Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa by Etelä-Pohjanmaan liitto

KANSAINVÄLINEN

Etelä-Pohjanmaa

EU-VAALIEN TULOKSIA KANSAINVÄLISTYMISTÄ MAASEUDULLA elinvoimaa muuttoliikkeestä

PÄÄKIRJOITUS

KANSAINVÄLINEN

ETELÄ-POHJANMAA Vuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen tiedotuslehti.

TOIMITUSRYHMÄ: Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen työntekijät: Hanna Meriläinen ja Matias Juupaluoma.

YHTEYSTIEDOT: eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi p. 0400 241 813

TAITTO: Graphic Design Koivuporras PAINO: I-Print Oy ISSN (Painettu): 2341-5789 ISSN (Verkkojulkaisu): 2341-5797 Etelä-Pohjanmaan liitto 2019.

KANSAINVÄLINEN

Etelä-Pohjanmaa

EU-VAALIEN TULOKSIA KANSAINVÄLISTYMISTÄ MAASEUDULLA elinvoimaa muuttoliikkeestä

OLLAKO – VAI EIKÖ OLLA? KAS, SIINÄ PULMA.

ässä lehdessä esitellään Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman keskeisiä tavoitteita tuleville vuosille. Kun suunnitelmat ja ohjelmat saadaan laadittua, ollaan yleensä jo piirun verran lähempänä toteutusta. Tekemistä edelleen riittää, jos toki eteenpäin menoa ja onnistumisiakin on maakunnan kansainvälistymisessä nähtävissä.

Todellisuus kansainvälistymisessä ja kansainvälistymisen edistämisessä on haastava. Todellisuus ja toteutus voivat tuntua lähes mahdottomilta pienen toimijan näkökulmasta. Kansainväliset verkostot eivät synnyt itsestään. Aikaa ja rahaa palaa maailmalla eikä yksi opintomatka tai messukäynti vielä pesää tee. Siitäkin huolimatta on pakko lähteä, sillä täältä meitä ei tulla hakemaan. Mistä resurssit ja aika markkinaselvityksiin, verkostoitumiseen, henkilökohtaisiin suhteisiin, luottamuksen ansaintaan, yhteistyön kehittämiseen tai tuotteen ja palvelun kysynnän luomiseen, kun pitäisi sitä päivittäistä rumbaa pystyä organisaatiossa pyörittämään. Kaikki tämä vaatii organisaatiolta, toimijalta, yritykseltä tai yksilöltä strategista näkemystä, suunnittelua ja tiedon hankintaa. Kaikki tämä vaatii myös valtavasti tahtoa ja uskoa oman toiminnan menestymisen mahdollisuuksiin. Asiantuntijoita ja palvelun tarjoajia on kyllä saatavilla, mutta mistä löytyvät ne todelliset tukijat. Sparraajat, kokemusasiantuntijat, vertaiset ja yhteistyökumppanit. Se on selvä, että kaikki toimijat ovat lopulta itse vastuussa kansainvälistymisestään, mutta toki on viisautta käyttää kaikki olemassa oleva osaaminen ja tarjolla olevat asiantuntijapalvelut hyödyksi. Tahtoa ja halua kansainvälistymiseen täytyy olla, jotta kansainvälisten verkostojen luomiseen kannattaa panostaa. Verkostoissa toimiminen vaatii aikaa ja rahaa ja sitoutumista pitkäjänteiseen työhön tarvitaan. Kyse on investoinnista, jossa sijoitetun pääoman tuottoa voi joutua odottamaan suunniteltua pidempään, on hyväksyttävä myös virheet ja on osattava arvioida riskit. Menestyksen eteen on tehtävä valtavasti töitä. Hyvät suunnitelmat voivat kuitenkin muuttua todeksi ja kansainvälistyminen voi todellakin olla mahdollista.

SISÄLTÖ

2 3 4 6 7 8-11 12 14

Pääkirjoitus Vieraskynä Euroopan parlamentin vaalit Nuorten tulevaisuuskeskustelu Euroopan komission uusi ohjelma Kansainvälistymistä Leader-ryhmissä Elinvoimaa muuttoliikkeestä Kansainvälistymisen toimintaohjelma

EU-vaalikevään muisteloa

On jännittävää seurata, miten Etelä-Pohjanmaa maakuntana tulevina vuosina kansainvälistyy. Kansainvälistymisen toimintaohjelman tavoite elinvoiman lisäämiseksi alueellamme koskettaa niin yrityksiä, organisaatioita kuin yksityisiä henkilöitä. Kuten sanottu, todellista tahtoa tarvitaan. Ollako - vai eikö olla kansainvälinen? Kas, siinä pulma. Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto

Mepin tervehdys EUROPARLAMENTISTA

usi meppikausi on pyörähtänyt vauhdilla liikkeelle! Saksalaisen Ursula von der Leyenin johdolla muodostetaan uutta komissiota. Euroopan parlamentilla on merkittävä rooli ja se on tietyllä tapaa kuskin paikalla: Europarlamentti selvittää kunkin komissaariehdokkaan soveltuvuuden tehtäväänsä valiokuntakohtaisilla kuulemisilla ja äänestää lopulta koko komission hyväksymisestä. Näin ollen parlamentti pääsee myös vaikuttamaan alkavaan viisivuotiskauteen ja sen poliittisiin painotuksiin. Tätä kirjoittaessani komission kuulemiset ovat vielä kesken. Huolellisten arvioiden jälkeen toivotaan, että komissio voisi aloittaa viimeistään vuodenvaihteessa ja EU pääsisi toimimaan kaikilla sylintereillään, tehtävää riittää. Meidän on vastattava isoihin maailmanlaajuisiin haasteisiin, jotka koskettavat meitä eurooppalaisia alueita Palermosta Pohjanmaalle – ihmisiä, yrityksiä, ympäristöä ja ilmastoa. Komission puheenjohtaja on sitoutunut esittämään ensimmäisen 100 päivän aikana uuden eurooppalaisen ”Green Deal”-suunnitelman. Mielestäni on tärkeää, että suunnitelma johtaisi ilmastotoimiin jokaisella yhteiskunnan sektorilla energiasta liikenteeseen ja kulutukseen. Samalla on äärimmäisen tärkeää pitää huolta reilusta siirtymästä. Kenenkään ei pidä jäädä jälkeen Euroopan siirtyessä kohti puhtaampaa elämäntapaa. Oppia kannattaa ottaa muualta - samoja virheitä ei kannata toistaa. Tällä

hetkellä Britanniassa voidaan nähdä, miten ihmeellisestä jamasta maan voi yks kaks löytää. Brexit-soppa syvenee päivä päivältä. Unionilla on ajankohtaisena budjettiraamin neuvottelut, eli EU:n vuosien 2021-27 rahoituskehys. Brexit luo painetta myös budjettineuvotteluille. EU:n budjetti on pienenemässä, sillä merkittävän talouden Britannian EU-eron myötä, eivätkä useimmat EUmaat ole järin halukkaita maksamaan lisää jäsenmaksuja ja esitetty kulukuuri luo painetta myös suuriin ohjelmiin, maatalouspolitiikkaan ja aluekehitykseen. Tavoitteena on jakaa tukia entistä oikeudenmukaisemmin, ja huomioida ympäristö- ja ilmastotoimet entistä kunnianhimoisemmin. Esimerkiksi biotalous ja kiertotalous ovatkin suosittuja puheenaiheita koko Euroopassa! Samalla on kuitenkin tärkeää varmistamaa laadukkaiden elintarvikkeiden saatavuus ja maatalouden parissa työskentelevien kohtuullinen toimeentulo. Lisäksi aluetukien jakoperusteet ollaan uudistamassa, ja kansallinen jako puhuttaa paljon. Esitettynä on, että jatkossa perusteissa painotetaan aiempaa enemmän myös sosiaalisia seikkoja. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys, väestön koulutustaso, maahanmuuttajien tilanne sekä muuttoliike huomioitaisiin jatkossa. Mielestäni olisi hyvä, että tukien tarkoitus olisi entistä enemmän uudistava, ei säilyttävä ja että tukia ohjattaisiin tutkimukseen ja kehitykseen entistä enemmän myös alueilla, missä kasvua syntyy. Tärkein laskentakriteeri jaossa on kuitenkin edelleen asukasta kohden laskettu bruttokansantuote. Suomen

