Jakson 2 kuvituksen ja sanaston teema: Oma lähiympäristöni
JAKSON SISÄLLÖT VIIKKOKOHTAISESTI
Aapinen
Nn
Kirjavinkki: Isä, lähdetään sieneen!
Tietoteksti: Luonto syksyllä
Oo
Kuvaus: Metsiäiset
Tietoteksti: Eloton ja elollinen luonto
Ll
Tunnetaidot-sarjakuva:
Ylpeä saa olla, mutta ei ilkeä
Tietoteksti: Rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö
Ee
Säännöt: Kurteliuksen EI-säännöt
Tietoteksti: Vuodenajat vaihtuvat
10 Jakson 2 kertaus
Tehtäväkirja
Nn
Kielitieto: Erisnimi
Edin sanakirja: Värejä
Edin sanakirja: Retkellä
Edin sanakirja: Vaatteita
NOLE
1. Nä-ke-miin naa-pu-rit, ne-nä met-sää koh-ti näyt-tää.
Nyt nau-ra-en näin luon-toon läh-de-tään!
Nap-paan mu-kaan kii-ka-rit, on-nen-tun-ne rin-nan täyt-tää.
Pi-an len-tä-vät taas lin-nut e-te-lään.
Nuo, nuo, nuo, nuo -ti-ol-la nau-re-taan.
On, on, on, on o -ra-vi-a ok-sil-laan.
Laa, laa, laa, laa-vun al-la lau-le-taan.
E, e, e, e-väät nau-ti-taan.
2. On-nel-li-set ol-ta-vat on o-ra-vil-la puis-sa.
Myös oi-tis o-mat e-väät tah-toi-sin.
O-hu-kai-set ma-koi-sat koh-ta su-la-vat jo suis-sa.
O -tin mu-kaan o-me-noi-ta-kin.
Nuo, nuo, nuo...
JAKSON KESKEISET TAVOITTEET
Luetaan ja kirjoitetaan jakson äänteitä, kirjaimia, tavuja ja sanoja: NOLE (T5, T11; S2, S3, S4).
Tutustutaan kielitiedon peruskäsitteisiin ja kielenkäytön sääntöihin: erisnimet (T12; S3)
Tarkastellaan ja tuotetaan erilaisia tekstejä: hahmon kuvaus, leikin säännöt, sarjakuva (T6, T8, T9, T10, T11; S1, S2, S3, S4)
Laajennetaan sanavarastoa: värejä, retkisanastoa, vaatteita (T6; S2)
Vahvistetaan tunne-, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja: voittaminen (T8, T13; S1, S4).
2
3. Lamp-si-mi-seen lä-käh-dyn, lou-nas-tau-ko jäl-keen mä-en.
Lam-men luo-na lei-riy-ty-ä saan.
Laa-vul-la syön let-tu-ja, lei-vo lau-laa li-ver-tä-en.
Pi-an län-teen läh-dem-me taas liik-ku-maan.
Nuo, nuo, nuo...
Teemaan sopivat kirjavinkit
Kallio, Maaret, Ruuhilahti, Susanna & Savtchenko, Julia: Murkens ja hirmuinen syysmyrsky. WSOY, 2022.
HELPPOLUKUINEN KIRJA
Tihinen, Mimmu & Hentilä, Meeri: Santun syystarina.
4. E-ta-nan nä-en val-ta-van, vaan nyt ko-ti kut-suu mei-tä.
E-rä-ret-kem-me on lo-puil-laan.
E-läi-mil-le vil-ku-tan, e-te-nem-me e-ri tei-tä.
Koskela, Päivi & Kenakkala, Hanna: Varastettu metsä. Atrain & Nord, 2023.
Eh-kä en-si vuon-na koh-da-taan.
Nuo, nuo, nuo...
Opettajan digitaalisesta materiaalista löydät lisää teemaan sopivia kirjavinkkejä.
Jaksoon liittyvät monisteet
KORTTIPUUHAT
Jaksoon liittyy korttipuuhia, joiden tehtävänannot sopivat jakson jokaiselle viikolle. Kortteja voi käyttää muun muassa toiminnallisiin harjoituksiin, saneluihin sekä sanatalotyöskentelyyn. Valmiit kortit ja ohjeineen löytyvät opettajan digitaalisesta materiaalista. Voit kopioida osan korteista oppaan sivuilta 143–144.
LUETUN YMMÄRTÄMINEN Jaksossa harjoiteltava luetun ymmärtämisen taito on kuvan piirtäminen tekstistä. Löydät aiheen käsittelyvinkkejä opettajan digitaalisesta materiaalista.
