The Bold and the Beautiful
konainen ihminen" (mtu mzima), jo ten naimakauppa se on, joka kannat taa ja 'huonostikin paikattu on parempi kuin ei mitään. ' Kun lopulta on päästy avioliiton auvoisalle tielle, on hyvä pitää mielessä muutamia periaatteita, jotka auttavat kun ensihuuma ja ihastuminen alka vat hälvetä ja perhe-elämään ja pari suhteeseen tulee luonnollisia tiiviin yhteiselämän aiheuttamia säröjä. 'Lä hekkäin olevat savipadat kolhivat toisi aan' ja siksi on hyvä puolisoiden muis taa omat velvollisuutensa ja arvostuk sensa toisiaan kohtaan. Niinkuin 'nenä ja silmä kastuvat yhdessä ', niin on myös miehen ja vaimon pidettävä yhtä ja yri tettävä selviytyä elämän vastoinkäymi sistä yhdessä. Hyvä perussopu jatkuvan riitelemisen sijaan on se, mikä pitää perheen kasassa ja tuottaa hyvää ym pärilleen laajemmaltikin. Afrikkalaisen "laajentumaperheen" (extended family) käsite pitää sisällään monet sukulaiset, tuttavat, naapurit ja monet muut ih miset ja täten 'suuren puun varjo ulot tuu niihinkin, jotka ovat kaukana' eli avioliitto ja aviopuolisot voivat vieraanvaraisuudellaan ja avuliaisuu dellaan tuottaa hyvää monelle taholle. Vaikka sananlaskuperinne pitää vaike uksia avioliittoon kuuluvana asiana ja siksi korostaa hyvän elämän edellytyk senä puolisoiden kunnioitusta toisiansa kohtaan, joskus kolhut ajavat parit vää jäämättä kohti lopullista eroa. Perintei sesti vain miehellä oli oikeus "erota" vaimostaan eli ajaa hänet pois kotoa, mutta nykyinen lainsäädäntö on pyr kinyt parantamaan eronneiden naisten asemaa. Sananlaskut perinteisesti poh tivat eroa vain miehen näkökulmasta ja muistuttavat häntä, että vaimon ohella lähtee talosta myös ruuanlaittaja - jollei miehellä satu olemaan muita vaimoja siihen hommaan... Monivai moisu�den syyt Afrikassa, kuten Har jula huomauttaa, ovat lähinnä olleet taloudelliset ja sosiaaliset. Useampia
vaimoja on tarvittu hoitamaan varak kaan miehen peltoja ja taloutta ja ta kaamaan suuri lapsiluku. Naisten kou lutuksen myötä ja arvojen muuttuessa on monivaimoisuus yhteiskunnan avioliitoksi tunnustamassa muodossa kuitenkin vähentymässä. Olipa vaimo ja yksi tai useampi, ihanteena on loppuelämän kestävä avioliitto, vaik ka sen kohtalon kuten monen muun kin asian elämässä viime kädessä vain Jumala tietää. ' Kuten jo edellisestä on tullut ilmi, itä afrikkalainen avioliitto ei olisi täydel linen ilman siihen luonnollisena osa na kuuluvaa lapsikatrasta. Perinteises ti isoa lapsilukua _on pidetty perheen rikkautena j; · 'parempi onkin ilman omaisuutta kuin ilman lasta. ' Lasten tuoma rikkaus on juuri sitä, että he "täydentävät" vanhempansa tehden näistä kokonaisia ihmisii Mutta lap set ovat myös niitä, jotka muistavat vanhempia heidän kuolemansa jäl keen. Ja niin kauan kuin suku jatkuu ja vainajaa muistetaan, hän säilyy su kunsa ja perheensä aktiivisena jäsene nä, jonka uskotaan vaikuttavan jälkeläistensä elämään; 'Ken jättää jäl keensä lapsen, eliiä ikuisesti. 'Turvatak seen itselleen mieluisan vanhuuden on vanhempien myös huolehdittava las tensa kasvatuksesta kunnon ihmisiksi. Sananlaskuissa painotetaan kasvatuk sen merkitystä ja sen vaikeuttakin. Tärkein tavoite on opettaa lapsi kuuliaiseksi vanhemmilleen ja yleensä kunnioittamaan vanhempia ihmisiä. Lapsen onkin syytä panna opit korvan taakse, sillä 'joka ei kuuntele vanhempaansa, katkaisee lopulta jalkan sa. ' Jos vanhemmat osaavat sopivin annoksin jakaa lapsilleen kuria ja huo lenpitoa, mutta myös rakkautta ja kär sivällisyyttä, voivat he turvallisin mie lin seurata kuinka 'pieni sammakko leik kii lätäkössään' ja aikuistuessaan takaa vanhemmilleen arvokkaan vanhuuden.
Sananlaskujen käyttö afrikkalaisessa ar kielämässä on nykypäivänäkin yleistä ja niitä voidaan puheen lomassa viljellä erilaisissa elämäntilanteissa. Sananlas kun lausujan ei tarvitse selitellä sen syvempiä merki tyksiä, vaan sananlasku itsessään kertoo, mistä on kysymys. Harjulan mukaan sananlaskut ovat "jämäkkää ergonomiaa''; kiteytyksiä, joiden avulla vaikeakin asia voidaan il maista suoraan sosiaalisesti ja kulttuu risesti hyväksytyllä tavalla. Kulttuurikontekstissa on kuitenkin omat rajoituksensa sille, kuka voi sanan laskuja käyttää ja mihin tarkoitukseen, kenelle ja milloin. Sopivat asiayhteydet sananlaskujen käyttöön paljastuvat vas ta pitemmän aikaa kulttuuriin vihkiytyneelle ihmiselle. Näiden käyttö yhteyksien paljastumista odotellessa... 'parempi pieru pyllystä kuin suusta!'
Annu Piirto asui Tansaniassa, Morogorossa, vuonna 2001 ETVO vaihdon kautta. Hän työskenteli vammaisten nuorten keskuksessa Mehayossa, joka on saanut tukea mm. Vaasan kehitysmaaseuralta ja Iisalmen nuorison tuelta. Hän haastatteli Raimo Harjulaa toukokuussa 2001 tämän kirjasta "Parempi pakaroitta kuin päätä vailla, 500 itäafrikkalaista sananlaskua".
Uhusianon lukijat voivat tilata tai noutaa Raimo Harjulan kirjan Yliopistopainosta hintaan 130 mk (kirjakaupassa 171 mk).
Tilausosoite: Yliopistopaino/ Kustannus, sopimus 00510-86, 00003 Helsinki. Käyntiosoite: Vuorikatu 3, 00014 Helsinki
Uhusiano Newsletter 212001 3