Eläkeliiton vuosikirja 2022

Vuosikirja 2022

Eläkeliiton, Eläkeliiton piirien ja Eläkeliiton yhdistysten toiminnasta

Eläkeliitolla on 24 kunniajäsentä. Liittovaltuuston syysseminaarissa ja -kokouksessa oli

mukana seitsemän kunniajäsentä:

Terttu Hintikka, Asser Lehtovaara, Seija Hatula, Markku Sivonen, Tellervo Lehtoranta, Armas Komi ja Lea Korhonen.

31.12.2022

113055 jäsentä 70208 naista 42847 miestä

394 yhdistystä 20 piiriä

10378 yhdistysten toiminnasta vastaavaa 4674 vapaaehtoistoimintaan osallistunutta

1190 liikuntaryhmää

292763 osallistumiskertaa yhdistysten liikuntatapahtumiin

1052 juhlaa 39863 osallistumiskertaa juhliin

1553 matkaa 52363 osallistumiskertaa matkoille

Tiedot on saatu Eljas-jäsenrekisteristä ja yhdistysten palauttamista toimintatilastolomakkeista.

Kohti ikäystävällistä Suomea

Vuosikirja 2022

Eläkeliiton, Eläkeliiton piirien ja

Eläkeliiton yhdistysten toiminnasta

Sisällysluettelo

Julkaisija: Eläkeliitto ry Ulkoasu ja taitto: T:mi Kati Rosenberg

Kansikuva: Saturnuksen renkaat -sirkusesitys hauskuutti yleisöä tempuillaan Kaapelitehtaalla

Helsingissä. Sen toteuttivat. SirkusPerformance ja Eläkeliitto.

Kuva: Vesa Toikka.

Takakansi: Boccian henkilökohtaisista Eläkeliiton mestaruuksista taisteltiin

ISSN 1795-8679

ISBN 978-952-5950-78-6

1 Toiminnanjohtajan katsaus

Toimintavuosi 2022 on takana. Tämä vuosikirja vetää totuttuun tapaan yhteen Eläkeliiton monipuolisen toiminnan. Voisi sanoa, että takana on toipumisen vuosi. Liiton, sen piirien ja yhdistysten toiminta pääsi viime vuonna jälleen kunnolla vauhtiin raskaiden korona-aikojen jälkeen. Jälleen tuli todistetuksi se, että eläkeläisjärjestöön liitytään nimenomaan yhteisen tekemisen innostamana. Eläkeliiton toimintaa tarvitaan. Samassa elämäntilanteessa olevien toisten eläkeläisten kanssa on antoisaa harrastaa liikuntaa ja kulttuuria, matkustaa ja osallistua vapaaehtoistoimintaan.

Ukrainan sodan jäljet näkyivät myös Eläkeliiton toiminnassa ja taloudessa. Voimakas hintojen nousu painoi liiton lomakeskus Lehmirantaa, joka vielä alkuvuonna piti ovensa suljettuna koronan jäljiltä. Hienoa oli kuitenkin seurata sitä motivaatiota ja osaamista, jolla Lehmirannan henkilöstö haasteista huolimatta palveli asiakkaita. Kiitos kaikille lomakeskuksemme uskollisille asiakkaille, jotka haastavien aikojen jälkeen alkoivat jälleen palata Lehmirannan ohjelmallisen lomatoiminnan pariin.

Vaikuttamistoimintamme keskiössä oli valmistautuminen kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Vahvistimme yhteyksiämme eduskuntapuolueisiin, joiden edustajille esittelimme tavoitteitamme. Saapuneiden lausuntopyyntöjen määrä ja uudet, tiivistyneet

yhteiskuntasuhteet ovat vahva osoitus siitä, että Eläkeliiton oikeuksienvalvontaa ikääntyneille suomalaisille tärkeissä kysymyksissä aidosti arvostetaan.

Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin liiton innovatiivisen kehittämistoiminnan. Eläkkeeltä töihin -hankkeemme viimeinen varsinainen toimintavuosi osoitti, että yhteiskunnassa on herätty eläkeläisten panokseen yhteiskunnassa. Eläkeliiton tuottama tieto nosti eläkeläisten työvoimapotentiaalin entistä laajemmin julkisuuteen. Arviointitiedot kertovat, että hankkeen aikana satoja eläkeläisiä työllistyi eri pituisiin työsuhteisiin ympäri Suomea.

Yhtä köyttä vetämässä -hankkeemme pääsi viime vuonna myös hyvään vauhtiin tavoitteessaan luoda merkityksellisiä kohtaamisia ikääntyneen kantaväestön ja maahan muuttaneen väestön kesken yhteisöllisen ylisukupolvisen toiminnan keinoin. Uskon vahvasti siihen, että ikääntyneellä kantaväestöllä ja uusilla, eri ikäisillä suomalaisilla on annettavaa ja opittavaa toisiltaan. Tästä kertoo myös lisääntynyt vuorovaikutus kohtaamistapahtumissa ympäri maata.

Liiton taloudellinen tulos oli haastavista lähtökohdista huolimatta iloinen yllätys. Pandemian aiheuttama jäsenmäärän lasku saatiin pysäytettyä. Osasimme myös käyttää erilaisia digitaalisia kohtaamisvälineitä entistä tehokkaammin. Myös jäsenlehtemme EL-Sanomien ilmoitusmyynti kehittyi odotuksia paremmin ja nousi jopa pandemiaa edeltäviä vuosia paremmalle tasolle.

Kiitän liiton henkilöstöä, luottamushenkilöitä, jäsenyhteisöjen edustajia sekä sidosryhmiämme panoksestanne Eläkeliiton päämäärien hyväksi.

Tästä on hyvä jatkaa liiton sääntöjen mukaista eläkeläisten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämistä.

Anssi Kemppi toiminnanjohtaja

2 Hallinto ja luottamuselimet

2.1 Liittovaltuusto

Liittovaltuuston kevätkokous pidettiin 17. toukokuuta 2022 liiton omassa lomakeskuksessa, Lehmirannassa. Yhteensä kevätkokoukseen osallistui 70 valtuutettua. Kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin liittovaltuuston seminaari, jossa käsiteltiin liiton toiminnallisten tavoitteiden toteutumista edellisenä vuonna sekä esiteltiin liiton tarjoamaa tukea jäsenyhdistyksille.

Syyskokous pidettiin 23. marraskuuta 2022 69 virallisen kokousedustajan voimin. Kokouksen yhteydessä järjestettiin liittovaltuuston seminaari. Valtuutetut ja liittohallituksen jäsenet pohtivat seminaarissa ulkopuolisen fasilitaattorin vetämänä liiton tavoitteita ja tulevaisuuden suuntaa. Seminaari oli samalla lähtölaukaus strategiatyölle, jonka tuloksena syntyy liittokokouksessa vuonna 2024 käsiteltävä toimintaohjelma.

2.2 Liittohallitus

Eläkeliiton ja liittohallituksen puheenjohtajana toimi HTT Raimo Ikonen. Liiton 1. varapuheenjohtajana toimi Jukka Hiltunen ja 2. varapuheenjohtajana Maire Hämäläinen.

Liittohallituksen muut jäsenet olivat Helena Hamari, Seppo Kuparinen, Paavo Leskinen, Pekka Haimila, Juhani Tynjälä, Eira Seppänen, Lilja Pohja ja Eija-Liisa Keskinen.

Liittohallituksen kokouksiin osallistuivat myös liittovaltuuston puheenjohtaja Arvo Levänen ja varapuheenjohtaja Aila Parikka. Liittohallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kokouksissa merkittiin yhteensä 113 pykälää.

Liittohallituksen puheenjohtajana toimi Raimo Ikonen.

Liittovaltuusto äänesti syyskokouksessaan toisesta varapuheenjohtajasta. Äänestämässä Inkeri Koskela.

3 Valtakunnallinen vaikuttaminen

Asuminen

Ikääntyneiden asumisolojen parantamiseksi osallistuttiin ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan. Tuotettiin ohjelmaan tietoa iäkkäiden asumisen tarpeista sekä asumisoikeusyhdistyspohjaisesta ikäystävällisestä asuntotuotantomallista.

Jalkautettiin viestintäkanavissa Yhteisen toimialaliiton yhteydessä kehitettyä yleiseurooppalaisen, vanhuspalveluiden yksiköiden hyvää laatua standardoivan ohjeistuksen suomennosta.

Kotihoidon kehittämiseksi annettiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 231/2021 vp).

Kommentoitiin sosiaaliturvakomitean asumisen jaoston työtä asiantuntijaryhmän jäsenenä.

Jatkettiin asumisen turvallisuuden edistämistä Suomen Pelastusalan Keskusliiton kanssa. Ohjeistettiin kriiseihin varautumiseen.

Eduskunnan oikeusasiamies otti Eläkeliiton aloitteesta tutkittavakseen palveluasumisen rahoituksen epäkohdat kunnissa.

Tehtiin kysely eläkeläisille sähkön hinnan rajusta kohoamisesta ja sen vaikutuksista mm. asumiseen. Viestittiin epäkohdista päättäjille ja medialle (Ylen Aamu TV1, YLE Radio Suomi, MTV3 Huomenta Suomi sekä 27 mediaosumaa).

Hyvinvointialueet

Valmistauduttiin hyvinvointialueiden käynnistämiseen kouluttamalla piirien vaikuttajavastaavia. Laadittiin valmis valtuustoaloitepohja piirien välineeksi järjestötoiminnan edellytysten turvaamiseksi aluehallinnon siirtymävaiheen jälkeen.

Koulutettiin vanhusneuvostotoimijoita alueiden ja kuntien välisestä yhteistyöstä. (2 koulutusta, 318 stream-jakoa)

Laadittiin piireille aluevaalivaikuttamismateriaali käyttöohjeineen. Koulutettiin piirien vaikuttajavastaavia (4 koulutusta, 80 osallistujaa).