Jakson 2 teema on ”Oma lähiympäristöni”. Jaksossa seikkaillaan syksyisessä lähiympäristössä sekä tutustutaan rakennettuun ja luonnonympäristöön. Jaksotarinassa lapset ovat metsäretkellä luokan ja opettajan kanssa. Jakson kirjaintarinoissa retkellä syödään eväitä ja leikitään mielikuvitusleikkejä. Lapset löytävät kartan kartanon lammelta ja vievät sen kunnanjohtajalle. Lapset esittelevät kunnanjohtajalle toiveen kylän uudesta leikkipaikasta.
KOULUN TAKAPIHALTA alkaa polku. Se luikertelee sänkipellon poikki metsän reunaan ja jatkuu siitä eteenpäin luontopolkuna. Aamu on raikas, ja kaikilla lapsilla on pipot ja hanskat. Kiireisimmät ovat jo juosseet puiden sekaan. Ilona-opettaja kiirehtii heidän peräänsä. Vanamo ja Aapo tallustelevat polkua Hilkan kanssa. Sakke seuraa heitä. Hilkan Lysti-koira tepsuttaa lasten vieressä. Se sai tulla mukaan luokan metsäretkelle.
– Lupaa, että et karkaa, Hilkka vaatii. Kun Hilkka on avannut hihnan, Lysti laukkaa pellolla ja on pian puron luona. Siellä se päästää ilmoille iloisen haukun ja loikkaa puuta vasten.
– Siellä on vain orava, Hilkka naurahtaa. Sakke työntää pyörätuolin leveän lautasillan yli. Hän varmistaa, tarvitseeko Hilkka muuta apua.
– Metsä on minulle kuin toinen koti, Hilkka vakuuttaa. – Minä pärjään kyllä.
Hilkka hätistää Saken katsomaan, minne muut ovat ehtineet, ja rullaa metsän siimekseen. Puut ja sammaleet henkivät yön kosteutta. Värikkäät lehdet pilkuttavat maata. Niiden seassa näkyy punaisia puolukkamättäitä ja sieniä. Vanamo loikkii kantojen yli ja kiipeää ison lohkareen päälle. Hän kiljahtaa ja pyyhkii naamaansa.
– Oksien välissä roikkui hämähäkinseitti, Vanamo selittää.
Hilkka ei ehdi kuin avata suunsa, kun Vanamo on jo sännännyt eteenpäin. Takaa kuuluu rasahdus. Hilkka kääntyy katsomaan. Aapo seisoo edelleen puron varressa ja tuijottaa avuttomana ympärilleen. Hilkka palaa Aapon viereen.
– Mitä jos täällä on karhuja tai susia? Aapo kuiskaa. Hilkkaa huvittaa, mutta hän huomaa Aapon ilmeestä, että tätä pelottaa oikeasti.
– Ei ole, Hilkka vakuuttaa. – Uskotko, että ne pelkäävät meitä enemmän kuin me niitä?
Aapo kertoo, että vanhan kodin lähellä oli vain puistoja eikä lainkaan metsää. Vanamo on kiivennyt kuusen runkoa pitkin ja roikkuu tuuheassa oksassa kuin apina.
– Tuo rymistely on karkottanut kaikki eläimet, Hilkka lupaa.
Aapokin katsoo Vanamon temppuilua. Tämä muksahtaa juuri pehmeään sammalikkoon. Lysti loikkii Vanamon luo, koska luulee, että Vanamolla on jokin hätä. Vanamo kömpii ylös, puistelee vaatteitaan ja heiluttaa sormiaan ilmassa.
– Kaikki hyvin, Vanamo ilmoittaa. – Mutta käsiin tuli pihkaa.
Hilkka ottaa Aapoa kädestä ja johdattaa eteenpäin. Hilkka tuntee kasvit, koska retkeilee usein perheensä kanssa luonnossa.
– Koivu, kuusi ja pihlaja, Hilkka luettelee.
Taivaalta kuuluu lepattavaa ääntä ja lintujen kaakatusta. Vanamo, Hilkka ja Aapo tuijottavat puiden latvoihin. Pellolle kokoontunut kurkiaura on noussut ilmaan.
– Kaksi, kolme, neljä..., Vanamo luettelee. – Niitä on tosi monta!
Kun linnut ovat kadonneet, Hilkka kaivaa laukustaan kameran. Se on hänellä aina mukana, sillä kuvattavaa löytyy kaikkialta.
– Ilona käski tehdä havaintoja metsästä, Hilkka muistuttaa.
Aapo on pakannut reppuunsa suurennuslasin. Hän alkaa tutkia hyönteisiä, joita vilisee lahossa kannossa.
– Mitä minä tekisin? Vanamo miettii.
Hän tasapainoilee kaatuneen puunrungon päällä kuin trapetsitaiteilija. Hilkka ja Aapo purskahtavat nauruun.
– Minä kysyisin ennemmin, mitä sinä et tee, Hilkka hihittää.