sisäinen tukien jako ei kuulu Euroopan parlamentin toimivaltaan, sen ratkaisun on löydyttävä Suomessa. Eurooppalaisena päättäjänä pohdin Suomen tuntien, mistä saadaan etu ja mitkä asiat kannattaa hoitaa EU:n tasolla. Kuinka tehdä ilmaston huomioivaa energiapolitiikkaa alueiden lähtökohdista? Entäs ympäristöystävällisempiä tuotteita? Kuinka vähentää muovien määrää valtamerissä? Miten luodaan kysyntää fossiilisia materiaaleja korvaaville biotuotteille - ja samalla luodaan uutta työtä? Kuinka saadaan teknologisia halvemmalla parempaa tuottavia innovaatioita ja teknisiä läpimurtoja ja tuottaako tämä kestävää talouskasvua ja työpaikkoja? Meidän pitää pohtia, mitä asioita hoidetaan Euroopan unionissa, ja mihin pystymme kansallisella, maakuntien sekä kuntien tasolla, Suomessa esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla. On ilahduttavaa, kun tavoitesuunta maakunnassa ja Euroopan unionilla on sama. Puhdasta ruokaa, päästövähenemiä ja biotaloutta esimerkiksi. Lisäksi yhteistutkimusta ja opiskelijavaihtoa. Edellä luetelluissa kysymyksissä on suuri joukko aihealueita, joihin saadaan ratkaisuja kansainvälisellä yhteistyöllä. Ja silloin tarvitaan EU:ta – eikä pelkästään Euroopan sisäisiä asioita varten vaan myös vaikuttamaan maailman markkinoihin! Siihen pystytään vain yhteistyöllä ja hyödyntämällä EU:n vipuvoimaa: neljännestä maailman taloudesta ja 500 miljoonaa kuluttajaa! Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko Suomen S&D delegaation puheenjohtaja

EU-politiikan supervuosi JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT TEKSTI: HANNA MERILÄINEN

25-vuotiaiden äänestäjien ryhmässä kasvua tapahtui merkittävästi, kun aktiivisuus kasvoi jopa 14 prosenttiyksikköä edellisistä EU-vaaleista (28 % → 42 %). Suomessakin nousua tapahtui hurjasti, vaikka nuorten aktivoimisessa olisi edelleen yleiseen eurooppalaiseen tasoon parantamisen varaan. Suomen nuorista 27 % äänesti, kun se edellisissä vaaleissa jäi vain 10 %:iin. Vertailun vuoksi naapurimaassa Ruotsissa jopa 86 prosenttia nuorista 15–24 -vuotiaista äänesti Euroopan parlamentin vaaleissa. (Euroopan parlamentti 2019b.)

PARLAMENTIN KOKOONPANO JA SUOMALAISMEPIT Kuva: © Euroopan unioni 2019 – Euroopan parlamentti.

uotta 2019 ei ole suotta kutsuttu EU-politiikan supervuodeksi. Kuluneen vuoden aikana jäsenet ovat vaihtuneet niin Euroopan parlamentissa kuin komissiossakin. Myös jäsenvaltioiden kokoonpanossa on tapahtumassa muutos, kun Britannia tekee hitaasti lähtöään Euroopan unionista. Näiden lisäksi askelmerkkejä tulevalle luodaan myös EU:n tulevasta rahoituskehyksestä (2021–2027) neuvoteltaessa. Minne siis ohjataan lähes 1300 miljardia rahoitusta tulevien seitsemän vuoden aikana? Suomessa myös heinäkuussa 2019 startannut Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuskausi on nostanut EU-asioita otsikoihin.

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIEN TULOKSIA Euroopan parlamentin vaalit käytiin jokaisessa jäsenvaltiossa toukokuun lopulla. Keskeisiä teemoja vaaleissa olivat erityisesti ilmastokysymykset, maahanmuutto- ja muuttoliikepolitiikka sekä yleisesti EU:n tuleva kehitys Brexitin jälkeisessä unionissa. Mihin suuntaan Euroopan unionissa tehtävän yhteistyön pitäisi kehittyä? Pitäisikö yhteistyötä tiivistää entisestään vai kenties keskittyä tekemään yhteistyötä vain taloudellisissa asiois-

sa? Näiden lisäksi keskustelua käytiin tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja siitä, mihin asioihin EU:n rahoitusta pitäisi yleisesti ohjata. Kevään vaalit kiinnostivat eurooppalaisia monilta osin enemmän kuin edelliset vuonna 2014 käydyt vaalit ja äänestysaktiivisuus nousikin Euroopassa kahdeksan prosenttiyksikköä (42 % → 51 %) ollen korkeimmillaan yli 20 vuoteen. Suomessakin äänestysaktiivisuus nousi hienoisesti noin 39 prosentista (vuonna 2014) 41 prosenttiin. (Euroopan parlamentti 2019a.) Etelä-Pohjanmaan kunnissa äänestysaktiivisuus taas laski hienoisesti vuoden 2014 vaaleista. Lopullinen äänestysprosentti oli noin 37,7 %, mikä on noin 0,3 %-yksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Kaikista ahkerimmin Etelä-Pohjanmaan kunnissa äänestettiin Lappajärvellä (41,3 %) ja heikoin äänestysprosentti oli jo toistamiseen Ähtärissä (33,2 %). Aktiivisimman kunnan titteli siis vaihtui Lapualta Lappajärvelle, mihin vaikutti varmasti Anneli Jäätteenmäen päätös olla asettumatta ehdolle uudelle kaudelle. (Oikeusministeriö 2019.)

NUORET AKTIVOITUIVAT ÄÄNESTÄMÄÄN

Nuorten äänestysaktiivisuudessa sen sijaan koettiin suurta parannusta. Alle

Euroopan kansanpuolue (EPP) sai säilytettyä uudessa parlamentissa suurimman ryhmittymän aseman noin 24 % kannatuksella. Paikkamäärä kuitenkin tippui varsin merkittävästi lähes 40 paikalla. Toiseksi suurimpana puolueena säilyi Euroopan sosialistien ja

