Imetyksen aikamatka TEKSTI: ANNA GROUNDSTROEM JA NIINA MÄKINEN
1 Odotusaika
2
Rinnat valmistautuvat imetykseen odotusaikana kasvattamalla maitorauhaskudosta. Nännit voivat tummua ja muuttua kosketusherkiksi ja kuppikoko voi kasvaa. Rinnoista saattaa tihkua maitoa. Kaiken kokoisilla ja muotoisilla rinnoilla voi imettää.
Vastasyntyneisyys
Vauvalla on jo syntyessään yli 20 refleksiä, joiden avulla hän osaa ihokontaktiin päästyään ryömiä rinnalle ja aloittaa imemisen. Ihokontaktissa vauvan elintoiminnot vakiintuvat, ruumiinlämpö pysyy sopivana ja verensokeri tasaisempana. Ihokontakti myös lievittää vauvan ja synnyttäneen äidin kipua ja stressiä. Iholla ja lähellä ollessa vanhempien on helpompaa huomata ja opetella vauvan viestejä. Ihokontaktissa vauvalla ei kulu energiaa mihinkään turhaan. Maidontuotanto pääsee käyntiin, kun istukka irtoaa ja äidin hormonitoiminta muuttuu. Maitoa tulee aluksi vain muutamia pisaroita, jotka riittävät täyttämään vauvan pienen vatsalaukun. Vauva tilaa maitoa tiheillä imetyksillä. Etenkin toinen elinvuorokausi kuluu usein lähes kokonaan rinnalla. Vauvan työ palkitaan maitomäärän lisääntymisenä, maidonnousuna, noin 2–5 vuorokauden kuluessa synnytyksestä.
1–2 kuukautta
3
Ensiviikot
Vauva harjoittelee imetystä yhdessä äidin kanssa. Imetys on vauvantahtista ja vauva kannattaa ottaa rinnalle jo ensimmäisistä, hennoista nälän merkeistä. Imetyskertoja on hyvä olla vähintään 8-12 vuorokaudessa. Moni vauva on rinnalla tiheästi ja pitkään kerrallaan ja se on täysin normaalia. Noin kolmen viikon iässä vauvalla on ensimmäinen tiheän imun kausi, jolloin hän voi haluta rinnalle koko ajan, olla tyytymätön ja nukkua vähemmän kuin tavallisesti. Vaihe kestää muutamia päiviä. Vauvan tarkoituksena on huolehtia maidon määrä riittävälle tasolle. Jos imetys sattuu tai huolettaa, apua kannattaa pyytää heti neuvolasta, imetyspoliklinikalta, koulutetulta imetystukiäidiltä tai doulalta. Puoliso voi olla suurenmoisena tukena etenkin imetyksen ensiviikkoina. Hermostuneen vauvan rauhoittelu sylissä, vauvan rentouttaminen lempeällä hieronnalla, huolenpito imettävästä äidistä sekä kodin puuhista ovat arjen tärkeitä tekoja imetyksen onnistumiseksi.
22 – IHMEELLINEN IMET YS
||
4
Tiheä imetys ja imetyksen harjoitteleminen jatkuvat. Vauvalla ei ehkä ole vielä vuorokausirytmiä, mutta moni pikkuinen on iltaisin levoton ja itkuinen. Iltahulinoiden aikaan vauva tankkaa melatoniinipitoista, hitaasti heruvaa iltamaitoa. Yleensä vuorokauden pisin unipätkä, 2–5 tuntia, osuukin iltatankkailujen jälkeiseen aikaan alkuyöhön. Ilta- ja yöimetykset pitävät maidontuotantoa hyvin yllä. Joskus maidon riittäminen voi huolestuttaa vanhempia. Vauva saa riittävästi maitoa, kun hän pissaa vuorokaudessa 5 vaippaa, kakkaa päivittäin (yli kuuden viikon iässä harvemminkin), kasvaa tasaiseen tahtiin ja imetyskertoja on vähintään 8–12 vuorokaudessa. Jos turvamerkit eivät täyty, imetystä voi tehostaa lisäämällä imetyskertoja tai vaihtamalla vauvaa rinnalta toiselle saman imetyskerran aikana. Maitomäärä lisääntyy muutaman päivän viiveellä.
3–5 kuukautta
5
Imetys vakiintuu ja rinnat voivat tuntua alkuviikkojen pingotuksen jälkeen pehmeiltä ja jopa tyhjiltä. Tämä on normaalia ja maitoa muodostuu edelleen vauvantahtisessa imetyksessä riittävästi. Kolmen kuukauden vaiheilla vauvan aivot ja aistit kehittyvät ja unirytmikin muokkaantuu. Kehitys aiheuttaa usein hulinaa päivisin ja öisin. Vauvan imu tehostuu ja imetyskerrat lyhenevät. Rytminmuutos tapahtuu vaivihkaa ja usein vauvaa harmittaa, jos maitoa tarjotaan hänelle entiseen tapaan tiheästi. Rintaraivareiden kesyttämiseen löytyy onneksi monia konsteja. Ympäröivän maailman tapahtumat kiinnostavat ja imetyshetkinä pieni pää voi kääntyillä kuin pöllönpoikasella.
D EN FA SCINER AND E A MNIN G EN