Vanamo kumartaa syvään ja keikahtaa sen seurauksena tukin päältä.
– Jos Vanamo olisi eläin, se olisi kömpelö karhunpentu, Aapo keksii ja miettii hetken. – Minä olisin varovainen siili.
– Ja Hilkka olisi viisas varis, koska hän tietää aina kaiken, Vanamo huikkaa.
Metsästä kuuluu rapinaa ja askelia. Aapo jähmettyy. Hän epäilee, että puiden takaa tulee hirvi tai jokin muu hirveä. Kuusen oksa heilahtaa. Aapo henkäisee syvään, sillä mutkan takaa ilmestyy Ilona-opettaja. Ilona astelee pallokuvioisissa saappaissaan joukon luo.
– Miten täällä menee? hän kysyy. – Mitä olette löytäneet?
Hilkka, Vanamo ja Aapo katsovat toisiaan kuin salaliittolaiset. Sitten Vanamo ilmoittaa: – Karhun, siilin ja variksen.
1. Nä-ke-miin naa-pu-rit, ne-nä met-sää koh-ti näyt-tää. Nyt nau-ra-en näin luon-toon läh-de-tään! Nap -paan mu-kaan kii-ka-rit, on-nen-tun-ne rin-nan täyt-tää. Pi-an len-tä-vät taas lin-nut e-te-lään.
Nuo, nuo, nuo, nuo -ti-ol-la nau-re-taan. On, on, on, on o -ra-vi-a ok-sil-laan. Laa, laa, laa, laa-vun al-la lau-le-taan. E, e, e, e-väät nau-ti-taan.
2. On-nel-li-set ol-ta-vat on o-ra-vil-la puis-sa. Myös oi-tis o-mat e-väät tah-toi-sin.
O-hu-kai-set ma-koi-sat koh-ta su-la-vat jo suis-sa. O -tin mu-kaan o-me-noi-ta-kin.
Nuo, nuo, nuo...
3. Lamp -si-mi-seen lä-käh-dyn, lou-nas-tau-ko jäl-keen mä-en. Lam-men luo-na lei-riy-ty-ä saan.
Laa-vul-la syön let-tu-ja, lei-vo lau-laa li-ver-tä-en. Pi-an län-teen läh-dem-me taas liik-ku-maan. Nuo, nuo, nuo...
4. E-ta-nan nä-en val-ta-van, vaan nyt ko-ti kut-suu mei-tä. E-rä-ret-kem-me on lo-puil-laan. E-läi-mil-le
↑ Aapisen sivut 34–35.
Keskustellaan kuvasta
Mitä näet kuvassa?
Esimerkiksi: Aapo, Hilkka, Vanamo, Lysti-koira, Edi, peltoa, metsää, talo, jalkapallo, polkupyörä, aita, kiipeilyteline talon pihalla.
Mitä lapset tekevät?
Lapset katselevat taivaalla lentävää kurkiauraa.
Mitä punaista löydät kuvasta?
Aapon reppu, Edin kypärä, polkupyörä.
Mistä tietää, että kuvassa on syksy?
Syksyn ruskan värit näkyvät. Puiden lehdet ovat värikkäitä. Muuttolinnut lentävät taivaalla.
Kuka voisi sanoa?
”Hei, katsokaa: kurkiaura!” (Aapo)
”Minä en ole ennen nähnyt kurkiauraa.” (Vanamo tai Hilkka)
”Katsokaa, miten minä tasapainoilen!” (Edi)
Keskustellaan kertomuksesta
Mihin lapset ovat matkalla? Metsäretkelle.
Miksi Hilkka pärjää metsässä ilman Saken apua? Metsä on Hilkalle tuttu paikka.
Mikä Aapoa pelottaa? Sudet ja karhut.
Mitä lapset löysivät metsästä? Karhun, siilin ja variksen.
Eläköön!-kokonaisuuden oppiainerajat ylittävän jaksotarinan voi kuunnella minkä tahansa oppiaineen opettajan digitaalisesta materiaalista.
Lapsen täytyy saada kokea olevansa turvassa ja rakastettu.
– Petra Lehto
Kirjaintarina: Nn
NÄETTEKÖ TE saman kuin minä? Aapo ja Hilkka nyökkäävät Vanamolle. Puiden takana on nuotiopaikka. Vanamo nostaa sormen huulilleen ja jatkaa eteenpäin. Aapo ja Hilkka seuraavat aivan kannoilla. He nojaavat männyn runkoon ja kurkistavat uudelleen. Edi on laittanut itselleen naavaparran. Se nököttää kannon nokassa ja näyttelee patsasta. Lapset pinkovat lähemmäs. He asettuvat Edin ympärille.
– Tässä näette erikoisen lajin, Hilkka sanoo.
– Se nakertaa nappeja, Aapo luennoi.
