Moninaisuus perehdytysopas 2017 by Eloisa ikä

MONINAISUUS IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA PEREHDYTYSOPAS

Kirjoittajat: Suvi Sahakari, Jade II -projekti Ville Valkeamäki, Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Ristenrauna Mágga, SámiSoster ry Toimitus: Suvi Sahakari ja Susanna Lehtovaara, Jade II -projekti Ville Valkeamäki, Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Ulkoasu ja taitto: Miska Helle Kannen kuva: © Jake Guild, Attribution 2.0 License flickr.com/photos/simpleskye/albums/72157678352650731 creativecommons.org/licenses/by/2.0/legalcode

Paino: Painotalo Trinket Oy, 2017

LUKIJALLE Moninaisuus ikääntyvien palveluissa -perehdytysopas on tiivis tietopaketti siitä, miten moninainen ikääntyvä asiakaskunta otetaan paremmin huomioon vanhuspalveluissa. Materiaali sisältää ikääntyvien maahanmuuttajien, sateenkaariseniorien ja ikääntyvien saamelaisten näkökulman. Tietopaketti perustuu Eloisa ikä -ohjelman moninaisuusverkostossa jaettuihin kokemuksiin ja yhteistyöhön. Verkostoon kuuluvat Käpyrinne ry:n Jade II -projekti, Seta ry:n Yhdenvertainen vanhuus II -projekti ja SámiSoster ry:n Muittohallat-projekti. Sama kohtelu ei tuota yhdenvertaisuutta. “Kohtelen kaikkia aina samalla tavalla” on lause, joka kuullaan usein puhuttaessa moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Ihmiset eivät ole samanlaisia eikä heistä tule samanlaisia ikääntyessään. Hyvän vanhustyön perusta on asiakkaiden yksilöllisen elämänhistorian ja identiteetin huomioiminen. Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa sitä, että toisia tulee tukea enemmän, jotta kaikkien kohdalla päästään kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Laki mahdollistaa tämän: ”Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallinen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnän haittojen ehkäiseminen ei ole syrjintää.” (Yhdenvertaisuuslaki 9§) Yhdenvertaisuuden edistäminen parantaa jokaisen ikääntyvän asemaa ja on olennainen osa laadukasta asiakaslähtöistä työtä. Moninaisuuden ottaminen lähtökohdaksi tekee palveluista esteettömiä ja saavutettavia kaikille.

IKÄÄNTYVÄ MAAHANMUUTTAJA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKKAANA

Suvi Sahakari

Jade II -projekti - Osallisuutta ja hyvinvointia ikääntyville maahanmuuttajille, Käpyrinne ry

Monikulttuurinen ja moninainen vanhustyö on nykypäivää. Vuonna 2016 Suomessa asui yli 40 000 yli 55-vuotiasta vieraskielistä, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvaa. Puolet heistä asuu Uudellamaalla. He ovat kasvava joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat vanhuspalveluita nyt ja lähivuosina. Moni vanhustyötä tekevä kokee tarvitsevansa lisää koulutusta asiakaskunnan moninaistuessa. Maahanmuuttajalla ikääntyminen alkaa monesti aikaisemmin kuin Suomessa syntyneellä. Ikääntymisen prosessit ovat samanlaisia,

mutta eliniänodote voi olla lähtömaassa matalampi. Traumaattiset kokemukset, myöhemmällä iällä tapahtunut maahanmuutto, sosiaalisten suhteiden vähäisyys ja syrjäytyminen laukaisevat ikääntymisprosessin aikaisemmin. Sosiaalisia ja iän mukanaan tuomia haasteita tulkitaan usein kulttuurisidonnaisiksi. Ikääntyvä maahanmuuttajakin voi sairastua muistisairauteen, jolloin viimeisimpänä opittu uusi kieli unohtuu ensimmäisten asioiden joukossa. Ikääntyvillä maahanmuuttajilla on paljon annettavaa. He haluavat olla osallisia, jakaa ajatuksiaan ja tulla kuulluksi yhteiskunnassa ja vanhuspalveluita suunniteltaessa. Miten voisimme yhdessä parantaa heidän osallisuuttaan ikääntyvien palveluissa? Millä keinoin luomme tervetulleen ja sosiaalisesti esteettömän ilmapiirin?

Bárbara Rebolledo

Lisätietoa: www.jadeprojekti.fi

Asiakkaana ikääntyvä maahanmuuttaja Keskity yhtäläisyyksiin, älä eroihin. Näe ihmisessä mahdollisuuksia haasteiden sijaan. Näe ikääntyvä maahanmuuttaja ensisijaisesti yksilönä, ei kulttuurinsa edustajana. Haasta ennakkoluulosi ja katso toista silmiin. Mitä näet? Luo tervetullut ilmapiiri ja panosta kohtaamiseen. Osoita sanoilla, teoilla ja kehonkielellä, että kaikki ovat tervetulleita. Puutu aktiivisesti vihapuheeseen ja syrjintään, ja toimi esimerkkinä työyhteisössäsi. Edistä luottamuksen rakentumista välillenne. Ikääntyvällä on suuri tarve tulla kohdatuksi. Käytä tulkkia, kun käsittelet asiakkaan asioita. Miltä sinusta tuntuisi, jos sinun fyysisistä, sosiaalisista tai henkisistä asioista puhutaan, etkä ymmärrä puheen sisältöä? Muista, että kommunikoit aina ikääntyvän ihmisen kanssa: älä puhu tulkille,

vaan osoita puheesi suoraan asiakkaalle. Jokaisella on oikeus pyytää omakielinen tulkki sosiaali- ja terveyspalveluihin. Huomioi, että perheenjäsenen ei tule toimia tulkkina, kun keskustellaan herkistä asioista. Tarjoa mahdollisuus osallistua ilman kieltä. Suomen kielen oppiminen on hidasta ja haastavaa, jos asiakas on muuttanut Suomeen vasta varttuneemmalla iällä. Huomaa, että kaikki eivät osaa lukea ja kirjoittaa edes omaa äidinkieltään. Suomen kielen taito ei saa olla edellytyksenä osallistumiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Luo mahdollisuus osallistua toiminnan kautta. Käytä selkosuomea. Selkosuomen käyttäminen on vaikeampaa kuin moni ajattelee. Vastuu viestin selkeydestä on sinulla. Käytä tarvittaessa kuvia ja elekieltä viestin tukena. Kun käytät selkosuomea,

kunnioitat keskustelukumppania tasavertaisena keskustelijana. Ikääntyvä maahanmuuttaja tarvitsee onnistumisia uskaltaakseen yrittää uudelleen. Tärkeintä ei ole oikeakielisyys, vaan ymmärretyksi tuleminen. Tee juhlakalenterista monikulttuurinen. Lisää juhlakalenteriin asiakkaille tärkeitä juhlia ja juhlikaa niitä yhdessä. Puhukaa yhdessä juhlien merkityksestä ja erilaisista juhlaperinteistä. Huomioi, että maahan muuttaneet ikääntyvät ovat joukko erilaisia ihmisiä. Yleinen vihekäsitys on se, että kulttuurintuntemus on tie parempaan kohtaamiseen. Tärkeämpää on avoin asenne ja halu kohdata ikääntyvä maahanmuuttaja yksilönä. Et tarvitse tietoa kaikkien maailman kulttuurien traditioista, vaan rohkeutta, vuorovaikutusta ja kohtaamistaitoja! Kulttuurintuntemuksesta ei ole haittaa, kunhan et tee sen perus-

teella olettamuksia. Kysy mieluummin asiakkaalta, mitä hän haluaa. Luo kohtaamisen mahdollisuuksia. Älä järjestä vain maahanmuuttajille suunnattua toimintaa. Luo kohtaamisen tasoja tuomalla yhteen suomea äidinkielenään puhuvia ja maahan muuttaneita ikääntyviä. Toiminnallisuus ei välttämättä vaadi yhteistä kieltä. Kun järjestät tapahtumia, ethän pyydä eri kulttuurin edustajia vain esiintymään: luo mahdollisuus yhdessä tekemiseen. Huomioi asiakkaiden toiveet. Ole valmis ottamaan huomioon asiakkaiden toiveet esimerkiksi rukousajasta, ruokailusta ja peseytymisestä. Mieti jo palvelua suunniteltaessa, miten moninainen asiakaskunta voisi päästä paremmin mukaan tarjoamaasi toimintaan. Perjantai on monille muslimiasiakkaille pyhäpäivä, ja siksi heidän on vaikea päästä tuolloin osallistumaan. Kysy asiak-

kaalta, tarvitseeko hän rauhallista rukoustilaa. Tee tilan käyttämisestä mahdollista toiminnan ohessa.

Edistä moninaisuuden toteutumista työyhteisössäsi. Pyydä esimieheltäsi työyhteisölle koulutusta. Haasta työyhteisöä muokkaamaan toimintaa ja palvelua sellaiseksi, että se edistää ikääntyvien maahanmuuttajien osallisuutta.

Bárbara Rebolledo

Peseytyminen avustajan kanssa on herkkä tilanne myös ikääntyvälle maahanmuuttajalle. Järjestä asiakkaalle saman sukupuolen edustaja avustamaan pesuissa, jos hän niin toivoo. Jos se ei onnistu, kerro tästä asiakkaalle. Neuvotte-

lun kautta löydätte molemmille sopivan ratkaisun.

SEKSUAALISEN SUUNTAUTUMISEN JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA Getty Images

Yhdenvertainen vanhuus II -projekti, Seta ry

Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudessa ei ole kysymys seksistä, vaan ihmisen sosiaalisesta identiteetistä. Vanhuspalvelujen asiakkaina on sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, joiden identiteetin muodostumisen aikana yhteiskunnan ilmapiiri on muuttunut valtavasti.

Puhuttaessa seksuaalivähemmistöistä puhutaan yleensä lesboista, homoista ja biseksuaaleista. Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan esimerkiksi transihmisiä ja intersukupuolisia. Transihmiset on kattotermi, joka sisältää transsukupuoliset, muunsukupuoliset ja transvestiitit. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä voidaan käyttää yhteistä lyhennettä hlbtiq, joka tulee sanoista homot, lesbot, biseksuaalit, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit. Lyhenteestä on myös muita versioita ja aihepiirin käsitteistö muuttuu ajan myötä. Ikääntyneistä hlbtiq-ihmisistä käytetään myös termiä sateenkaariseniorit. Kaikki transihmiset tai homot eivät ole samasta puusta veistettyjä, eivätkä kaikki käsitteet kosketa kaikkia samalla tavalla. Ihmiset itse määrittävät seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoliidentiteettiään muillakin sanoilla. Vaikka käsitteet ovat muuttuvia, perusasioiden tunteminen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta on osa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen asiantuntijuutta. Tietoisuus sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta on lisääntynyt viime vuosina. Yhteiskunnassamme monet käytännöt ja toimintamallit ovat kuitenkin yhä rakentuneet vahvasti sukupuolinormin, heteronormin ja hetero-olettamuksen ympärille. Usein oletetaan, että kaksi puutarhassa ahertavaa naista ovat vain ystäviä keskenään. Negatiivinen ilmapiiri sekä rikollisiksi ja sairaiksi leimaaminen ovat vaikuttaneet vanhemman ikäpolven kokemuksiin. Hlbtiq-ikäihmisillä ei ole ollut asiallista tietoa saatavilla identiteetin pohdintaan. Rikol-

lisiksi ja sairaiksi leimaaminen on myös viestinyt heille, miten yhteiskunta heidät näkee: he eivät kelpaa sellaisina kuin he ovat, ja heidän tulisi parantua ja muuttua normin mukaisiksi tai vähintään piilottaa poikkeavuutensa. Selviytyäkseen moni on salannut sukupuoliidentiteetin, sukupuolen ilmaisun tai seksuaalisen suuntautumisen. Elämäntarinoiden ja pelkojen ymmärtäminen mahdollistaa tarpeiden tunnistamisen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioon ottaminen vanhustyössä edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ikäihmisten joukossa.

Yhdenvertainen vanhuus

Lisätietoa hlbtiq-käsitteistä löydät osoitteesta www.seta.fi/sateenkaarisanasto

Asiakkaana sateenkaariseniori Älä jää odottamaan, että ensimmäinen asiakas kertoo olevansa sateenkaariseniori eli kuuluvansa sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön. Tuo organisaatio ensin ulos kaapista moninaisuuden osaajana. Tee kaikissa tilanteissa näkyväksi, että myös vähemmistöön kuuluvat seniorit ovat tervetulleita palveluihin. Sateenkaariseniorit on hyvä mainita esimerkiksi esitteissä, verkkosivuilla, ilmoitustaululla ja työntekijöiden perehdytysmateriaalissa. Sopikaa työyhteisössä etukäteen, miten edistätte yhdenvertaisuutta ja puututte syrjivään puheeseen tai käytökseen. Asiakas voi tarvita rohkaisua tunteista ja tarpeista puhumiseen. Sateenkaarihistoriaan tutustuminen auttaa ymmärtämään vaikenemista Sateenkaariseniorit ovat eläneet aikana, jolloin oma identiteetti ja pari-

suhde on täytynyt piilottaa syrjivän lainsäädännön ja sairausleiman pelossa. Viesti asiakkaalle, että hänen ei tarvitse kertoa identiteetistään, mutta halutessaan hän voi tehdä sen turvallisesti ja luottamuksellisesti. Ottakaa sateenkaarikulttuuri mukaan palvelujen ohjelmistoon. Juhlikaa yhdessä paikkakunnan Pride-viikkoa tai pyytäkää gay-kuoro tai sateenkaariteatteri esiintymään. Kulttuuri tuo ihmisiä yhteen ja hälventää ennakkoasenteita. Mikäli asiakas haluaa kertoa sinulle seksuaalisesta suuntautumisestaan, kiitä luottamuksesta ja ole luottamuksen arvoinen. Asiakas ei ehkä ole voinut kertoa asiasta edes läheisilleen. Asiakas on voinut pelätä asian paljastumista alkavan muistisairauden takia. Kerro,

että seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti kuuluvat aina vaitiolovelvollisuuden piiriin. Kannusta asiakasta tekemään hoitotahto. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole asia, jota voi arvuutella työyhteisössä ilman asiakkaan suostumusta. Arvuutteleva puhe tekee asiasta häpeällistä ja ei-toivottua. Jokaisella ihmisellä on itsemäärittelyoikeus omaan sukupuoleensa. Sukuelimet eivät määritä ihmisten sukupuoliidentiteettiä. Kutsu asiakasta hänen haluamallaan nimellä ja kohtaa hänet siinä sukupuolessa, mihin asiakas itsensä määrittelee. Lisää esitietolomakkeisiin sukupuolen kohdalle vaihtoehdoiksi “muu” ja “en halua kertoa”. Anna asiakkaan itse määritellä, mikä vaihtoehto valitaan. Asiakkaan sukupuolen ilmaisun huomioiminen tukee hyvinvoin-

tia ja mielenterveyttä. Esimerkiksi transvestiitti voi ilmaista sukupuoltaan pukeutumalla välillä maskuliinisesti ja välillä feminiinisesti. Voit tukea transvestiittiasiakkaan sukupuolen ilmaisua kehumalla asiakkaan pukeutumista ja kohtaamalla hänet pukeutumisen mukaisessa sukupuolessa myös muiden asiakkaiden läsnä ollessa. Intiimipesut voivat ahdistaa asiakasta tavallista enemmän. Asiakkaan keho ei aina vastaa ennalta odotettua. Suhtaudu sukuelinten ulkonäön vaihtelevuuteen asiallisesti ja ihmettelemättä. Oma keho voi tuntua vieraalta vaikka sen kanssa olisi elänyt pitkään. Sukupuolen korjaushoidot eivät ole olleet kaikille mahdollisia, tai niiden tulos ei aina ole ollut toivotun kaltainen. Intersukupuoliselle ei ole aina kerrottu, miksi heidän sukuelimiään on lapsuudessa tut-

kittu ja leikattu. Tavallisetkin hoitotoimenpiteet voivat tästä syystä tuntua pelottavilta ja ahdistavilta.

Pixabay

Kerro asiakkaalle aina mitä olet tekemässä ja miksi. Kysy asiakkaalta miten voit auttaa vähentämään ahdistusta, voisiko esimerkiksi musiikki viedä ajatukset hoitotoimenpiteistä muualle.

Tunnista parisuhteiden merkitys asiakkaan elämässä myös silloin kun suhde ei ole heteronormin mukainen. Hyvä parisuhde voi vaikuttaa ihmisten voimavaroihin positiivisesti, kun taas huono voi vaikuttaa päinvastoin. Älä puhu ystävästä ja ystävyydestä, kun on kysymys asiakkaan parisuhteesta. Jos olet epävarma, kutsu asiakkaan oletettua puolisoa nimellä.

KULTTUURI IKÄÄNTYVÄN SAAMELAISEN VOIMAVARANA

SámiSoster

Muittohallat - saamelaisen muistisairaan arjen apu, SámiSoster ry

Saamelaiset ovat Suomen ja EU:n ainoa alkuperäiskansa, joka asuu neljän valtion alueella, ja jolla on oma kieli, kulttuuri ja yhteinen historia. Suomen perustuslain (PL 17 §) mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten kielellisiä oikeuksia on vahvistettu saamen kielilailla, jonka tavoitteena on yhdessä perustuslain kanssa turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa säädetään saamelaisen oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisasioinnissa ja julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Lakia sovelletaan Suomen saamelaisalueella, mutta saamelaisia asuu myös sen ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla asuu merkittävä määrä saamelaisia.

Lakivelvoitteiden lisäksi saamelaisilla on suuri tarve omakielisiin ja -kulttuurisiin palveluihin, ja ne korostuvat erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa käsiteltävät asiat ovat hyvin henkilökohtaisia ja vaikeasti kommunikoitavia. Hoitotilanteessa kielen merkitys on suuri. Äidinkieli on kieli, jonka avulla henkilö ensimmäiseksi oppii ilmaisemaan itseään ja tunteitaan. Mitä sairaampi ja iäkkäämpi vanhus on, sitä enemmän korostuu vanhuksen oman kielen merkitys kohtaamis- ja hoitotilanteissa. Vanhuksen pitää tulla ymmärretyksi sen lisäksi että hän ymmärtää auttajan kieltä. Saamelaisten ikäihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin selvittämisessä ja tukemisessa korostuu oma kieli ja oma kulttuuri. ”On turvallista puhua vaikeistakin asioista, kun tietää tulevansa ymmärretyksi oikein”, kertoo saamelainen vanhus. Ei riitä, että saamelainen ymmärtää, mitä hänelle sanotaan, vaan ensin hänen on kyettävä ymmärrettävästi kertomaan, mikä mieltä painaa ja miltä tuntuu. Ihminen on kokonaisuus, ja kielen lisäksi muistisairaan arjessa korostuu oma kulttuuri. Elämä kulkee paljolti luonnon ja vuodenaikojen kiertokulun mukaan, ja ne rytmittävät erityisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen konkreettista toimintaa. Vuodenajat jaksottavat koko elämää ja käyttäytymistä, myös muistisairaana, koska ne ovat lapsesta asti rytmittäneet elämää. Saamelaisten osalta on perusteltua ylläpitää ja kehittää pysyviäkin erityiskohtelun muotoja tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi.

Lisätietoa: www.samisoster.fi

Asiakkaana muistisairas saamelainen Tee kulttuuri ja kieli näkyväksi saamelaiselle asiakkaalle. Keskustelun kautta löydät asiakkaalle saamelaiskulttuurista ne asiat, jotka asiakas kokee merkityksellisiksi. Pohtikaa yhdessä, miten omaa kulttuuria voisi tuoda asiakkaan arkeen enemmän. Tunnista yhteisön, suvun ja nimen merkitys. Selvitä asiakkaan saamelainen suku ja saamelainen kutsumanimi. Käytä nimiä, jos asiakas niin toivoo. Huomioi, että saamenkielisistä saamelaisista pääosa on oppinut suomen kielen vasta toisena tai kolmantena kielenä. Iän karttuessa ja etenkin muistisairaalla ihmisellä ensimmäisenä opittu saamen kieli jää usein ainoaksi kieleksi. Tuo luonto asiakkaan lähelle. Selvitä, millainen suhde asiakkaalla on luontoon. Tarjoa asiakkaalle

luontokokemuksia toimintakyvyn mukaan. Luonnon voi tuoda myös asiakkaan luo, jos hän ei pääse ulos. Luo yhdessä asiakkaan kanssa elämänhistoria oppaaksi kanssakulkijoille. Kirjoita yhdessä asiakkaan kanssa ylös hänen elämänsä tärkeät vaiheet, tärkeät ihmiset, tärkeät paikat. Lisää historiaan myös toiveet palvelusta, lempiruoasta ja keskustelunaiheista. Saamelaisen asiakkaan palvelun avaimet Kohtaamisessa: Arvostus, kulttuurin huomioiminen, kieli Kohtelussa: Yhdenvertaisuus, kunnioitus, ihmisarvo Työn sisällöissä: Kieli, kulttuuri, lähtökohtana ihminen itse, tarve

MONINAISUUDEN HUONEENTAULU Vapaaehtoiset voivat

• puuttua omalla toiminnallaan vihapuheeseen • luoda yhdenvertaisuutta edistävät pelisäännöt Työntekijät voivat

• puuttua syrjiviin käytäntöihin arjen työssä selkosuomea ja kuvallista viestintää • käyttää keskustelussa ja esitteissä moninaista asiakaskuntaa mukaan • ottaa palveluiden suunnitteluun Johtotaso voi

• kehittää sosiaalisesti esteettömiä palveluita • tarjota henkilökunnalle ja vapaaehtoisille koulutusta • tehdä moninaisesta vanhustyöstä prioriteetti

LOPUKSI Moninaisuus on moninaista. Asiakas voi helposti kuulua moneen ryhmään samaan aikaan, jolloin yksilöllinen kohtaaminen korostuu: ikääntyvällä homoseksuaalilla somalilla on eri tarpeet kuin ikääntyvällä pyörätuolia käyttävällä kuulovammaisella saamelaisella.

Pixabay

Moninaisen vanhustyön toteutuminen vaatii työyhteisöltä avointa keskustelua ja aktiivista otetta tehdä toiminnasta ja palveluista saavutettavia kaikille. Mitä sinä voit omassa työyhteisössäsi tehdä edistääksesi yhdenvertaisuutta? Suurta muutosta voi tavoitella pienin askelin. Minkä askelen sinä otat seuraavaksi?