Äänestysaktiivisuus Etelä-Pohjanmaalla Kunta

Äänestysaktiivisuus

Etelä-Pohjanmaa

37,70 %

Alajärvi

35,3 %

Alavus

37,1 %

Evijärvi

39,2 %

Ilmajoki

38,9 %

Isojoki

37,3 %

Karijoki

40,0 %

Kauhajoki

34,8 %

Kauhava

39,5 %

Kuortane

40,2 %

Kurikka

37,2 %

Lappajärvi

41,3 %

Lapua

38,9 %

Seinäjoki

38,2 %

Soini

36,8 %

Teuva

38,5 %

Vimpeli

36,5 %

Ähtäri

33,2 %

Äänestysaktiivisuus Euroopassa Valtio

Kaikki

Nuoret

EU28

51 %

42 %

Belgia

88 %

Luxemburg

84 %

85 %

Malta

73 %

66 %

Tanska

66 %

65 %

Espanja

61 %

68 %

Saksa

61 %

47 %

Itävalta

60 %

48 %

Kreikka

59 %

60 %

Italia

55 %

44 %

Ruotsi

55 %

86 %

Liettua

54 %

37 %

Romania

51 %

49 %

Irlanti

50 %

30 %

Ranska

50 %

38 %

Puola

46 %

35 %

Kypros

45 %

36 %

Unkari

43 %

36 %

Alankomaat

42 %

34 %

Suomi

41 %

27 %

Viro

38 %

23 %

Iso-Britannia

37 %

25 %

Latvia

34 %

16 %

Bulgaria

33 %

23 %

Portugali

31 %

10 %

Kroatia

30 %

18 %

Slovenia

29 %

13 %

Tsekki

29 %

16 %

Slovakia

23 %

10 %

Parlamentin jakautuminen ryhmiin heinäkuussa 2019.

demokraattien ryhmä (PES) noin 20 % kannatuksella. Kolmannen paikan parlamentissa vei uusi liberaalidemokraattinen ryhmä Renew Europe noin 14 %:in kannatuksella. Ryhmä perustettiin pitkälti edellisellä kaudella vaikuttaneen ALDE ryhmittymän pohjalle. (Euroopan parlamentti 2019c.) Vihreiden ryhmä sai parlamentissa neljänneksi eniten paikkoja (74) noin 10 % kannatuksella ja kasvatti kannatustaan selkeästi edellisistä vaaleista. Populistipuolueissa nähtiin myös uudistumista, kun Italian Matteo Salvinin vetämänä perustettiin uusi Identity and Democracy ryhmä (ID), jonne myös perussuomalaisten edustajat Suomesta liittyivät. ID sai parlament-

tiin yhteensä 73 paikkaa 8,26 % kannatuksellaan. (Euroopan parlamentti 2019c.) Suomesta Euroopan parlamenttiin valittiin 13 edustajaa ja eniten paikkoja parlamenttiin sai Kokoomus kolmella edustajalla. Kokoomuksen mepit sijoittuvat Euroopan parlamentissa Euroopan kansanpuolueen (EPP) riveihin. Kaksi paikkaa parlamenttiin sai neljä puoluetta: vihreät, SDP, perussuomalaiset ja keskusta. Brexitin astuessa voimaan Suomi saa parlamenttiin yhden lisäpaikan, jonka on saamassa vihreät. Muista puolueista Vasemmistoliitto ja RKP saivat läpi yhden edustajan.

Lähteet: Euroopan parlamentti 2019a. Review of the European and national election results. Euroopan parlamentin erityiseurobarometri 91.5. Euroopan parlamentti 2019b. The Post-Electoral Survey: HAVE EUROPEAN ELECTIONS ENTERED A NEW DIMENSION? Euroopan parlamentti 2019c. Eurovaalien tulospalvelut. https://vaalitulokset.eu/ Oikeusministeriö 2019. Tieto- ja tulospalvelut.

SUOMALAISMEPIT

EERO HEINÄLUOMA S&D

ELSI KATAINEN Renew Europe

NILS TORVALDS Renew Europe

HEIDI HAUTALA Greens / EFA

PETRI SARVAMAA EPP

HENNA VIRKKUNEN EPP

SILVIA MODIG GUE/NGL

LAURA HUHTASAARI ID

SIRPA PIETIKÄINEN EPP

MAURI PEKKARINEN Renew Europe

TEUVO HAKKARAINEN ID

MIAPETRA KUMPULA-NATRI S&D

VILLE NIINISTÖ Greens / EFA

NUORTA NÄKÖKULMAA

Euroopan tulevaisuuden RAKENTAMISEEN TEKSTI: HANNA MERILÄINEN KUVA: DG EMPLOYMENT

uroopan unionin tulevaisuus ja tulevaisuuden kehityspolut ovat olleet viime aikoina kiivaan keskustelun alla. Brexit, kiristynyt maailman poliittinen tilanne sekä kasvanut huoli ilmastonmuutoksesta ovat kaikki antaneet aihetta pohtia uudestaan tulevaisuuden rakentamista. Erityisesti kesän 2016 Brexit-kansanäänestys oli shokki Euroopan unionin toiminnalle ja tähän reagoiden unionissa käynnistettiin laajamittaiset keskustelut EU:n tulevaisuudesta. Sen lisäksi, että keskustelua on käyty jäsenvaltioiden ja keskeisten toimielinten välillä, on keskusteluun osallistettu myös kansalaisia.

NUORET TULEVAISUUSKESKUSTELU ROMANIAN SIBIUSSA Yksi merkittävä keskustelutilaisuus käytiin toukokuussa 2019 Romanian Sibiussa, jonne osallistui Euroopan komission kutsumana yli 350 eurooppalaista nuorta. Tilaisuus käytiin päivää ennen Sibiussa järjestettyä EU:n huippukokousta, jonka tarkoituksena oli koota yhteen edellisten vuosien aikana käytyjä tulevaisuuskeskusteluja ja nuorten tilaisuudesta haettiin syötteitä kokouksen aiheisiin. Päivän aikana nuoret kävivät keskustelua tulevaisuudesta eri teemojen, kuten demokratian, ilmastonmuutoksen ja digitalisaation ympärillä ja esittelivät keskustelujen tuloksia tilaisuuteen osallistuneille komissaareille, Marianne Thyssenille ja Tibor Navracsicsille. Päivän päätteeksi käytiin myös keskustelutilaisuus komission puheenjohtaja, Jean-Claude Junckerin ja Romanian presidentti, Klaus Iohanniksen kanssa. Suomesta tilaisuuteen osallistui kahdeksan nuoren delegaatio ja Etelä-Pohjanmaaltakin matkalle pääsi kaksi nuorta: Santeri Kujanpää ja Tomi Salminen. - Tilaisuuteen osallistuminen oli todella hieno kokemus. Opin reissun aikana paljon uutta Euroopan unio-

nista, sen vaikutusten laajuudesta ja siitä, miten EU:ssa tehdään jo nyt paljon työtä paremman tulevaisuuden eteen. Oli myös hienoa päästä vaihtamaan näkemyksiä muiden nuorten kanssa tulevaisuutta askarruttavissa asioissa, Salminen kertoo. Keskeisiksi teemoiksi tilaisuudessa nousivat muun muassa työllistymisen ja toimeentulon turvaaminen, tasa-arvoinen yhteiskunta sekä kestävä kehitys. - Omissa työpajoissani nousi vahvasti esiin se, että nuoret ovat huolissaan toimeentulostaan ja haluavat, että heidän työllistymisensä tulevaisuudessa on turvattu työelämän murroksesta huolimatta. Tasa-arvo nousi myös vahvasti esiin ja nähtiin tärkeäksi, että jokainen tulee tunnistetuksi tasavertaisena kansalaisena sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja kansalaisuuteen huolimatta, Salminen summaa. Ympäristö ja kestävä kehitys nousivat esiin läpileikkaavana teemana lähes kaikissa keskusteluissa. - Nuoret ovat oikeasti huolissaan maapallon tulevaisuudesta ja näkevät jo nyt kestämättömän kehityksen aikaansaannoksia. Kestäviä päätöksiä pitäisi tehdä tulevaisuudessa kaikilla tasoilla ja kaikkien toimesta. Lohduttavaa oli kuitenkin nähdä, että

ympäristöasiat olivat tapahtumassa kaikkien huulilla, ja tulevaisuuden päättäjinä nämä nuoret tulevat varmasti tekemään parempia päätöksiä koko maapallon puolesta, Kujanpää pohtii.