– Ja sitä kiinnostaa nukahtelu. Edi närkästyy. Se hyppää alas kannolta ja katsoo ystäviään.
– Enkä nakerra! Edi näpäyttää.
– Eikä kiinnosta! Aapo rauhoittelee Ediä, mutta Vanamo ehdottaa, että he pitävät ruokatauon. Hän lennättää laukkunsa maahan, istuu pehmeän sammaleen syliin ja nostaa esiin eväsrasiansa. Lapset syövät nakkeja. Edi saa oman pullan. Lysti napostelee namejaan. Vanamo laittaa nakkia kämmenelleen ja ojentaa kätensä suoraksi. Naakka käy nappaamassa herkkupalan. Aapo nojaa kuusen runkoon ja juo punaista mehua. Aapon mielestä syksy on paras vuodenaika. Hilkka pitää talvesta, mutta Vanamosta silloin on kamalan kylmä.
– Minä haluaisin olla lintu, joka lentää talveksi etelään, hän unelmoi. Edi nakertaa pullanpalaa ja roikottaa päätään.
– Minustakin olisi hienoa lentää, se niiskaisee.
– Ja nähdä Etelämanner. Edi näyttää hyvin surulliselta. Se ei koskaan voi oppia lentämään. Nyt tarvitaan nopeasti jotakin nokkelaa! Hilkka virnistää, sillä hän on keksinyt hyvän jutun.
– Mikä on maailman harvinaisin eläin? Hilkka kysyy. Aapo miettii nyrpeää norsua. Vanamosta nasta nostokurki on aika harvinainen. Hilkka muistuttaa, ettei se ole eläin.
– Vastaus on sanaileva pingviini, hän ilmoittaa.
– Siis minä! Edi ponnistaa varpailleen ja hihkuu iloisena. Huono tuuli on haihtunut. Samassa Lysti alkaa haukkua. Se nuuhkii ilmaa ja tuijottaa saniaisten alle.
– Mikähän siellä on? Aapo ihmettelee
Lys-ti al-kaa hauk-ku-a?
Oppilaan tavoitteet
Oppilas
• tutustuu N-kirjaimeen lukemalla ja kirjoittamalla äänteitä, kirjaimia, tavuja sekä sanoja.
• tutustuu erisnimen käsitteeseen ja harjoittelee ison alkukirjaimen käyttöä etunimissä.
• tutustuu teemaan sopivaan kirjallisuuteen ja tuottaa sen pohjalta omia tuotoksia.
Keskustellaan kertomuksesta
Mitä Edi tekee nuotiopaikalla?
Edi seisoo kannolla ja esittää patsasta.
Miksi Edi närkästyy lapsille? Edi ei pitänyt lasten vitsailusta.
Mitä eväitä lapsilla on mukana?
Lapsilla on mukanaan ainakin nakkeja ja pullaa.
Mistä Edi unelmoi?
Edi toivoisi osaavansa lentää.
Keskustellaan kuvasta
Missä lapset ovat? He ovat retkellä metsässä.
Mitä lapset tekevät? Lapset istuvat ja syövät eväitä.
He katsovat Ediä ja nauravat.
Mitä lapsilla on eväänä?
Lapsilla on eväänä ainakin kaakaota ja nakkeja.
Kuinka pitkä matka on näköalapaikalle? Näköalapaikalle on neljä kilometriä.
Missä kontiainen on?
Kontiainen piileskelee saniaisten seassa.
Peukkuväittämät
Löytyykö kuvasta? Näytä peukulla.
• nuotio (kyllä)
• niistää (ei)
• naavaparta (kyllä)
Sopiiko kuvaan? Näytä peukulla.
• Edillä on takki päällä. (ei)
• Edi seisoo kannon päällä. (kyllä)
• Edi niistää. (ei)
Kielellinen tietoisuus
Mikä kuvassa alkaa n-äänteellä?
Esimerkiksi: nukke, nappi, nakki, nokka, naava, nauraa, naakka, nuotti, nuotio, nokkonen.
Mikä kuvassa loppuu n-äänteeseen?
Esimerkiksi: heijastin, neulanen, sininen, saniainen, kontiainen.
Mikä kuvassa alkaa tavulla nau-?
Esimerkiksi: nauha, naula, nauraa.
Mikä kuvassa alkaa tavulla neu-?
Esimerkiksi: neule, neulanen.
Mikä kuvassa alkaa tavulla pan-?
Esimerkiksi: panta.
Mikä kuvassa alkaa tavulla naa-?
Esimerkiksi: naama, naava.
Joka aamu synnymme uudestaan. Vain se, mitä teemme tänään, merkitsee.
