä nykyä noin 200 palkattua työntekijää sopimussotilaat mukaan lukien, koko varuskunnan henkilöstövahvuus on noin 260.
Negatiivinen kehitys saatava loppumaan
Hanko tavoittelee jopa 90 uutta työpaikkaa vuosittain (Hanko) Hanko asettaa tuoreessa elinkeino-ohjelmassaan tavoitteeksi luoda kaupunkiin vuosittain 90 uutta työpaikkaa. Teollisuuden rakennemuutos on purrut jo parin vuosikymmenen aikana Hankoa ankarasti ja kaupunki on menettänyt vuosittain keskimäärin saman verran työpaikkoja vuosina 1990-2012. Hangosta on kadonnut mainittuna aikana hieman yli 1.900 työpaikkaa. Samaan aikaan kaupungin asukasmäärä
on vähentynyt vuosittain noin sadalla ja työssä käyvien hankolaisten määrä noin 70 henkilöllä vuodessa. Hangosta muutti Raaseporiin edellisvuonna 56 asukasta, mutta toiseenkin suuntaan liikettä oli 35 asukkaan verran. Hangossa tavoitellaan jatkossa työllisen työvoiman kasvua keskimäärin 60 henkilöllä vuodessa.
Yritystoimintaa ja työpaikkoja Kaupungin strategiassa tär-
kein tavoite on yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän lisääminen. Negatiivinen kehitys olisi saatava loppumaan, koska muuten Hankoa odottaa elinkeinorakenteen yksipuolistuminen, taloudellisen toimeliaisuuden taantuminen, vinoutunut väestörakenne ja palvelujen heikkeneminen. Toiveet on asetettu erityisesti yritystoimintaan kaupungin omistuksessa olevalla Koverharin alueella. Tavoitteena on myös nopeuttaa kaa-
voitusprosesseja ja parantaa matkailuyrittäjyyden edellytyksiä. Vision mukaan Hanko on vuonna 2025 kasvava ja vetovoimainen merellinen kaupunki, jossa elinvoimaisessa yritystoiminnassa on uutta kestävää kehitystä tukevat toimialat. Elinkeino-ohjelman valmistelu on ollut Hangossa jonkin aikaa keskeytyksissä. Se alkoi jo edellisellä valtuustokaudella 2009-2012. Vuonna 2011 perustettu
yrityskehitysyhtiö Novago Oy on vastannut viime vuosina elinkeinojen kehittämiseen liittyvästä yritysten neuvontatyöstä. Sen lisäksi kaupunki on tukenut Hansea Oy:n ja Pomoväst ry:n toimintaa elinkeinotoiminnan kehittämiseksi.
Vahvuuksista vielä vahvempia Elinkeino-ohjelma, joka perustuu Hangon strategiaan, aiotaan laatia valtuustokausittain. Tuore 38-sivuinen
ohjelmaluonnos viedään seuraavaksi kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi. Elinkeinojen kehittämistoimenpiteinä mainitaan yritysneuvontapalvelujen vakiinnuttaminen ja niiden monipuolistaminen, yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjäilmapiirin parantaminen sekä Hangon monien vahvuuksien vahvistaminen mm. satamassa, teollisuudessa ja matkailuelinkeinossa. Jatkuu sivulla 4.