NUORTEN OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON Yksi keskustelun aihe tilaisuudessa oli myös, miten nuoret saadaan mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. - Oman ryhmäni keskusteluissa tunnistettiin ensinnäkin se, että nuorten pitäisi tuntea EU:ta paremmin, jotta päätöksentekoon voi osallistua. EU:ta pitäisi kansantajuistaa ja EU-asioista opettaminen pitäisi sitoa vahvemmin osaksi koulujen opetussuunnitelmia. Kouluissa voitaisiin pitää esimerkiksi EU-teemaviikkoja, jolla EU:ta tehtäisiin tutuksi nuorille, Salminen kertoo. Kujanpää taas tuo esiin, että kouluissa pitäisi vahvemmin opettaa myös demokratian, erilaisten vaikuttamistapojen ja yhteiskunnallisen argumentoinnin perusasioita. - Näin nuoret pystyisivät paremmin arvioimaan politiikkaa, kiinnostumaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja tekemään myös esimerkiksi äänestyspäätöksiä, Kujanpää arvioi.

EUROOPAN KOMISSIO VUOSILLE 2019-2024:

Kunnianhimoisemman unionin rakentaminen TEKSTI: HANNA MERILÄINEN KUVAT: EUROOPAN UNIONI 2019

U:n supervuonna 2019 myös Euroopan komission kokoonpano on vaihtunut uuteen, mikä luo uusia tuulia EU:n tulevalle toiminnalle ja toiminnan kehittämiselle. Uuden komission ohjelmassa peräänkuulutetaan erityisesti kunnianhimoisemman unionin rakentamista, eurooppalaisten arvojen, demokratian ja elämäntavan vahvistamista sekä myös ihmisten hyväksi toimivan talouden rakentamista. Myös kunnianhimoiset ympäristötavoitteet nousevat ohjelmassa vahvasti esiin.

UUDEN KOMISSION MUODOSTUMINEN Uutta komissiota muodostettiin syksyn 2019 aikana saksalaisen Ursula von der Leyenin johdolla, joka valittiin Euroopan komission puheenjohtajaehdokkaaksi heinäkuussa 2019. Uusi komissio pitäisi aloittaa työnsä joulukuun 2019 ja jokaisesta jäsenvaltiosta komissioon on nimitetty yksi komissaari.

Tullakseen valituksi komissaariehdokkaat tarvitsevat Euroopan parlamentin hyväksynnän ja syksyn aikana monet komissaariehdokkaat joutuivatkin kovaan syyniin Euroopan parlamentin kuulemisissa. Esimerkiksi Romanian ja Unkarin komissaariehdokkaat eivät saaneet parlamentilta hyväksyntää ja jäsenvaltiot joutuivat nimittämään uudet ehdokkaat. Tämä on myös viivästyttänyt komission työn aloitusta. Suomesta komissioon nimitettiin Jutta Urpilainen, joka pärjäsi hyvin parlamentin kuulemisissa. Urpilaisen työpöydällä ovat seuraavan viiden vuoden ajan EU:n kansainväliset kumppanuudet ja Urpilainen hoitaa tehtävää vahvassa yhteistyössä EU:n ulkopolitiikasta vastaavan korkean edustajan, Josep Borrellin, kanssa. Komissaarit eivät edusta tehtävässään jäsenvaltiotaan tai jäsenvaltionsa etua, vaan hoitavat tehtävää laajemmin koko Euroopan ja Euroopan unionin hyväksi.

Euroopan komission uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ursula von der Leyen.

Suomesta komissaariksi valittiin Jutta Urpilainen, joka vastaa kansainvälisten kumppanuuksien salkusta.

Kunnianhimoisempi unioni – Ohjelma Euroopalle 2019-2024 Euroopan viherelvytysohjelma

Ihmisten hyväksi toimiva talous

Eurooppa valmiina digiaikaan

“Haluan, että Eurooppa pyrkii entistä kunnianhimoisemmin ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi.”

“Haluan Euroopan tekevän enemmän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vaurauden saavuttamiseksi.”

“Haluan, että Eurooppa on kunnianhimoisempi ja hyödyntää digiajan tarjoamia mahdollisuuksia turvallisten ja eettisten rajojen sisällä.”

Eurooppalaisen elämäntavan suojelu

Vahvempi EU maailmannäyttämöllä

Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle

“Haluan, että Eurooppa on kunnianhimoisempi, kun on kyse EU:n kansalaisten ja arvojen suojelemisesta. Eurooppa rakentuu tasa-arvolle ja moninaisuudelle.“

“Haluan unionin toimivan kunnianhimoisemmin vahvistamalla ainutlaatuista tavaramerkkiään, joka perustuu vastuulliseen maailmanlaajuiseen johtoasemaan.“

“Haluan EU:n panostavan enemmän demokratian tukemiseen, suojaamiseen ja vahvistamiseen.“

Leader ja

TEKSTIT: MATIAS JUUPALUOMA

kansainvälistyminen

teläpohjalaisten hyvin tuntema Leader-toiminta on antanut yli 20 toimintavuoden aikana vauhtia paikallisten asukkaiden ja yrittäjien kehittämiseen ja toiminta on vakiinnuttanut asemansa paikallisen kehittämisinnon ja ajatusten tukijana. Leader-toiminta kattaa laajasti koko eteläpohjalaisen maaseudun. Maakunnan alueella toimii neljä Leader-ryhmää, jotka vastaavat toiminta-alueellaan rahoitukseen liittyvässä opastuksessa, ideoinnista, tiedottamisesta, kouluttamisesta sekä toimii hanketoteuttajien apuna. Kaikki neuvontapalvelut ovat käyttäjilleen maksuttomia. Leader-toimintaan osallistumisen ensimmäinen edellytys on halu edistää oman alueensa kehitystä. Toiminnan painopiste luottaa vahvasti eteläpohjalaiseen yritteliäisyyteen, jossa paikalliset ihmiset tietävät parhaiten kuinka omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-ryhmien tuensaajia ovat vuosien varrella olleet niin yrittäjät, yhdistykset kuin muutkin paikalliset yhteisöt. Etelä-Pohjanmaan alueella syntyneitä ideoita rahoitetaan vuosittain noin 5 miljoonalla eurolla.

Leader-toiminnan päärahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta ja ryhmät muodostavat EU:n laajuisesti yli 2000 ryhmän verkoston, jotka tekevät yhteistyötä toistensa kanssa. Kansainvälisyys on siis luonteva osa Leader-ryhmien toimintaa. Sen avulla ryhmät voivat hakea ideoita ja oppia muista maista sekä tehdä yhteistyötä yli rajojen. Tässä Leader-toimintaa käsittelevässä juttukokonaisuudessa pääset tutustumaan eri hankkeisiin, joita Etelä-Pohjanmaan alueella on järjestetty kansainvälistymisen edistämiseksi vuoden 2019 aikana. Esimerkkihankkeille yhteisiä piirteitä ovat muun muassa liikkuvuuden edistäminen, tietoisuuden parantaminen ja uusien verkostojen syntyminen. Nämä esimerkit ovat vain osa Leader-ryhmien toimintaa. Toimintavuosien aikana ajatuksesta toteutukseen on jalostunut jo yli 20 000 kehittämisideaa. Lähteet ja lisätietoa: www.pareemaaseutu.fi