– Buddha
Rakenna oppitunti opetusvinkkien avulla esimerkiksi näin:
Opitaan katsomalla ja kuuntelemalla
Toimitaan ja leikitään yhdessä
Harjoitellaan kynällä tai laitteella
OPETUSVINKIT
Rakenna oppitunti opetusvinkkien avulla esimerkiksi näin:
Opitaan katsomalla ja kuuntelemalla
Toimitaan ja leikitään yhdessä
Harjoitellaan kynällä tai laitteella
Sanelu
TAVUJA
Mikäli sanelu tehdään hyödyntäen digimateriaalin sanatalovälinettä, tutkitaan jotakin sulkeissa olevista esimerkkisanoista.
Toiminnalliset kirjainharjoitukset
Oppaan sivulta 30 alkaen löydät toiminnallisia vinkkejä, joita voi soveltaa jokaisen kirjaimen harjoitteluun.
naus
Nin-nin u-ni
Nin-ni ui-nuu.
Niin ui-nuu.
Nakkirosvo-peli
VALMISTELUT
Kopioi ja leikkaa N-kirjaimeen liittyvät Nakkirosvo-pelikortit oppaan sivulta 167. Kortit kannattaa tulostaa kaksipuoleisina taustapaperin kanssa, jotta korteista ei näy läpi. Yhdessä tai useammassa kortissa on piilossa nakkirosvo eli kontiainen. Ennen peliä sovitaan, mitä nakkirosvokortista tapahtuu. Voidaan sopia esimerkiksi, että
• kaikki pelaajat kömpivät kontiaisen koloon, esimerkiksi pulpetin tai tuolin alle, luke-
maan siellä olevan tavutaulun tai sanalistan.
• kortin kääntänyt pelaaja nostaa tavupussista tavun, jonka kaikki käyvät kirjoittamassa taululle.
• kaikki pelaajat hyppivät luokan lattiaan kiinnitetyn tavuradan.
ETENEMINEN
Peliä pelataan pareittain tai pienessä ryhmässä. Kortit asetellaan nurin päin pöydälle tai lattialle. Pelaaja kääntää vuorollaan yhden kortin ja lukee kortissa olevan tavun tai sanan valintansa mukaan. Tutut tavut on korostettu. Luetun kortin saa pitää itsellään. Jos tavu- / sanakortin sijaan kääntää nakkirosvokortin, tulee toimia ennalta sovitulla tavalla. Nakkirosvokortti voidaan sekoittaa jäljellä olevien korttien sekaan. Peli loppuu, kun kaikki
Nak-ki-ros-vo
Lap -set kat-so-vat ym-pä-ril-leen. Hil-kan lauk-ku on au-ki.
Ta-va-rat o-vat le-vin-neet maa-han. Jo-ku on pen-ko-nut lauk-ku-a.
– Jo-ku on käy-nyt lau-kus-sa-ni! Hilk-ka sa-noo.
Nin-nin uu-nis-sa a-suu ni-su.
Niin a-suu.
Nin-ni saa nan-naa.
Nin-ni saa ni-sun.
naa-ma-ri naa-pu-ri nau-lak-ko le-vin-neet ka-hi-naa tuon-ne kon-ti-ai-nen nä-pit pen-saan
Var-jos-ta kan-tau-tuu ka-hi-naa. Hilk-ka ku-rot-taa e-teen-päin. Leh-ti-en al-le on han-ka-la näh-dä.
– Va-ras on pii-lou-tu-nut tuon-ne, Hilk-ka kuis-kaa.
Aa-po ja Va-na-mo su-kel-ta-vat sa-ni-ais-ten se-kaan.
He nä-ke-vät, mi-ten pie-ni kon-ti-ai-nen me-nee pa-koon. Se on va-ras-ta-nut na-kin. Aa-po-a ja Va-na-mo-a nau-rat-taa. He päät-tä-vät, et-tei e-läin-tä saa häi-ri-tä.
Aa-po ai-koo syö-dä e-väät lop -puun, mut-ta Va-na-mon sor-met o-vat löy-tä-neet pu-nai-sen sie-nen.
– Nä-pit ir-ti! Hilk-ka huu-dah-taa. – Se on myr-kyl-li-nen.
Kun lap -set ei-vät nä-e, E-di nap -paa toi-sen pul-lan.
Se mön-kii vih-re-än pen-saan suo-jaan. E-di löy-tää kon-ti-ai-sen puun luo-ta ja o-jen-taa sil-le her-kun.
1. Mi-tä Hil-kan ta-va-roil-le on ta-pah-tu-nut?
2. Mi-tä lap -set nä-ke-vät leh-ti-en al-la?
3. Mi-tä E-di te-kee, kun lap -set ei-vät huo -maa?
kortit on käännetty tai peliaika päättyy. Lopuksi voidaan laskea, kuka rosvosi eniten nakkeja.
