Sovittelusta apua naapuruuskiistoissa

SOPUISASTI SAMOILLA LINJOILLA

Yläkerran koira haukahtelee, basson jytke kantautuu lattian läpi ja seinänaapuri intoutuu imuroimaan sunnuntaiaamuna. Eläminen näkyy ja kuuluu kun asutaan lähekkäin rivi-, luhti- tai kerrostalossa.

TEKSTI Tuija Holttinen KUVAT Shutterstock

Maailmaan mahtuu ääniä, tuoksuja ja tunteita, mutta aina joskus tulee kanssaasujilla raja vastaan. Kun itse haluaisi nukkua hiljaisuudessa tai tuoksutella raikasta ilmaa parvekkeellaan ilman sivusta kantautuvaa tupakansavua. Tai kun pesutupa on sääntöjen vastaisesti liian pitkään varattuna, käsitys yhteisestä siisteydestä poikkeaa olennaisesti muun naapuruston näkemyksestä tai kun toisen perhekunnan eläminen yksinkertaisesti on vaan niin paljon tömistelevämpää ja kolisevampaa kuin oma tapa olla.

Sovittelussa kaikki osapuolet saavat keskustella tasapuolisesti ja sopia keskenään myös ratkaisun.

– Etenkin tänä keväänä ja kesänä on koronaepidemian takia tullut vastaan vähän useammin tilanteita, joissa naapurisopu on ollut koetuksella. Monessa kodissa ollaan oltu tavallista enemmän neljän seinän sisällä ympäri vuorokauden, jolloin on ehditty kuunnella ja tarkkailla ympäristöä aiempaa herkemmin, Espoon Asuntojen aluepäällikkö Juha Sopanen tietää.

Matalalla kynnyksellä selvittämään

Asumisrauha on kaikkien toive ja meille Espoon Asunnoissa tärkeä asia, jota pyrimme ylläpitämään. Kehitysasiantuntija Anna-Liisa Saukkonen kertoo, että isännöitsijät puuttuvat matalalla kynnyksellä asumishäiriöihin. Aina ei kuitenkaan voida varmuudella tietää, mitä on tapahtunut. Naapureiden välisissä konflikteissa kyse on useimmiten kahdesta toisistaan eriävästä mielipiteestä tai häiriötilanteesta, jossa isännöitsijä ei ole ollut läsnä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne jätettäisiin hoitamatta – päinvastoin. Isännöitsijä voi laittaa asian selvittelyn vireille soittamalla molemmille osapuolille ja esittää sovitteluun osallistumista. Olemme saaneet avuksi Naapuruussovittelun keskuksen monivuotisen kokemuksen ja ammattitaitoiset asiantuntijat. Heidän kanssaan myös omaa väkeämme on koulutettu ja todettu sovitteluprosessi toimivaksi työkaluksi.

Erilainen lähestymistapa

Sovittelu ajettiin sisään Espoon Asuntojen vakituiseksi toimintatavaksi kaksivuotisen hankkeen aikana. – Kun asukas valittaa naapurista, isännöitsijä ohjaa osapuolet ristiriitoineen sovitteluun. Tällöin he, joilla on kinaa keskenään, pääsevät keskustelemaan ja purkamaan riitaansa. Sovittelulla tarjotaan konkreettista apua: rauhallinen tila ja puolueeton sovittelija avuksi jakamaan puheenvuoroja ja ohjaamaan keskustelua. Sovittelija ei kuitenkaan ole tuomari, eikä ratkaise asiaa. Asukkaat ratkaisevat konfliktin keskenään, sovittelijan läsnä ollessa, AnnaLiisa Saukkonen selventää. – Olennaista on, että kaikki osapuolet saavat keskustella tasapuolisesti ja sopia keskenään myös ratkaisun. Sovittelussa käytetään tarvittaessa tulkkauspalvelua, joten kaikki pystyvät osallistumaan keskusteluun omalla äidinkielellään. Kaikki eivät kuitenkaan halua sovittelukäsittelyä, eikä siihen ketään pakoteta.

Kaikki lähtee yhteisymmärryksen lisäämisestä

Sekä Saukkonen että Sopanen muistuttavat kohtuullisuudesta, maltista ja talon

Kerro uudesta koiranpennusta tai valmistumisjuhlista mahdollisuuksien mukaan etukäteen naapureillesi.

poikaisjärjestä. Vanha viisaus ”sopu sijaa antaa” pätee. Järjestyssäännöt ovat kaikille samat, ja on luonnollista että niitä myös noudatetaan.

Eniten valituksia tuottavat kovat äänet. Naapureita häiritsevä käyttäytyminen on kielletty iltakymmenen ja aamuseitsemän välillä.

Juha Sopasen mukaan yhden kerran tapahtuva synttäririeha tai hetkellinen melutason nousu ei kuitenkaan vielä ole sellainen häiriö, josta kannattaa lähteä valittamaan. – Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että vasta toistuva häiritsevä käytös on sellaista, joka oikeasti katsotaan häirinnäksi. Tavalliseen asumiseen kuuluvia ääniä ovat koiran haukkuminen silloin tällöin, joskus yöllä suihkussa käyminen tai siivoaminen ennen juhlia aikaisin aamulla.

Kahden koiran omistajana Saukkonen antaa myös käytännön vinkin. Hän on itse käynyt pennun tultua taloon soittelemassa naapureidensa ovikelloja. – Kerroin, että nyt on pikkukoira huushollissa, tulettehan kertomaan, mikäli se kovasti ulisee päivän aikana. Näin sain itsekin tietää, minkälaista menoa kotosalla on silloin kun en ole itse sitä kuulemassa, ja osasin heti puuttua asioihin.