Etelä-Pohjanmaalla toimii neljä Leader-ryhmää. Lähde: pareemaseutu.fi ja uhoo.fi

NUORTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ MUSIIKIN KIELELLÄ

telä-Pohjanmaan pohjoisinta Leader-ryhmää edustava Leader Aisapari käsittää toiminta-alueekseen Lapuan, Kauhavan, Evijärven, Lappajärven, Alajärven ja Vimpelin. Aisaparin alueella hankkeet valikoituvat rahoitettaviksi alueen Merkki päällä -strategian mukaan, joka tähtää alueen elinvoimaisuuden kehittämiseen, paikallisten yhteisöjen identiteetin vahvistamiseen sekä luonnon ja luonnonvarojen näkemisen puhtaan ruuan, energian ja elinympäristön tuottajina. Kansainvälisyydellä hankkeisiin voidaan tuoda lisäarvoa, joka voi olla vaikkapa uutta osaamista, uusia elinkeinomahdollisuuksia tai innovaatioita. Siinä missä Leader-hankkeet

voivat olla maan ja alueen sisäisiä yhteistyöhankkeita, kansainvälisissä hankkeissa yhteistyökumppani löytyy toisesta EU-maasta. Nuorten kansainvälistymistä alueella on edistetty suomalais-virolaisin voimin FinEst BandCamp -hankkeessa, jossa yhdistyvät musiikki, kulttuuri, kansainvälisyys ja vuorovaikutteisuus. Aisaparin lisäksi hankkeessa ovat mukana Leader Mansikka Pohjois-Savosta sekä Saarte Kostöökogu Saa renmaalta Virosta. Keskeisenä tavoitteena hankkeessa on ollut tutustuttaa nuoria erilaisiin kulttuureihin, ja musiikin kieli on nähty tässä yhdistäväksi tekijäksi yli kansallisuus- ja kielirajojen. Kolmivuotisessa hankkeessa nuorille jär-

jestetään kaikkiaan viisi bändileiriä. Ja tähän mennessä leirejä on pidetty Saarenmaalla, Suonenjoella ja Alahärmässä. Alahärmässä bändileiri järjestettiin kesällä 2019 ja leirille osallistui yhteensä 50 iältään 9–15-vuotiasta nuorta Aisaparin toiminta-alueelta, Savosta sekä Viron Saarenmaalta. Leirin aikana nuoret opettelivat neljä kappaletta, jotka esitettiin leirin päätöskonsertissa. Opetuskielenä leirillä käytettiin englantia, minkä lisäksi leiriläiset pääsivät keskenään puhumaan myös suomea ja viroa. Hanke päättyy Saarenmaalla elokuun alussa 2020 järjestettävään yhteiseen leiriin.

Nuoret ottavat bassokuviota haltuun kansainvälisellä bändileirillä.

KOKEMUSTEN VAIHTOA RUOTSIIN

einäjoen kaupunkiseudulla toimiva Leader Liiveri edistää kansainvälistymistä muun muassa Ruotsiin suuntautuvilla opintomatkoilla. Erityistä hyötyä kansainvälistymisen kannalta tuo liikkuvuus, jonka avulla ihmisten välille syntyy uusia yhteyksiä. – Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella tärkeimmäksi anniksi on muodostunut uusien ihmisten kohtaaminen, uusien partnereiden löytyminen sekä verkostojen laajeneminen, kertoo Paula Vannesluoma Liiveristä. Kansainvälinen hanke koostuu kahdesta ryhmämatkasta ja kahdeksasta yksilöllisestä matkasta, jotka suuntautuvat Ruotsin Östra Skaraborgin alueelle. Hankkeen tavoitteena on syventää kahden pohjoismaisen Leader-ryhmän yhteistyötä, sekä lisätä osallistujien kokemuksenvaihtoa ja osaamista. Ryhmämatkoista ensimmäinen järjestettiin elokuussa 2019 Ruotsissa. Matkan teemoina olivat lähiruoka, urheilu ja turismi ja matkalla oli toistakymmentä osallistujaa. Osallistujat olivat pääasiassa yrittäjiä, eri yhdistysten edustajia ja Leader-toimijoita. Pääkohteeksi valikoitui Skövden ruokamessut, jossa matkaryhmä tutustui paikallisten lähiruoantuottajien toimintaan. Lisäksi matkalla tutustuttiin paikalliseen Leader-toimintaan, Hornborgarsjön luontomatkailukohteeseen sekä Mössebergin pyöräilykeskukseen.

Seuraavan kerran ryhmämatkalle lähdetään toukokuussa 2020. Yksittäisiäkin matkoja Östra Skaraborgin alueelle on myös toteutettu, kun sisustusalan yrittäjä Ila-Maaret Ojala tutustui paikallisiin sisustusalan yrityksiin toukokuussa. Ryhmämatkojen kohteet valikoituvat pääsääntöisesti matkan teemoista, jotka ovat yhteydessä hankkeen tavoitteisiin. – Teemat nousevat osittain hankkeen tavoitteista ja osittain niistä vahvuuksista, joita vastaanottavalla ryhmällä ja alueella on tarjottavanaan, Vannesluoma avaa. Yhteistyön ja osaamisen lisäämiseen tähtäävässä hankkeessa tavoitteena on aina tiedon lisääminen ja oman näkökulman laajentaminen. Myös osallistujien verkostojen laajentaminen sekä yhteistyökumppanien löytäminen on nousemassa tärkeään asemaan. Matalan kynnyksen opintomatkojen järjestäminen ulkomaille on koettu elintärkeäksi. Uusien ideoiden ja toimintatapojen saamiseksi työ- ja yhdistyselämään, on omasta kuplasta poistuminen koettu hyväksi vaihtoehdoksi. – Olisi tärkeää saada myös julkisen hallinnon ja kuntien edustajia mukaan matkoille, Vannesluoma kannustaa.

Elokuun Ruotsin matkan teemana oli lähiruoka. Kuvassa vasemmalla Keijo Viertoma Toiskasta ja Pauliina Hautamäki Nopankylän kyläseurasta. Lähde: Leader Liiveri.

YMPÄRISTÖTEEMAT YHDISTÄVÄT NUORIA KANSAINVÄLISESTI

Kuortaneelta Portugaliin suuntautuneessa Erasmus+ Youth in Action -nuorisovaihdossa päästiin kokeilemaan surffausta. Leirin teemana oli liikunta osana terveellistä elämäntapaa.

Leireillä tutustutaan ekologisuutta toiminnassaan painottaviin yrityksiin. Ähtärissä järjestetyllä leirillä nuoret tutustuivat Oikiat Design Oy:n vaatelaastariin.