VARIOI JA ERIYTÄ
• Voidaan sopia, että oppilaspari / -ryhmä pelaa joko sanoilla tai tavuilla. Voidaan myös sopia, että pelaaja itse valitsee, lukeeko sanoja vai tavuja.
• Lisäksi voidaan sopia, että pelaaja saa kääntää ja lukea kortteja siihen asti, kunnes kääntää nakkirosvokortin. Lopuksi lasketaan kerätyt kortit.
• Peliä voi muokata ja kasvattaa O-viikolla uusilla korteilla.
Tavutusta ulkona
VALMISTELUT
Tehtävän voi tehdä täysin ilman välineitä, mutta halutessasi voit varata oppilaille paperilappuja ja kyniä.
ETENEMINEN
Oppilaan tehtävänä on etsiä ulkoa asia, joka täyttää annetun ehdon. Ehto voi olla esimerkiksi, että asian nimessä on kaksi tai kolme tavua. Oppilas tavuttaa sanan ja laskee tavut. Tämän jälkeen hän ottaa tavuttamansa asian mukaansa, jos mahdollista, tai piirtää sen paperille. Lopuksi oppilas vie asian tai paperin sovittuun paikkaan annetun ohjeen mukaisesti. Ohje voi olla esimerkiksi viedä kaksitavuiset kannon viereen ja kolmitavuiset kiven luo.
VARIOI JA ERIYTÄ
• Oppilas voi rakentaa sanan talomallilla hyödyntäen esimerkiksi kiviä tai muita pieniä esineitä ikkunoina. Talot voidaan piirtää maahan tai käyttää suuria lehtiä taloina.
• Piirtämisen sijaan oppilas voi
kuvata esimerkiksi kaikki löytämänsä kaksitavuiset asiat. Lopuksi voidaan yhdessä tarkastella kuvia ja tavuttaa kuvissa esiintyvät asiat.
Ilmaisuharjoitus: Maistellaan erilaisia eväitä
VALMISTELUT
Ei ennakkovalmisteluja.
ETENEMINEN
Istutaan piiriin ja kuvitellaan, että ollaan retkellä. Opettaja kaivaa kuvitteellisesta laukusta erilaisia eväitä, joita maistellaan yhdessä. Maisteltavia eväitä voivat olla esimerkiksi:
• marjat (syödään pienesti)
• jättimäinen kerrosleipä (haukataan isosti)
• porkkana (rouskutellaan)
• jäätelöä, joka syödään ahmien, ettei se sula
• pastilleja, joita syödään hitaasti imeskellen
• riisiä ja kanaa, joita syödään ruokailuvälineillä.
Ilmaisuharjoitus: Valokuvia retkeltä
VALMISTELUT
Jaetaan oppilaat 3–4 oppilaan ryhmiin. Varataan käyttöön vähintään yksi tabletti.
ETENEMINEN
Oppilaat työskentelevät ryhmissä. He valitsevat jonkin kohtauksen aapisen tarinasta (esimerkiksi kontiainen varastamassa nakkia, Edi esittämässä patsasta tai lapset syömässä eväitä).
Oppilaat miettivät, millaisen valokuvan tilanteesta voisi ottaa. Lapset asettuvat kuvaan ja tilanteesta otetaan valokuva tabletilla. Kuvat voidaan tallen-
taa Qridissä omiin kansioihin. Lopuksi kuvia tutkitaan yhdessä koko ryhmän kanssa. Muut arvuuttelevat, mistä tilanteesta on kyse.
Toimintaa kirjaintarinasta: Tehdään patsaita
VALMISTELUT Ei ennakkovalmisteluja.
ETENEMINEN
Edi esittää tarinassa partasuista patsasta. Mietitään yhdessä hauskoja tilanteita, jotka voisi ikuistaa patsaiksi. Valitaan aihe. Yksi oppilaista näyttää mallia. Muut menevät samaan asentoon ja jähmettyvät paikoilleen. Ollaan asennossa, kunnes opettaja soittaa kelloa tai antaa muun äänimerkin. Toistetaan. Patsaiden aiheita voivat olla esimerkiksi:
• Aapo tekee voittomaalin jalkapallopelissä.
• Lysti kerjää namia.
• Hilkka kuvaa muuttolintuja.
• Vanamo hyppää aidan yli.
• Kontiainen näpistää keksejä.
• Naakka lentää nakki suussaan.
Itsenäinen harjoittelu Viikon aiheeseen liittyy monipuolisia itsenäisesti tehtäviä harjoituksia tehtäväkirjassa, monisteina ja digitaalisena. Opettajan digitaalisesta materiaalista löydät runsaasti lisämateriaalia itsenäiseen harjoitteluun:
• Kirjainharjoittelua Nn
• Äänteen tunnistaminen Nn
• Äänne- ja tavuharjoittelua Nn
Parempi kolmio kannallaan kuin kärjellään.