Perustettiin Eläkeliiton vaaliteema eläkkeellä olevista saatuun ja kerättyyn palautteeseen (+60-barometri, verkkokyselyt sekä järjestöpäiväkyselyt). Valmistauduttiin vuoden 2023 eduskuntavaaleihin koeponnistamalla vaaliteesit keskeisimpien eduskuntapuolueiden edustajilla. Tavattiin keskeisimpien poliittisten puolueiden vaaliohjelmien kirjoittajat ja käytiin heidän kanssaan vuoropuhelua, jotta vaaliteemoja saataisiin osaksi puolueiden omia vaaliohjelmia (kohdattiin 18 politiikan avainhenkilöä).

Digitalisaatio ja muu vaikuttaminen

Käynnistettiin yhteistyö VR:n kanssa perinteisten asiointikanavien säilyttämiseksi ja digitaalisten asiointikanavien kehittämiseksi nykyistä ikäystävällisemmiksi (kirjelmä, kannanotto, 10 mediaosumaa, 5 muuta ulostuloa mediassa ja 2 yhteistapaamista).

Selvitettiin poliittisten pääpuolueiden mielikuvat ja tietämys Eläkeliitosta. Tehtiin kolme suurkyselyä Eläkeliiton jäsenille sekä avoimesti verkossa (suurinflaation vaikutukset (n = 4700), VR:n digitalisoima lipunmyynti (n = 4400) sekä kotihoito (n = 1700). Välitettiin tulokset kansanedustajille ja medialle.

Annettiin viisi omaa lausuntoa ja yhdeksän yhteistä lausuntoa EETU ry:n kanssa. Edistimme tavoitteitamme 10 eri verkoston avulla, joista yksi oli kansainvälinen.

EETUn jäsenjärjestöjen puheenjohtajat tapasivat lokakuussa kansanedustajia eduskunnassa. Kuva: Anneli Velho.

4 Viestintä

Strateginen tavoite

Uusien eläkeläissukupolvien tavoittaminen.

Tavoitetta tukeva keino

Sähköisiä viestintäkanavia hyödyntäen yli 60-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa toteutettava markkinointiviestintä.

Eläkeliiton viestinnän tavoitteena on tukea viestintästrategian mukaisia tavoitteita, viestiä liitosta aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttavana asiantuntijana. Lisäksi liiton viestintä kertoo monipuolisesta toiminnasta ja tukee strategisen tavoitteen, ikäystävällisen Suomen, toteutumista.

Toiminta

Vuoden 2022 alussa käynnistettiin läpi vuoden jatkunut Eläkeliiton jäsenhankintakampanja somekanavissa. Menestyksekäs kampanja tuotti liki 1,7 miljoonaa mainosnäyttökertaa, tavoitti yli 240000 henkilöä ja toi Eläkeliitolle yli 1500 uutta jäsentä.

Lisäksi keskityttiin edellisvuoden tapaan koiraavusteisen kuntoutuksen kehittämistyöhön, vaikuttamisteemoihin sekä medianäkyvyyden parantamiseen.

Tapahtumaviestinnän osalta Eläkeliitto osallistui kesä–heinäkuun vaihteessa Farmari 2022 -messuille.

Medianäkyvyys jatkoi vuoden 2021 tapaan kasvuaan: mediaosumien kokonaismäärässä kasvua tuli liki seitsemän prosenttia.

Verkkosivujen kävijämäärä nousi vuonna lähes 40 prosenttia, mitä ainakin osittain selittää Eläkeliiton jäsenhankintakampanjan suosio. Myös sosiaalisen median seuraajamäärät jatkoivat kasvuaan.

Tulokset ja mittarit

Eläkeliitto.fi-verkkosivut

Eläkeliiton sivuston kävijämäärä nousi peräti 39 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ajankohtaisia julkaisuja julkaistiin vuoden aikana 97 kappaletta (vuonna 2021 106 kpl).

Sosiaalinen media

Eläkeliiton Facebook-sivun seuraajamäärä kasvoi noin 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna (4215 seuraajaa vs. 3507 seuraajaa). Myös Twitter-tilin seuraajamäärä kasvoi liki 20 prosenttia.

Ulkoiset mediaosumat

Mediaosumien kokonaismäärä oli 991 osumaa. Kasvua edellisvuoteen tuli liki seitsemän prosenttia (930 osumaa vuonna 2021).

EL-Sanomat

EL-Sanomat meni kaikkiin jäsentalouksiin. Se oli ainoa viestintäväline, jolla saatettiin tavoittaa kaikki jäsenet, tai ainakin huomattava osa heistä. Lukijapalaute osoitti, että jutut ja ilmoitukset tavoittivat laajasti lukijat. Tyypillisesti tärkeän asian tiedottamista vahvistettiin verkkosivuilla ja Facebookissa. Lehden saama palaute antoi kuvan suhteellisen tyytyväisestä lukijakunnasta. Tärkeätä oli jatkuva uudistuminen jäsenistöltä ja toimitusneuvostolta tulleiden palautteiden pohjalta. Yllättäviin asioihin, kuten Ukrainan sotaan, reagoitiin nopeasti ja etsittiin haastateltavia, jotka voisivat antaa kasvot niin kauniille kuin kauheillekin asioille. Painosmäärä oli keskimäärin noin 90000. Paino- ja postituskustannukset nousivat merkittävästi vuoden aikana.

Ekstra

Ekstraa ei enää painettu kuten ei edellisenäkään vuonna. Sitä päivitettiin ja markkinoitiin, jotta Eläkeliitosta kiinnostuneet löytäisivät, mitä kaikkea oivallista Eläkeliitossa tehdään. Ekstra sisältää videoita, audioita, still-kuvia ja linkkejä verkkosivuille.

Vuosikirja

Eläkeliiton, piirien ja yhdistysten vuoden 2021 toimintaa kuvaava Vuosikirja julkaistiin Issuu.comissa.

Kesä–heinäkuun vaihteessa Eläkeliitto osallistui Farmari 2022 -messuille Mikkelissä.

5 Alueellisen ja paikallisen toiminnan tuki

5.1 Piirien ja yhdistysten hallinnon tuki

Tavoitteet

Alueellisen ja paikallisen toiminnan tuen tavoitteena on vahvistaa piirejä ja sitä kautta yhdistyksiä. Strategisena tavoitteena on uusien eläkeläissukupolvien tavoittaminen. Ydinprosessi ja keskeisin liiton piireille ja yhdistyksille tarjoama tuen muoto on osaamisen vahvistaminen monipuolisen koulutusten avulla.

Toiminta

Vuonna 2022 järjestettiin koulutusta piirien puheenja toiminnanjohtajille sekä lähikoulutuksena että Teamsin välityksellä. Koulutusten aihealueina olivat: Hyvä hallintotapa (SOSTE, Kirsi Väätämöinen), Vaikuttaminen (Irene Vuorisalo), Piiri osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistajana (MSL, Pia Mustonen), Uusien eläkeläissukupolvien tavoittaminen (Markus Anttila, Werka Kehitys Oy), Suunnitelmallista someviestintää (Arttu Käyhkö, Rookie Communications Oy), Hyvinvointialue (Riitta Raatikainen, PohjoisSavon hyvinvointialueen puheenjohtaja), Hankalat tilanteet yhdistyksissä -materiaalin esittely (Tarja Levo) ja Eläkeliiton liikuntatoiminta (Outi KokkoRopponen).

Piirien puheenjohtajille järjestettiin vertaistuellisia Teams-kohtaamisia. Keskusteluja fasilitoi keskustoimiston työntekijä.

Osallistuttiin piirien järjestämille järjestöpäiville Teams-yhteydellä. Eläkeliiton aiheet olivat: miten Eläkeliitto tukee piirejä ja yhdistyksiä, vaikuttaminen ja viestintä (kotisivut).

Tulokset

Piirien puheen- ja toiminnanjohtajat kokivat koulutukset merkityksellisenä oman osaamisensa lisäämisenä sekä erityisesti tärkeinä kohtaamisen ja vertaistuen jakamisen paikkoina. Piirien puheenja toiminnanjohtajat osallistuivat 95 prosenttisesti koulutuksiin.

Piirien puheenjohtajien Teams-kohtaamisten (5) osallistumiskertoja oli yhteensä 52.

Eläkeliiton piirien järjestöpäiviä oli 18, osallistujia noin 1500.

5.2 Yhdistystoimintaa tukeva koulutus

Tavoitteet

Osaamisen lisääminen koulutuksen keinoin.

Toiminta

Vuonna 2022 järjestettiin koulutuksia piirien yhdistysten uusille hallitusten jäsenille sekä verkossa että paikan päällä, lisäksi koulutettiin yhdistysten jäsenrekisterinhoitajia.

Piirien puheenjohtajien ja toiminnan johtajien päivät olivat maaliskuussa Lehmirannassa. Mukana olivat mm. Kainuun piirin toiminnanjohtaja Terho Pelli, Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Jaakko

Leskinen ja Ylä-Savon piirin puheenjohtaja

Erkki Tuovinen sekä

Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Sari Örling.

Tulokset

Yhdistysten hallitusten jäsenille järjestettiin seitsemän koulutusta verkossa, osallistujia oli reilu 300 ja läsnäkoulutuksia oli viisi kappaletta, osallistujia noin 350.

Yhdistysten puheenjohtajat kokivat, että he saivat Teams-tapaamisista vahvistusta ja vertaistukea omaan toimintaansa, saivat uusia toimintaideoita ja ratkaisumalleja oman yhdistykseensä toiminnan johtamiseen.

Yhdistysten puheenjohtajille järjestettiin seitsemän Teams-tapaamista aiheina puheenjohtajan ilot ja surut. Teams-keskusteluihin osallistui puheenjohtajia 62 yhdistyksestä.

Kaikille avoimia webinaareja eri aiheista järjestettiin seitsemän kappaletta, kaikki toteutettiin Teamsissa, osallistujia oli noin 250.

Eljas-jäsenrekisterikoulutuksia järjestettiin etäkoulutuksina neljä kappaletta, ja jäsenrekisteriklinikoita järjestettiin kolme, osallistujia oli yhteensä n. 500.

Hankalat tilanteet yhdistyksissä -koulutusmateriaali valmistui. Materiaali esiteltiin piirien toiminnanjohtajille.