Tutustuminen kannattaa

Kaikenlaisten asioiden selvittely on helpompaa, kun ollaan edes jonkin verran tuttuja. Siispä rappukäytävässä ja pihalla naapureita kohdatessasi tervehdi ja tee tuttavuutta – olette jo askelen edellä mahdollisten erimielisyyksien tullessa.

Juha Sopanen vinkkaa myös pidättäytymään hetkeksi juuri silloin, kun tilanne on niin sanotusti päällä. – Älä ryntää soittamaan naapurin ovikelloa vihapäissäsi. Odota hetki, että rauhoitut.

Muista, että kyse on kaikkien yhteisestä asumismukavuudesta.

AnnaLiisa Saukkonen lisää, että aina naapuri ei edes itse tiedosta aiheuttavansa häiriötä. Asiat kannattaa siis ottaa puheeksi avoimin mielin.

Sovittelu

Avoin, luottamuksellinen ja puolueeton asian käsittely osapuolten kesken Vaitiolovelvollisuus jokaisella osallisella Tavoitteena yhteisesti sovittu loppuratkaisu

Tee näin:

Jos koet, että naapurustossasi tapahtuu jatkuvaa normaalista poikkeavaa ja järjestyssääntöjen vastaista toimintaa, ensimmäinen tapa toimia on ystävällisesti kertoa naapurille kokemastasi häiriöstä. Mikäli tästä ei ole apua, ole yhteydessä isännöitsijään ja kerro hänelle tilanteesta. Isännöitsijä arvioi, olisiko sovittelusta apua häiriön ratkaisemiseksi. Jos sovittelusta ei ole apua, ilmoita asiasta verkkosivuiltamme löytyvällä häiriöilmoituslomakkeella. Kerro lomakkeella häiriöstä yksityiskohtaisesti. Ilmoituksessa on oltava vähintään kahden eri huoneistossa asuvan häiriöstä kärsineen henkilön allekirjoitus. Muistathan, että emme voi käsitellä puhelimitse tai nimettömänä tehtyjä häiriöilmoituksia.

Riidat ja konfliktit ovat raadollinen osa ihmisten arkea, siitä ei pääse mihinkään. Häiriöissä on se valitettava ominaisuus, että kun naapurustossa koetaan jokin häiritsevä asia, etäännytään fyysisesti mutta lähennytään henkisesti. Eli asia jää kiertämään ja kasvamaan sinne oman pään sisään – joskus liikaakin. Pienikin kiusalliselta tuntuva seikka saattaa kasvaa virheellisten tulkintojen ja tarinoiden ansiosta valtavaksi möykyksi, jonka selvittelyyn tarvitaan ulkopuolisen apua. Siihen tarkoitukseen Naapuruussovittelun keskus on syntynyt, Jens Gellin sanoo. – Naapuruussovittelun keskuksen avun arvokkuus tulee ulkopuolisuudesta. Me olemme tilanteessa kiihkottomasti, ilman omia tunnelatauksia. Näin pystymme auttamaan konfliktin osapuolia avautumaan ja näkemään ehkä myös toisen osapuolen näkökulmaa.

Luottamuksellista ja puolueetonta apua

Gellin painottaa puolueettomuutta, joka on sovittelussa ehdotonta. Samoin on luottamuksellisuuden ja vaitiolon

Ota rohkeasti yhteyttä

Naapuruussovittelun keskuksen Jens Gellin on sovittelija, joka on ollut tuhansissa naapuruussovitteluissa mukana asiantuntijana. Useimmiten asioihin on aina löytynyt ratkaisu.

kanssa. Sovittelutilanne on aina vain ja ainoastaan osapuolten välinen.

Liikkeelle lähdetään, kun asukas on ottanut yhteyttä Espoon Asuntojen isännöitsijään, joka puolestaan sopii sovittelun aloittamisesta Naapuruussovittelun keskuksen kanssa. Sovittelija soittaa osapuolille, osapuolet kohdataan aina ensin erikseen tai asiasta puhutaan puhelimessa. Vasta sen jälkeen sovitaan mahdollinen yhteistapaaminen. – Etenemme avoimin mielin, ilman syyllistämistä tai olettamuksia. Keskustellaan ja kuunnellaan ja taas keskustellaan, Gellin valottaa tapaamisia. – Eihän se alkuun ole miellyttävää, tilanne on kaikille osapuolille vähän kiusallinen. Mutta ilmapiiri kyllä rentoutuu, kun huomataan, että tilanne on turvallinen ja pyrkimys on yhteiseen hyvään.

Tapaamisia ja puheluita

Sovitteluun kuuluu aina myös seuranta. Sovittelija soittaa ja kyselee tapaamisen jälkeisestä tilanteesta. Joskus seurantaankin voi kuulua tapaaminen. – Meihin voi olla yhteyksissä myös ennen tapaamisia. Asukkaita ei jätetä yksin, Gellin vakuuttaa.

Pidetään huolta

Gellinin kokemuksen mukaan on erittäin hyvä, että vuokranantaja kommunikoi sovittelevalla otteella. Näin vuokralaisuussuhde pysyy hyvänä. – Ihmiset arvostavat asuinympäristöä, joka on miellyttävä, mukava ja turvallinen, ja jossa on yhteisöllisyyttä. Kivaksi koetussa asuinympäristössä pysytään pitkään ja viihdytään. – Ja kun vuokralaiset viihtyvät hyvin ja asuvat samassa asunnossa pitkään, pidetään omaksi ja tärkeäksi koetusta asuinympäristöstä ja pihapiiristä parempaa huolta. Taas on yhtälössä pelkkiä voittajia.