– Mauno Koivisto
Lyhyet tuottamisharjoitukset
Lyhyitä, viikon aiheisiin liittyviä tuottamisharjoituksia voidaan hyödyntää esimerkiksi alustuksena monilukutaitosivun käsittelyyn:
• Etsitään sienikirjoista tai verkkosivuilta sienten nimiä ja kirjoitetaan niitä vihkoon. Kukin oppilas voi jakaa hauskimman löytämänsä nimen toisille. Sienilistan voi myös kuvittaa.
• Kirjoitetaan vihkoon listaa syksyisistä asioista.
• Kirjoitetaan vihkoon etunimiä.
Monilukutaitoon liittyvä tuottamistehtävä
Ennakointikertomus on oppilaita innostava työtapa, jossa tehdään lukukokemusta näkyväksi ja osallistetaan jokaista lukukokemukseen. Työtavassa luetaan osa kertomuksesta, minkä jälkeen oppilaat kirjoittavat tai kuvittavat tarinalle jatkon. Voit kopioida työskentelyyn liittyvän Piirrä ja kirjoita -monistepohjan oppaan sivulta 197.
1. Luetaan aapisen sivun 40 Isä, lähdetään sieneen! -tekstiä eläytyen. Lopetetaan tekstin toisen kappaleen loppuun.
2. Jaetaan oppilaat pareihin. Oppilaat pohtivat, miten kertomus voisi jatkua luetun katkelman jälkeen. Tässä kohdassa korostetaan, ettei ole olemassa oikeaa tai väärää ratkaisua.
3. Parien keksimä kertomuksen jatko esitetään muille. Vaihtoehtoisesti ratkaisut voidaan kertoa suullisesti.
4. Kirjoitetaan tai piirretään oma tarinan jatko Piirrä ja kirjoita -monistepohjaan. Tarinan jatko voi erota aiemmin pareittain pohditusta, sillä oppilaan oma näkemys voi ja saa muuttua työskentelyn aikana.
5. Lopuksi luetaan tai esitellään omat työt toisille.
6. Tämän jälkeen opettaja lukee vielä koko katkelman ääneen alusta loppuun, mikäli keskeytti lukemisen aiemmin puoliväliin tekstikatkelmaa.
Toiminnallinen välipala: Pöhkösieni
Oppilaat kävelevät rauhallisesti ympäri luokkaa. Opettaja luettelee rauhalliseen tahtiin sienten nimiä (esimerkiksi kantarelli, hapero, punikkitatti, karvarousku).
Aina sienen nimen kuullessaan oppilaat pysähtyvät ja tekevät itsestään sienen seisomalla yhdellä jalalla ja levittämällä kätensä sivuilleen sienen lakiksi. Oikeiden sienten sijaan opettaja voi sanoa myös ”pöhkösieni”, jolloin pysähdytään ja näytetään hassu ilme.
Ennen yhteisiä tehtäviä
KIELITIETO: ERISNIMET
Tutustutaan erisnimiin yhdessä opettajajohtoisesti tehtäväkirjan sivun 41 avulla. Luetaan opetusruudun sisältö yhdessä. Todetaan, että kuvassa olevien lasten etunimet ovat Anssi, Ninni ja Ana ja että nimet kirjoi tetaan isolla alkukirjaimella.
Käydään seuraavaksi läpi luokan oppilaiden nimiä. Todetaan, että myös luokan oppilaiden nimet ovat etu nimiä, jotka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Niitä sanotaan erisnimiksi. Niillä erotetaan ihmisiä toisis taan. Pohditaan yhdessä: Onko luokassa samannimi siä oppilaita? Puhutellaanko heitä eri tavoin (esimer kiksi Niina N. ja Niina S.)?
Yhteiset lampputehtävät
Tehdään yhdessä ensimmäinen lampputehtävä tehtä väkirjan sivulta 41. Nimetään ensin kuvissa olevat asiat ja tavarat. Tutkitaan sitten opetusruudun kuvaa. Sel vitetään opetusruudun kuvaa tutkimalla, kenelle lap sista tehtäväkuvissa olevat asiat kuuluvat. Kirjoitetaan lapsen nimi kirjoitusviivastolle oikean kuvan kohdalle. Tehdään yhdessä toinen lampputehtävä tehtäväkir jan sivulta 41. Luetaan sanat ja pysähdytään kunkin sanan kohdalla pohtimaan, onko sana erisnimi vai ei ja mistä sen voi tunnistaa. Jos sana todetaan erisnimeksi, oppilaat ympyröivät sanan ja kirjoittavat sen kirjoitusviivastolle.
↓ Aapisen sivut 40–41.
KIR - JA - VINK- KI
I -sä, läh -de -tään sie -neen!
-sä nap-pa-si sie-ni-kir-jan ja kii-ruh-ti tar-kas-te-le-maan her-kul-li-sen nä-köi-si-ä sie-ni-ä. – –– Tä-män täy-tyy ol-la li-ma-nul-jas-ka… Tai sit-ten tä-mä on pöh-kö-sie-ni. On-nek-si tu-li sie-ni-kir-ja mu-kaan, sii-tä var-mis-tan näp-pä-räs-ti a-si-an. – –Lau-lu jäi kes-ken, sil-lä lap-set huo-ma-si-vat -sän harp-po-van y-li mus-tik-ka-mät-täi-den ja o-soit-te-le-van vi-hai-ses-ti kä-des-sään o-le-vaa kir-jaa. Hän näyt-ti myös huu-ta-van jo-tain, mut-ta sa-nois-ta ei saa-nut sel-vää. – Te… Puuh… Ku-ka vin-ti-ö… Puh-huh… Se-lit-tä-kää-pä ku-ka teis-tä… Mo-ko-mat…! -sä a-va-si sie-ni-kir-jan. Lap-set kat-soi-vat kir-jan sie-ni-ku-vi-a, jois-ta jo-kai-nen o-li vä-ri-tet-ty um-peen sa-ku-roil-la. Jo-ku sie-ni o-li pu-nai-nen, jo-ku si-ni-nen, u-seim-mat o-li-vat sy-si-mus-ti-a.
– –– Te vin-ti-öt o-let-te men-neet vä-rit-tä-mään tä-män kir-jan jo-kai-sen sie-nen! -sä kar-jui niin, et-tä met-sän puut ka-vah-ti-vat. – Ku-ka nyt voi sa-no-a, mi-kä niis-tä on pöh-kö-sie-ni? Markus Majaluoma: Isä, lähdetään sieneen!
Mil-tä näyt-tää li-ma-nul-jas-ka tai pöh-kö -sie -ni?
Piir-rä ja vä-ri-tä e -ri-lai-si-a sie -ni-ä. E-sit-te -le piir-tä-mä-si sie -net pa-ril-le -si.
TIE -TO -TEKS -TI
Luon-to syk-syl-lä
Rus-ka tar-koit-taa leh-ti-pui-den syk-syis-tä vä-ri-lois-to-a.
Syk-sy on vuo -den-ai-ka.
Leh-ti-pui-den leh-det kel-las-tu-vat ja pu-to -a-vat syk-syl-lä.
Ha-vu-pui-den neu-la-set o -vat ai-na vih-rei-tä.
Muut-to -lin-nut len-tä-vät tal-vek-si pois Suo -mes-ta.
Syk-syl-lä met-säs-tä voi ke -rä-tä mar-jo -ja ja sie -ni-ä.
vuo-den-ai-ka syk-sy leh-ti-puu ha-vu-puu
Lopuksi voidaan keksiä yhdessä lisää erisnimiä. Kirjoitustaitoiset oppilaat voivat lisäksi kirjoittaa niitä omiin vihkoihinsa.
Toiminnalliset vinkit
Nimet lapuilla
Oppilaat kirjoittavat nimensä lapulle. Vaihtoehtoisesti opettaja voi kirjoittaa ne valmiiksi. Sekoitetaan laput. Nostetaan nimi ja luetaan se. Taputetaan yhdessä nimen tavut. Keksitään jokaisen nostetun nimen kohdalla liike, joka tehdään yhdessä. Vaihtoehtoisesti vain se oppilas, jonka nimi nostetaan, tekee liikkeen. Lopuksi voidaan nostaa nimikortteja uudelleen ja muistella keksittyjä liikkeitä.
Vertaillaan etunimien alkukirjaimia
Opettaja luettelee oppilaiden nimien alkukirjaimia, ja oppilaat muodostavat ryhmät saman alkukirjaimen mukaan: Keiden nimet alkavat samalla alkukirjaimella? Kun ryhmät on muodostettu, opettaja luettelee jälleen kirjaimia, ja kukin ryhmä käy kyykyssä oman alkukirjaimensa kohdalla.
↑ Tehtäväkirjan sivu 41.
Vertaillaan etunimien pituuksia
Jaetaan oppilaat kahteen ryhmään etunimen pituuden perusteella. Ne, joiden nimessä on viisi kirjainta tai enemmän, menevät luokan oikealle puolelle, ja ne, joilla vähemmän kuin viisi, menevät luokan vasemmalle puolelle. Keiden nimet ovat yhtä pitkiä? Muodostetaan uusia ryhmiä kirjainmäärän mukaan. Ne, joiden nimissä kirjainmäärä on sama (esim. neljä/viisi/kuusi kirjainta), muodostavat oman ryhmän.
Kiire ei ole asia, joka meille tapahtuu, me luomme sen itse.
— Tommy Hellsten