Puolalaisia yrittäjiä vierailulla Kuusiokuntien alueella Arpaisilla.

lavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin alueella toimivan Leader Kuudestaan alueella kansainvälistymisen edistämistä on toteutettu nuoria aktivoivan Eco North-hankkeen kautta. Hanketta toteutetaan yhteistyössä virolaisen, puolalaisen ja kolmen latvialaisen Leader-ryhmän kanssa ja paikallisesti hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen 4H-yhdistysten ja kuntien nuorisotoimen kanssa. Kaksivuotinen hanke käynnistyi lokakuussa 2018. – Hankkeen tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen yrittäjyyden ja ympäristökasvatuksen teemojen parissa. Aiheita käsitellään monipuolisesti kansainvälisillä leireillä ja samalla osallistujien kielitaito ja kulttuurintuntemus kohenee, kertoo Jenni Savolainen Kuudestaan Ry:stä. Hankkeen aikana nuorille on järjestetty leirejä niin Suomessa kuin ulko-

mailla. Vuoden 2019 aikana kansainvälisiä leirejä järjestettiin yhteensä kuusi, joista kolme kotimaassa ja kolme ulkomailla: Portugalissa, Puolassa ja Ranskassa. Leireillä käsitelty ympäristökasvatus kiinnostaa Savolaisen mukaan alueen nuoria kovasti. – Teemaa on lähestytty muun muassa pelillistämisen kautta, joka on osoittanut toimivaksi tavaksi tuoda teemoja tutuksi kaikenikäisille nuorille. Mahdollisuus olla itse mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa esimerkiksi leirien toimenpiteitä on myös motivoinut nuoria. Esimerkkinä pelillistämisestä on pakopeli, jossa pelaajat ovat päässeet tutustumaan arkisiin tekoihin, joiden avulla jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Kansainvälisiin leireihin on Savolaisen mukaan riittänyt osallistujia ja lisäleirejäkin on tiedusteltu. Kotimaan ja Puolan leirit on toteutettu yhteistyössä Leader-rahoituksella, ja Portugalin ja Ranskan leireihin osallistuminen on toteutettu Erasmus+ Youth in Action -rahoituksella. Leirejä tullaan järjestämään lisää vuoden 2020 aikana ja leirit painottuvat kotimaassa järjestettäviin tapahtumiin. Ympäristö ja kansainvälisyys kulkevat käsikädessä myös Kuudestaan ry:n toiminta-alueella starttaavassa uudessa SUVI-hankkeessa, jossa edistetään uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja niihin liittyvien palveluiden tuottamista suomalaisten ja virolaisten Leader-ryhmien välillä. Hankkeen avulla välitetään tietoa luonnontuotealasta sekä kehitetään luonnontuoteliiketoimintaa käytännön tasolla.

KIIKARISSA KANSAINVÄLISYYS SUUPOHJASSA

eader Suupohja toimii Isojoen, Karijoen, Kauhajoen, Kurikan ja Teuvan alueella. Kansainvälistymisen edistäminen on konkretisoitunut alueen asukkaille muun muassa opintomatkojen kautta ja matkat ovat herättäneet kehittämissuunnittelija Mirka Mäki-Kalan mukaan hyvin kiinnostusta alueella. – Kiikarissa kansainvälisyys -hankkeen kautta toteutettiin vuonna 2019 opintomatkat Strasbourgiin ja Pohjois-Viroon, Mäki-Kala kertoo. Pohjois- ja Itä-Viron matkalle osallistui syksyllä 2019 reilu parikymmentä suupohjalaista, ja kolmen päivän ajan matkaseurue kiersi alueilla, joissa turistireissuilla harvemmin käydään. – Tutustuimme muun muassa kartanoihin, kylpylöihin, kaivoksiin, linnaan sekä Viron Leader-toimintaan, Mäki-Kala luettelee. Kiikarissa kansainvälisyys -tiedotushankkeen tavoitteena on tiedottaa ja aktivoida kansainvälistymisen mahdollisuuksista sekä parantaa edellytyksiä toimintaan osallistumiseen sekä uusien hankkeiden perustamiseen. Opintomatkojen lisäksi hankkeen puitteissa on järjestetty myös infotilaisuuksia ja koulutuksia. – Suupohjan alueelle on hankkeen aikana perustettu myös kansainvä-

Suupohjan ryhmä vieraili Kiikarissa kansainvälisyys-opintomatkalla Pohjois-Virossa lokakuussa 2019.

lisyystiimi ja palkattu kansainvälisyysagentti auttamaan hankekumppanuuksien synnyttämiseksi. Jatkona vuodelle 2020 on suunnitteilla kansainvälisyyteen liittyvää aktivointia. Kohderyhmiä ovat olleet erityisesti nuoret, nuoret aikuiset ja yhteisö, Mäki-Kala selvittää. Tärkeänä punaisena lankana hankekirjossa on, että kansainvälisyyden tutuksi tekeminen ja kansainvälisyyden aste nousisivat myös Etelä-Pohjanmaalla, jossa kansainvälistymisaste on perinteisesti ollut muuta maata alhaisempi. – Kaiken kaikkiaan tavoittelemme sitä, että paikalliset asukkaat ottaisivat kansainvälisyyden omakseen ja saataisiin tuotua kansainvälisiä tuulahduksia alueelle, Mäki-Kala toivoo. Suupohjan alueella kansainvälistymistä tavoitellaan hyvin laajalla kirjolla, johon kuuluvat myös yritysten kansainvälistymispyrkimykset. Mäki-Kala kokee Leader-rahoituksen tärkeäksi uusien hankkeiden syntymiselle juuri Suupohjalle ominaisilla aloilla, kuten lähiruoan, matkailun ja koulutuksen parissa. – Tuki kansainvälisyyshankkeisiin on usein 90 % ja nuorten kohdalla jopa 100 %, joten se madaltaa kynnystä ja rohkaisee hakemaan hankkeita. Rahallisen tuen lisäksi Leader-ryh-

Mirka Mäki-Kala aktivoi ja neuvoo Suupohjan alueen toimijoita kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa.

miltä saa opastusta ja neuvoja hankkeen ideoinnista aina loppumaksatuksiin saakka. – On tärkeää, että alueella on vahvoja toimijoita kansainvälistymisen parissa, jotka voivat lähteä vetureiksi ja haastaa yhteisöjä mukaan kumppaneiksi. Mäki-Kala näkee, että aktivointia kansainvälistymiseen tarvitaan edelleen. Kansainvälisyys tuleekin olemaan myös Suupohjan alueella ohjelmassa myös seuraavalla EU:n ohjelmakaudella.

askevat syntyvyysluvut, väestön ikääntyminen ja eläköityminen sekä osittain näistä johtuva työvoiman puute ovat ilmiöitä, jotka asettavat valtavia haasteita kuntien ja alueiden elinvoimaisuudelle ympäri Suomen ja Euroopan. Tilanne on haastava myös Etelä-Pohjanmaalle. Kuluneen syksyn aikana julkaistun väestöennusteen mukaan maakunnan väkiluku vähenee vuoteen 2040 mennessä noin 20 000 ihmisellä ja vuoteen 2025 työikäinen väestö on vähentynyt jopa 10 000 hengellä. Etelä-Pohjanmaalla kamppaillaan erityisesti osaavan työvoiman saatavuuden kanssa ja alueella on myös tunnistettu, ettei yhtälöä voida ratkaista ilman merkittävää työperäistä maahanmuuttoa. Maakunnassa onkin vuoden aikana käynnistynyt useita kehittämistoimenpiteitä- ja hankkeita, joilla edistetään työperäistä maahanmuuttoa.

TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO JA KANSAINVÄLISET OSAAJAT MAAKUNNAN

elinvoiman turvaajina SEUTUKAUPUNKIHANKKEESSA TUETAAN YRITYKSIÄ KANSAINVÄLISISSÄ REKRYTOINNEISSA Suupohjan alue, Alavus, Kurikka ja Kauhava ovat mukana valtakunnallisessa Kansainvälisyyden hyödyntäminen ulkomaisen työvoiman saatavuudessa -seutukaupunkihankkeessa, jossa tuetaan yrityksiä ja työnantajia kansainvälisten rekrytointien toteuttamisessa työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Etelä-Pohjanmaan seutukaupunkien osalta hanketta koordinoi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK ja siellä asialle omistautunut projektipäällikkö Terhi Lake, jolle elinvoimainen maaseutu on henkilökohtaisestikin sydäntä lähellä. – Päätin viime kesänä asettua pysyvästi kotiseudulleni Kurikkaan lähes 16 vuoden Australiassa vietetyn vuo-

TEKSTI: HANNA MERILÄINEN KUVA: MIRJA KOIVISTO, STUDIO TARINAKUVA

den jälkeen. Huomasin melko pian tänne tullessani maaseudulla tapahtuneita muutoksia tyhjine liiketiloineen ja autiotaloineen. Maaseudulle tarvitaan elämää ja osaavat työntekijät ulkomailta ovat mielestäni loistava vaihtoehto tuoda sitä takaisin, kommentoi Lake. Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on käynnistää hankealueella 5-8 laajempaa rekrytointipilottia, joissa on mukana useita yrityksiä kaikista mukana olevista seutukaupungeista. Pilottien tuloksena mukana oleviin yrityksiin sijoittuu kansainvälisiä osaajia. – Pilottien aikana tuemme yrityksiä konkreettisesti työntekijöiden rekrytoinneissa, ammattitaidon arvioinneissa sekä suomen kielen opetuksen

järjestämisessä, Lake kertoo. Ennen rekrytointipilottien käynnistämistä hankealueilla tehdään laaja haastattelututkimus, jonka avulla selvitetään, millä toimialoilla ja millaisilla tehtäväalueilla on pulaa työntekijöistä ja erityisen vaikea löytää osaavaa työvoimaa Suomesta. – Tutkimuksen tulosten perusteella valitsemme sitten toimialat ja yritykset, joiden kanssa käynnistämme rekrytointipilotteja, Lake kertoo. Ensimmäiset rekrytointipilotit on tarkoitus käynnistää alkuvuodesta 2020, minkä jälkeen prosessi mallinnetaan ja otetaan laajemmin käyttöön tulevissa kansainvälisissä rekrytoinneissa. Hanke päättyy heinäkuussa 2021.

TEKSTI: MATIAS JUUPALUOMA KUVA: MATIAS JUUPALUOMA

TEHTÄVÄNÄ

muuttovoiman ideointi Mika Raunion, Toni Ahvenaisen ja Markku Mattilan tehtävä on kehittää keinoja Seinäjoen kaupunkiseudun muuttovoiman kääntämiseksi.

oisiko eteläpohjalainen kaupunkiseutu olla tulevaisuudessa yhdistelmä urbaania elämänrytmiä ja vahvaa luonnonrauhaa? Millaisin keinoin alueen kehittämistä kannattaisi muuttovoiman näkökulmasta jatkaa? Tämänkaltaisiin moniulotteisiin kysymyksiin haetaan vastauksia Muuttomoottori-hankkeessa, jolla tähdätään muuttovirtojen kääntämiseen positiiviseksi myös koko Seinäjoen kaupunkiseudun alueella. Siirtolaisuusinstituutin tutkijat Markku Mattila, Mika Raunio ja Toni Ahvenainen voidaan nähdä uuden tarinan käsikirjoittajina. Tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa alueen muuttoliikkeen ajureista ja toimintasuosituksia keinoiksi, jolla alueen kehityssuuntaan voidaan vaikuttaa suunnitellusti. – Tässä tutkitaan muuttoliiketutkimuksen keinoin sitä voiko väestöpohjaan vaikuttaa pitkällä aikajänteellä, Mattila taustoittaa. Tutkimuksen on tarkoitus toimia apuvälineenä harkitulle päätöksenteolle. – Pohdittavana on mitä muuttoliike tarkoittaa alueen kannalta ja kuinka

alue pystyy tarjoamaan asukkailleen riittävän elintason. Tämä tarkoittaa talouden ohella esimerkiksi elämänlaatua ja viihtyvyyttä, Mattila jatkaa. – Tarkoituksena ei ole keksiä uusia markkinointikeinoja vaan nostaa esiin kehityskulkuja, jotka voisivat tukea sitä kehityskulkua, joiden perusteella ihmiset voisivat asettautua alueelle, Raunio kertoo. Muuttoliikkeen osalta hankkeessa keskitytään erityisesti kolmeen ryhmään, jotka ovat keskeisiä juuri alueen elinvoimaisuuden kannalta. Tutkimuksen kohteena ovat niin nuoret opiskelijat, työikäiset paluumuuttajat kuin kansainvälisesti liikkuva työvoima. – Tarkoituksena on saada mukaan laadullinen näkökulma. Nämä ryhmät ovat tärkeitä juuri alueen elinvoimaisuuden kannalta, Raunio kertoo. Tietoa kerätään ihmisten arvostuksista, jotka ovat nousseet seudulle muuttaneiden tuntemuksissa korkealle. Samalla pyritään myös selvittämään niitä ajatuksia, jotka ovat johtaneet pois muuttoon. – Heidän keskuudessaan on tarkoitus tehdä kysely- ja haastattelututkimusta, joilla selvitetään poismuuton

syitä, Mattila taustoittaa. Syksyn 2019 aikana hankkeessa on edetty vaiheeseen, jossa kyselytuloksia on kerätty edellä mainituilta ryhmiltä. Teemaan liittyen järjestettiin myös seminaari, jossa vastaavaa pohdintaa käytiin Suomen lisäksi verrokkimaiden Tanskan ja Ruotsin näkökulmista. Kokemukset muualta tukevat myös paikallista pohdintaa. – Aluekehitys ja muuttoliike ovat kiinnittyneitä toisiinsa, vaikka niistä harvemmin puhutaan yhdessä. Usein kehitys ja vetovoima ovat kuitenkin hyvin tilanne- ja tapauskohtaista, Raunio avaa. Lopputuloksena syntyvät suositukset tullee käsittelemään aihetta eri tulokulmista. Pohdinnan ulottuvuuksista löytynevät alue- ja elinvoimapolitiikan ohella myös koulutus-, innovaatio-, tiede- ja sosiaalipoliittiset ulottuvuudet. – Maahanmuutto on kysymyksenä hyvin läpileikkaava. Kysymyksiin tulee vastata jäsennellysti ja yhteen toimivasti, jotta saadaan vietyä aluetta eteenpäin, Mattila kertoo.

Kansainvälisyys

OSANA ETELÄ-POHJANMAAN ELINVOIMAPALAPELIÄ

telä-Pohjanmaan liitossa on yhdessä maakunnan eri sidosryhmien edustajien ja omien asiantuntijoiden kanssa päivitetty syksystä 2017 lähtien alueemme kansainvälistymisen toimintaohjelmaa. Toimintaohjelma on nyt uunituoreena luettavissa, ja on aika muuttaa kirjatut tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset myös käytännöksi. Toimintaohjelman päivityksen aikana maakunnassa on keskusteltu paljon sen tulevaisuudesta, kehityksestä ja elinvoimaisuudesta. Pk-yritysvaltainen alue on selvinnyt globaalista talouskriisistä hyvin, työllisyysluvut ovat korkealla ja osalla yrityksistä on jopa työvoimapula, jonka ennustetaan jatkuvan ja pahenevan. Samaan aikaan ennusteet maakunnan väestönkasvusta ovat kuitenkin vahvasti miinuksella. Uutta väkeä Etelä-Pohjanmaalle tulee lähinnä maahanmuuttajista. Maakunnan veto- ja pitovoimatekijöistä on myös käyty keskustelua – miten helppoa, houkuttelevaa ja mielekästä maakunnassa on asua, elää ja yrittää? Miksi muuttaa tänne ensimmäistä kertaa tai paluumuuttajana takaisin? Miksi jäädä tänne? Maakunnan kan-

KUVA: Hanne Rantala

sainvälisyyden aste voi olla osaltaan ratkaiseva tekijä, kun yritykset ja ihmiset pohtivat sijoittautumispaikkaansa ja tulevaisuuttaan.