5.3 Yhdistyskehittämistoiminta

Tavoitteet

Eläkeliiton Yhdistyskehittämisohjelman tavoitteena on tukea ja auttaa Eläkeliiton paikallisyhdistyksiä kehittämään toimintaansa.

Tavoitteena on, että jokaisessa piirissä on yhdistyskehittäjiä ja kehittämistoimintaa, ja kaikilla piirien yhdistyksillä on mahdollisuus osallistua ideapäiviin. Ideapäivien palautelomakkeen yhtenäistäminen.

Toiminta

Eläkeliitto kouluttaa yhdessä Maaseudun Sivistysliiton (MSL) kanssa piirin valitsemia yhdistyskehittäjiä, jotka vuosittain järjestävät ideapäiviä piirin yhdistyksille. Ideapäivien teemana vuonna 2022 oli jäsenprofiilit.

Tulokset

Yhdistyskehittäjiä oli 48. Yhdistyskehittäjien syysseminaarin osallistui 36 henkilöä. Yhdistyskehittäjien Teams-tapaamisia järjestettiin kolme, ja osallistujia oli yhteensä 83.

98 yhdistystä osallistui yhdistyskehittäjien fasilitoimiin Ideapäiviin seitsemän piirin alueella. Näistä 33 yhdistyksessä jäsenmäärä kasvoi. 13 piirissä ei järjestetty Ideapäiviä. Palautetta kerättiin kaikissa Ideapäivissä, joihin osallistui yhteensä 343 henkilöä.

5.4 Jäsenjärjestöavustus

STEA myöntää Eläkeliitolle kohdennettuna (Ak) avustuksena 100000 € vuodessa. Jäsenjärjestöavustus myönnetään jäsenyhdistyksille ja -piireille hakemusten perusteella. Vuonna 2022 jäsenjärjestöavustusta myönnettiin kuudennen kerran. Tällä kertaa avustusten myöntökriteereissä painotettiin yhdistysten elinvoiman vahvistamista ja tulevaisuussuuntautuneisuutta.

Tavoitteet

Tavoitteena on, että yhdistykset ja piirit anovat ja käyttävät avustuksen koko yhdistystä ja piiriä kehittävään toimintaan, ja että se on pitkäjännitteistä ja houkuttelee uusia mukaan toimintaan.

Toiminta

Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 150 kappaletta, seitsemälle hankkeelle ei myönnetty avustusta. Avustusta myönnettiin uuteen toimintaan suunnattuihin hankkeisiin, digitaitojen vahvistamiseen sekä vaikuttamishankkeisiin. 39 yhdistystä/piiriä siirsi vuonna 2021 myönnetyn avustuksen vuodelle 2022.

Tulokset

Jäsenmäärän kasvoi 56 yhdistyksessä, joille myönnettiin jäsenjärjestöavustusta. Avustuksella toteutettu toiminta jatkui 93 avustusta saaneessa yhdistyksissä/piireissä avustuksen myöntämisen jälkeen.

5.5 Yhdistystoiminnan kehittäminen kasvukeskuksissa

Toiminta

Yhdistysten kehittämispilottiin valituissa yhdistyksissä käytiin neljä–kuusi kertaa.

Tulokset

Pilotista valmistui raportti piirien toiminnanjohtajien käyttöön.

6 Liikuntatoiminta

Tavoitteet

Käynnistetään ja juurrutetaan uutta ikäihmisten yhteisöllisyyttä lisäävää ja vahvistavaa liikuntatoimintaa.

Koulutetaan vapaaehtoisia vertaisliikunnanohjaajia. Järjestetään alueellisia lajikokeiluja yhdessä piirien ja yhdistysten kanssa.

Toiminta ja tulokset

Kävelyfutis

Jatkettiin Helsingissä syksyllä 2021 alkanutta kävelyfutiskerhotoimintaa Helsingin kaupungin sosiaalija terveyslautakunnan Eläkeliitolle myöntämän hanketuen avulla. Pallo hallussa – Kävelyfutis -hankkeessa toimi kolme säännöllisesti kokoontunutta ryhmää eri kaupunginosissa. Syksyllä osallistuttiin voitokkaasti kävelyfutisturnaukseen. Vuonna 2022 kävelyfutista pelattiin12 yhdistyksessä.

Vuodenaikojen liike -kampanja Valtakunnallisen liikunta- ja viestintäkampanjan avulla rohkaistiin ikäihmisiä liikkeelle koronapandemian aiheuttaman eristäytymisen jälkeen. Kampanjan aikana järjestettiin koulutuksia ja verkostotapaamisia, joihin osallistui 88 henkilöä 23 yhdistyksestä 13 piirin alueelta.

Eläkeliiton yhdistyksissä oli tarjolla lähes 50 erilaista liikuntalajia ja -muotoa. Yhdistyksissä liikuttiin monipuolisesti niin ulkona kuin sisälläkin. Vuonna 2022 yhdistyksissä kokoontui säännöllisesti 1133 liikuntaryhmää 883 vapaaehtoisen vertaisliikuttajan ohjauksessa. Eläkeliiton valtakunnallisia mestaruuskilpailuita järjestettiin 13 lajissa, ja niihin osallistui 950 henkilöä.

Eläkeliiton, Eläkeläisten ja Pyöräliiton yhteinen hanke, Seniorit satulaan, pyrki parantamaan yli 50-vuotiaiden pyöräilyturvallisuutta ja yhteisöllisyyttä valtakunnallisesti. Kuva: Maisa Järvelä.

7 Murtumatta mukana -toiminta

Tavoitteet

STEA:n rahoittaman Eläkeliiton, Luustoliiton ja Svenska pensionärförbundetin yhteisen Murtumatta mukana – Lujuutta liikkumalla -toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä vapaaehtoistoiminnan avulla ikääntyvien sairastumista osteoporoosiin ja osteopeniaan.

Toiminta ja tulokset

Murtumatta mukana -toiminnassa järjestettiin kolme vertaisliikunnanohjaajan peruskurssia, viisi teemakoulutusta ja kuusi virikepäivää. Niihin osallistui 289 vapaaehtoista vertaisliikuttajaa. Kurssilaisille toteutetun seurantakyselyn perusteella

8 Miestoiminta

Mies- eli äijäryhmät ovat vakiintuneet osaksi yhdistysten perustoimintoja. Yksi tai useampia äijäryhmiä toimi 65 yhdistyksessä.

65 prosenttia koki rohkaistuneensa aloittamaan uuden ohjaustoiminnan liikunnan parissa, ja lähes 80 prosenttia vastanneista koki voimavarojensa lisääntyneen ja osaamisensa vahvistuneen kurssin avulla. Kurssin suosittelemista ystävälle kuvaava NPS-luku oli 78.

Toteutettiin Onko tasapainosi terästä? -väestöviestintäkampanja. Tavoitteena oli lisätä aikuisväestön tietoutta luustoterveydestä ja saada osallistujat harjoittelemaan tasapainoaan. Kampanjan julkaisut tavoittivat yli 14000 henkilöä

Toiminnan koordinaatio jatkui ilman perusrahoitusta osana alueellisen ja paikallisen tuen kokonaisuutta. Käytännössä tämä tarkoitti toimintavuonna yhden työntekijän oman työnsä ohella antamaa neuvontaa ja kannustusta sekä yhtä pyynnöstä toteutettua käyntiä kentällä.

Eläkeliiton Karkkilan yhdistyksen ÄijäVirtaa-ryhmä teki ruokaa yhdessä. Ruokia olivat valmistelemassa Esa Suikka, Erkki Hepoaho, Juha Niskanen, Arto Puumala, Pekka Paavilainen ja Olavi Rinne.

Yhtäkkiä yksin -kurssi pidettiin elokuussa Lehmirannassa.

9 Sopeutumisvalmennus

Tavoitteet

Tavoitteena oli järjestää 4–5 kurssia leskeksi jääneille, kaksi kurssia parisuhteesta eronneille ja yksi kurssi lapsenlapsistaan vieraannutetuille isovanhemmille.

Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena oli tarjota mahdollisuus käsitellä yksin jäämistä ammatillisesti ohjatun vertaistuen avulla ja lyhentää kriisivaihetta. Erokursseilla tavoitteena oli tukea identiteetin ja oman arjen rakentumista. Leskikurssien tavoitteena oli tukea sopeutumista uuteen tilanteeseen ja voimaannuttaa elämään ilman puolisoa. Isovanhemmuus erossa -kurssin tavoitteena oli auttaa osallistujia eteenpäin ja voimaan hyvin haastavassa elämäntilanteessa.

Toiminta

Yhtäkkiä yksin® -kursseja leskille järjestettiin viisi, Erosta eheäksi® -kursseja kaksi ja Isovanhemmuus erossa kursseja yksi.

Tulokset ja mittarit

Hakijoiden ja osallistuneiden määrät

Yhtäkkiä yksin® -kursseille hakemuksia tuli 316 kpl, yksittäisiä hakijoita oli 252. Kurssille osallistui 75 henkilöä. Erosta eheäksi® -kursseille hakemuksia oli yhteensä 23 kpl. Kursseille osallistui 19 henkilöä. Isovanhemmuus erossa -kurssille hakemuksia oli 41 kpl, ja kurssille osallistui 13 henkilöä.

Kurssia tuttavilleen suosittelemaan halukkaiden määrä (NPS-suositteluindeksi)

Yhtäkkiä yksin® -kurssi: 84,4 prosenttia suosittelisi kurssia. Erosta eheäksi® -kurssi: 100 prosenttia suosittelisi kurssia. Isovanhemmuus erossa -kurssi: 75 prosenttia suosittelisi kurssia.

Osallistujien kokemat vaikutukset kursseista (esimerkkejä)

Yksinäisyyden kokemus

Lesket

Hakemuksessa melko usein tai jatkuvasti itsensä yksinäiseksi kokevia oli 83 prosenttia, seurantakyselyssä enää 37 prosenttia.

Eronneet

Hakemuksessa melko usein tai jatkuvasti itsensä yksinäiseksi kokevia oli 48 prosenttia, seurantakyselyssä enää 25 prosenttia.

Isovanhemmat

Hakemuksessa melko usein tai jatkuvasti itsensä yksinäiseksi tuntevia oli 46 prosenttia, ja seurantakyselyssä enää 22 prosenttia.

Elämäntilanteeseen sopeutuminen

Lesket

Elämäntilanteeseensa oli hakuvaiheessa sopeutunut melko tai erittäin huonosti 57 prosenttia kurssille päässeistä hakijoista, ja seurantakyselyssä sama luku oli 12 prosenttia.

Eronneet

Elämäntilanteeseensa oli hakuvaiheessa sopeutunut melko tai erittäin huonosti 48 prosenttia kurssille päässeistä hakijoista, ja seurantakyselyssä melko huonosti sopeutuneita oli 13 prosenttia, eikä erittäin huonosti sopeutuneita enää lainkaan.

Isovanhemmat

Elämäntilanteeseensa oli hakuvaiheessa sopeutunut melko tai erittäin huonosti 77 prosenttia kurssille päässeistä hakijoista, ja seurantakyselyssä ei enää kukaan.

10 Vapaaehtoistoiminta

Tavoitteet

Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on tarjota tukea ja apua eri elämäntilanteisiin koulutettujen vapaaehtoisten avulla. Edellytykset sujuvalle ja turvalliselle vapaaehtoistoiminnan tekemiselle ja avun vastaanottamiselle luodaan yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa.

Toiminta ja tulokset

Toiminnan keskiössä olivat osaavat ja hyvinvoivat vapaaehtoiset. Keskityttiin Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan perustehtävän toteuttamiseen eli yhdistysten uusien vapaaehtoisten perehdyttämiseen ja toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten tukemiseen koulutusten ja neuvonnan avulla.

Sisällöt painottuivat lähi- ja verkkokoulutuksiin ja verkossa tapahtuvaan ohjaukseen sekä vapaaehtoisten innostamiseen. Toimintavuoden aikana järjestettiin yhteensä 26 lähikoulutusta, joihin osallistui 703 vapaaehtoista. Verkkokoulutuksia toteutettiin yhteensä 28, joihin osallistui 632 vapaaehtoista. Koulutusten tavoitteena oli perehdyttää Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan tekemisestä kiinnostuneita toiminnan periaatteisiin ja sisältöihin sekä kohtaamisen ja vuorovaikutuksen teemoihin. Yhdistyksissä hyödynnettiin ahkerasti Hetki yhdessä -opasta uusien vapaaehtoisten perehdyttämisessä. Vapaaehtoistoiminnan vastaavien koulutuksissa syvennyttiin piiri- ja yhdistystason vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Toiminnanohjaus mahdollistui arviolta 480:lle vapaaehtoistoiminnan vastaavalle tai vapaaehtoiselle. Tuki- ja neuvontayhteydenotoissa korostuivat vapaaehtoistoiminnan organisointiin liittyvät kysymykset sekä vapaaehtoisen ja autettavan kohtaamiseen liittyvät haasteet.

Eläkeliiton järjestämä vapaaehtoistoiminta kohdentui ikäihmisten auttamiseen. Seurantakyselyiden mukaan Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan koettiin olevan hyvin organisoitua, ja auttava vapaaehtoistoiminta oli oleellinen osa Eläkeliiton yhdistysten toimintaa.

Vapaaehtoisten mielen hyvinvointia ja jaksamista edistävää vaikuttamistyötä jatkettiin yhteistyössä Mielellään-verkoston (EL, EKL, Valli, Mieli ry., VTKL ja Ikäinstituutti) kanssa.

Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnassa oli nähtävissä jälleen selvä piristys ja paluu vuoden 2019 toimintalukuihin. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee kuitenkin tuekseen vahvat tukirakenteet. Ilman keskusliiton mahdollistamaa koulutusta, toiminnanohjausta ja kehitystyötä vapaaehtoistoiminta ei toteudu yhdistysten ja piirien alueilla. Ilman toiminta-avusta Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan rakenne on vaarassa.

Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnassa oli nähtävissä jälleen selvä piristys ja paluu vuoden 2019 toimintalukuihin.

11 TunneMusiikki-toiminta

Tavoitteet

TunneMusiikki-toiminnassa kehitetään uusia musiikkitoiminnan malleja ikääntyneiden ympäristöihin. 50+-ikäisiä vapaaehtoisia koulutetaan ohjaamaan esteetöntä musiikkisisältöistä ryhmätoimintaa vertaisilleen tai toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. Tavoitteena on ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden mahdollistaminen. Yhteistyötä tehdään mm. aistivammaliittojen kanssa. Toiminta kohdistuu oman järjestön ja yhteistyökumppaneiden jäseniin sekä ns. suureen yleisöön, kaikkiin ikääntyviin.

Toiminta

Järjestettiin viisi valtakunnallista kurssia ja 12 aluekoulutusta. Lisäksi kehitettiin verkkokoulutusta, koulutettiin 200 vanhustyön opiskelijaa, järjestettiin tapahtumia ja pilotoitiin musiikkimieltymyksiä dokumentoivaa toimintamallia. Henkiin puhallettiin onnistuneesti myös pandemian alle jäänyt ylisukupolvinen musiikkiliikuntaleiri. Suurta yleisöä lähestyttiin suomeksi ja ruotsiksi KotiTV:lle tehtyjen ohjelmien kautta.

Tulokset ja mittarit

Tyytyväiset kurssilaiset ja aktiiviset vapaaehtoistoimijat

Koulutusten arvosanakeskiarvo oli 9,5. 94 prosenttia suosittelisi kursseja tuttavilleen. Perus- ja jatkokurssin käynneistä seurantakyselyyn vastanneista 73 prosenttia kertoo ohjaavansa musiikkisisältöistä toimintaa vähintään muutaman kerran vuodessa. Kohtaamisia kertyi vuodessa 3609.

Toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten osallisuuden lisääntyminen

Yli 1000 toimintakyvyltään heikentynyttä ikäihmistä tavoitettiin koulutusten ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Yli 90 prosenttia vapaaehtoisohjaajista kertoi saavansa positiivista palautetta toiminnan vaikutuksista hoivakotien asukkaisiin.

Tietoisuuden lisääntyminen vanhustyön

ympäristöissä ja suuren yleisön keskuudessa

Koulutetuista opiskelijoista 78 prosenttia kertoi oppineensa uutta ja 67 prosenttia voivansa hyödyntää oppimaansa käytännössä. KotiTV:n ohjelmat

keräsivät yhteensä 406000 katsojaa ja saivat erinomaista palautetta. Yli 200 hoivakotia käyttää

HILDA-sisältöpalvelua, jossa pyörivät TunneMusiikki-tuokiot tavoittivat yli 20000 katsojaa.

Musiikki virkistää kehoa ja mieltä.

12 Kehittämishankkeet

12.1 Eläkkeeltä töihin

Tavoitteet

Eläkkeeltä töihin -hankkeen (2020–2022) tavoitteet olivat eläkeläisköyhyyden vähentäminen, eläkeläisen hyvinvoinnin lisääminen, työpaikkojen monimuotoisuuden lisääminen, ja tiedon lisääminen eläkeläisten halukkuudesta ja mahdollisuudesta ansiotyöhön sekä tiedon lisääminen eläkeläisistä osaavana työvoimapotentiaalina.

Toiminta ja tulokset

Toiminnan keskiössä olivat eläkeläisrekrytapahtumat ja tavoitteellinen viestintä. Hanke toteutti kahdeksan suurta rekrytapahtumaa, paikkakuntina Mikkeli, Karkkila, Tampere, Pori, Rovaniemi, Kuopio, Lahti ja Jyväskylä. Eläkeläisosallistujia oli 1100, yrittäjiä ja muita työnantajia 63. Tapahtumissa oli ennen työtoria asiantuntijapuheenvuoroja mm. eläkeläisen palkkaamiseen liittyvästä lainsäädännöstä, kevytyrittäjyydestä, ja kokemuksista eläkkeeltä työssä käymisestä, sekä työnantajien erittäin positiivisia kokemuksia senioreista työntekijöinä. Tapahtumat järjestettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen ja Eläkeliiton piirien kanssa.

Kuntoutussäätiö teki tammi–helmikuussa 2023 jälkikäteisarvion toiminnan tuloksista omalla kyselyllään osallistujille, hankkeen tapahtumista tekemien palautekyselyiden aineistoja hyödyntäen.

Vastanneista työnantajista (N 40) 47 prosenttia rekrytoi eläkeläisiä tapahtumien avulla, yhteensä 114 henkilöä. Valtaosa työllistyneistä teki osa-aikatyötä ja sijaisuuksia. Vastanneista (N 413) 94 prosenttia koki saaneensa arkeensa tekemistä, 55 prosenttia totesi hyvinvointinsa lisääntyneen, 56 prosenttia totesi osallisuuden ja tarpeellisuuden kokemuksen vahvistuneen. Vastaajista 46 prosenttia koki työllistymisen helpottaneen arjen kuluista selviämistä, 62 prosenttia arvioi taloudellisen tilanteensa kohentuneen, ja 32 prosenttia koki yksinäisyytensä vähentyneen. Yrittäjät ja työnantajat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että palkatut eläkeläiset olivat lisänneet työpaikan monimuotoisuutta. Heidän kokemustietoaan pystyttiin hyödyntämään.

Hanke järjesti kaksi alakohtaista rekrywebinaaria (hoiva-ala ja terveysala) sekä yhden kevytyrittäjäseminaarin.

Asia, tapahtumat ja Eläkeliitto saivat toimintavuonna paljon medianäkyvyyttä Ylellä ja MTV:ssä sekä paikallisissa valta- ja ilmaisjakelulehdissä.

Eläkkeeltä töihin -hanke järjesti eri puolilla maata rekrytointitapahtumia, jotka keräsivät runsaasti osanottajia ja yrityksiä.

Yhtä köyttä -hanke järjesti yhteistyössä Monikulttuurikeskus

Mimosan kanssa

Taide tutuksi -toimintaa Mikkelissä. Ohjaajina toimivat Eläkeliiton vapaaehtoiset Juhani

Leskinen ja Sirkka Lindroos (kesk.), joka ohjasi mm.

Parvin Hoseynia ja Pirjo Koivulaa.

12.2 Yhtä köyttä vetämässä

Tavoitteet

Yhtä köyttä vetämässä -hankkeen (2021–2024) tavoitteena on luoda merkityksellisiä kohtaamisia ikääntyneen kantaväestön ja maahan muuttaneen väestön kesken yhteisöllisen ylisukupolvisen toiminnan keinoin. Vuonna 2022 hanke keskittyi viestintään ja tiedon jakamiseen moninaisuuden merkityksestä tämän päivän Suomessa. Tavoitteena oli herättää kiinnostusta ja keskustelua hankkeesta ja sen teemoista.

Toiminta ja tulokset

Hanke tuotti Suomi omin silmin -materiaalin, joka käsittää kahdeksan videota ja kolme podcastia. Suomi omin silmin -materiaali kuvaa Suomea maahan muuttaneiden silmin nähtynä.

Suomi omin silmin -materiaalin keskeinen tavoite on vaikuttaa osallisuuden kokemukseen, lisätä tietoa ja ymmärrystä erilaisista ihmisistä, ja sitä kautta vaikuttaa asenteisiin. Suomi omin silmin -videot keräsivät 1440 katsojaa ja podcastit 234 kuuntelijaa.

Hankkeen toteuttamaan asennekyselyyn osallistui 98 vastaajaa.

Mittarit

Hankkeen kohderyhmien kokema osallisuus. Ikääntyneen kantaväestön asenteet maahanmuuttoa ja maahan muuttaneita kohtaan. Mediaosumien/ some-julkaisujen määrä ja niihin sitoutuminen.

Vuorovaikutus osallistujien kesken lisääntyy ja yhteinen toiminta vakiintuu kaikille mielekkääksi. Kohtaamisten koettu merkityksellisyys. Koettu hyvinvointi ennen ja jälkeen osallistumisen.

Hankkeen kohderyhmien tavoittaminen ja tavoitteellisen yhteistoiminnan toteutuminen.

Tulokset

Hankkeen viestintä ja vahva somenäkyvyys on keskeinen osa toimintaa. 106 Facebook-postausta, 54 Instagram-postausta (avattu 3/22), kahdeksan julkaistua blogikirjoitusta ja kolme julkaistua lehtiartikkelia.

Hanke toteutti yhteisöllistä Taide tutuksi -toimintaa Mikkelissä keväällä ja syksyllä. Lisäksi yksittäisiä kohtaamistapahtumia eri puolilla Suomea.

Taide tutuksi -toiminta keräsi 28 osallistujaa ja muu kohtaamistapahtumat 261 osallistujaa.

Yhteistyöverkosto oli tärkeä osa toimintaa. Yhteistyökumppaneita yhdeksän.

13 Verkostot ja jäsenyydet

Eläkeliiton toiminnan tarkoituksena (säännöt 2 §) on eläkeläisten ja muiden eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuutensa ja hyvinvoinnin edistäminen. Tarkoituksen toteuttaminen edellyttää ennakkoluulotonta ja avointa yhteistyötä eri järjestökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Liiton yhteistyöverkoston perustan muodostavat jäsenyydet erilaisissa yhteisöissä ja niiden hallintoelimissä. Tätä täydentävät erilaiset asiantuntija-, luottamushenkilö- ja muut verkostot niin järjestökentässä kuin julkisella sektorilla.

Vuonna 2022 Eläkeliitto oli mukana useissa kymmenissä erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Erityisen tiivistä yhteistyö oli Maaseudun Sivistysliitto ry:n (MSL) kanssa. MSL:n osaamista hyödynnettiin laajasti Eläkeliiton koulutustoiminnan kehittämisessä.

Kehittämisyhteistyötä tehtiin Takuusäätiön sekä Suomen Yrittäjien kanssa osana Eläkkeeltä töihin -hanketta. Vuonna 2021 alkanut Yhtä köyttä vetämässä -hanke teki tiivistä yhteistyötä yhdeksän eri monikulttuurisuustoimijan kanssa. Liiton muita kehittämiskumppaneita olivat Kuuloliitto ry., Näkövammaisten liitto ry. sekä Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry. Liiton viestinnällisenä erityisyhteistyökumppanina vuonna 2022 oli Selkäliitto ry.

Eläkeliitto on myös lomajärjestö Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n (MTLH) jäsen. Toimimme MTLH:n kanssa kahdessa eri roolissa: lomakeskus Lehmiranta on merkittävä sosiaalisten lomien palveluntuottaja, toisaalta Eläkeliitto edustaa yhtä sosiaalisten lomien kohderyhmää, ikääntyneitä suomalaisia.

Liitto oli jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Aikakauslehtien liitto ry., Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry., Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. – Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf., Maaseudun Sivistysliitto ry., Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry., Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry. (kannattajajäsen), Suomen Kylätoiminta ry., Suomen Hostellijärjestöt ry., Suomen sosiaali- ja terveys –SOSTE ry., Vanhustyön keskusliitto ry. ja Veronmaksajien Keskusliitto ry.

Eläkeliitto on jäsen myös vanhusjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestön AGE Platform Europessa.

EETUn puheenjohtajana toimi

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta (oik.).

EETUn syyskokouksessa vuoden 2023 puheenjohtajaksi valittiin

Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo

Ikonen. Kuva EETUn Eläkeläisparlamentista, joka oli marraskuussa Helsingissä. Kuva: Anneli Velho.

14 Lomatoiminta

Eläkeliiton omistama Lehmirannan lomakeskus toimii itsenäisenä liiketaloudellisena yksikkönä sekä liiton perusjärjestötoimintaan liittyvien palveluiden tuottajana. Lehmirannan erityisosaamista on ikääntyneiden asiakkaiden palvelu ja virkistystoiminnan tuottaminen.

Lomakeskuksen tarkoitus on tuottaa laadukkaita palveluja kilpailukykyiseen hintaan liiketaloudellisesti kannattavasti ja toimintoja uudistamalla.

14.1 Liiketaloudelliset tavoitteet

Kannattava vuositulos, 2,68 miljoonan euron liikevaihto, 34000 majoitusvuorokautta eli 47 % vuodekäyttöastetta sekä henkilöstökulujen osuus alle 50 % liikevaihdosta.

Toiminta

Koronarajoitusten ja huoltotaukojen vuoksi lomakeskus oli suljettuna 1.–16.1., 16.–22.12. ja 28.–31.12.2022. Ohjelmallinen lomatoiminta oli tauolla myös 17.1.–6.2. ja 4.–17.7. jolloin tarjottiin majoitus- ja kahvilapalveluita.

Toimintavuonna lomakeskus toteutti 38 lomaviikkoa, 60 tuettua lomaa, 10 harrastekurssia ja 52 päivätapahtumaa. Asiakasmäärä kasvoi edellisvuotisesta ja päivätapahtumia voitiin loppuvuonna järjestää ilman rajoituksia.

Toimintavuonna valmisteltiin 2023 alkuvuoden D-talon LVIS-saneerausta. Lehmirannan käyttö

Toimintamuoto Majoitusvuorokaudet

Hyvän mielen lomat (5 tai 6 vrk) 6877 (25 %)

Yöpyvät retkiryhmät 2547 (9 %)

Yksittäiset puolihoitoasiakkaat ja yöpyjät 8827 (32 %)

Harrastekurssit 771 (3 %)

Eläkeliiton kurssit ja kokoukset 1485 (5 %)

Tuetut lomat 7370 (26 %)

Yhteensä 27877 (100 %)

Lehmirannan erityisosaamista on ikääntyneiden asiakkaiden palvelu ja virkistystoiminnan tuottaminen.

Eläkeliiton ryhmät tekivät Lehmirantaan 18 matkaa jäsenlomaviikolle, 15 tuetulle lomalle ja 29 pikkulomalle sekä 52 päiväretkeä. Lomalaisia vieraili Eläkeliiton jokaisesta piiristä.

Lehmirannan retkipalveluita käytti neljä Eläkeliiton ryhmää (108 henkilöä) ja muita matkapakettituotteita 83 yksittäistä kuluttajaa, yhteensä 191 henkilöä/ 363 vrk. Matkatoimistopalveluihin kytkeytyvä osuus liikevaihdosta oli kaksi prosenttia.

Tulokset

Alkuvuoden koronarajoitukset ja kolmatta vuotta jatkunut koronaepidemia rajoittivat toimintamahdollisuuksia ja asiakasmäärää. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kohonneet elinkustannukset vähensivät eläkeikäisten matkustushalukkuutta.

Lomakeskuksen vuositulos ei yltänyt tavoitteeseen. Poistojen jälkeen tulos jäi 122000 euroa tappiolliseksi. Tulokseen sisältyy 69632 euroa Valtionkonttorin kustannustukea.

Majoitusvuorokausimäärä jäi miltei viidenneksen tavoitteesta, mutta liikevaihto vain 13 prosenttia. Toimintavuoden vuodekäyttöasteeksi jäi 39 prosenttia. Huonekäyttöaste oli 46 prosenttia. Henkilöstöpalveluiden osuus liikevaihdosta pysyi tavoitearvossaan ollen 49,7 prosenttia.

Toiminta

Mediatum Oy toteutti Lehmirannan lomakeskuksen asiakastutkimuksen 31.1.–14.2.2022. Tutkimukseen kutsuttiin sähköpostitse 26711 max. 80-vuotiasta Eläkeliiton jäsentä sekä 2344 Lehmirannan lomakeskuksen asiakasta (asiakasrekisteriotanta). Tutkimukseen saatiin 2876 vastausta (vastausprosentti 10). Tuloksia on hyödynnetty markkinoinnissa sekä uusien lomamuotojen ja tuotesuunnittelun pohjana.

Markkinoinnissa on painotettu sähköistä suoramarkkinointia paperikirjeiden ja lehtimainonnan sijaan. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin 104341 kpl (v. 2021 10338 kpl).

Uusia lomamuotoja kumppaneiden kanssa toteutettiin kaksi: uusien jäsenten toimintapäivät yhdessä Eläkeliiton ja Miehestä mittaa -luontopainotteinen sopeutumisvalmennuskurssi Neuroliiton kanssa. Sisällöltään uusia lomaviikkoja olivat paikallisuutta ja perinteitä esille tuova Supisuomalainen viikko ja lyhyemmät kantri- ja rock-viikonloput. Kursseista uusia olivat Laviskurssi sekä Lihaskunto- ja liikuntakurssi.

Osana vastuullisuustyötä Eläkeliito laati Agenda 2030 -toimenpidesitoumuksen yhteistyössä Eläkeliiton ja UFF:n Globaalia ja lokaalia -hankkeen kanssa. Lehmirannan asiakkaita kannustetaan vähentämään ruokahävikkiä, sähkön ja veden käyttöä lomien aikana ja sitoutumaan tavoitteisiin arjessa lomien jälkeenkin.

Tulokset

14.2 Strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet

Lehmirannan liittokokouskauden strateginen tavoitealue: innovatiivisen ja ikäystävällisen lomatoiminnan kehittäminen sekä uudet kumppanuudet.

Tavoitteet

Asiakastutkimuksen toteuttaminen innovointityön pohjaksi; vähintään kaksi uutta lomatyyppiä. Ikäystävällisyyden, esteettömyyden sekä innovatiivisuuden asiakaskokemuksen keskiarvo vähintään neljä. Asiakaspalautteiden kokonaiskeskiarvo: kiitettävä.

Strategiset tavoitteet saavutettiin pääsääntöisesti hyvin, vain asiakaspalautteiden kokonaisarvosana jäi tavoitteesta. Asiakaskokemuksen keskiarvo ikäystävällisyydestä 4,18, esteettömyydestä 4,20 ja innovatiivisuudesta 4,03 (asteikko 1–5). Asiakaspalautteiden kokonaiskeskiarvo: hyvä = 8,26 (asteikko 4–10).

15 Talous ja henkilöstö

15.1 Henkilöstö

Eläkeliiton henkilöstön määrä keskustoimistolla oli 20,5 henkilöä. Lehmirannan lomakeskus hankki henkilöstöpalvelut liiton omistamalta Ranstakka Oy:ltä. Sen palveluksessa oli vuoden lopussa 26 henkilöä ja lyhytaikaisissa työsuhteissa vuoden aikana 21 henkilöä.

Liiton henkilöstökulut olivat yhteensä 1296899 euroa.

Vaikka covid-19-pandemia alkoi vuonna 2022 jo helpottaa, vaikeutti se edelleen liiton lomakeskuksen toimintaan. Lomakeskus pidettiin suljettuna tammikuussa. Sulun aikana henkilöstö oli vuosilomalla mutta lomautuksiltakaan ei vältytty.

Työntekijät kokoontuivat henkilöstön kehittämispäiville kaksi kertaa. Toukokuun henkilöstöpäivillä teemana oli ajanhallinnan kehittäminen, etätyön työergonomia sekä oikeudenmukaisuuden ja terveyden välinen yhteys työssä. Teemat valikoituivat työterveyshuollon työpaikkaselvityksen tulosten perusteella kehittämiskohteiksi. Syksyn kehittämispäivillä henkilöstö pohti ulkopuolisen asiantuntijan johdolla työn keskeytysten minimoimista sekä työyhteisön sisäisen tiedonkulun kehittämistä.

Työsuojeluvaltuutettuna toimi Heini Siltainsuu ja varavaltuutettuina Anu Korhonen sekä Merja Jansson. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana ja työsuojelupäällikkönä toimi liiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.

Sairauspoissaoloja liiton henkilöstölle kertyi vuonna keskimäärin 5,4 päivää / henkilö (3,4 pv / hlö vuonna 2021).

Eläkeliiton henkilökunnan kehittämispäivä pidettiin toukokuussa Korpilammella, Espoossa.

15.2 Järjestötalous

Liiton kokonaistuotot olivat yhteensä 5316704 euroa. Ne muodostuivat STEAn avustuksista, EL-Sanomien ja Lehmirannan lomakeskuksen tuotoista sekä muusta omasta varainhankinnasta.

STEA-avustusten osuus liiton taloudessa on edelleen merkittävä. STEA-avustuksia käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1857317 euroa; Toiminta-avustus

(Ay 1) 827000 euroa, Sopeutumisvalmennus (Ak 3) 195218 euroa, Murtumatta mukana -toiminta

(Ak 7) 120 107 euroa, Tunnemusiikki-toiminta

(Ak 1621) 182810 euroa, Auttava vapaaehtoistoiminta (Ak 8) 95886 euroa, Jäsenjärjestöavustukset

(Ak 1029) 167857 euroa sekä päättyneet toiminnat 39083 euroa. Projektiavustuksia (C) käytettiin toimintavuonna yhteensä 229354 euroa. Lomakeskus

Lehmirannan liikevaihto oli 2319800 euroa. Liiton muiden tuottojen osuus oli 1139587 euroa. Liiton

tilinpäätökseen sisältyy poistoja 175478 euroa.

Liiton tilinpäätös osoittaa 150091 euroa ylijäämää.

Taseen loppusumma on 5694619 euroa.

Tulevaisuudessa STEA-rahoituksen ennakoidaan pienenevän Veikkauksen pelituottojen laskun myötä. Liiton yleisavustuksen ei näin ollen voi odottaa jatkossakaan vastaavan liiton jäsenmäärää, toiminnan laatua ja volyymia.

Covid-19-pandemia laantuminen näkyi myös liiton taloudessa vaikeiden vuosien jälkeen myönteisesti. Liiton taloudelliset panostukset markkinointiin saivat jäsenmäärän laskun pysähtymään ja lievälle kasvu-uralle. Lehmiranta matkailualan toimijana kuului myös pandemian kurittamiin toimijoihin. Pandemian lieventymisellä oli suurimmat vaikutukset Lehmirannan lomakeskuksen toimintaan. Lomakeskus pääsi jälleen suunnittelemaan ja markkinoimaan palveluitaan lähes normaalisti. Havaittavissa kuitenkin oli, että asiakkaat olivat edelleen aiempaa varovaisempia ja myös maailmanpoliittinen tilanne näkyi myynnissä negatiivisesti. Lehmirannan lomakeskuksella on kuitenkin edelleen oma paikkansa ikäystävällisten ja esteettömien, uusia ja vanhoja eläkeläissukupolvia kiinnostavia lomasisältöjä tuottavana toimijana.

Covid19-pandemia heikentämä liiton jäsenlehden EL-Sanomien ilmoitusmyynti toipui ennakoitua paremmin ja ylitti budjettiin asetetut tavoitteet.

Varainhankinnan osuus oli kaikkiaan 975839 euroa, josta jäsenmaksujen osuus oli 802179 euroa.

Liittohallituksen asettama talous- ja varainhankintatoimikunta seurasi ja valmisteli liittohallitukselle talouteen, rahoitukseen, avustuksiin ja varainhankintaa liittyviä asioita. Taloustoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa.

EL-Sanomien ilmoitusmyynti ylitti tavoitteet. Lehti kiinnosti myös Hyvä ikä -messuilla Helsingissä.

Liiteosa

Liite 1 Liittovaltuuston kannanotot 2022

Liite 2 Liittovaltuusto 2021–2024

Liite 3 Toimikunnat ja työryhmät 2022

Liite 4 Piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat 2022

Liite 5 Eläkeliiton yhdistykset jäsenmäärineen 31.12.2022

Liite 6 Ranstakka Oy

Liite 7 Hyvän vanhenemisen Tukisäätiö

Liittovaltuuston kannanotot 2022

17. toukokuuta 2022

Digitalisoitu lipunmyynti syrjäyttää

ikääntyneet junamatkustajat

Eläkeliiton liittovaltuusto nostaa kannanotossaan esiin ongelmat, joita VR:n lipunmyynnin lähes totaalinen digitalisointi aiheuttaa suurelle joukolle ikääntyneitä asiakkaita. Eläkeliittoon tulee säännöllisesti yhteydenottoja vaikeuksista VR:n henkilöliikenteen matkalippujen ostamisessa. Ongelmat korostuvat alueilla, joilla julkista bussiliikennettä ei ole lainkaan, ja joilla juna on asukkaille ainut tapa toteuttaa liikkumisen vapauttaan.

Suomessa on kasvava määrä rautatieliikennepaikkoja, joilla ei ole asiakaspalvelupistettä tai lippuautomaattia. Tällöin ainut mahdollisuus matkalipun hankkimiseen on VR:n verkkosivut tai mobiilisovellus. Lipun voi ostaa VR:ltä myös puhelimitse mutta tässäkin tapauksessa matkalippu toimitetaan asiakkaan sähköpostiin. VR:n junalippuja voi ostaa myös R-kioskeista tai matkatoimistoista. R-kioskejakaan ei ole kaikilla rautatieliikenteen asemilla ja matkatoimistoja vielä vähemmän.

Vaikka selkeä enemmistö VR:n asiakkaista käyttää itsepalvelukanavia verkossa, on ongelma todellinen ja kohtuuton niille lipunostajille, joilla ei ole verkkoyhteyttä käytettävissään, tai jotka eivät osaa käyttää erilaisia mobiilisovelluksia matkalippujen ostoon. VR:n käytännöt lipunmyyntinsä digitalisoimisessa uhkaavat iäkkäiden ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta ja vaarantavat heidän liikkumisvapautensa.

Digitaaliset palvelut ovat tervetulleita. Niihin siirtyminen toteutetaan kuitenkin pakottamalla ilman tosiasiallisia muita vaihtoehtoja. Eläkeliiton syyskuussa 2021 julkistaman +60-barometri-niminen kyselytutkimus kertoo, kuinka peräti 40 % vastaajista oli jättänyt jonkin viranomaispalvelun hankkimatta puutteellisten digitaalisten valmiuksiensa vuoksi.

Liittovaltuusto vaatii, että VR lisää perinteisiä vaihtoehtoja junalipun hankkimiseen. Junalippuja tulee voida ostaa kaikilla henkilöliikenteen asemilla. R-kioskien lisäksi lippuja tulee voida ostaa myös muista palvelupisteistä sekä paikallisjunista. Lipunmyynnin digitalisointi ei saa syrjäyttää ikääntyneitä matkustajia.

23. marraskuuta 2022

Ikävaikutusten arviointi saatava osaksi lainsäädäntövalmistelua ja päätöksentekoa

Eläkeliiton liittovaltuusto vaatii kannanotossaan ikävaikutusten arvioinnin lisäämistä osaksi lainvalmistelua ja päätöksentekoa. Vahvistaessaan lakeja kansanedustajien tulee olla selvillä, minkälaisia vaikutuksia säädöksillä on iäkkäisiin ihmisiin – samaan tapaan kuin jo pitkään on automaattisesti selvitetty lakiuudistusten lapsi- ja ympäristövaikutuksia. Säädöspohjan vahvistamiseksi Suomen tulee myös sitoutua ikääntyneitä koskevan YK:n ihmisoikeussopimuksen edistämiseen.

Yli 60-vuotiaat kokevat yhä voimakkaammin ikääntymiseen liittyvää negatiivista leimaa ja nuoruuden liiallista ihannointia. Kun vuonna 1998 syrjintää koki 23 prosenttia yli 60-vuotiaista, niin vuonna 2021 näin koki 51 prosenttia. (+60-barometri 2021. Eläkeliitto ja Tutkimustie Oy)

Ikääntyneiden henkilöiden kokonaisvaltainen aliarviointi, (ikäismi/ageismi) ilmenee syrjivinä uskomuksina ja institutionaalisina käytäntöinä esim. keinotekoisina hoidon ikärajoina terveydenhuollossa. Digitalisaation vuoksi myös viranomaisten palvelutarjonta on yhä enenevässä määrin saatavilla pääsääntöisesti erilaisina verkko ja etäpalveluina. Kuitenkaan lähes 40 prosenttia yli 75-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt internetiä.

Hoidon ja hoivan palvelujärjestelmässä ilmenevät puutteet ovat puolestaan johtaneet siihen, että tutkimusten mukaan ikääntyneiden suurin pelko on oman tai läheisen toimintakyvyn heikkeneminen.

Liittovaltuusto muistuttaa, että oikeusministeriön lainvalmisteluohjeiden mukaisesti vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa valmistelijoille, päättäjille ja sidosryhmille suunnitteilla olevan lainsäädännön vaikutuksista, niiden merkittävyydestä ja mahdollisista haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista.

Vaikka Suomessa on onnistuttu toteuttamaan osin myös hyvää ikäpolitiikkaa, näyttäytyy yhteiskuntamme lainsäädäntövalmistelun osalta edelleen vähemmän ikäystävällisenä. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden kannalta on kestämätöntä, jos uuden lainsäädännön valmistelussa unohdetaan Suomen suurin väestöryhmä. Liittovaltuusto muistuttaa, että monet yli 65-vuotiaat suomalaiset ilmoittavat tutkimusten mukaankin kokevansa ikäsyrjintää.

Päätöksillä ja laeilla tulee parantaa ikääntyneiden asemaa ja oikeuksia, ei heikentää eikä jättää huomiotta niitä.

Liittovaltuusto 2021–2024

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Etelä-Häme Matti Koppanen Forssa Erkki Eskelinen Forssa

Sinikka Suonpää Ypäjä

Inkeri Koskela Jokioinen Marjatta Vuori Hämeenlinna

Marja-Leena Mahlamäki Janakkala

Antti Leinikka Renko Pertti Taala Urjala

Eino Toivanen Riihimäki

Etelä-Pohjanmaa Eeva Huhtala Alavus Lasse Anttila Alavus

Hilkka Anttila Alavus

Hilkka Kankaanpää Laihia Lasse Kalliomaa Laihia

Kaija Ylitalo Laihia

Tarja Katila Peräseinäjoki Martti Mylläri Peräseinäjoki

Aino-Maija Kuivinen Peräseinäjoki

Matti Kuusisaari Evijärvi Jukka Kuusela Evijärvi

Heino Kangastupa Evijärvi

Kalevi Kytövaara Kurikka Pirjo Latvala Kurikka

Ahti Latvala Kurikka

Ahti Leskinen Ähtäri Kalle Katvala Ähtäri

Birgit Laukkonen Ähtäri

Pekka Mannila Jalasjärvi Tuulikki Männistö Jalasjärvi

Liisa Rantanen Jalasjärvi

Pirjo Puronvarsi Alahärmä Elsa Hakola Alahärmä

Terttu Ekola Alahärmä

Aulis Ranta-Muotio Teuva Antti Kohtala Teuva

Pentti Tuomisto Teuva

Anna-Liisa Ruutiainen Maalahti Kaija Rajala Maalahti

Veikko Ruutiainen Maalahti

Etelä-Savo Arvo Levänen Jäppilä Kalevi Kaasinen Pieksämäki

Heikki Karvinen Juva

Eeva-Liisa Luukkonen Puumala Aija Himanen Mikkeli

Helena Kauppinen Ristiina

Kaija Montin Pertunmaa Matti Kurki Kangasniemi

Risto Rantalainen Hirvensalmi

Helsinki Heljä Balmer Helsinki Matti Passinen Espoo

Ullamaija Tervalammi Itä-Helsinki

Itä-Savo Aune Kupiainen Punkaharju Liisa Kämäräinen Rantasalmi

Leena Suhonen Rantasalmi

Kauko Rauhansalo Kerimäki Pertti Paunonen Sulkava

Pekka Kosonen Punkaharju

Kainuu Marjatta Immonen Kajaani Teijo Moilanen Ruhtinansalmi

Aune Sallila Vaala

Terttu Karjalainen Paltamo Aulikki Moisio Suomussalmi

Eila Kyllönen Kuhmo

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Karjala Pekka Haimila Savitaipale Toivo Ruohonen Ruokolahti

Jussi Turkia Taipalsaari

Tuula Partanen Joutseno Juha Härkönen Parikkala

Arja Salakka Ruokolahti

Keski-Pohjanmaa Heikki Koivisto Kannus Oiva Kankaanpää Sievi

Ritva Lappi Lestijärvi

Terho Paavola Kaustinen Sisko Hautamäki Ullava

Helena Tiala Perho

Marjatta Tjäru Kokkola Harri Jylhä Kälviä

Kaarina Niemi Lohtaja

Keski-Suomi Tapani Kalenius Jyväskylä Matti Syrjälä Jyväskylä

Eila Salmela Muurame

Sirkka Kauppinen Kivijärvi Pertti Rautiainen Saarijärvi

Shaukat Anjam Pihtipudas

Simo Koskinen Uurainen Anna-Liisa Viitanen Keuruu

Esko Palonen Uurainen

Yrjö Määttä Jämsä Markku Kauppinen Toivakka

Esko Tanskanen Äänekoski

Kymenlaakso Kaija Halonen Miehikkälä Kaisu Venäläinen Vehkalahti

Ritva Koskivirta Kotka

Marja Koskivirta Kotka Arja Hinkkanen Elimäki

Tarja Paavola Pyhtää

Rauno Tenhamo Anjalankoski Matti Laurén Valkeala

Aimo Rautiainen Kuusankoski

Lappi Raija Kivilahti Rovaniemi Pirkko Mäkelä Posio

Timo Wärme Ranua

Erkki Rytilahti Kemijärvi Hellevi Kangas Savukoski

Antero Miettinen Salla

Reeta Willing Keminmaa Kalervo Tiilikainen Pello

Auvo Rahtu Ylitornio

Pirkanmaa Anja Haajaranta Ylöjärvi Leila Koskinen Hämeenkyrö

Marja Saloniemi Pirkkala-Nokia

Sirkka Kinnari Vesilahti Maikki HämäläinenYlikahri Lempäälä

Jyrki Niittymaa Längelmäki

Raimo Pyhältö Sydänhäme Erkki Kolu Sydänhäme

Ritva Viitaniemi Ikaalinen

Pohjois-Karjala Erkki Kinnunen Kitee

Marketta Karhu Tohmajärvi

Leena Valtonen Kesälahti

Pirkko Mutanen Viinijärvi Sinikka Lavikainen Lieksa

Erkki Buska Outokumpu

Irma Nuutinen Kiihtelysvaara Pirjo Hämäläinen Joensuu

Reijo Suihko Pyhäselkä

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Pohjois-Pohjanmaa Paula Halonen Oulu Kalevi Lämsä Oulu

Hannu Tarvas Oulu

Tapani Hautala Alavieska Heleena Kivioja Nivala

Taisto Löytynoja Ylivieska

Markku Ilola Reisjärvi Aira Korkatti Kärsämäki

Kaija Tuompo Pyhäjärvi

Markku Kestilä Pyhäjoki Veikko Kallio Oulainen

Kaija Sepponen Oulainen

Liisa Riekki Kuusamo Raili Loukkojärvi Ylikiiminki

Pekka Käsmä Taivalkoski

Paavo Tikkala Oulunsalo Raili Männikkö Muhos

Heikki Mattila Kempele

Pasi Törmä Temmes Tapio Junttila Liminka

Jukka Ingerttilä Pattijoki

Pohjois-Savo Leena Rytkönen Siilinjärvi Tuula Kauppinen Suonenjoki

Keijo Weman Siilinjärvi

Urpo Savolainen Leppävirta Juha Kilpeläinen Varkaus

Tuulikki Tiihanoff Rautalampi

Mirja Syrjänen Kuopio Henna Huhturi Kuopio

Jouko Räsänen Kaavi

Päijät-Häme Marja-Leena Koskimaa Heinola Kaija Koljonen Lahti

Sirkka Ruponen Sysmä

Olli Saarela Hartola Keijo Alander Kärkölä

Jorma Ruotsalainen Nastola

Satakunta Markku Anttila Kiukainen Tuomo Reinikka Kokemäki

Pirkko Seppälä Kokemäki

Hilppa Harjunmaa Huittinen Raimo Välilä Vampula

Hilkka Välläri Punkalaidun

Leena Mäkelä Pomarkku Paavo Tornikoski Siikainen

Päivi Mäkinen Merikarvia

Matti Salmi Säkylä Pirjo Eloranta Köyliö

Tapio Sirkkilä Rauma

Kauko Rekola Eura

Harri Mäkinen Eurajoki

Hanna Selkämö Rauma

Uusimaa Erkki Henriksson Nurmijärvi Pirkko Kvarnström Lohja

Lea Laurell Nummela

Matti Keskitalo Nummela Taisto Muhonen Pukkila

Irja Mäittälä Askola

Aila Parikka Vihti Kari Uittamo Sammatti

Keijo Vilander Orimattila

Maija-Liisa Pyykönen Järvenpää Pentti Kangas Järvenpää

Marja-Leena Väyrynen Tuusula

Varsinais-Suomi Matti Antola Somero Pirjo Tuominen Marttila

Pirjo Niittonen Perniö

Reima Eskola Vahto-Rusko Risto Sipilä Tarvasjoki

Allan Niemi Kaarina

Leena Järvi Paimio Onerva Mannerjärvi Sauvo-Karuna

Helinä Aaltonen Raisio

Ahti Keinonen Särkisalo Riitta Koivisto Kiikala

Antti Hakanen Kemiönsaari

Hilkka Lindgren Pöytyä Kauko Tervonen Loimaan Eloisat

Jaakko Mäkelä Karinainen

Taisto Lähteenmäki Nousiainen Alpo Wallin Laitila

Arja Lassila Mietoinen

Jarmo Mäntynen Raisio Päivi Korvensyrjä Piikkiö

Sirpa Lehtola Masku

Leena Oksanen Pertteli Jaakko Mäki Salo

Sirkka-Liisa Pirhonen Kisko

Riitta-Liisa Valpola Pyhäranta Terttu Kummila Mynämäki

Turkka Ristimäki Lemu-AskainenVelkua

Ylä-Savo Pirjo Niskanen Kiuruvesi Raili Heiskanen Vieremä

Maija Vainikainen Sonkajärvi

Olavi Putkonen Lapinlahti Erkki Heikkinen Varpaisjärvi

Ensio Kainulainen Iisalmi

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Toimikunnat ja työryhmät 2022

EL-Sanomien toimitusneuvosto

Anssi Kemppi, puheenjohtaja

Maire Hämäläinen

Raimo Ikonen

Kyösti Jurvelin, pääkirjoitustoimittaja, Kauppalehti

Heikki Manninen

Pentti Manninen

Maritta Raudaskoski

Paula Takala

Vesa Toikka, esittelijä/sihteeri

Ikäpoliittinen asiantuntijaneuvosto

Timo Kietäväinen, puheenjohtaja

Raimo Ikonen

Sari Jokinen

Marja Jylhä

Seppo Kuparinen

Eero Lankia

Kristiina Siikala

Riitta Simoila

Anssi Kemppi

Irene Vuorisalo, asiantuntijasihteeri

Järjestötoimikunta

Pirjo-Palosaari-Penttilä, puheenjohtaja

Erkki Henriksson

Eija-Liisa Keskinen

Pia Mustonen, MSL-koulutussuunnittelija

Eija Paasovaara

Juhani Sihvonen

Alpo Wallin

Sointu Kallio, sihteeri

Kirsti Mustakallio, esittelijä

Annika Toivoniemi-Matsinen, esittelijä

Jäsenjärjestöavustusten ohjausryhmä

Kirsti Mustakallio, puheenjohtaja

Riitta Koivisto

Hannu Korhonen

Pekka Mäkinen

Sointu Kallio, esittelijä/sihteeri

Kilpailutyöryhmä

Ari Holopainen, metsästysammunta

Pentti Jolanki, mölkky

Osmo Kärkkäinen, hiihto

Kauko Rauhansalo, metsätaito

Matti Ravantti, pilkki ja rantaonginta

Annukka Ryhänen, keilailu, lentopallo ja tonkkumi

Asko Saksa, boccia

Ilmo Weide, suunnistus

Anelma Ylinen, golf

Kirsti Mustakallio

Outi Kokko-Ropponen, esittelijä/sihteeri

Liikuntatoimikunta

Pertti Tamminen, puheenjohtaja

Jorma Hyytiä

Marja Kinnunen, toiminnanjohtaja, TULE – Tuki- ja liikuntaelinliitto ry

Eeva-Liisa Luukkonen

Pauli Nokelainen

Kirsti Mustakallio

Outi Kokko-Ropponen, esittelijä/sihteeri

Taloustoimikunta

Marja Irjala, puheenjohtaja

Markku Haapasalmi

Jukka Hiltunen

Raimo Ikonen

Pekka Mikkola

Anssi Kemppi

Rita Hagström, sihteeri-esittelijä

Tanja Bergroth, sihteeri-esittelijä

Vaalitoimikunta

Raimo Ikonen, puheenjohtaja

Eeva Huhtala (varajäsen Ahti Leskinen)

Heikki Koivisto (varajäsen Marjatta Tjäru)

Matti Keskitalo (varajäsen Maija-Liisa Pyykkönen)

Paula Halonen (varajäsen Paavo Tikkala)

Matti Salmi (varajäsen Hilppa Harjunmaa)

Anssi Kemppi, sihteeri

Piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat 2022

Etelä-Häme

puheenjohtaja Seppo Kuparinen

toiminnanjohtaja Saara Kiuru

Etelä-Pohjanmaa

puheenjohtaja Eija-Liisa Keskinen

toiminnanjohtaja Sirpa Jussila

Etelä-Savo

puheenjohtaja Arvo Levänen toiminnanjohtaja Juhani Sihvonen

Helsinki

puheenjohtaja Ullamaija Tervalammi toiminnanjohtaja Cristina Köntti

Itä-Savo puheenjohtaja Maire Hämäläinen toiminnanjohtaja Kirsti Eronen

Kainuu puheenjohtaja Eira Seppänen toiminnanjohtaja Terho Pelli

Karjala puheenjohtaja Pekka Haimila toiminnanjohtaja Juhani Sihvonen

Keski-Pohjanmaa

puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä

toiminnanjohtaja Taina Alanko

Keski-Suomi

puheenjohtaja Jukka Hiltunen toiminnanjohtaja Sirpa Pitkänen (lopetti 30.8.2022) toiminnanjohtaja Sinikka Tyynelä (aloitti 15.8.2022)

Kymenlaakso

puheenjohtaja Wilma Kirkkopelto

toiminnanjohtaja Raili Mässeli (lopetti 31.12.2022)

Lappi

puheenjohtaja Marja-Liisa Oinas toiminnanjohtaja Kirsi Lantto

Pirkanmaa

puheenjohtaja Lilja Pohja toiminnanjohtaja Elina Paukkunen

Pohjois-Karjala

puheenjohtaja Antti Lempinen toiminnanjohtaja Marja-Leena Räsänen

Pohjois-Pohjanmaa

puheenjohtaja Terho Isokääntä toiminnanjohtaja Henna Kuusiniva

Pohjois-Savo

puheenjohtaja Jaakko Leskinen toiminnanjohtaja Kari Loponen

Päijät-Häme puheenjohtaja Veikko Ikonen

toiminnanjohtaja Kristiina Ketomäki (aloitti 2.1.2022)

Satakunta puheenjohtaja Heimo Hanhilahti toiminnanjohtaja Ulla Pelto-Piri

Uusimaa

puheenjohtaja Matti Keskitalo toiminnanjohtaja Mirja Mesimäki

Varsinais-Suomi

puheenjohtaja Juhani Tynjälä toiminnanjohtaja Sari Örling

Ylä-Savo

puheenjohtaja Erkki Tuovinen toiminnanjohtaja Pekka Mäkinen

Eläkeliiton piirit ja yhdistykset jäsenmäärineen 31.12.2022

Rautjärvi 153

Ruokolahti 195 Savitaipale 532 Simpele 168 Suomenniemi 103

Taipalsaari 82

Ylämaa 159

Yhteensä (12) 3289

Keski-Pohjanmaan piiri

Halsua 201

Himanka 282

Kannus 397

Kaustinen 566

Kokkola 629

Kälviä 245

Lestijärvi 72

Lohtaja 236

Perho 267

Pietarsaari 35

Sievi 272

Toholampi 179

Ullava 129

Veteli 437

Yhteensä (14) 3947

Keski-Suomen piiri

Haapamäki 415

Hankasalmi 224

Joutsa 365

Jyväskylä 937

Jämsä 216

Kannonkoski 84

Karstula 256 Keuruu 300

60

98 Konginkangas 94

Konnevesi 131

Korpilahti 208

Kuhmoinen 187

Kyyjärvi 162

Laukaa 250

Leivonmäki 100

Lievestuore 113

Luhanka 86 Multia 103

Muurame 133

Petäjävesi 159

Pihtipudas 130

Saarijärvi 336

Sumiainen 100

Toivakka 241

Uurainen 224

Viitasaari 232

Äänekoski 127

Yhteensä (29) 6071

Pohjois-Karjalan piiri

Eno 137

Heinävesi 327

Ilomantsi 150

Joensuu 751

Juuka 252

Kesälahti 318

Kiihtelysvaara 104

Kitee 462

Kontiolahti 130

Liperi 213

Nurmes 192

Outokumpu 230

Pielisen Pirteät

(Lieksa) 173

Polvijärvi 391

Pyhäselkä 107

Rääkkylä 179

Tohmajärvi 250

Tuupovaara 59

Valtimo 104

Viinijärvi 131

Värtsilä 70

Yhteensä (21) 4730

Pohjois-Pohjanmaan

Ranstakka Oy

Hyvän vanhenemisen tukisäätiö

Hyvän vanhenemisen tukisäätiön puheenjohtajana toimi Hannu Rämö.

Eläkeliitosta oli moneksi myös vuonna 2022. Lehmirannassa kisattiin EL-karaokemestari 2022 -kilpailun mestaruuksista. Boccian parikilpailun mestaruuksista miteltiin Seinäjoella. Eikä auttaminenkaan unohtunut. Eläkeliiton Myrskylän yhdistys tuki lahjakortilla hätämajoituksessa olleita ukrainalaisia. Kuva: Eläkeliiton Myrskylän yhdistys.

Kohti ikäystävällistä Suomea