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA EI OLE ITSETARKOITUS TAI ERILLINEN SAAREKE Kansainvälisyys, kansainvälistyminen, kansainvälistäminen – mitä sanaa nyt milloinkin käytetään – osana maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamista ei ole irrallinen saareke, jolla työskennellään erillään muusta toiminnasta. Se ei myöskään ole itsetarkoituksellista, vaan paras anti ja hyödyt saadaan esiin, kun sillä on vahva liittymäpinta alueen kehittämisen keskeisiin teemoihin ja tarpeisiin. Etelä-Pohjanmaalla teemat, joiden suhteen kansainvälisyyttä toimintaohjelmassa tarkastellaan, ovat yrittäjyys ja elinkeinoelämä, maahanmuutto ja kotouttaminen, tutkimus-. kehittäminen ja innovaatiotoiminta, koulutus, kulttuuri, matkailu sekä kansalaistoiminta. Maahanmuuttoa ja kotoutumista lukuun ottamatta kaikissa toimintaohjelman teemoissa on toki mahdollista toimia vain alueellisesti tai kansallisesti ilman kytkentää kan-

sainvälisyyteen, mutta samalla menetämme ne ideat, kokemukset, tiedot, taidot, innovaatiot, liiketoiminta- ja investointimahdollisuudet mihin kansainvälisessä yhteistyössä on mahdollista päästä kiinni ja hyödyntämään. Eteläpohjalaisella erinomaisuudellakin saattaa olla rajat ja meillä ehkä opittavaa muiltakin. Vastaavasti meidän osaamisellamme on kysyntää ja vientipotentiaalia – miksi emme sitä hyödyntäisi?

YLÖS KANSAINVÄLISTYMISEN PORTAITA VÄRITTÄMÄÄN JA MONIPUOLISTAMAAN ELINVOIMAPALAPELIÄ Edellisen, vuonna 2014 julkaistun, toimintaohjelman kansikuvassa ovat portaat. Niillä kuvattiin silloista lähtötilannetta, missä maakuntamme oli kansainvälisyydessä melko heikolla lähtötasolla millä tahansa mittarilla mitattaessa. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, olemme nousseet portailla, mutta vielä on matkaa jäljellä. Kansainvälistymistä symboloimaan on päivitetyssä toimintaohjelmassa valikoitunut palapeli. Vertauksella on haluttu korostaa sitä, että maakunnan kehittäminen on kuin palapelin kokoamista, mihin kansainvälisen toiminnan elementit osaltaan tuovat lisää väriä ja kokoamismahdollisuuksia. Isompien ja monimutkaisempien palapelien kokoaminen on vaikeaa, paloja tuntuu olevan koko ajan hukassa, niiden yhdistäminen toisiinsa vaatii yritystä ja erehdystä, välillä tarkastellaan yksityiskohtia ja välillä on hyvä siirtyä katsomaan kauempaa. Parasta jälkeä myös kansainvälisyysja elinvoimapalapelin kokoamisessa syntyy yhdessä toisten kanssa. Yksin eteneminen on hidasta, jotakin olennaista saattaa jäädä huomaamatta ja yksin puurtaminen on tylsääkin. Kaverilta kysyminen, murtehella tai vaikka englanniksi, voi loksauttaa palan paikalleen. Pia Kattelus Kansainvälisten asioiden päällikkö Etelä-Pohjanmaan liitto

EU-vaalikevään muisteloa

-vaalit olivat kevään aikaan kovasti pinnalla myös meillä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksessa. Tavoitteenamme oli tiedottaa alueen asukkaita mahdollisimman kattavasti tulevista EU-vaaleista sekä kannustaa ihmisiä myös vaaliuurnille.

Teimme tiedottamista jalkautumalla eri puolille maakuntaa. Pidimme kevään aikana vaali-infoja lukiossa Alajärvellä, Alavudella, Kauhavalla, Kurikassa ja Seinäjoella. Lisäksi pidimme vaali-infon Seinäjoen Ammattikorkeakoululla ja kannustimme myös Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston jäseniä pitämään vaaleja yllä nuorten keskuudessa. Kerroimme nuorille erityisesti siitä, miten EU vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämään ja miksi EU-vaaleissa äänestäminen on tärkeää. Lisäksi neuvoimme nuoria siinä, miten äänestäminen käytännössä tapahtuu ja miten omaa ehdokasta voi lähteä kartoittamaan. Kouluvierailuiden lisäksi pidimme vaali-infoja osana Järjestömarkkinat-kiertuetta, joka pysähtyi toukokuun aikana seitsemän kunnan alueelle. EU-tietokeskus oli mukana Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan ja Seinäjoen tapahtumissa.

EU-tietokeskus piti Pop-up vaali-infoa Seinäjoen lukiolla nuorten EU-lähettiläiden avustamana maaliskuun lopulla.

Järjestömarkkinoiden toritapahtumissa huomasimme selvästi, kuinka vaaleista tiedottamiselle oli suuri tarve. Eduskuntavaalien jälkeen maassa kärsittiin selvästi vaaliähkystä ja kadunvarsilta pystyi myös huomaamaan, että puolueiden vaalibudjetit olivat huvenneet eduskuntavaaleista kampanjoimiseen. Vaalikevään ehdoton kohokohta oli Eurooppa-päivänä 9.5. Seinäjoella järjestetty EU-vaalitapahtuma, joka tarjosi kampanjointiareenan ehdokkaille ja puolueille. Tilaisuus koostui kahdesta osasta: toritapahtumasta ja vaalipaneelista. Toritapahtuma järjestettiin Seinäjoen uudella keskustorilla ja siellä osallistujat pääsivät henkilökohtaisesti keskustelemaan EU-vaaliehdokkaiden kanssa. Vaalipaneeli pidettiin myöhemmin illalla Seinäjoen kaupunginkirjastolla, jossa ehdokkaita tentattiin lisää kutkuttavilla kysymyksillä. Paneeliin osallistui ehdokkaita kahdeksasta eri puolueesta ja kokemusasiantuntijan roolissa entinen europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski. Kuten olettaa saattaa puheenaiheiksi paneelissa nousivat ilmastonmuutos, maatalouspolitiikka sekä EU:n budjetti. Seinäjoen lukion EU-lähettiläät tekivät paneelissa myös faktantarkkailua panelistien lausumista argumenteista.

EU-tietokeskuksen harjoittelija Eeli kertoo vaalien merkityksestä kansalaiselle EU-tietokeskuksen esittelypisteellä Kauhajoen järjestömarkkinoilla.

Hanna Meriläinen Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

Apila-kirjastolla järjestettyyn vaalipaneeliin osallistui yhdeksän EU-vaaliehdokasta. Kuva: Pertti Kallio

Vaalitoritapahtumassa Seinäjoen uudella keskustorilla riitti vilinää ja vilskettä.

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Europe Direct Etelä-Pohjanmaa

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO AUTTAA JA NEUVOO KANSAINVÄLISTYMISESSÄ Ota rohkeasti yhteyttä! Yhteystiedot: Pia Kattelus Kansainvälisten asioiden päällikkö p. 040 6825 537

Hanna Meriläinen EU-tietokeskus / Projektikoordinaattori p. 0400 241 813

Sanna Inkeri Projektipäällikkö

Eliza Kraatari Projektikoordinaattori

Päivi Tuisku Projektikoordinaattori

Camilla Lyyski Projektiassistentti

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi