Ääni 1 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen näytesivut

lukion suomen kielen ja kirjallisuuden moduuliin ÄI1 (LOPS 2021). Oppikirja keskittyy monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon harjoitteluun ja auttaa oivaltamaan uutta teksteistä. Ääni ohjaa asettamaan tavoitteita ja seuraamaan omaa oppimista. Ääni antaa valmiuksia toimia moniäänisessä tekstimaailmassa: ajatella kriittisesti ja ilmaista itseään rohkeasti.

ISBN 978-951-37-7780-7 K 88.2

ÄÄNI 1

ÄÄNI 1 | Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen

ÄÄNI 1 | Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen on innostava oppikirja

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

ÄI 1

Sakari Lehtonen Kaisu Otsamo Pirjo Sallinen Päivikki Välttilä

Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen

Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.edita.fi

Ääni tukee oppimista Itsearviointi auttaa asettamaan omia tavoitteita ja seuraamaan oppimista opiskelun eri vaiheissa.

Tavoitteet ja keskeiset opiskeltavat asiat on koottu pääluvun alkuun.

Käsitteet on listattu jokaisen luvun alussa ja tummennettu tekstistä.

Lue lisää -tekstit syventävät opiskeltavia asioita ja tuovat niihin uusia näkökulmia.

Tietolaatikot ja kuviot kokoavat keskeisiä asioita, muistilistoja ja vinkkejä.

Toimitus ja kuvatoimitus Tiia Kähärä ja Katariina Voutilainen

Graafinen suunnittelu, taitto ja kansi Sari Väkelä Kuvalähteet kirjan lopussa 1. painos © Sakari Lehtonen, Kaisu Otsamo, Pirjo Sallinen, Päivikki Välttilä ja Edita Publishing Oy

Esimerkit havainnollistavat tekstilajien ominaisuuksia ja ilmaisukeinoja sekä tarjoavat malleja tekstien tulkintaan ja tuottamiseen.

Ohjeet opastavat vaiheittain tekstien analysointiin ja keskeisten tekstilajien kirjoittamiseen.

Tehtävät on jaoteltu kolmeen ryhmään: Muista ja ymmärrä -tehtävissä harjoitellaan opiskeltavien tietojen ymmärtämistä ja käsitteiden käyttöä.

Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi.

Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-951-37-7780-7 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2021

Sovella ja analysoi -tehtävissä hyödynnetään tietoja tekstien analysointiin, tulkintaan ja tuottamiseen.

Arvioi ja luo uutta -tehtävissä yhdistetään aiempia tietoja, kehitetään kriittistä lukutaitoa ja tuotetaan laajoja tekstejä.

1

Aineistoina on monipuolisesti eri tekstilajien tekstejä.

Digiaineistot voi lukea, katsoa ja kuunnella Ääni 1 Opiskelijan digiaineistoista. Aineistopaketti sisältää digitaaliset ja audiovisuaa­liset tekstit painetun oppikirjan käyttäjälle.

1 2 3 4 5

SISÄLLYS

ÄI 1

ALUKSI .................................................................................. 4 Itsearviointi................................................................................ 6 Tavoitteet ja opiskelusuunnitelma ......................................... 8 Kokoavat tehtävät ................................................................. 10 Lue ja tulkitse kirjallisuutta ................................................... 12

TEKSTILAJIT JA TEKSTIKOKONAISUUS ......... 16

1 2 3 4

Mikä on teksti?................................................................. 18 Mistä teksti koostuu?...................................................... 29 Tekstin kontekstit ........................................................... 38 Tekstit rakentuvat toisista teksteistä............................ 47

TEKSTIEN ANALYSOINTI JA TULKINTA .......... 52 5 6 7 8 9 10

Lukemisen tapoja ............................................................ 54 Tulkinta luo yhteyksiä ..................................................... 65 Havainnoista tekstin tulkintaan ..................................... 74 Kielelliset keinot tekstissä ............................................. 88 Kuvan lukeminen.............................................................. 98 Audiovisuaaliset tekstit................................................. 110

KIRJOITTAMISEN PROSESSI ...............................116 11 12 13 14 15

Kirjoittaminen on taitolaji .............................................118 Tekstin ideointi ja suunnittelu ..................................... 125 Tekstin rakenne ja ensimmäinen versio...................... 134 Aineiston pohjalta kirjoittaminen ............................... 143 Palaute, muokkaaminen ja tekstin viimeistely........... 152

LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON TEHTÄVÄT.... 158 Lukutaidon tehtävät............................................................. 160 Kirjoitustaidon tehtävät....................................................... 168 Hakemisto.............................................................................. 170 Kuvalähteet .......................................................................... 171 Oppimisen havainnointi....................................................... 172

TEHTÄVÄT

Itsearviointi ITSEARVIOINNIN TAVOITTEENA on miettiä sitä, missä olet tällä hetkellä suo-

men kielen ja kirjallisuuden sisältöjen opiskelussa. Mitkä asiat osaat hyvin?

Missä taidoissa olet parhaimmillasi? Mitkä sisällöt ja taidot kaipaavat harjoittelua? Ole rehellinen pohdinnoissasi. Itsearvioinnin avulla osaat painottaa oikeita asioita opiskelussasi ja pyytää tarvittaessa apua.

Tekstien tulkinta 1 2 3 4 5

Luen harvoin ja yleensä samanlaisia tekstejä.

Luen monipuolisesti erilaisia tekstejä.

En tunne erilaisia lukutapoja tai lukustrategioita.

Valitsen tekstiin sopivan luku­tavan ja luku­ strategian.

En tiedä, mitä tekstilajit ovat ja mistä ne tunnistaa.

Otan huomioon lukemieni tekstien tekstilajin ja tunnistan sen ominaisuuksia.

Lukiessani tunnistan harvoin tekstin tavoitteen tai keskeisen sanoman.

Ymmärrän tekstien tavoitteen ja keskeisen sanoman erilaisissa teksteissä.

En tiedä, mitä tekstin kontekstilla tarkoitetaan.

Osaan analysoida ja tulkita tekstien erilaisia konteksteja.

En yleensä kiinnitä huomiota tekstien yksityiskohtiin.

Teen teksteistä tarkkoja havaintoja ja kehittelen niiden pohjalta päätelmiä.

Tekstien analysointi ja tulkinta sopivia käsitteitä käyttämällä ei onnistu minulta.

Osaan analysoida ja tulkita monenlaisia tekstejä sopivien käsitteiden avulla.

En yleensä kiinnitä huomiota tekstin kieleen, tyyliin tai sävyyn.

Kiinnitän huomiota tekstien kieleen, tyyliin ja sävyyn.

Minun on vaikea analysoida ja tulkita kirjallisuutta.

Osaan analysoida ja tulkita kirjallisuutta eri lähestymistapoja hyödyntäen.

Tekstien tuottaminen 1 2 3 4 5

Kokonaisen tekstin rakentaminen vaatii ponnisteluja.

Osaan rakentaa ehyen tekstin tavoitteen ja tekstilajin mukaan.

En tiedä, miten voisin kehittyä kirjoittajana.

Osaan kehittää rohkeuttani kirjoittajana.

Aiheen rajaaminen ja oman näkökulman löytäminen tekstiini on minusta vaikeaa.

Osaan rajata tekstin aiheen ja löydän teksteihini omaperäisiä näkökulmia.

En suunnittele tekstejäni vaan kirjoitan sen, mitä mieleeni tulee tekstin aiheesta.

Ideoin ja suunnittelen tekstieni sisältöä ja rakennetta.

Minun on vaikea keksiä esimerkkejä ja löytää osuvia ilmaisutapoja teksteihini.

Kirjoitan havainnollisia ja kieleltään monipuolisia tekstejä.

Olen epävarma siitä, miten aineistoja tulisi käyttää oman tekstin osana.

Osaan kirjoittaa monenlaisten aineistojen pohjalta ja viitata toisiin teksteihin.

En osaa antaa palautetta tai käyttää saamaani palautetta tekstin muokkaamisessa.

Osaan antaa ja ottaa vastaan palautetta teksteistä ja hyödyntää sitä tekstin tekemisessä.

En muokkaa tekstejäni vaan teen tekstini kerralla valmiiksi.

Osaan muokata tekstieni sisältöä, rakennetta, kieltä ja tyyliä.

En hallitse kielenhuollon normeja. Teksteis­ säni on paljon virheitä.

Hallitsen yleiskielen normit ja viimeistelen tekstini huolellisesti.

6 ALUKSI

Arvioi taitosi. a. Arvioi suomen kielen ja kirjallisuuden taitojasi. Merkitse arviosi sopivaan kohtaan janalla. Tallenna itsearviointi.

c. Tee opintojakson lopussa itsearviointi uudelleen käyttämällä erilaista merkintätapaa.

b. Kirjoita vapaamuotoinen kuvaus vahvuuksistasi ja haasteistasi tekstien tulkitsijana ja kirjoittajana. Otsikoi: ”Millainen tekstien tulkitsija ja kirjoittaja olen?”

Vuorovaikutusosaaminen 1 2 3 4 5

Minulle on epäselvää, millaiset viestintätaidot minulla on.

Tiedän, millainen olen viestijänä.

En tiedä, miten ryhmässä on hyvä toimia.

Tiedän, mistä taidoista on hyötyä ryhmässä.

En tiedä, miten kehittyisin esiintyjänä ja lisäisin esiintymisrohkeuttani.

Tiedän, miten kehitän esiintymistaitojani ja esiintymisrohkeuttani.

Keskustelutaitoni ovat mielestäni heikot.

Minulla on monipuoliset keskustelutaidot.

Kuunteleminen ja tilan antaminen toisille keskustelijoille on vaikeaa.

Osaan kuunnella muita ja antaa toisille tilaa keskustelussa.

Olen useimmiten hiljaa keskusteluissa.

Osallistun keskusteluihin aktiivisesti ja käytän puheenvuoroja tarkoituksenmukaisesti.

En osaa perustella mielipiteitäni.

Osaan perustella mielipiteeni monipuolisesti.

En tiedä, miten vuorovaikutustilanteita analysoidaan.

Osaan analysoida ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita.

En osaa antaa tai ottaa vastaan palautetta esiintymis- ja vuorovaikutustilanteista.

Osaan antaa ja ottaa vastaan palautetta erilaisista esiintymis- ja vuorovaikutustilanteista.

Kieli- ja kulttuuri­tietoisuus 1 2 3 4 5

En useinkaan seuraa kulttuuria tai ajankohtaista keskustelua miltään alalta.

Seuraan kulttuuria ja ajankohtaista keskustelua aloilta, joista olen kiinnostunut.

En tunne kieleen, kirjallisuuteen, vuorovaikutukseen ja teksteihin liittyviä käsitteitä.

Hallitsen kieleen, kirjallisuuteen, vuorovaikutukseen ja teksteihin liittyviä käsitteitä.

Monipuolisen kielitaidon ja kielten moninaisuuden merkitys on minulle epäselvää.

Ymmärrän, mitä merkitystä on monipuolisella kielitaidolla ja kielten moninaisuudella.

Kiinnitän harvoin huomiota kielenkäyttööni ja ilmaisutapoihini eri tilanteissa.

Tunnistan, miten kielen ilmaisutavat ja rekisterit vaihtelevat eri tilanteissa.

En tiedä, mitä tarkoitetaan kielenkäytön ideologisilla valinnoilla.

Tiedostan, että kielenkäyttöön liittyy myös ideologisia valintoja.

En mieti, millaista kieltä eri tilanteissa on sopivaa käyttää.

Osaan valita sopivan kielenkäyttötavan eri tilanteisiin.

Eri tiedonalojen kielen ymmärtäminen on minulle vaikeaa.

Ymmärrän eri tiedonalojen kieltä ja ilmaisutapoja.

En ajattele kulttuurikontekstia, kun luen tekstejä.

Osaan tulkita erilaisten tekstien kulttuurikontekstia.

En tunne kauno- ja tietokirjallisuuden lajeja tai ilmaisukeinoja.

Tunnen kauno- ja tietokirjallisuuden lajeja ja ilmaisukeinoja.

7

Video Mitä tekstejä kohtaat arjessa?

Mitä tekstejä luet? a. Pohtikaa ja kirjoittakaa pienessä ryhmässä, miten määrittelette tekstin. Mihin määritelmänne perustuu? b. Katsokaa video Mitä tekstejä kohtaat arjessa.

Kootkaa mahdollisimman monipuolinen lista teksteistä, joita olette kohdanneet vii­me vuorokauden aikana. c. Pohtikaa, miten tekstit eroavat toisistaan esimerkiksi ulkonäöltään, esitystavaltaan tai tavoitteiltaan. Millä perusteella tekstit voisi jakaa ryhmiin? Ryhmitelkää tekstejä jollakin periaatteella. d. Jakakaa määritelmät ja listat koko ryhmälle.

Poimikaa listoista tekstilajeja ja niiden piirteitä. e. Keskustelkaa havainnoista ryhmässä: Millaiset tekstit ovat listoissa yleisimpiä?

Millaiset tekstit puuttuvat?

Mitkä piirteet yhdistävät listattuja tekstejä?

Miten tarkentaisitte tekstin määritelmää?

TEKSTILAJIT JA TEKSTIKOKONAISUUS TAVOITTEET harjaantua erittelemään erilaisten tekstien piirteitä: tavoitteita, ulkoasua, rakennetta, kieltä ja tyyliä oppia analysoimaan tekstejä eri tekstilajipiirteiden avulla, tekstilajien toteutumina oppia tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstikokonaisuuden eri osien tehtävistä harjaantua ymmärtämäään kontekstin merkitys ja oppia lukemaan tekstien konteksteja oppia tunnistamaan ja ymmärtämään tekstien moniäänisyyttä ja intertekstuaalisuutta

OPINTOJAKSON AIKANA luetaan monipuolisesti asiatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä opiskellaan käsitteitä, joiden avulla voi analysoida erilaisten tekstien ja teksti­lajien piirteitä

Samuli Heimonen: E pluribus unum. 2018. © Kuvasto 2021.

harjoitellaan tekstien vertailua ja ryhmittelyä piirteiden perusteella

OMAT TAVOITTEET Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Luen joka viikko erilaisia asiatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä. Opettelen tekstilajeihin liittyvät käsitteet huolellisesti.

KÄSITTEET teksti tekstilaji genre tekstin tavoite ulkoasu rakenne kieli ja tyyli

1

Mikä on teksti?

Tekstejä kohdataan kaikkialla Kieli on ihmiselle ominainen viestintäväline, joka koostuu merkeistä. Kirjoitetun ja puhutun kielen lisäksi myös kuvat, liike ja ääni sisältävät merkkejä, joita luemme. Merkkien yhdistelmistä muodostuu puolestaan kokonaisia tekstejä, joilla on tietty merkitys. Teksti voidaan siis määritellä kokonaisuudeksi, jolla on tavoite, muoto ja merkitys ja jota voi lukea ja tulkita.

Kohtaamme arjessa jatkuvasti erilaisia tekstejä, kuten uutisia, sosiaalisen median päivityksiä, mainoksia, mielipidekirjoituksia, kommentteja, artikkeleita ja kaunokirjallisia tekstejä. Tekstejä ovat niin luetut romaanit ja oppikirjat kuin katsotut Youtube-videot, elokuvat ja tv-sarjat – samoin kuunnellut musiikkikappaleet ja podcastit sekä tietokoneella, konsolilla tai älylaitteella pelatut pelit. Kasvokkain tai puhelimessa käyty keskustelukin on teksti.

Teksteillä tehdään hyvin monenlaisia tekoja. Niitä käytetään erilaisissa tilanteissa, kun pyritään esimerkiksi muuttamaan yhteiskunnallisia asenteita, viihdyttämään lukijoita, kertomaan uusista alkuaineista tai antamaan ohjeita huonekalun kokoamiseen ja paljon muuta. Tekstejä laaditaan kuvailemaan eri ilmiöitä, tulkitsemaan toisia tekstejä, luomaan taidetta ja viihdyttämään.

Tekstien avulla toimitetaan asioita ja ilmaistaan mielipiteitä, kerrotaan elämyksistä ja tunteista, hoidetaan ihmissuhteita ja muutetaan yhteiskuntaa.

Tekstilajit ohjaavat kielenkäyttöä Yksi olennaisimmista tekstiä koskevista tiedoista on sen tekstilaji. Tekstejä voidaan jaotella eri lajeihin niiden käyttötarkoituksen perusteella: jaamme yhteiset pelisäännöt siitä, millainen tietyn tekstin tulee olla, jotta se tulee ymmärretyksi halutulla tavalla. Esimerkiksi kokeeseen vastattaessa ilmaistaan asioita eri tavalla kuin kaverille viestiteltäessä.

18 TEKSTILAJIT JA TEKSTIKOKONAISUUS

Tekstilajeja on joskus hankala erottaa toisistaan. Tarkkarajaisen luokittelun sijaan mielekkäämpää on kuvailla tekstejä sen mukaan, miten tyypillisiä ne ovat lajissaan. Voidaan esimerkiksi sanoa, että lyhyehkö, ajankohtaisesta ja tärkeästä tapahtumasta neutraaliin sävyyn kertova teksti on uutisena tyypillisempi kuin pitkä, yhdestä näkökulmasta kerrottu tarinamuotoinen kirjoitus.

Tekstilajien piirteet ovat sidoksissa aikaan ja paikkaan, eivätkä ne siksi ole pysyviä. Esimerkiksi uutisten napakat ja asialliset otsikot ovat pidentyneet ja viihteellistyneet, koska internetissä ja sosiaalisessa mediassa uutiset joutuvat nykyään kilpailemaan lukijoiden huomiosta otsikon houkuttelevuudella.

Tekstin tavoite Tekstilajin keskeinen tuntomerkki on tekstin tavoite eli se, mihin tekstillä pyritään. Esimerkiksi sosiaalisen median päivitys pyrkii päällisin puolin vain kertomaan jostakin arkisesta tapahtumasta. Mainos puolestaan pyrkii vaikuttamaan vastaanottajan käyttäytymiseen, kuten synnyttämään hänessä ostopäätöksen. On kuitenkin hyvä huomata, että jokainen teksti, niin mainos kuin somepäivitys, on aina laadittu tietystä näkökulmasta ja luo aiheesta juuri tietynlaisen kuvan. Julkaisemalla kuvan uusista lenkkareistaan Instagramissa käyttäjä kertoo ostoksestaan mutta myös tietoisesti tai tiedostamattaan mainostaa yhtiön brändiä ja luo itsestään kuvaa muodikkaana ihmisenä.

Jaamme yhteiset pelisäännöt siitä, millainen tietyn tekstin tulee olla, jotta se tulee ymmärretyksi halutulla tavalla.

Tekstin ulkoasu Tekstilajin tunnistaa usein myös ulkoasun perusteella siitä, miltä teksti näyttää. Esimerkiksi listamuotoisen, käsin kirjoitetun muistilapun tunnistaa jo sen visuaalisesta muodosta, runon säejaosta ja näytelmätekstin repliikeistä. Uutisen tunnistaa puolestaan tietyistä osista, kuten uutisen kärjen kertovasta otsikosta, uutistekstistä ja uutiskuvasta. Myös sosiaalisen median päivitys on ulkonäöltään tietynlainen: joissakin palveluissa jaettavat sisällöt julkaistaan nopeasti selattavien kuvien ja niihin liittyvien hashtagien muodossa, toisissa taas lyhyiden videoiden tai anonyymien viestien muodossa. Yhteistä kaikille on mahdollisuus jakaa päivityksiä ja tykätä niistä painiketta klikkaamalla.

Tekstin rakenne Tekstilajit eroavat tyypillisesti toisistaan rakenteeltaan eli siinä, mistä osista tekstit koostuvat ja missä järjestyksessä osat seuraavat toisiaan. Esimerkiksi ruokareseptissä mainitaan aluksi tarvittavat raaka-aineet ja valmistusaika sekä sen jälkeen ruoanlaiton vaiheet järjestyksessä. Perinteinen uutinen taas etenee tärkeysjärjestyksessä: aluksi kerrotaan, mitä on tapahtunut, missä, milloin ja kenelle. Vasta sen jälkeen aiheesta annetaan syventävää lisätietoa.

Nykyään mediatekstejäkin kirjoitetaan joskus jännittävän tapahtumasarjan muotoon, jossa asioista paljastetaan lukijalle vähitellen. Esimerkiksi mainokset koostuvat usein lyhyistä tarinoista, joiden avulla myytävä tuote tai palvelu jää paremmin katsojan mieleen. Tarinarakennetta hyödyntävät myös muut internetissä julkaistavat videot, kuten omaa päivän kulkua kuvaavat my day -videot. Tutun rakenteen avulla vastaanottajien on helpompi ymmärtää tekstin keskeinen sanoma.

19

Tekstin kieli ja tyyli Tekstin kieli ja tyyli voivat myös vaihdella tekstilajin mukaan. Esimerkiksi uutisen kieli on yleensä neutraalia ja kertovaa asiatyyliä. Samanlainen asiallisuuden vaatimus ei koske esimerkiksi mainoksia, vaan ne voivat olla tyyliltään hyvinkin leikitteleviä, humoristisia tai kaunokirjallisia tyylikeinoja hyödyntäviä.

Kielelliset valinnat vaikuttavat siihen, millaisen kuvan lukija saa tekstin aiheesta. Tekstilajin ja kielen suhde näkyy monissa tekstintekijän valinnoissa.

Esimerkiksi blogiteksti ja arvostelu antavat kirjoittajalleen usein mahdollisuuden käyttää persoonallisempia ja värikkäämpiä ilmauksia kuin vaikkapa virallinen tiedote tai opiskeluun liittyvä tutkielma. Monet internetin tekstilajit, kuten nettikeskustelut ja meemit, tunnistaa kokonaan omanlaisista kielenkäyttötavoista, kuten runsaasta lyhenteiden käytöstä ja tunteiden välittämiseen tarkoitetuista emojeista.

ESIMERKKI

Elokuva-arvostelun tekstilajipiirteitä Tavoite: Teksti pyrkii kuvailemaan elokuvaa ja arvioimaan sen onnistuneisuutta. Näin se suosittelee lukijalle, kannattaako elokuva mennä katsomaan.

Ulkoasu: 1. Kuva osoittaa lukijalle, miltä pääosaa esittävä Alma Pöysti näyttää roolissaan Tove Janssonina. Kuvateksti selittää kuvaa.

2. Otsikko tiivistää arvostelun keskeisen sisällön.

3. Tekstissä on kerrottu arvosteltavan teoksen tiedot: elokuvan nimi, ohjaaja ja ensi-iltapäivä.

Rakenne: 5. Arvostelun alkaa elokuvan tunnelman ja miljöön kuvauksella.

Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti elokuvan juonesta, henkilöistä ja teemoista.

1

2

6. Tekstin keskivaiheilla ar­vioi­daan elokuvaa ja kerrotaan mielipide katsomiskokemuksesta.

3

4 6 5

4. Tieto tekstin tekijästä kerrotaan arvostelun alussa.

7

7. Lopuksi kuvaillaan näyttelijäsuorituksia, verrataan elokuvaa toiseen saman aihepiirin teokseen ja tiivistetään elokuvien keskeiset ansiot.

Kieli ja tyyli: Tekstin kieli on asiatyylistä, mutta arvostelulle tyypillisesti myös kuvailevaa. Tove-elokuvaa kuvaillaan lukuisin adjektiivein: koskettava, valloittava, herkkä, hurmaava, intohimoinen.

Laura Kuivalahti. Maaseudun Tulevaisuus. 5.10.2020.

20 TEKSTILAJIT JA TEKSTIKOKONAISUUS

ESIMERKKI

Eri tekstilajien piirteitä Instagram-päivityksessä

4

Tavoite: Tekstin tavoitteena on kiittää Verohallinnon seuraajia sekä rakentaa Verohallinnosta kuvaa ihmisiä lähellä olevana helposti lähestyttävänä toimijana. Lisäksi tavoitteena on viihdyttää ja tiedottaa kansalaisia tulorajoista.

5

Rakenne: 1. Kuvateksti alkaa runon tapaan säemuodossa.

1

6

2. Runon jälkeen tekstissä on lyhyt tiedottava osa.

7

3. Päivityksen lopussa on ohjelista lukijalle.

Ulkoasu: 4. Tekstin muoto on Instagram-päivitys, joka koostuu tilin nimestä, valokuvasta, tykkäyksistä, pitkästä kuvatekstistä, hashtageista ja kommenttikentästä.

5. Kuva on viittaus anonyymin kuvataiteilija Banksyn kalliilla huutokaupattuun taideteokseen, joka oli suunniteltu tuhoutumaan silppurissa heti oston jälkeen.

Kieli ja tyyli: 6. Runoteksti hyödyntää loppusointuja ja säejakoa.

7. Tyyli on sosiaalisen median päivityksen tapaan rento, ja siinä hyödynnetään muun muassa hymiöi­tä. Humoristista sävyä luovat puhekieliset ilmaukset, kuten funtsittiin ja aspa, ja leikkisät sanavalinnat, kuten lähti kuurakettiin ja byroslavia.

8. Lopussa tekstin tyyli muuttuu asiallisen ohjaavaksi.

2

8

3

Verohallinnon persoonallinen viestintä sosiaalisessa medias­sa yhdistelee eri teksti­lajien piirteitä. Esimerkiksi oheinen Verohallinnon käyttäjätilin seuraajia kiittävä teksti on laadittu leikkisästi runon muotoon.

Verohallinto. Instagram-päivitys 9.10.2019. Viitattu 30.11.2020.

21

Tekstilajien ryhmittelyä Tekstilajeja voidaan ryhmitellä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Esimerkiksi henkilöiden kokemia tapahtumaketjuja esittävät tarinat, kuten romaanit, elämäkerrat ja päiväkirjamerkinnät, ovat tyypillisesti kertovia tekstejä. Tapahtumia tai ilmiöitä yleisellä tasolla selostavat uutiset ja oppimateriaalit ovat puolestaan kuvaavia tekstejä. Käyttötarkoitukseltaan ohjaavia tekstejä ovat monenlaiset säännöt ja ohjeet. Mielipidekirjoitukset, kommentit ja esseet taas ovat tyypillisesti kantaa ottavia tai pohtivia tekstejä.

Tekstien luokittelu tällä periaatteella on vain suuntaa antavaa, sillä todellisuudessa tekstit ovat usein monimuotoisempia: esimerkiksi mielipidekirjoitus ottaa kantaa ja ohjaa, mutta usein myös kertoo ja kuvailee. Samoin romaanissa on aina paitsi kertovaa ja kuvaavaa, myös mahdollisesti pohtivaa ja kantaa ottavaa tekstiä. Essee taas sisältää usein pohdinnan lisäksi kerrontaa, kuvailua sekä kannanotonkin. Yleensä teksti on kuitenkin helppo osoittaa tietyn tekstilajin toteutumaksi tai parin tekstilajin yhdistelmäksi.

Kertovat tekstit

Kuvaavat tekstit

Kertovissa teksteissä esitetään yleensä jokin tapahtumasarja, jossa yksi asia johtaa toiseen. Lisäksi kertoviin teksteihin sisältyy käänteitä, ja ne jakavat tapahtumasarjaan liittyvän inhimillisen kokemuksen. Esimerkiksi poliisin julkaisema onnettomuustiedote ei ole tyypillinen kertomus, mutta yksittäisen silminnäkijän järkyttävä kuvaus tapahtumista on. Kertomus siis käsittelee tapahtumien yksityiskohtia rakentaakseen toden tuntua ja saadakseen lukijan eläytymään siihen. Tällaisia ovat ennen kaikkea kaunokirjalliset romaanit ja elokuvat. Myös historiankirjoitus on jäsentynyt jälkikäteen kirjoitettujen kertomusten muotoon.

Nykyään kenen tahansa on helppoa kertoa sosiaalisessa mediassa omaa tarinaansa päivityksinä. Yhä kertovammassa muodossa on alettu kirjoittaa myös monia mediatekstejä, kuten uutisia, artikkeleita ja muita tietotekstejä. Mainokset ja mielipidetekstitkin käyttävät kertomuksellisuutta vaikuttamisen keinona.

Kuvaavat tekstit antavat käsityksen siitä, millainen jokin asia tai ilmiö on selostamalla ja selittämällä sen ominaisuuksia.

Esimerkiksi Wikipedian tietosanakirjaartikkeli kuvailee tarkasteltavana olevaa aihetta jostakin näkökulmasta luokittelemalla ja jäsentämällä sen osatekijöitä.

Ruoan tuoteseloste puolestaan kertoo kuluttajalle sen raaka-aineet, ja muoti­ blogin teksti esittelee vaatteen mitat, materiaalin, mallin ja värin. Romaanit ja elokuvat taas sisältävät tarinan tapahtumaympäristön ja henkilöhahmojen kuvailua osana teoksen kokonaisuutta.

Tietokirja voi esitellä katsojalle esimerkiksi vieraan maanosan ihmisiä, luontoa ja kulttuuria tai historian aikakauden yhteiskuntaa. Samasta aiheesta tehty, kuvaan ja ääneen perustuva dokumenttielokuva antaa nopean käsityksen fyysisestä ympäristöstä. Sanallinen teksti kuvailee kohdettaan esimerkiksi adjektiiveilla, uutiskuva väreillä ja kuvakulmilla ja tanssiteos ilmeillä, eleillä ja liikkeillä.

22 TEKSTILAJIT JA TEKSTIKOKONAISUUS

Tekstilajeja ja niiden tuntomerkkejä Kertovat tekstit Tavoitteita

Tyypillisiä piirteitä

Esimerkkejä tekstilajeista

Kuvaavat tekstit

tiedottaa tuottaa elämyksiä viihdyttää

selittää ilmiöitä osoittaa syy-­

toimijoita ja

adjektiivit havaitsemiseen

tapahtumasarja, etenee aikajärjestyksessä konkreettiset tekemiseen ja tapahtumiseen liittyvät verbit usein mennyt aikamuoto

romaani elokuva satu somepäivitys

seuraussuhteita

liittyvät verbit luokittelu

uutinen artikkeli oppikirja

Ohjaavat tekstit pyrkii vaikuttamaan yksilön tai ryhmän toimintaan

Kantaa ottavat tekstit pyrkii vakuuttamaan lukijan esitetystä asiasta

Pohtivat tekstit punnitsee ideoita kokeilee etsii vastauksia

käskymuodot passiivin käyttö suostuttelu

väitteet ja

eri näkökulmien

niiden perustelut vastakkain­ asettelut arvottavat sanavalinnat

ja asioiden yhdistely vertailu ja ana­lysointi syy-seuraus­ suhteet

sääntö määräys ohje lakiteksti mainos

mielipide­kirjoitus kommentti arvostelu

essee artikkeli

Ohjaavat tekstit

Kantaa ottavat tekstit

Pohtivat tekstit

Ohjaava teksti pyrkii saamaan lukijan tai ryhmän toimimaan tietyllä tavalla: esimerkiksi lakitekstit, säännöt ja viranomaisten ohjeet asettavat kansalaisten toiminnalle selkeitä rajoja ja kertovat, mitä seurauksia niiden rikkomisella on. Samoin käyttöohjeet ohjaavat toimimaan suoraan tietyllä tavalla. Mainos taas pyrkii houkuttelevalla kuvailulla saamaan aikaan kuluttajan ostopäätöksen. Se voi suostutella lukijaansa kohdistamalla sanansa tälle suoraan, mutta usein sen tapa ohjata kuluttajaa on hienovaraisempi ja epäsuora.

Myös kaunokirjalliset kertomukset tai elokuvat voivat ohjata katsomaan maailmaa haluamallaan tavalla esimerkiksi esittämällä johonkin ihmisryhmään kuuluvat henkilöt tietynlaisina – tai vaihtoehtoisesti ne pyrkivät saamaan vastaanottajan kyseenalaistamaan vallitsevat käsitykset.

Kantaa ottavissa eli argumentoivissa teksteissä esitetään väitteitä ja perustellaan niitä, tehdään arviointeja ja tulkintoja sekä käydään keskustelua eri näkemysten välillä.

Kantaa ottaville teksteille tyypillisiä ovat myös vastakkainasettelut ja arvottavat sanavalinnat.

Lukiija pyritään saamaan vakuuttuneeksi omasta käsityksestä, oli kyseessä sitten mielipidekirjoitus yliopistojen opiskelijavalintojen tapaa vastaan tai sosiaalisessa mediassa kavereille suunnattu suositus uudesta tv-sarjasta.

Tällöin kohteesta kerrotaan vain tiettyjä asioita ja vältetään kuvailemasta sitä sanoilla, jotka toisivat esiin omalle mielipiteelle vastakkaisia seikkoja. Sitä vastoin pyritään korostamaan omaa väitettä tukevia puolia käyttämällä kehuttavasta asiasta vaikkapa myönteisiä adjektiiveja.

Pohtivissa teksteissä voidaan punnita ideoita, eritellä asioiden syitä ja seurauksia sekä etsiä uusia näkökulmia. Pohtivia tekstejä ovat esimerkiksi tietoa välittävät artikkelit sekä esseet, jotka hyödyntävät usein kaunokirjallisia ilmaisukeinoja.

Usein pohtivassa tekstissä hyödynnetään erilaisia aineistoja ja suhteutetaan omaa ajattelua aineistoissa esitettyihin väitteisiin ja ajatuksiin. Pohtivat tekstit tuovat yleensä esiin tekstin laatijan näkemyksen käsittelemästään aiheesta, joten siinä mielessä ne ovat myös kantaa ottavia.

23

Quentin Tarantinon elokuvan Django Unchained (2012) lajityyppi, lännenelokuva, käy selvästi ilmi mainosjulisteesta. Bong Joon-hon kauhua, perhedraamaa ja yhteiskunnallista kommentaaria yhdistelevän Parasite-elokuvan (2019) julisteesta sitä taas on vaikeampi määritellä.

Genre eli lajityyppi

G

enren eli lajityypin käsite on lähellä tekstilajia.

Kirjallisuutta luokitellaan usein teoksen lajityypin mukaan, ja myös elokuvia on totuttu lajittelemaan tällä tavoin. Elokuvien lajityypit vakiintuivat niin sanotulla amerikkalaisen studioelokuvan klassisella kaudella 1920-luvun lopulla tuotantoyhtiöiden huomattua, että tietynlaiset teokset olivat suosittuja ja niitä oli siksi järkevää tuottaa lisää. Elokuvia oli myös helppo markkinoida genren avulla, kun yleisö tiesi saavansa vastinetta rahoilleen. Klassisia kirjallisuuden ja elokuvagenrejä ovat muun muassa rikos, kauhu, scifi, fantasia ja romanssi.

Saman genren teoksia yhdistävät tietyt aiheet, tapahtumaympäristöt ja ulkoiset elementit. Esimerkiksi kaksintaistelu on lännenelokuvalle tyypillinen tapahtuma, sala-

24 TEKSTILAJIT JA TEKSTIKOKONAISUUS

poliisi taas dekkarista tuttu henkilöhahmo. Nykyelokuvat yhdistelevät usein eri genrejen elementtejä tai muuntelevat tuttua lajityyppiä. Esimerkiksi yhdysvaltalaisohjaaja Quentin Tarantinon elokuvat ovat eräänlaisia tutkielmia tutuista lajityypeistä ja viihteen aikakausista: Pulp Fiction (1994) ammentaa amerikkalaisesta kioskikirjallisuudesta, Kill Bill 1 ja 2 (2003 ja 2004) taas muun muassa japanilaisista samuraielokuvista. Samoin vuoden 2019 parhaan elokuvan Oscarin voittanut eteläkorealainen Parasite yhdistelee yllättävällä tavalla perhedraamaa, komediaa, kauhua ja yhteiskunnallista elokuvaa: vanhemmista ja näiden lapsista kertova tarina on yhtä aikaa sekä hauska että pelottava kellarista löytyvine yllätyksineen. Samalla se ottaa kantaa ihmisten väliseen eriarvoisuuteen.

TEHTÄVÄT 1.

Tutkikaa pareittain neljää tekstiä.

5.

Valitkaa neljä teksteistä 1–8 sivuilta 26–28. Tutustukaa teksteihin ja vastatkaa kysymyksiin.

a. Tutki Verohallinnon Instagram-päivityksen tekstilajipiirteitä sivulla 21.

a. Mistä aiheesta tekstit kertovat?

b. Lue tekstit 5 ja 8. Analysoi niiden tavoitetta, rakennetta, ulkoasua sekä kieltä ja tyyliä. Pohdi seuraavia kysymyksiä:

b. Miltä tekstit näyttävät? Millainen on niiden muoto ja ulkoasu?

Mikä on tekstien tekstilaji? Mistä piirteistä tekstilajin voi päätellä?

Mitä muiden tekstilajien tuntomerkkejä teksteissä on?

Miten eri tekstilajien piirteiden yhdistäminen vaikuttaa tekstien tulkintaan?

c. Mikä on tekstien käyttöyhteys? Missä tekstit on julkaistu? d. Mikä on tekstien tavoite? e. Mikä on tekstien laji?

2.

Tutki tehtävässä 1 valitsemiesi tekstien rakennetta, kieltä ja ulkoasua.

Muunna tekstilajia. a. Valitse yksi teksteistä 1–8. Valitse tekstilaji, johon haluat sen muuntaa.

b. Minkä tekstilajien piirteitä teksteissä on? Miten tekstilajin tyypilliset piirteet tulevat esiin?

b. Muokkaa valitsemasi teksti toiseen tekstilajiin. Voit esimerkiksi muokata uutisesta sadun tai Norppalivestä uutisen. Pohdi, mitä muutoksia rakenteeseen, tyyliin ja kieleen täytyy tehdä, jotta tekstilaji vaihtuu.

d. Mitä tehtäviä tekstien ulkoasulla, kuten asettelulla, kuvilla tai videoilla, on teksteissä?

Vertaile tekstien piirteitä. a. Lue tekstit 1–8. b. Piirrä taulukko, johon kokoat, mitä kertovia, kuvaavia, ohjaavia, kantaa ottavia ja pohtivia piirteitä teksteissä on. Käytä apuna taulukkoa Tekstilajeja ja niiden tuntomerkkejä s. 23. c. Vertaile havaintojasi parin kanssa. Mitkä taulukon sarakkeet korostuvat eri teksteissä?

4.

6.

a. Missä järjestyksessä tekstit etenevät? Miten teksteissä esitetyt asiat liittyvät toisiinsa?

c. Mitkä kielelliset keinot tulevat esiin teksteissä?

Tee havaintoja tekstien kielestä.

3.

Miten eri tekstilajien piirteet yhdistyvät teksteissä?

Tee luetelma valitsemasi tekstin tekstilaji­piirteistä. a. Valitse yksi teksteistä 1–8 ja tarkastele, mistä piirteistä tunnistat sen tekstilajin. Tee havaintoja tekstin tavoitteesta, rakenteesta, ulkoasusta, kielestä ja tyylistä sekä muista mahdollisista piirteistä, jotka ovat tyypillisiä tekstilajille.

c. Lukekaa pareittain kirjoittamanne tekstit. Tunnistakaa tekstilaji ja poimikaa mahdollisimman monta kyseisen tekstilajin piirrettä. d. Antakaa toistenne teksteistä palautetta: Mikä tekstissä on oivaltavaa?

Mitkä tekstilajin piirteet kiinnittävät erityisesti huomiota?

Näin teet luetelman

Laadi luetelma niin, että jokainen luetelmakohta liittyy johdanto-osuuteen luontevasti.

Luetelman osien tulee olla rinnasteisia eli samanmuotoisia.

Samaan luetelmaan ei pidä yhdistää sanoja, vajaita lauseita ja kokonaisia virkkeitä tai useiden virkkeiden jaksoja.

b. Kirjoita vastauksesi luetelman muotoon. Käytä apuna laatikon ohjetta ja seuraavia kysymyksiä: Mikä on tekstin tavoite?

Millainen on tekstin ulkoasu?

Millainen rakenne tekstissä on?

Millaista tekstin kieli on? Miten se vaikuttaa lukukokemukseen?

Mitä kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan tai pohtivan tekstin piirteitä siinä on?

Miten määrittelisit tekstilajin? Onko tekstissä monen eri tekstilajin piirteitä?

Tekstilajin voi tunnistaa

M ALLI

tekstin tavoitteesta ulkoasusta ja rakenteesta kielen piirteistä, kuten äännetason ilmiöistä, sanastosta ja virkerakenteista tekstikokonaisuuden osista.

25

1

Kettu ja kissa SATTUIPA, ETTÄ KISSA kohtasi metsässä kettuherran ja tuumi: ”Kettu on viisas ja kokenut ja häntä pidetään suuressa arvossa.” Niinpä se puhutteli kettua ystävällisesti: ”Hyvää päivää, arvon kettuherra, mitä kuuluu, miten menee? Miten pärjäätte näinä huonoina aikoina?” Kettu tarkasteli ylimielisesti kissaa kiireestä kantapäähän ja mietti pitkään viitsisikö vastata. Vihdoin se virkkoi: ”Voi sinua kurjaa viiksiniekkaa, kirjavaa narria, nälkätaiteilijaa ja hiirenpyytäjää, mitä sinä oikein kuvittelet? Sinäkö uskallat kysyä, mitä minulle kuuluu? Mitä sinä olet oppinut? Montako konstia sinä osaat?” ”Minä osaan vain yhden ainoan konstin”, vastasi kissa vaatimattomasti. ”Millainen konsti sen on?” kysyi kettu. ”Kun koirat ovat kintereilläni, osaan hypätä puuhun ja pelastaa nahkani.”

”Siinäkö kaikki?” sanoi kettu. ”Minä hallitsen sata konstia, ja lisäksi minulla on vielä säkillinen juonia. Ihan sinua käy sääliksi, tule mukaan, niin minä opetan sinulle, miten koirilta pääsee karkuun.”

Samassa ne näkivät metsästäjän tulevan neljän koiransa kanssa. Kissa hyppäsi vikkelästi istumaan puunlatvaan, missä oksat ja lehvät kätkivät sen kokonaan. ”Avatkaa se säkkinne, kettuherra, avatkaa säkkinne”, kissa huusi ketulle, mutta koirat olivat jo käyneet ketun kimppuun eivätkä päästäneet sitä. ”Ai-jai, kettuherra”, kissa huusi, ”jättivätpä sadat konstinne teidät kiipeliin. Jos olisitte osannut kiivetä puuhun niin kuin minä, henkenne olisi pelastunut.”

Jacob ja Wilhelm Grimm: Grimmin sadut I. 1812. Suom. Raija Jänicke ja Oili Suominen 1999.

2

Näkymättömyys PRRT. PRRT. PRRT. Yksi vaativa sävel yhä uudestaan ja

uudestaan, kuin puhelu syvällä lehvistössä piilevältä linnulta. Se minut herätti. Metelöijä oli peippo, joka lauloi ikkunan alla lehmuksessa, ja minä makasin aloillani katsoen päivän valkenemista ja kuuntelin ääntä, joka siirtyili sinne tänne lasin takana puussa. Se oli sadekutsu – kaunis nimi äänelle, joka oli kuin jankkaava kysymys. Kukaan ei tiedä, miksi peippo ääntelee niin, mutta nimi tulee vanhasta uskomuksesta, että sellainen laulu enteilee huonoa säätä.

Muutaman kilometrin päässä pohjoisessa, Madingleyssa pienellä tutkimusasemalla Thorpe-niminen tiedemies teki 1950-luvulla kokeita peipoilla yrittäen selvittää, miten oppivat laulamaan. Hän kasvatti nuoria peippoja äänieristetyissä häkeissä, täydellisessä eristyksessä, ja kuunteli lumoutuneena alkeellista laulua, jota hänen kesytetyt lintunsa tuottivat. Hän havaitsi, että eristettyjen linnunpoikasten piti kuulla tietyssä vaiheessa aikuisen linnun taidokasta liverrystä, ja jos se lyhyt vaihe hukattaisiin, ne itse eivät pystyisi koskaan samanlaiseen suoritukseen.

Hän yritti altistaa eristyksissä elävät linnunpoikaset muiden lajien laululle soittamalla sitä magnetofoninauhalta: saisiko ne laulamaan kuin metsäkirvinen? Se oli uraauurtavaa kehittävän opetuksen ja oppimisen tutkimusta, mutta

26 TEKSTILAJIT JA TEKSTIKOKONAISUUS

samalla kylmän sodan peloissa rypevä tieteenhaara. Thorpen esittämät kysymykset kuvastelivat aivopesua pelkäävän ja identiteettiin pakkomielteisesti suhtautuvan sodanjälkeisen länsimaisen maailman tuntoja. Miten oppii tietämään, kuka on? Voiko uskollisuuden kohde muuttua?

Voiko sinuun luottaa? Mikä tekee sinusta peipon? Mistä olet peräisin? Thorpe havaitsi, että eri paikoista olevilla luonnonvaraisilla peipoilla oli eri murteet. Kuuntelin tarkkaan ulkona laulavaa lintua. Kyllä vain, sen laulu oli erilaista kuin lapsena oppimani Surreyn peippojen laulu. Piipittävämpää eikä yhtä vivahteikasta, ja se tuntui katkeavan kesken. Ajattelin, että haluaisin taas kuulla Surreyn peippojen ääntä. Ajattelin äänieristetyissä häkeissä eläneitä apeita lintuja ja sitä, miten varhaisimmat kokemukset opettavat meille, keitä olemme. Ajattelin uneni taloa. Ajattelin kotia. Ja sitten oivalsin hitaasti syttyvän, kutkuttavan jännityksen vallassa, että kaikki oli muuttunut talossa, jossa nyt olin. Se johtui haukasta. Suljin silmäni. Aivan kuten maljakon liljat täyttävät talon tuoksullaan, haukka oli täyttänyt tämän talon villeydellään. Nyt se alkaisi.

Helen MacDonald: H niin kuin haukka. 2014. Suom. Irmeli Ruuska 2016.

4

3

Ole hyvin varovainen karhun läheisyydessä KARHUT OVAT yksilöitä, jotka voivat käyttäytyä eri tilan-

teissa eri tavalla. Toiset ovat uteliaita ja toiset voivat olla aggressiivisia, mutta perussääntönä muista aina: vaaratonta karhua ei ole.

NÄIN VÄLTÄT VAARATILANTEET:

– Älä ruoki karhua. Ruokkiminen totuttaa karhun ihmisen läheisyyteen ja karhu muistaa helpon ruoka-apajan. Hävitä kesämökillä kaikki jätteet. Älä jätä ruokatarpeita tai roskapusseja yöksi ulos.

– Jos löydät karhun tappaman eläimen, poistu heti paikalta tulosuuntaasi. Karhu on todennäköisesti vielä lähistöllä.

Haaska on yleensä peitetty sammalilla tai upotettu osittain suohon.

– Jos näet karhunpennun, emo on varmasti lähistöllä. Älä mene lähemmäksi, vaan poistu tulosuuntaasi. Vaarallisinta on, jos joudut emon ja pennun väliin. Emo puolustaa vaistomaisesti pentujaan hyökkäämällä vaaran aiheuttajaa eli sinua kohti.

– Pidä koirasi kytkettynä. Vapaana liikkuva koira voi joutua karhun kanssa tekemisiin. Jos koirasi on irti ja kuulet sen suunnasta voimakasta ärähtelyä tai karjumista, poistu kauemmaksi ja hakeudu avoimeen paikkaan. Jos koira lähtee karhua pakoon, se tulee todennäköisesti sinua kohti ja karhu voi tulla perässä.

Metsähallitus. suurpedot.fi. 2015. Viitattu 14.10.2020.

Jukka Huusko. Helsingin Sanomat 27.1.2016.

6

5

Videolähetys WWF: Luontolive – Norppalive. wwf.fi/luontolive/norppalive. 2020.

Fazer Aito. 2020. Kuva: Jonas Lundqvist ja Kasimir Häiväoja.

27

7

Turvaa gerbiilistä

8

LAPSENA ja vielä nuorena aikuisenakin minulla oli taipu-

© Riikka Vaahtera. Flow Festival 2019.

mus haalia ympärilleni eläimiä. Vanhempani eivät antaneet hankkia koiraa, mutta minulla oli vuosien varrella kaloja, sauvasirkkoja, kotisirkkoja, rupikonna, torakoita, jättiläismaakotiloita, sammakoita, tulisalamantereita, hamsteri ja rottia.

Ehkä eläinkunta olisi päässyt vähemmällä, jos olisin saanut sen koiran. En ole eläinkeräilytaipumuksestani mitenkään ylpeä – vaikka haluni hoitaa eläimiä oikein oli kova, tietoa minulla oli liian vähän.

Nykyään myös ymmärrän hyvin, että vaikkapa rupikonnan paikka on luonnossa eikä minun terraariossani. Luonnonvaraista eläintä ei saa ottaa lemmikiksi, ja on sitä paitsi moninkertaisesti tyydyttävämpää nähdä eläin oikeassa elin­ympäristössään kuin vangittuna.

Nyt minulla on koira, ei muuta, ja niin on hyvä.

ENSIMMÄINEN aivan oikea lemmikkieläimeni oli ger-

biili, Max Moritz von Gerbil, jonka sain lahjaksi kolmasluokkalaisena. Max oli turvani ja valontuojani: kun öisin vessareissulla pelkäsin laskeutua kotimme pitkät, narisevat ja pimeät portaat alakertaan, kaivoin unisen gerbiilin pesäkopistaan ja kuljin portaat alas gerbiili kädessä kuin taskulamppu tai talismaani.

Max on ollut mielessäni, kun uutisissa on kerrottu lemmikkieläinten hankkimisen lisääntyneen koronapandemian myötä. Koiranpentubuumi on näkynyt omassa Facebook-syötteessänikin, mutta Helsingin Sanomat kertoi 9. elokuuta, että jopa jyrsijät ovat olleet niin haluttuja, että eläinkaupoissa saattaa olla kuukausien jonot.

Mikä lemmikeissä houkuttaa tällaisena aikana? Onko ihmisten into täyttää luontopolut ja kansallispuistot osa samaa ilmiötä?

Hakevatko ihmiset turvaa lemmikeistä ja luonnosta – niin kuin minä pimeänpelkoisena hain turvaa gerbiilistäni?

Ehkä kaiken taustalla onkin biofilia, ”ihmisen synnynnäinen taipumus etsiä yhteyttä luontoon ja muihin elämänmuotoihin”, jota biologi Edward O. Wilson pohdiskeli vuonna 1984 Biophilia-teoksessaan. Termi itsessään on peräisin psykologi-filosofi Erich Frommilta.

Mikään ei olisi hienompaa kuin se, että epävarmana ja pelkoja herättävänä aikana ihmiset hakisivat lohtua siitä, minkä varassa olemme aina täällä eläneet ja josta itsekin olemme syntyneet. Luonto elää ja hengittää ympärillämme koronaeristyksistä ja lockdowneista huolimatta.

PESSIMISTI minussa epäilee, ettei asia ole näin. Ehkä ihmi-

set eivät pyristelekään kohti syvää luontoyhteyttä vaan kohti jotakin kuvitteellista suljettua ja siksi turvallista idylliä, johon kuuluvat omakotitalo, pihan palju ja marjapensaat, kultainen noutaja sekä tervehenkiset reippailut luontopolulla.

Paljujen myyntikin on ilmeisesti kasvanut, ja omakohtaisesti koin marjapensaiden taimien loppumisen taimikaupoista.

28 TEKSTILAJIT JA TEKSTIKOKONAISUUS

Niko Kettunen. Helsingin Sanomat 20.4.2020.

Otsikoiden ja somen perusteella suomalaisten biofilia ei tosiaan vielä ole vakuuttavalla tasolla. Hanhi- ja merimetsoviha näyttäytyvät voimakkaampina kuin koskaan, ja kansallispuistot täyttyvät retkeilijöiden jälkeensä jättämistä roskista.

Lihansyönti pysyttelee korkeissa lukemissa, vaikka lihan reipas vähentäminen olisi perusteltua niin eläinsuojelullisista kuin ekologisistakin syistä. Eläin on hyvä, kun se pysyy lokerossaan lemmikkinä tai ruokana, mutta käyttäytyessään lajinomaisella tavalla omassa elinympäristössään se ei enää mahdu mukavuusalueellemme.

Toivon ihmiskunnalle samanlaista kypsymistä kuin itse koin aikoinaan. Vaikuttavimmillaan luonto on vapaana, elinvoimaisena ja hallitsemattomana.

Tiina Raevaara. Suomen Kuvalehti 15.8.2020.

© Riikka Vaahtera. Flow Festival 2019.

KÄSITTEET

2

Mistä teksti koostuu?

Tekstit ovat multimodaalisia Eri viestintätapoja eli moodeja yhdistäviä tekstejä kutsutaan multimodaalisiksi. Käytännössä kaikki tekstit ovat multimodaalisia, sillä kirjoitettu ja painettu tekstikin asettuu visuaalisesti. Viesti välittyy merkkien avulla.

Merkkejä voivat olla paitsi näköaistin välityksellä luettavat kirjaimet, värit, eleet, ilmeet ja liikkeet, myös kuuloaistiin perustuvat äänet, äänensävyt tai musiikki. Lisäksi tekstikokonaisuuden elementit on taitettu julkaisualustalle sopivalla tavalla. Keskeistä on myös tekstin ulkoasu, värimaailma sekä käytetty fontti kokoineen.

Moderni tiedonvälitys on nopeaa, lähes reaaliaikaista, ja internetin välityksellä informaatiota on saatavilla loputtomasti. Nettiteksteissä suositaan visuaalisuutta, jotta niitä on helpompi silmäillä esimerkiksi puhelimen näytöltä. Internetissä julkaistu teksti koostuukin vain harvoin pelkästä kirjoitetusta kielestä, vaan myös esimerkiksi jutun graafinen ulkonäkö, kuvitus ja videot ovat olennainen osa sen merkitystä. Samoin vaikkapa kavereille viestiminen tapahtuu sosiaalisessa mediassa jaettujen kirjoitettujen tekstien, ääniviestien, videoiden ja emojien välityksellä.

Sanomalehtien digiversiot muokataan kännykän näytölle sopiviksi ja otsikoidaan usein eri tavalla kuin painetussa lehdessä ilmestyvät jutut. Uutisia kerrotaan myös entistä enemmän kuvin: hyvä esimerkki ovat mobiili­tarinat, jotka koostuvat kuvien ja liikkuvan kuvan päälle asetellusta juttutekstistä.

Vuorovaikutteisuutta hyödyntävät journalistiset tekstit ja mainokset taas räätälöityvät omanlaisikseen lukijalta saatavan informaation, kuten iän ja sukupuolen mukaan. Lisäksi internetin tekstilajeista esimerkiksi meemit ja erityyppiset sosiaalisen median päivitykset ovat audiovisuaalisia: ne sisältävät kirjoitettua tekstiä, kuvia ja videoita.

multimodaalisuus tekstikokonaisuus otsikko leipäteksti ingressi kuva ja graafi nosto

Käytännössä kaikki tekstit ovat multimodaalisia, sillä kirjoitettu ja painettu tekstikin asettuu visuaalisesti.

29

KÄSITTEET kontekstit julkaisukonteksti ajallinen konteksti kulttuurinen ja yhteiskunnallinen konteksti tilannekonteksti lukijan konteksti kriittinen lukutaito kulttuurinen lukutaito

Kulttuurinen lukutaito merkitsee kykyä yhdistää tekstit niiden konteksteihin.

38 TEKSTILAJIT JA TEKSTIKOKONAISUUS

3 Tekstin kontekstit Kontekstit auttavat tekstin tulkinnassa Tekstit eivät koskaan synny tyhjiössä, vaan niissä näkyy ympäristön, ajankohdan, aiempien tekstien ja yleisemmin ajan kulttuurin vaikutus. Konteksti tarkoittaa tekstin asiayhteyttä. Kontekstista kertovat esimerkiksi tekstin julkaisuympäristö, kirjoittaja, laji ja kohderyhmä. Oli teksti mikä tahansa, analyysi kannattaa aina aloittaa siitä, mikä on tekstin julkaisukonteksti: kuka tekstin on laatinut, kuka on oletettu vastaanottaja, missä teksti on julkaistu, mikä on tekstin tavoite ja mihin ilmiöihin teksti liittyy. Myös lukijan odotukset ja itse lukutilanne vaikuttavat siihen, miten lukija ymmärtää tekstin.

Jokaisen tekstin tekijän ja lukijan on otettava huomioon tekstin kontekstit. Esimerkiksi evoluutiobiologian tutkija kirjoittaa tutkimustensa perusteella tiedelehteen tarkan kuvauksen käärmeistä eli jalattomista matelijoista, jotka ovat kehittyneet liskoista ja kuuluvat suomumatelijoiden (Squamata) lahkoon. Sanomalehdessä julkaistavalle lasten tiedepalstalle hän kirjoittaa, että käärmeille voi tuskin tulla hikkaa, koska niillä ei ole palleaa niin kuin nisäkkäillä. Kirjailija taas voi kuvata käärmeitä esimerkiksi intohimon symboleina, Raamattu puolestaan paratiisiin tunkeutuvana paholaisena.

Kontekstin huomioon ottaminen on olennainen osa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Kriittinen lukutaito on taitoa pohtia, arvioida ja kyseenalaistaa lukemaansa. Kulttuurinen lukutaito taas merkitsee kykyä yhdistää tekstit niiden konteksteihin eli esimerkiksi tekijään, julkaisuaikaan ja -paikkaan sekä oletettuun kohderyhmään.

Ajallinen konteksti Tekstin tulkintaan vaikuttaa aina ajallinen konteksti eli se, milloin teksti on julkaistu ja miten julkaisuaika näkyy tekstissä. Esimerkiksi paratiisikertomus kirjattiin 2 000 vuotta sitten Raamattuun, jo 2 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Gilgameš-eepokseen ja myöhemmin Koraaniin. Paratiisista on siis ehtinyt muodostua tuhansien vuosien aikana monissa kulttuureissa myytti, jonka esimerkiksi nykyiset televisionkatsojat yhdistävät tositelevisio-ohjelma Paratiisihotellin (2015) nimeen – ainakin alitajuisesti. Samaa paratiisikertomusta on tulkittu eri tavoin eri aikoina ja erilaisissa kulttuureissa. Nämä aiemmat merkitykset vaikuttavat paratiisimyytin tulkintaan nykypäivänä.

Tekstin kontekstit

Ympäröivä kulttuuri ja yhteiskunta

Kontekstit avaavat erilaisia näkökulmia tekstiin. Tekstin lukeminen kontekstinsa kautta on kuin tekstin tarkastelua monitahoisen prisman läpi.

Miten ympäröivän yhteiskunnan tilanne näkyy tekstissä?

Julkaisupaikka Missä teksti on julkaistu?

Kuka on julkaisija?

Miten julkaisupaikka vaikuttaa tekstin kohde­ryhmään, sisältöön ja tekstilajiin?

Millaisia muita tekstejä on ilmestynyt samassa julkaisupaikassa?

Miten eri kulttuurien piirteet näkyvät tekstissä?

Miten maantieteellinen ympäristö näkyy tekstissä?

Millaisiin poliittisiin, kulttuurisiin tai yhteiskunnallisiin keskusteluihin teksti liittyy?

Ilmestymisaika

Miten tekstissä näkyvät ajankohtaiset tapahtumat, tavat, käytännöt ja aikakauden elinympäristö?

Miten teksti vastaa tekstilajin luomiin odotuksiin?

Miten tekstilaji vaikuttaa tekstin tavoitteeseen, rakenteeseen, kieleen, sisältöön ja tulkintaan?

TEKSTI

Suhde muihin teksteihin

Miten tekstissä näkyvät ajan arvot, asenteet, maailmankuva sekä tieteen kehitysaste?

Tekstin kohderyhmä ja lukijan kontekstit

Miten teksti suhteutuu muihin teksteihin?

Millaiselle kohderyhmälle teksti on suunnattu?

Viitataanko tekstissä aiempaan keskusteluun tai toisiin teksteihin?

Hyödynnetäänkö tekstissä jonkin toisen tekstin piirteitä, esimerkiksi jäljittelemällä jonkin toisen tekstin tyyliä tai rakennetta?

Miten teksti suhteutuu ajan viestintäympäristöön ja kielen­ käytön tapoihin?

Tekstin tekijä Millaisia tekstejä tekijä on aiemmin julkaissut?

Miten teksti suhteutuu tekijän aiempien tekstien tyyliin, niiden välittämiin ajatuksiin tai muihin piirteisiin?

Miten vastaanottajan lukutilanne vaikuttaa tekstin tulkintaan?

Miten lukijan kokemukset, ominaisuudet ja ajatusmaailma vaikuttavat tekstin tulkintaan?

Millainen suhde kirjoittajalla on tekstin aiheeseen? Onko hän alan asiantuntija tai ammattitoimittaja vai kirjoittaako hän omasta kokemuksestaan?

Millaisia ryhmiä tekijä edustaa?

39

Intertekstuaalisuuden muotoja Suora lainaus: ”Olkoon voima kanssasi!”

Muokattu lainaus: elokuvateatterin ruokamainoksessa ”Olkoon kulho kanssasi!”

Viittaus toisen tekstin henkilöhahmoon, tapahtumapaikkaan, tapahtumaan tai muuhun tarinamaailmaan yksityiskohtaan: ”Hän on todellinen rohkelikko.”

Tekstin tyylin jäljittely: toisen tekstin tyylin mukaileminen, esimerkiksi raamatullinen tyyli Genreviittaus: mediatekstissä esimerkiksi sadulle tyypillinen juoni, kerrontatyyli tai aloitussanat ”Olipa kerran” Parodia: toisen tekstin piirteiden ja väitteiden tai henkilön puhetavan maneerien liioittelu niin, että ne näyttäytyvät humoristisina

Intertekstuaalisuus on tekstienvälisyyttä Moniäänisyyden yksi muoto on intertekstuaalisuus, joka tarkoittaa tekstien tapaa keskustella toisten tekstien kanssa. Koulun päättymistä juhlivat abiturientit koristelevat vuosittain penkkarirekkansa julisteilla ja lakanoilla, jotka sisältävät humoristisia viittauksia ajankohtaisiin median ilmiöi­hin, elokuviin ja tv-sarjoihin. Esimerkiksi julisteteksti Myö hävitään nää ylppärit on viittaus paitsi Väinö Linnan romaaniin Tuntematon sotilas (1954), myös Aku Louhimiehen siitä ohjaamaan elokuvaan vuodelta 2017. Jos lukija ei tunnista viittauksen kohteena olevia tekstiä, myös vitsi menee ohi. Tietyt tekstit ja kulttuurin ilmiöt ovat niin tunnettuja, että lukijoiden usein oletetaan tunnistavan ne – lukutaito merkitsee myös kulttuurin tuntemusta.

Intertekstuaalisuus ilmenee monella eri tavalla ja tasolla. Yksinkertaisimmillaan kyseessä voi olla jostakin lähteestä peräisin oleva suora tai epäsuora lainaus. Käytännössä kaikki tekstit ovat kuitenkin intertekstuaalisia, sillä ne rakentuvat poikkeuksetta aiempien tekstien päälle – joko niiden kaavaa noudattaen tai sitä omiin tarpeisiinsa muunnellen. Esimerkiksi animaatiosarja Simpsonit mukailee toistuvasti elokuvien ikonisia kohtauksia. Tällaisia yksittäisiä epäsuoria viittauksia toisen tekstin henkilöön, kohtaukseen tai kielelliseen ilmaukseen kutsutaan alluusioiksi. Alluusioita ei merkitä sitaattien tapaan selvästi lainaukseksi, vaan alluusioiden huomaaminen edellyttää viittauskohteen tunnistamista.

Tekstienvälisyys voi ilmetä myös genreviittauksena, jossa lainataan tietyn lajin yleisiä piirteitä. Esimerkiksi Simpsonit-animaatiossa perheen isä

Akseli Gallen-Kallelan tunnetun maalauksen Lemminkäisen äiti (1897) merkitys muuttuu HS Teema -lehden mainoskuvassa (2017), jossa alkuperäistä kuvaa jatketaan yhdistämällä se uuteen kontekstiin.

48 TEKSTILAJIT JA TEKSTIKOKONAISUUS

Homer pääsee töihin suuruudenhullun rikollisen yritykseen ja törmää siellä ansaan joutuneeseen Mr. Bontiin. Kyseessä on genreviittaus agenttielokuvien lajityyppiin ja tarkemmin ottaen James Bond -elokuviin. Samalla se on agenttielokuvien parodiaa, jossa alkuperäinen teksti esitetään humoristisessa valossa: Simpsoneissa salainen agentti saakin odotuksenvastaisesti surmansa Homer Simpsonin otettua hänet kiinni.

Nykykulttuurissa tekstien lainailu on korostunut, sillä lukijat ovat entistä tietoisempia eri kulttuurituotteista ja teoksista. Siksi viittauksilla leikitellään yhä enemmän ja asioita ironisoidaan niiden avulla. Myös internetin mahdollistama tekstien jakaminen ja merkitysten muokkaaminen esimerkiksi omia kommentteja ja hymiöitä lisäämällä ovat omiaan edistämään intertekstuaalisuutta. Esimerkiksi Youtube-sivusto on tekstienvälisyyden kultakaivos loputtomine huumorivideoineen ja muunnelmineen. Sosiaalisen median parodiatilit ja lukijoiden suosikkiteostensa pohjalta kirjoittama fanifiktio ovat nekin intertekstuaalisuuden ilmentymiä.

Meemit kierrättävät merkityksiä HERKULLINEN ESIMERKKI intertekstuaalisuudesta ja

aivan omanlaisestaan tekstilajista ovat internetissä leviävät meemit. Meemit perustuvat merkitysten kierrättämiseen: toisten tekstien piirteiden lainaamiseen ja niiden esittämiseen uudessa yhteydessä.

Meemeille on tyypillistä rakenne, jossa muunnellaan jotakin taidehistorian klassikkoa, populaarikulttuurista tuttua tai muuten ajankohtaista kuvaa. Tyypillisesti kuvaan lisätään kirjoitettua kieltä tai toisia kuvia humoristisen, usein kohdettaan pilkkaavan viestin aikaansaamiseksi. Meemeissä usein myös viitataan ja otetaan kantaa ajankohtaisiin ilmiöi­hin ja keskusteluihin.

Meemeille ominaista on tekstien jakaminen. Monet meemit alkavat jaettaessa ikään kuin elää omaa elämäänsä ja tuottavat itsestään aina uusia muunnelmia. Sen vuoksi niiden sisältämien vitsien ymmärtäminen on usein hyvin kontekstisidonnaista.

Samanlaisia piirteitä on myös sosiaalisessa mediassa leviävissä haasteissa. Esimerkiksi koronakeväänä 2020 hollantilaisen taidemuseon jakama ja suuren suosion saanut Instagram-päivitys innoitti myös monia suomalaisia ”karanteenitaiteilijoita” tekemään taideklassikoista omia versioitaan. Taidemeemeillä kuvattiin pandemian muokkaamaa arkielämän muutosta ja siihen liittyviä tunteita.

Eero Ritala. Instagram-päivitys 2.4.2020.

Viitattu 30.11.2020.

Tea Ikala. Instagram-päivitys 4.4.2020.

Viitattu 30.11.2020.

49

TEHTÄVÄT 1.

c. Tutkikaa Saila Susiluodon runoa tarkemmin.

Keskustelkaa parin kanssa taidemeemeistä s. 49.

Keneen runon nainen vertaa itseään? Millainen tämä hahmo on?

Miten alkuperäinen hahmo ja nainen eroavat toisistaan?

Millainen vaikutelma viittauskohteen ja uuden ympäristön yhdistelmästä syntyy?

a. Mitkä tekstit taidemeemien kuvapareissa keskustelevat keskenään? b. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä kuvissa on? c. Millä keinoin kuvissa viitataan alkuperäiseen taideteokseen? d. Mihin muihin teksteihin tai ilmiöihin meemeissä viitataan?

2.

d. Analysoikaa intertekstuaalisuuden tehtäviä.

Mihin teksteillä pyritään? Mikä on niiden sanoma?

Mikä tehtävä viittauksilla on tekstien merkityksille?

Miten tekstien merkitys muuttuisi, jos viittaukset jätettäisiin pois?

Tarkastelkaa pareittain mainosvideon ja proosarunon intertekstuaalisuutta. a. Katsokaa Lidlin mainosvideo (teksti 1) ja lukekaa Saila Susiluodon proosaruno (teksti 2). Mihin toisiin teksteihin niissä viitataan? Etsikää pohjateksteistä tietoa internetistä. b. Tutkikaa Lidlin mainosvideota tarkemmin.

Mistä piirteistä viittauskohteen tunnistaa?

Miten tarinan hahmoja ja juonta on muunneltu?

Millainen vaikutelma tutuista elementeistä syntyy uudella tavalla esitettyinä?

3.

Tutki Karri Miettisen kolumnin (s. 45) moniäänisyyttä. a. Keiden henkilöiden puheisiin kirjoittaja viittaa? b. Pohdi, millä perusteella henkilöt on valittu tekstiin. c. Keiden muiden äänet tekstissä kuuluvat? d. Mitä tehtäviä moniäänisyydellä on kolumnissa? e. Keskustelkaa havainnoistanne ryhmässä.

1

2

Mainosvideo Lidl: Lidlin joulu – Meille jotka rakastamme yllätyksiä. Youtube 2020.

Nainen repi nahan jalkapohjistaan, sanoi: olen pieni merenneito. Sitten hän nauroi. Hän näytti jalkansa, ne olivat verillä ja huokoiset.

Hän sanoi: en voi poistua kotoani koska olen ansassa. Olen ollut aina, ei se ole hänen syynsä, ei kukaan kenenkään. Naisen jalkoja viilsi joka askeleella. Hän söi vitamiinia, jotta hänen jalkansa eivät tulehtuisi. Hän kuiskasi: pelkään sairaalabakteereja kuollakseni. Hän toivoi että kantapäissä olisi siivet, kuten lauluissa, niissä ihmiset osaavat lentää, tosielämässä jos yrittää portailta, tulee nenästä verta, jos parvekkeelta, kuolee. Hän kysyi: enkö minä ole kuin jokin typerä eläin, joka on joutunut ansaan, repii itsensä rikki? Hän katsoi minuun pelokkaasti.

Hän sanoi: minun pitäisi varmasti lähteä, luuletko?

Saila Susiluoto. Teoksessa Siivekkäät ja hännäkkäät.

2001.

50 TEKSTILAJIT JA TEKSTIKOKONAISUUS

4.

Tutki Kalevauvan sanoituksen #Linnanjuhlat inter­ tekstuaalisuutta. a. Lue sanoitus #Linnanjuhlat (teksti 3) ja vastaa kysymyksiin. Katso myös video kappaleen esityksestä. Kirjoita havaintosi luetelman muotoon.

Mistä viittauksista kappaleen sanoitus on koostettu?

Mihin asioihin ja ilmiöihin kappaleessa viitataan?

Millä tavalla alkuperäisten tekstien merkitys muuttuu uudessa yhteydessä?

Mitä kappale väittää suomalaisesta kulttuurista? Mitä ajatuksia sanoitus herättää sinussa? b. Kirjoita havaintojesi pohjalta kommentti siitä, miten kappale kuvaa Linnan juhlia.

5.

Tee taidemeemi tunnetusta taideteoksesta. a. Valitse yksi tunnettu kuvataideteos Kansallisgallerian sivustolta. b. Valitse teoksesta jokin tunnistettava piirre. Voit valita joko yksityiskohdan tai kokonaisuuden. c. Laadi oma taidemeemisi valitsemasi teoksen pohjalta. Suunnittele kuvauspaikka ja rekvisiitta.

Vaihda teoksesta jokin asia toiseen tai esitä se uudessa yhteydessä. d. Esitelkää taidemeeminne ryhmässä. Keskustelkaa yhdessä teksteistä. Millaisia intertekstuaalisia viittauksia muunnelmissa on havaittavissa?

3

#Linnanjuhlat Ikinä en halua katsoa noita juhlia ja aina ne katson tätä on suomalaisuus; Pierulegginssit ja villasukat, viiniä ja sipsiä näin ne #Linnanjuhlat etenee meillä; On jotenkin luontevaa, että Suomen itsenäisyyttä juhlitaan jonottamalla. (#ämpäri) Miks mä katon ku ihmiset kättelee toisiaan Miksi? No onneks on Twitter ja kaljaa Ei tää nelikymppisenä ole yhtään tylsää shampanjaa ja joulutorttuja verkkarit jalassa; häshtäg Linnanjuhlat Jengi Räplää kännyköitä, osa tulee lenkkareissa ja yhdellä teräskuppitissipuku ??

Että semmoset Linnanjuhlat ????

Siellä taas minun verorahoilla mussutetaan haukimuikkukakkua ensin oli sotaveteraaneja nyt on Dota-veteraaneja Pitääkö mennä torille jos pääsee kalevauvan biisille? häshtäg Linnanjuhlat Miks mä katon ku ihmiset kättelee toisiaan Miksi? No onneks on Twitter ja kaljaa Ei tää nelikymppisenä ole yhtään tylsää shampanjaa ja joulutorttuja verkkarit jalassa; häshtäg Linnanjuhlat Tätä ei pysty selittämään ulkomaalaisille: In Finland we have this thing called kalsarikännit while watching people shaking hands In Finland we have this thing called kalsarikännit while watching people shaking hands (Missä Lennu??)

In Finland we have this thing called kalsarikännit while watching people shaking hands (Tiedossa on kovaa Twitter-itarointia) Kalevauva. 6.12.2018.

Video Kalevauva: #Linnanjuhlat.

Yle Areena 6.12.2018.

51

Video Millainen lukija olet?

Katsokaa videoitu opiskelijoiden keskustelu lukemisesta. a. Keskustelkaa pareittain tai pienissä ryhmissä lukutottumuksistanne.

Missä tilanteissa luet?

Millaisia tekstejä luet mielelläsi?

Milloin olet viimeksi lukenut kiinnostavan tekstin?

Mikä kirja on innostanut sinua lukemaan? Miksi?

Milloin lukeminen on vaikeaa?

Millaiseksi lukijaksi haluat kehittyä?

Miten? b. Kirjatkaa keskustelun pohjalta ajatuksianne lukemisesta listaksi. Valitkaa yksi ajatus ja jakakaa se koko ryhmälle.

TEKSTIEN ANALYSOINTI JA TULKINTA TAVOITTEET kehittää monipuolista lukutaitoa sekä harjoitella lukutavan valitsemista tekstilajin ja tilanteen mukaan oppia lukemisprosessin vaiheet oppia analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisten tekstien rakenteita ja ilmaisutapoja syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana harjoitella käyttämään tekstejä oman kirjoittamisen osana harjoitella tekemään tulkintoja teksteistä yksin ja yhdessä

OPINTOJAKSON AIKANA René Magritte: Le Blanc-Seign - The Blank Signature. 1965. © Adagp/Kuvasto 2021.

harjoitellaan erilaisten lukustrategioiden käyttöä ja lukemisen tekniikoita opiskellaan tekstien analysointia ja tulkintaa sopivien käsitteiden avulla harjoitellaan tulkitsemaan monenlaisia kirjoitettuja, puhuttuja ja audiovisuaalisia tekstejä: mediatekstejä, asiatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä tuotetaan tulkintoja teksteistä monipuolisesti: kirjoitetaan, videoidaan ja puhutaan

OMAT TAVOITTEET Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Pyrin lukemaan mahdollisimman erilaisia tekstejä. Harjoittelen lukemaan aineistot tarkasti. Kirjoitan ainakin yhden perusteellisen tulkinnan lukemastani tekstistä.

KÄSITTEET monilukutaito silmäilevä lukeminen syventyvä lukeminen eläytyvä lukeminen kriittinen lukutaito kulttuurinen lukutaito lukemisen prosessi

5 Lukemisen tapoja Lukutapa vaihtelee tilanteen mukaan Luemme joka päivä monenlaisia tekstejä eri yhteyksissä. Lukemisella on useita ulottuvuuksia, ja jokaisella onkin käytössään monenlaisia lukutapoja.

Esimerkiksi pesukoneen käyttöohjetta tai juna-aikatauluja luetaan nopeasti silmäillen, kun etsitään käytännön tietoa. Tunturivaelluksella on osattava lukea karttaa. Kauno- ja tietokirjallisuuden lukija taas syventyy tekstiin ja eläytyy toisiin maailmoihin.

Lukemisen tavat voidaan jakaa karkeasti kahteen. Erilaisia tekstejä luetaan joko nopeasti silmäillen ja selaillen tai pitkäjänteisesti keskittyen. Esimerkiksi uutisia, ohjeita, sosiaalista mediaa ja lyhyitä tekstejä luetaan nopeasti ja valikoivasti. Silmäilevää lukemista tarvitaan, kun halutaan saada yleiskuva tekstistä. Silmäily jäsentää tekstiä, antaa yleiskäsityksen sisällöstä ja tukee sen ymmärtämistä ja muistamista. Silmäillessään lukija poimii otsikosta pääasiat, arvioi aiheen tärkeyttä ja miettii, mitä tietää asiasta ennestään. Kuvituksen, kaavioiden ja kuvatekstien selailu sekä kansitekstin, sisällysluettelon ja esipuheen lukeminen tukevat yleiskuvan saamista.

Nykyisen runsaan tiedon maailmassa ei ole mahdollista eikä tarpeenkaan lukea kaikkea aina järjestelmällisesti alusta loppuun tai sanasta sanaan.

Hakulukuun eli yksittäisten tietojen hakemiseen sopii nopea, valikoiva silmäilevä lukeminen. Varsinkin jatko-opintoja ajatellen on hyvä hallita nopea lukutekniikka, sillä esimerkiksi yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa on paljon luettavaa. Opinnoissa on hyötyä siitä, että osaa nopeasti silmäillen päättää, kuinka tarkkaan teksti kannattaa lukea.

Syventyvällä lukemisella tarkoitetaan lukijan pitkäjänteistä perehtymistä koko tekstiin. Tekstin ymmärtämistä ja jäsentämistä tukevat alleviivaukset, reunamerkinnät ja käydyt keskustelut. Erilliset muistiinpanot keskeisistä käsitteistä ja kappaleiden ja lukujen pääkohdista sekä kysymysten tai tiivistelmän kirjoittaminen tukevat tekstin ymmärtämistä.

54 TEKSTIEN ANALYSOINTI JA TULKINTA

Peruslukutaidosta monilukutaitoon Hallitsemme kaikki useampia lukutaitoja. Ne ovat sisäkkäisiä ja limittäisiä taitoja, joista poimimme käyttöömme tehtävään sopivan. Lukutaidot eivät kehity itsestään, vaan niitä täytyy harjoitella koko elämän ajan lukemalla paljon. Lukutaitojen syventyessä tilanteeseen ja tehtävään sopivia tekstejä oppii hakemaan, käyttämään ja jakamaan yhä taitavammin. Asian­tunteva lukija tekee lukemastaan synteesejä, etsii asiayhteyksiä ja näkee syy-seuraussuhteita.

Peruslukutaito eli tekninen lukutaito on sitä, että osaa yhdistää äänteet kirjaimiksi ja kirjaimet tavuiksi ja sanoiksi eli osaa purkaa kirjainkoodin. Hyvin pian opittuaan äänteet lapsi oppii myös ymmärtämään sanojen muodostamia kokonaisuuksia. Tekstien ymmärtämistä täytyy kuitenkin harjoitella jatkuvasti.

Monilukutaito tarkoittaa valmiuksia tuottaa, muokata ja lukea yhä monimuotoisempia tekstejä. Monilukutaitaja osaa lukea kirjoitettua ja puhuttua tekstiä eri konteksteissa samoin kuin matemaattisia symboleita, kuvia ja audiovisuaalisia tekstejä. Monilukutaito luo myös edellytyksiä tuottaa monipuolisesti tekstejä, esimerkiksi sanoja, kuvia, ääniä, numeroita, liikettä ja näiden yhdistelmiä käyttäen.

Lukemalla ihminen liittyy osaksi maailmaa.

Ajattelutaidot kehittyvät, kun omat kokemukset ja luettu kohtaavat. Monipuolinen lukeminen muokkaa mieltä. Lukemalla muokkaat maailmaa. Miles Johnston: Inflation (2020).

55

Lukemisen prosessi Lue erilaisia tekstejä.

Lue eri tavoilla tilanteen mukaan.

Silmäile

Syvenny

Valitse lukutapa

Analysoi

Lue teksti vaiheittain kappale kerrallaan.

Alleviivaa tärkeitä asioita ja keskeitä käsitteitä.

Tee muistiinpanoja tekstistä.

Tiivistä tekstin tietoa.

Hae lisätietoa aiheesta.

Selaile tekstin otsikoita, sisältöä, kuvia ja muita osia.

Ennakoi ja tee kysymyksiä ennen lukemista.

Lue teksti nopeasti läpi.

Kehitä lukurutiinia.

Harjoittele lukemi­ seen keskittymistä.

Tee tekstistä tarkkoja havaintoja ja poimi niistä esimerkkejä.

Pohdi tekstin tavoitetta, käyttötarkoitusta ja kohderyhmää.

Arvioi tekstin sisältöä ja rakennetta.

Kiinnitä huomioita tekstin ilmaisutapohin.

Sijoita teksti kontekstiinsa.

Keskustele lukemis­ tasi teksteistä.

Jaa lukukokemuksesi

Tulkitse Tee päätelmiä havain­ tojen pohjalta.

Liitä havainnot ja päätelmät aiempaan tietoon.

Luo uusia yhteyksiä.

Arvioi tekstin luotettavuutta ja vaikuttavuutta.

Käytä tulkinnassa tekstilajiin sopivia käsitteitä.

Kirjoita analyyseja ja tulkintoja erilaisista teksteitä.

Kirjoita ja keskustele lukukokemuksistasi.

Jaa lukukokemuksiasi kirjavinkkauksina, videoi­­na ja muina teksteinä esimerkiksi sosiaalisessa medias­sa.

Valitse lukustrategia

Lue eläytyen.

Lue analyyttisesti.

Lue kriittisesti.

Lue tietoa hakien.

Uppoudu tekstin maailmaan.

Toista lukemaasi, jos teksti pitää opiskella.

Tiivistä tärkeimmät asiat.

Päättele ja arvioi tekstin sisältöä.

Sovella tekstin tietoa muihin tietoihin.

Reflektoi tekstiä elämäsi kannalta.

Lukutaidot kehittyvät monilukutaito

medialukutaito

erittelevä ja analyyttinen lukutaito

syventyvä lukutaito

silmäilevä lukutaito

Teksti avautuu kuin sipuli, uusia asioita löytyy jokaisen uuden kerroksen sisältä.

60 TEKSTIEN ANALYSOINTI JA TULKINTA

eläytyvä lukutaito

kulttuurinen lukutaito

luova lukutaito

visuaalinen lukutaito

kriittinen lukutaito tietoa hakeva lukutaito

Tekstejä ymmärtää vähitellen yhä monitahoisemmin, kun harjaantuu erittelemään eli tekemään tarkkoja havaintoja luetuista teksteistä. Tavoitteena on oppia tulkitsemaan monenlaisia tekstejä. Erittelyn avulla kehittyvä tulkitseva lukutaito tarkoittaa kykyä lukea myös tekstin symbolisia tasoa ja ymmärtää kirjoittajan jättämiä aukkoja. Esimerkiksi mainostajien tavoitteena on usein kertoa mehukkaita ja mieleenpainuvia tarinoita, joissa on symboliikkaa. Applen toimitusjohtaja Steve Jobs esimerkiksi osasi muuntaa liiketoiminnan hyväksi tarinaksi. Tekninen ja tylsä laite, tietokone, kytkeytyy Applen mainonnassa suureen draamaan. Applea on kuvattu mainoksissa alusta saakka yhtiönä, joka edustaa kapinallisia oman tien kulkijoita.

Applesta tulikin yksilönvapauden symboli 1990-luvulla.

Tulkinta on aina monin tavoin sidoksissa tilanteeseen, jossa tekstiä tarkastellaan. Lukemiseen liittyy aina kulttuurisia odotuksia ja arvolatauksia.

Esimerkiksi koulussa arvostetaan tietynlaisia tekstilajeja, kuten esseitä ja analyyttisia tekstejä, joiden hallitseminen on tärkeää jatko-opinnoissa ja työelämässä. Kulttuurinen lukutaito tarkoittaa sitä, että osaa liittää tekstin sen konteksteihin, joita ovat tekstin yhteydet sitä ympäröivään maailmaan. Kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa tarvitaan, että voi tehdä uskottavia ja tilanteeseen sopivia tulkintoja teksteistä.

Lukemisen vaiheet Lukemisen prosessi sisältää eri vaiheita. Ennen lukemista silmäillään tekstiä ja selvitetään, mistä on kyse.

Lukija miettii, mitä hän tietää ennestään tekstin aiheesta. Kirjan kansista, nimestä ja otsikoista voi päätellä paljon sisällöstä. Ennen lukemista tottunut lukija myös selvittää vieraan oloiset sanat ja tarkistaa käsitteet. Kun hallitsee sanastoa, lukeminen on sujuvampaa. Lukemiseen voi motivoida itseään myös esimerkiksi miettimällä etukäteen, mitä odottaa tekstiltä ja mikä tavoite lukemisella on.

Lukemisen aikana on tärkeää tehdä kysymyksiä luettavasta ja ennakoida, miten teksti täyttää ennakko­-odotuksia. Kysymysten tekeminen tehostaa tekstin muistamista ja ymmärtämistä.

Lukemisen aikana luettua työstetään esimerkiksi alleviivaamalla, tekemällä muistiinpanoja, laatimalla miellekarttoja tai muistisanalistoja. Lukemastaan voi pitää lukupäiväkirjaa, tai tekstiä voi tarkastella draaman, musiikin tai kuvien avulla. Käsin kirjoitetut muistiinpanot tukevat jäsentämistä usein parhaiten ja luovat pysyvämpiä muistijälkiä kuin älylaitteella tehdyt muistiinpanot.

Lukemisen jälkeen tekstin pääkohdat ja pääväitteet tiivistetään. Tiivistys auttaa havaitsemaan, mikä tekstissä on olennaista. Kun teksti on tiivistetty, sitä on helpompi tulkita yhdessä tai yksin. Tulkinta syntyy, kun luettua yhdistetään aikaisempiin tietoihin, omiin kokemuksiin ja muihin teksteihin.

Kysymyksiä ensimmäisen lukukerran aikana Mikä teksti on kyseessä?

Millaisia odotuksia teksti herättää?

Mikä on tekstin tavoite?

Mihin tarkoitukseen teksti on tehty?

Kenen näkökulmasta teksti on kerrottu?

Mikä on tekstin keskeinen ongelma?

Mitkä ovat ongelman syitä?

Mitä ratkaisuehdotuksia tekstin laatija tekee?

Kysymyksiä myöhempien lukukertojen aikana

Keskittymiskyky, monipuoliset lukustrategiat, muistaminen, päättelytaidot ja oman työskentelyn ohjaaminen tekevät opiskelusta mukavaa.

Tarkastele tekstiä kappaleittain

Pääasiat: Mikä on pääajatus?

Mistä teksti eniten kertoo?

Kysy itseltäsi, mitä kappaleessa kerrotaan.

Syy–seuraussuhteet: Miten asiat liittyvät toisiinsa?

Etsi kappaleen pääasia ja alleviivaa se.

Yksityiskohdat: Millaisia sanavalintoja, lause- ja virkerakenteita, kielikuvia ja muita kielen keinoja tekstissä on? Millaisia esimerkkejä tekstissä annetaan?

Tee alleviivaamastasi asiasta kysymys.

Päättelyä vaativat asiat: Millaisia vihjeitä tekstissä on? Mitkä asiat liittyvät toisiinsa? Mitkä asiat ovat vastakkaisia?

Opettele vastaukset kysymyksiin.

Palaa kysymyksiin ja vastauksiin. Tee havaintoja siitä, mitä uutta tietoa ne antavat.

Mitä jätetään kertomatta?

61

4. Kirjoittakaa pareittain tekstistä kommentti. a. Tutustukaa henkilökuviin Dota 2 -pelaaja Topias Taavitsaisesta (teksti 6) ja formulakuski Kimi Räikkösestä (teksti 7). b. Valitkaa toinen henkilökuvista ja tehkää siitä muistiinpanot kysymysten avulla.

Kuka tekstin on laatinut? Mitä tiedätte hänestä? Hakekaa lisätietoa tekstin laatijasta.

Mikä tekstin käyttötarkoitus on?

Mikä on tekstin tärkein viesti?

Miksi teksti on mielestänne julkaistu?

Keitä teksti voisi eniten kiinnostaa?

Millainen kertoja tekstissä on? Millainen sävy kertojalla on?

Miten teksti pyrkii vaikuttamaan lukijaan?

Miten teksti vetoaa tunteisiin? Miten se houkuttelee eläytymään tilanteeseen?

Millaisia ajatuksia teksti herättää?

Poimikaa kaksi kiinnostavaa tai ärsyttävää yksityiskohtaa tekstistä. c. Laatikaa yhdessä muistiinpanojen pohjalta kommentti (1 000 merkkiä), jossa otatte kantaa siihen, millä tavoin henkilöstä tehdään kiinnostava tekstin kohderyhmälle. Edetkää laatikoiden ohjeiden mukaan. d. Lukekaa kommentteja ryhmissä.

6

Dokumentti Michael James Murray: Unfold: From Topson to Godson. Redbull. Youtube 2020.

Yhdessä kirjoittamisen vaiheet Lukekaa ja tutkikaa valittu pohjateksti. Keskustelkaa siitä yhdessä.

Tarkastelkaa kirjoitustehtävää. Selventäkää yhdessä kirjoitettavan tekstilajin tunnuspiirteet. Varmistakaa, että teillä on yhteinen ajatus tekstin aiheesta ja tavoitteesta.

Ideoikaa tekstiä yhdessä.

Esimerkki kommentin rakenteesta Esittele johdannossa aineistona oleva teksti ja kerro sen perustiedot.

Kerro oma tulkintasi tekstin pääväit­ teestä ja teemasta.

Referoi tekstin ajatusta, jota aiot kommentoida.

Esitä omia kommenttejasi.

Jatka tekstin ajatusten referointia.

Kehittele tekstin ajatuksia mahdollisesti eteenpäin.

Lopuksi tiivistä ajatukset.

72 TEKSTIEN ANALYSOINTI JA TULKINTA

Suunnitelkaa tekstin rakenne. Jos kirjoitatte eri osuuksia, hahmotelkaa kappaleiden pääajatukset tekstin p ­ ohjaksi.

Sopikaa teknisestä toteutuksesta: kirjoittakaa ja kommentoikaa teille tutuilla työkaluilla.

Sopikaa työnjako kirjoittamiselle ja tekstin muokkaamiselle.

Kirjoittakaa samanaikaisesti joko yhteistä tiedostoa tai omaa osuuttanne. Kommentoikaa toistenne tekstiosuuksia.

Tukekaa toistenne kirjoittamista. Pyytäkää apua toisiltanne, jos ette pääse tekstissä eteenpäin.

Muokatkaa tekstiä kommenttien pohjalta.

7

V

apaita harjoituksia on kaksi, molemmat kestävät puolitoista tuntia, niiden aikana tutkitaan säätöjä, testataan renkaita. Kaikki on valmistautumista huomista aika-ajoa varten. Iltapäivällä rata on jo hiljainen, mutta työpäivä jatkuu teknisillä palavereilla, joiden jälkeen alkaa se, minkä Kimi oppi kolmivuotiaana, mutta minkä tuottaminen tuntemattomien ihmisten edessä on yhä hankalaa. Puhuminen. Hän seisoo kymmenen mikrofonin edessä ja hieroo oikealla kädellä niskaansa. Hänen äitinsä Paula tietää, mitä se tarkoittaa: poikaa ottaa raskaasti päähän. Pitää sanoa jotain. Muodostaa lauseita, jotka tuleva suusta selkeinä eivätkä merkitse mitään. Sellaisia lauseita on maailma täynnä, ja komposti vetää niitä määrättömästi.

Sinne ne mahtuvat nettiin, paperilehdet viedään keräyksiin tai niihin kääritään kaloja, eikä kukaan, eivät toimittajat, fanit eivätkä kuskit muista kahden viikon päästä, missä nuo lauseet sanottiin, Malesiassa, Japanissa, Kiinassa vai kenties Austinissa. Eivät muista, koska ne olivat yhä uudestaan toistuvia sanoja, saman kertausta, tulostaululla näkyvien numeroiden verbaalista todentamista.

Olit vapaiden harjoitusten viidenneksi nopein. Mitä tämä lupaa huomiselle aika-ajolle? Hmm. En osaa sanoa.

Olit tallikaveriasi kolme sadasosaa nopeampi. Mistä tämä mielestäsi johtuu? Hmm. Vaikea sanoa.

Tuntuiko auto hyvältä huomisia aika-ajoja silmällä pitäen? Hmm. Ihan okei. Huomenna nähdään.

Lähdetkö luottavaisin mielin huomiseen? Hmm. Joo. Ette ole vielä luovuttaneet merkkimestaruuden suhteen? Hmm. Ei. Hän katsoo maahan, ohi, ylös, mihin tahansa, kunhan ei tarvitse katsoa kohti. Mustat aurinkolasit keksittiin suojaamaan ihmistä katseiltä, ei auringolta.

Haastattelu on ohi, Kimi hypähtelee paikalta ja katoaa taas Ferrarin varikkopilttuun uumeniin. Siellä alkaa tiimin tekninen purku päivän tapahtumista.

Kimin mieleen ei näe, mutta sen maiseman voi arvailla.

Taas yksi päivä takana. Kotiin Sveitsiin on matkaa 10 000

kilometriä. Sinne pääsee vasta kahden viikon päästä. Takapenkillä on yksi uusi tyyppi, se tekee minusta kirjaa. Kohta pääsen suihkuun ja nukkumaan. Nukun niin pitkään kuin mahdollista. Mitähän kotiin kuuluun, onkohan kaikki hyvin? Onko Robin oppinut uusia sanoja? Antaako Rianna Mintun nukkua vai onko pikkutyttö levoton? Parasta olisi olla siellä, mutta kun ei voi. Auto oli tänään hyvä, sen sisällä oli hyvä olla. Parasta on ajaminen. Heti kun nousee autosta, alkavat ongelmat. Vauhdissa kukaan ei kysele.

Kimi peruuttaa Maseratin ruutuun ja lähtee ripein askelin kohti ovia. Muutama sitkeä fani päivystää aulassa. Väsynyt kuski on riisunut aurinkolasinsa. Siniset silmät katsovat kohti, oikea käsi tekee tutun liikkeen: lippikseen ilmestyy KR. Sitten hissin ovi suhahtaa ja vie hänet pois.

Iltayöstä avaan hotellihuoneessa netin, sieltä sattuu silmiin eilisen päivän lehdistötilaisuus tulevasta viikonlopusta.

Kuskeilta kysyttiin, millaisia muistoja heillä on Malesian osakilpailusta, joka kisataan nyt viimeistä kertaa. Kuskit vastaavat velvollisuudentuntoisesti ja kohteliaasti eli ovat tylsiä.

Tulee Kimin vuoro. Hän voitti täällä elämänsä ensimmäisen osakilpailun 2003, ja toimittaja kysyy, mitä Kimi jää erityisesti kaipaamaan. Lyhyt hiljaisuus, jonka jälkeen sanat tippuvat kuin kivet klinkkerilattialle. Kimi sanoo, ettei rehellisesti sanoen tiedä, jääkö hän kaipaamaan mitään. Kiva rata.

Mutta ainoat asiat, jotka näet täällä, ovat lentokentttä, hotelli ja rata. Voit valita niistä, jäätkö kaipaamaan jotain vai et.

Osa toimittajista repeää, osa on aivan hiljaa. Tämä on komiikan ydin. Kun kaikki keinot on käytetty, kokeile totuutta. Jokainen kuski ja toimittaja tietää, ettei yhden kisaviikonlopun aikana ehdi missään tapauksessa tutustumaan kaupunkiin, ihmisiin eikä ruokakulttuuriin. Kaikki tietävät, kukaan ei sano. Paitsi yksi, joka oppi kolmevuotiaana puhumaan.

Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen. 2019.

Lyhennetty.

73

Havainnot nimetään käsitteiden avulla Kysymyksiä ensivaikutelman muodostamiseksi Mikä teksti on kyseessä?

Mikä on tekstin tavoite?

Mihin tarkoitukseen teksti on tehty?

Kenen näkökulmaa teksti edustaa?

Mihin konteksteihin teksti kuuluu?

Mitä asioita teksti yhdistää?

Miten tekstin sanoma välittyy?

Mitä tekstissä jätetään kertomatta?

Tekstistä tehtyjä havaintoja ja päätelmiä nimetään käyttämällä sopivia käsitteitä. Eri tekstilajien keinoja kertoa asioita nimetään eri tavoin. Esimerkiksi novellissa on tarkasteltava kertojaa, kerronnan aikatasoja, henkilöitä, motiiveja ja teemoja. Kolumnista nimetään kirjoittajan argumentoinnin keinoja, kuten auktoriteettiin tai syihin ja seurauksiin vetoamista, ja retorisia keinoja, kuten liioittelua ja ironiaa.

Myös havainnot tekstin kielestä nimetään käsitteillä. Jos tekstin kieli on esimerkiksi kärjistävää, siitä syntyy erilaisia tulkintoja kuin neutraalista asiatyylistä. Esimerkiksi kolumnissa söpö-sanan toistaminen voi olla tarkoituksellista kärjistämistä: sanavalinnalla kirjoittaja voi osoittaa lukijalle tietävänsä, että söpö-sana saattaa ärsyttää ja sitä voidaan pitää lapsellisena. Tekstin kielikuvat, esimerkiksi metaforat ja symbolit, kiinnittävät lukijan huomion siihen, mitä ei sanota suoraan. Esimerkiksi Harri Hertellin runossa ”ilta paljastaa aikeensa / laskostaa metsän ylle / sinisen mekkonsa” ilta on personifioitu: runo kertoo illasta, mutta lukija saa päätellä, mitä illan pukeutuminen mekkoon, merkitsee.

Havaintojen ja päätelmien kehä tiedonhankintaa havainto

Kaunokirjallisuuden ymmärtäminen vaatii rivien välistä lukemista. Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssin (1943) kuvastossa on paljon symboliikkaa ja tulkittavaa. Kirjan arkijärjellä uskomattomien tapahtumien on sanottu mukailevan lapsen mielikuvituksen liikkeitä.

76 TEKSTIEN ANALYSOINTI JA TULKINTA

päätelmä

päätelmä

TEKSTI

havainto aiemmat tiedot

uusia yhteyksiä havainto päätelmä

Tekstejä analysoimaan Analysointi on tekstin merkitysten auki kerimistä kysymysten avulla. Tekstistä tehdään tarkkoja havaintoja kysymällä riittävästi sopivia kysymyksiä.

Tulkinta perustellaan havaintojen avulla.

Tekstien tulkitsemista voi harjoitella tämän sivun tulkintakuvion avulla.

Kuvion kysymykset kiinnittävät huomion laajasti tekstin eri piirteisiin ja tasoihin. Kuvio sopii monenlaisten tekstien kokonaisvaltaiseen analysointiin ja tulkintaan. Vaikka tekstit poikkeaisivat paljonkin toisistaan, niillä on myös keskenään samankaltaisia piirteitä. Tulkintakuvion kysymykset ohjaavat etsimään tekstistä olennaiset asiat. Tulkintakuvion avulla tekstin pystyy myös sijoittamaan konteksteihinsa – lukijan maailmaan, muihin teksteihin ja ympäröivään todellisuuteen.

OHJE

Näin analysoit ja tulkitset tekstiä Teksti ja minä

Teksti ja muut tekstit

Mitä tietoa ja kokemuksia minulla on tekstin aiheesta?

Millainen on tekstin julkaisukonteksti?

Millaisia odotuksia tekstin silmäilyn perusteella syntyy?

Mikä on tekstin tekstilaji?

Mitä käsitteitä tekstin analysoimiseen tarvitaan (esim. kertoja, teema, retoriset keinot, moniäänisyys, kuvakulmat, sommittelu, eetos)?

Millaista intertekstuaalisuutta tekstissä on?

Miten teksti kommentoi muita tekstejä?

Mitä tiedän tekstilajista?

Mitä tiedän tekstin teemoista?

Mitä ajatuksia ja tunteita teksti herättää?

Teksti ja maailma Mitä teksti kertoo ihmisistä ja maailmasta?

Millaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä teksti käsittelee?

Millaisiin keskusteluihin teksti osallistuu?

Teksti Mikä on tekstin käyttötarkoitus?

Kuka on tekstin tekijä?

Missä ja milloin teksti on julkaistu?

Mikä on tekstin tavoite?

Mitä aihetta teksti käsittelee?

Mikä on tekstin pääväite?

Mitä teemoja tekstissä on?

Millainen on tekstin rakenne?

Miten teksti etenee?

Mistä osista teksti koostuu?

Millaista kieltä tekstissä käytetään?

Mitä havaintoja voit tehdä äänteistä, sanavalinnoista ja lauserakenteista?

Millainen tyyli tekstissä on?

Mikä on tekstin sävy?

Millaisia syy-seuraussuhteita, vastakkainasetteluja ja jännitteitä tekstissä on?

Tulkinta Teksti kertoo maailmasta ja ihmisistä…

Tekstin tavoite on…

Teksti toteaa, väittää, kertoo, ottaa kantaa…

Tekstin näkökulma on…

Teksti rakentaa syy-seuraussuhteita, vastakkainasetteluja, jännitteitä…

77

KÄSITTEET kuva sommittelu eli kompositio kultainen leikkaus rajaus kuvakoko kuvakulma graafit diagrammit infografiikka

9 Kuvan lukeminen Kuvat koostuvat merkeistä ja symboleista Moni muistaa sen hetken, jolloin yhtäkkiä osasi lukea maitotölkin kyljessä olevan tekstin tai sanan talon seinästä. Vastaava prosessi toistuu muidenkin merkkijärjestelmien kohdalla. Olemme ehkä oppineet lukemaan kyrillisiä kirjaimia, pesulappuja, ohjelmointikoodia tai bridge-korttipelin tarjousjärjestelmää. Harva muistaa oppineensa lukemaan kuvia, vaikka kuvat koostuvat merkeistä ja symboleista.

Miltä maailma näyttäisi ilman kuvia? Ajatusleikki paljastaa, miten kuvien kyllästämässä maailmassa elämme. Näemme tuhansia kuvia päivittäin. Osan niistä voi valita itse, kuten sosiaalisen median tilit tai elokuvat. Osaa näkemistään kuvista ei voi valita. Esimerkiksi mainoksia, tuotepakkauksia, logoja, symboleita ja visuaalisia ohjeita on ripoteltu kaikkialle. Emme voi myöskään välttää niiden tuomia ajatuksia ja tunnereak­tioita. Kuvat vaikuttavatkin monella tapaa siihen, miten toimimme, mitä tuotteita kulutamme tai miten jäsennämme maailmaa. Jo se, miten valitsee käyttämänsä vaatteet ja mitä esineitä haluaa jakamissaan kuvissa näkyvän, kertoo visuaalisten viestien mahdista.

Kuvat eli visuaaliset tekstit tunnistaa siitä, että niitä ei voi lukea ääneen, vaan ne tulee nähdä. Kirjoitetuissa teksteissä visuaalisia elementtejä ovat muun muassa tekstin asettelu, fontti ja sanojen rytmitys. Myös tekstin yhtey­ teen liitetyt kuvat ovat osa tekstikokonaisuutta ja vaikuttavat sen tulkintaan.

Esimerkiksi runojen tulkinta muuttuu, jos ei näe säkeen vaihtumista, rivien sisennyksiä tai leijailevia kysymysmerkkejä. Toukokuussa 2020 sanomalehti New York Timesin etusivu oli täynnä pientä, harmaata tekstiä. Teksti koostui

98 TEKSTIEN ANALYSOINTI JA TULKINTA

kymmenistätuhansista koronavirukseen kuolleiden ihmisten nimistä. Tapaus oli poikkeuksellinen, koska lehden etusivuilla on aina totuttu näkemään kuvia. Nyt etusivu oli kuvaton mutta visuaalisuutta täynnä.

Kaikkia kuvan lajeja, kuten piirroksia, valokuvia, veistoksia, grafiikkaa ja maalauksia, tehdään ja muokataan aivan kuten kirjoitettuja tekstejä. Kaikki työskentelyprosessin aikana syntyneet valinnat eivät välttämättä ole tietoisia, mutta ne noudattelevat usein totuttuja tapoja ilmaista asioita. Sekä kuvien tekoprosessia että lukemista ja tulkitsemista ohjaavat kulttuurillisesti sovitut säännöt ja ilmaisukeinot. Esimerkiksi länsimaissa on totuttu lukemaan tekstejä vasemmalta oikealle. Kuvissa länsimainen ihminen kokeekin usein vasemman tutummaksi kuin oikean. Tämän takia lentoyhtiön logossa ja mainoksessa lentokone lentää vasemmalle: se on siis palaamassa kotiin. Kuvaan sisältyy viesti siitä, että matkan jälkeen on mukava palata kotiin kotimaisella lentoyhtiöllä.

Harva muistaa oppineensa lukemaan kuvia, vaikka kuvat koostuvat merkeistä ja symboleista.

Kompositio ohjaa kuvan katsomista Kuvia voidaan havainnoida ja analysoida monista eri näkökulmista. Analyysin kautta edetään tulkintaan, joka kiteyttää kuvan sisällön ja viestin. Tulkintaan vaikuttavat teos, sen tekijä ja teoksen tarkastelija eli analysoija. Myös kuvan laji ohjaa lukutapaa. Esimerkiksi öljyvärimaalauksen, taidegrafiikan, piirustuksen ja valokuvan tekniset ratkaisut eroavat toisistaan.

Kuvan lukemisen voi aloittaa mistä vain, sillä se ei ole lineaarista. Katse voi liikkua kuvassa vapaasti ja valita kohdat, joihin se kiinnittyy. Kuvan sommittelu eli kompositio kuitenkin ohjaa katseen suuntaa ja vaikuttaa siihen, mikä teoksessa koetaan olennaiseksi ja miten sitä tulkitaan. Tasapainoisena pidetyssä kompositiossa kuvan eri osa-alueet, kuten rajaus, kuvakulma ja värit, on ryhmitelty niin, että ne tukevat toisiaan ja muodostavat eheän ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

Ihmisjoukko valaisee kännyköillään nuorta miestä, joka lausuu protestirunoa. Meneillään on mielenosoitus, joka vaatii Sudaniin siviilihallintoa. Maan sotilashallitus on katkaissut kaupungin sähköt hillitäkseen protesteja.

Yasuyoshi Chiba voitti kuvalla World Press photo -kilpailun vuonna 2020.

99

Kuvan konteksti ja tavoite

Vaatealan yritys Makian mainoskuva leikkii kuvien kerroksellisuudella ja kontekstilla. Hupparin selkään on painettu Ferdinand von Wrightin maalaus Huuhkaja iskee jänikseen (1860). Mainoskuva on kuvattu Ateneumin taidemuseossa.

OHJE

Kuvat ovat aina yhteydessä kontekstiinsa eli kuvan ottamis- tai tekohetkeen, asiayhteyteen sekä julkaisupaikkaan. Kirkossa sijaitseva alttarikuvan lukemiseen vaikuttaa sen yhteys uskontoon ja kirkkotaiteeseen. Taidemuseossa tavallisen esineen, kuten pisuaarin, näkeminen herättelee pohtimaan taiteen merkitystä. Muumipeikon hahmo kirjassa on osa lastenkirjan kuvitusta, mutta tatuointina pohkeessa se kertoo henkilöstä, jonka ihoon se on ikuistettu.

Kuvaa luettaessa on otettava huomioon kuvan käyttötarkoitus, sillä se vaikuttaa kuvan tavoitteeseen. Kuva kadulla kerjäävästä ihmisestä ja avunpyyntökirjeestä voi saada eri merkityksiä sen mukaan, onko se uutiskuvana vai kehystettynä taidemuseon seinällä. Selfien ja mainoksen tavoitteet ovat myös erilaiset. Mainoksen ensisijainen tavoite on myydä jotakin tuotetta, palvelua tai aatetta. Selfie ei pyri myymään, ellei kuvan julkaisija ole esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttaja, joka ansaitsee elantonsa bloggaamalla.

Kuvan tulkintaan vaikuttaa myös sen julkaisukonteksti ja kuvan yhteydessä oleva teksti. Sanomalehdissä kuviin liittyy kuvateksti, taidegalle­riassa mainitaan teoksen nimi ja kuvaillaan usein teosta. Sosiaalisen median kuviin liittyy usein jonkinlainen kuvateksti, jakajan käyttäjänimi ja mahdollisia hashtageja ja muiden kommentteja. Kuvat voivat olla myös osa isompaa tekstikokonaisuutta.

Kuvan julkaisuaika ja -paikka vaikuttavat siihen, miten kuvaa tulkitaan julkaisuaikana tai myöhemmin. Tulkinta-ajankohdan ajattelu, taidesuuntaukset sekä ajankohtaiset tapahtumat muokkaavat sitä, mitä kuvasta havaitaan ja miten havaintoja tulkitaan. Katsoja tulkitsee kuvaa myös omista lähtökohdistaan. Omat kokemukset, muistot ja tiedot vaikuttavat siihen, mitä kuvassa näkee. Kuvaa analysoitaessa niiden avulla pääsee jo pitkälle. On hyvä kuitenkin muistaa, että pelkät omat mieltymykset ja ajatukset eivät muodosta kokonaista tulkintaa, vaan kuvan analysointi perustuu aina kuvasta tehtyihin havaintoihin.

Näin luet kuvaa 1. Muodosta ensivaikutelma Katsele kuvaa ja anna katseesi vaeltaa rauhassa.

Havainnoi kuvaa, koe tunteita ja anna ajatustesi herätä.

Tee muistiinpanoja ensivaikutelmastasi. Minkälaisia ajatuksia, tunteita ja mielleyhtymiä kuva herättää?

Voit kirjoittaa myös tajunnanvirtaa.

2. Havainnoi ja analysoi kuvaa Mitä kuva esittää? Mitä kuvassa on?

Millä tekniikalla kuva on toteutettu?

Onko kuva esimerkiksi valokuva, maalaus, piirustus tai veistos?

Minkä kokoinen kuva on?

Miten kuva on rajattu?

Millainen sommittelu eli kompositio kuvassa on? Onko sommittelu harmoninen, dynaaminen, sattumanvarainen tai hajanainen?

Mitkä asiat ohjaavat katsetta?

Millainen kuvakulma teoksessa on?

Millaisia värejä kuvassa on käytetty?

Mitä havaintoja voi tehdä valosta?

102 TEKSTIEN ANALYSOINTI JA TULKINTA

3. Tulkitse ja pohdi Yhdistä teoksesta aluksi tekemiäsi ajatuksia ja kuvan analyysia toisiinsa. Miksi kuva esimerkiksi aluksi nauratti, kauhistutti tai kummastutti? Mistä kuvan osa-alueesta se johtui?

Mikä on mielestäsi kuvan sanoma ja tavoite?

Miten kuvan konteksti vaikuttaa tulkintaan? Jos et tunne kuvan taustaa, voit etsiä tietoa sen tekijästä ja julkaisukontekstista. Miten tieto muuttaa tulkintaasi kuvasta?

OPISKELIJAN TEKSTI

Opiskelijan kuva-analyysi

Meeri Koutaniemi. 2018.

Ikkuna menneisyyteen MEERI KOUTANIEMEN uutiskuvassa sortuneen puurakennuksen alta pilkottaa henkilön jalka. Jalassa on vanhanaikaiselta näyttävä kenkä ja kirkkaansininen sukka, joka vetää katsojan huomion puoleensa muuten harmaan kuvan keskelle. Värien kontrasti­ ero luo jännitystä ja on osa kuvan dynaamista sommittelua. Katsojalle on selvää, mikä kuvan kohteena on. Kuvassa ovat läsnä myös erilaiset vahvat suorat linjat. Tasapainoon liitettävien vaakaviivojen ja dramaattisen lävistäjien kohdatessa sommitelmasta tulee hajanaisempi ja kiinnostavampi. Muuten vilkasta kompositiota tasapainottaa huomion keskittyminen juuri kuvan keskelle. Kuva on otettu ylhäältä ja kohteen ympärille on jätetty paljon tilaa, jossa katse saa vaeltaa, eikä kuva tunnu ahtaalta. Rajaus muistuttaa eniten puolikuvaa.

Kuva herättää katsojassa paljon kysymyksiä. Dramaattinen aihe saa ajattelemaan, miten henkilö on joutunut rakennuksen alle ja minkälainen tarina kuvan taustalla on. Se ei kuitenkaan vastaa kovinkaan moneen synnyttämäänsä kysymykseen ja jättää

taustatarinan auki. Sen takia katsoja saattaakin tuntea olonsa uteliaaksi tai jopa epävarmaksi. Vanhanaikainen puvunkenkä herättää yhä lisää kummastusta ja kiinnostusta. Kuva on myös ­ahdistava. Sen katselu ja pohtiminen pakottaa kuvittelemaan itsensä kohteen paikalle, ilman pakokeinoa. Tällöin se saavuttaa varmastikin tavoitteensa uutiskuvana, joka on synnyttää suuria tunteita ja kysymyksiä.

Kuva on otettu Venäjällä sijaitsevan karkotettujen hautausmaan vierestä. Vuosikymmeniä vanhan vainajan vaatteet ovat säilyneet ikiroudan ansiosta lähes koskemattoman näköisinä ajopuiden alla. Jalka näyttää katsojalle normaalilta ja tutulta ja saa olettamaan sen kuuluvan elävälle ihmiselle. Kuvan todellinen tausta tuntuukin hieman yllättävältä ja pysäyttää.

Ruumis on voinut maata puiden alla jo ennen, kuin moni kuvan tarkastelija on edes syntynyt. Jäätynyt jalka onkin siis kuin ikkuna menneisyyteen.

Ines Pojanluoma

103

Kuvakerronta ohjaa lukemista

Miia Tervon elokuvassa Aurora (2019) käsitellään eri kulttuureihin liittyviä stereotypioita näyttämällä, miten henkilöt toimivat kohdatessaan toisista kulttureista tulevia ihmisiä.

112 TEKSTIEN ANALYSOINTI JA TULKINTA

Kun tulkitaan ja havainnoidaan audiovisuaalisia tekstejä, on tärkeää keskittyä osista syntyvään kokonaisuuteen ja niiden luomiin mielikuviin. Audiovisuaalisen kuvakerronnan voima perustuu tilanteiden eli kohtauksien näyttämiseen. Useimmiten näemme paljon kuvaa ja kuulemme siihen liittyvää ääntä. Kirjoitettua tekstiä, puhetta tai selostusta on usein vähän tai se on alisteista kuvalle. Luontodokumenteissa kertojan ääni ikään kuin selostaa eläinten tekoja, mutta selostus on riippuvainen siitä, mitä kuvassa tapahtuu.

Uutisissa kuvamateriaalin ja uutistenlukijan tekstin on sovittava yhteen ja synnytettävä mahdollisemman totuudellinen kuva tapahtumista.

Audiovisuaalinen kerronta sulkeekin pois paljon sellaisia kerronnan tapoja, jotka kirjoitetussa tekstissä ovat luontevia. Esimerkiksi henkilöiden ajatuksia ja muistoja ei voida kuvata samalla tarkkuudella. Myös kirjojen kielellistä ilotulitusta tai kertojan persoonallista ääntä tai kulmikasta tapaa havainnoida maailmaan on vaikeampi siirtää elokuvaan.

Elokuvat ja videot poikkeavat useimmista teksteistä siinä, että niissä kuva nimenomaan elää ja liikkuu sekä välittää meille jotain, mikä tapahtuu juuri nyt. Urheilutapahtumien seuraamisen television välityksellä tekee ainutlaatuiseksi se, että elämme ja hengitämme samassa tahdissa oman suosikkijoukkueemme kanssa. Fiktioelokuvissa näyttelijöiden liikkeet, eleet ja äänenpainot ovat tärkeä osa tarinan kerrontaa ja henkilöihin samastumista.

Myös kameran liike on osa kokonaisuutta. Tapahtumapaikasta eli miljööstä voidaan luoda yleiskuva maiseman panoroinnilla, jossa kamera pysyy paikoillaan mutta kääntyy akselinsa ympäri. Taka-ajokohtaus sokkeloisessa basaarissa muuttuu jännittäväksi, kun kamera liukuu juoksijoiden rinnalla.

Kamera voi myös toimia jonkun henkilön silminä, jolloin asioita kuvataan valitun henkilön näkökulmasta. Lisäksi kameran liikkeellä voidaan osoittaa teoksen alku ja loppu. Alussa siirrytään asteittain lähemmäksi henkilöitä ja teoksen maailmaa, ja lopussa loitonnutaan ja jätetään henkilöille hyvästit.

Uutislähetyksessäkin siirrytään alkutunnuksen avulla kuva kuvalta lähemmäksi uutisankkuria ja lopussa loitonnutaan poispäin.

Audiovisuaalisten tekstien analysointi Audiovisuaalisia tekstejä analysoitaessa hyödynnetään kuvan lukemisen työkaluja, kuten kuvan sommittelua, rajausta ja kuvakulmia. Tämän lisäksi tehdään päätelmiä teoksen äänimaailmasta, kuvakerronnasta sekä henkilöistä ja heidän välisistä jännitteistä. Audiovisuaalisia tekstejä lukiessa käytetään siis erilaisiin teksteihin liittyviä työkaluja. Kuvanlukutaitoa yhdistetään draaman tapaan kertoa asioita ristiriitojen, kohtauksien ja käänteiden avulla.

Lisäksi hyödynnetään juuri liikkuvalle kuvalle tyypillisiä kerrontatapoja.

Audiovisuaalisten tekstien eri osa-alueista syntyvää kokonaisuutta on lähestyttävä kuitenkin kokonaisuutena aivan samalla tavalla kuin mitä tahansa tekstiä. Osa-alueil­la on yhteinen tavoite eli viesti, jota kohti ne pyrkivät. Tämä pätee niin uutisiin, dokumentteihin, elokuviin, mainosvideoihin kuin video­installaatioihin.

Näyttelijöiden ilmeillä on tärkeä merkitys henkilöiden ajatusten kuvaamisessa. Juho Kuosmasen Hymyilevä mies (2016) on tositapahtumien inspiroima epookkielokuva Olli Mäestä, joka otteli ensimmäisenä suomalaisena nyrkkeilyn maailmanmestaruudesta vuonna 1962.

OHJE

Näin luet audio­visuaalista tekstiä 1. Muodosta ensivaikutelma Katso teos: elokuva, tv-ohjelma, dokumentti, mainosvideo, videoinstallaatio, Youtubevideo tai muu audiovisuaalinen teksti.

Koe tunteita: anna ajatusten tulla ja m ­ ennä.

Katselun jälkeen kirjoita muistiin ensivaikutelmiasi, ajatuksiasi ja tunteitasi. Miten ne syntyivät ja kehittyivät?

Hahmottele teoksen viesti muutamaksi virkkeeksi. Mitä teoksella halutaan sanoa?

2. Havainnoi ja analaysoi teosta tarkasti Katso teos uudelleen, jos se on mahdollista. T ­ arkastele, miten kuvaus, äänet, leikkaus ja puhe rakentavat teoksen viestiä.

Millaisia kuvia ja kuvakulmia käytetään: Mitä asioita kuvataan lähikuvissa? Mitä laajana panoramana?

Mitä eri kuvakulmien käyttö viestii?

Kuvataanko asioita jonkun henkilön näkökulmasta?

Millainen äänimaailma on? Mitä tietoa ja millaista tunnelmaa äänet välittävät?

3. Tulkitse ja pohdi Yhdistä teoksesta aluksi tekemiäsi ajatuksia ja tarkempaa analyysia toisiinsa. Miksi teos esimerkiksi aluksi nauratti, kauhistutti tai kummastutti?

Mistä teoksen osa-alueesta se johtui?

Mikä on teoksen sanoma ja tavoite?

Miten konteksti vaikuttaa tulkintaan? Voit etsiä tietoa sen tekijästä ja julkaisukontekstista. Miten tieto muuttaa tulkintaasi teoksesta?

Miten kuva ja puhe liittyvät toisiinsa?

Miten tunnelmat muuttuvat teoksessa?

Millaisista kohtauksista ja otoksista teos koostuu? Mitä kokonaisuuksia teos sisältää? Mitkä ovat niiden tehtävät?

Miten teos etenee? Onko teoksessa tarina? Minkälainen?

113

Video Ammattikirjoittajan haastattelu

Minä kirjoittajana a. Katsokaa video ammattikirjoittajan työstä. Keskustelkaa pienessä ryhmässä videosta ja omista kirjoittajakokemuksistanne.

Mitä asioita ammattikirjoittaja pitää tärkeänä työssään? Miksi?

Mitkä asiat ovat vaikuttaneet merkittävästi ammattikirjoittajan työuraan?

Mitä videolla kerrotuista vinkeistä voisit kokeilla omassa kirjoittamisessa?

Millaisia tekstejä kirjoitat mieluiten? Mitkä aiheet kiinnostavat sinua kirjoittajana?

Kuvaile tyypillistä kirjoitusprosessiasi. Miten pääset alkuun? Miten tekstisi yleensä syntyvät?

Mikä kirjoittamisessa on ollut sinulle helppoa ja antoisaa?

Millaisia vaikeuksia sinulla on ollut kirjoittajana? Miten olet selvinnyt niistä?

Millaista palautetta olet saanut teksteistäsi? b. Kootkaa ryhmässä lista tiedoista ja taidoista, joita haluaisitte oppia kehittyäksenne kirjoittajina.

Keskustelkaa listoista koko ryhmän kesken.

KIRJOITTAMISEN PROSESSI TAVOITTEET rohkaistua kirjoittajana ja syventää kirjoittajaidentiteettiä hallita kirjoitusprosessin eri vaiheet oppia suunnittelemaan ja aikatauluttamaan kirjoittamista harjoitella tekstien muokkaamista ja viimeistelyä osata käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana ja oppia referoimaan ja kommentoimaan erilaisia aineistoja harjoitella palautteen antamista ja saamista teksteistä harjoitella yhdessä kirjoittamista

OPINTOJAKSON AIKANA kirjoitetaan monenlaisia tekstejä: kertovia, kuvaavia, ohjaavia, kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

Jonathan Wolstenholme: Crime Writer. 2003. © Kuvasto 2021.

harjoitellaan itselle sopivien työtapojen käyttöä kirjoitusprosessin eri vaiheissa etsitään omaa tapaa kehittyä kirjoittajana

OMAT TAVOITTEET Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Kokeilen uusia ideointitapoja, kun suunnittelen tekstiäni. Harjoittelen tekstini muokkaamista. Pyydän tekstistäni palautetta ainakin kerran.

KÄSITTEET kirjoitustaito kirjoittajaidentiteetti kirjoittajan ääni omaäänisyys yhdessä kirjoittaminen

11 Kirjoittaminen on taitolaji Kirjoittamista tarvitaan elämässä

Kirjoittaminen on tapa selvittää omia ajatuksia ja kehittää ajattelua.

Parhaimmillaan se vahvistaa itsetuntoa.

118 KIRJOITTAMISEN PROSESSI

Kirjoittamalla voi viihdyttää ja huvittaa, hoitaa asioita sekä vaikuttaa. Kirjoittaja luo teksteillä yhteyksiä toisiin ihmisiin, jakaa tietoa ja ilmaisee itseään.

Kirjoittaminen on tapa selvittää omia ajatuksia ja kehittää ajattelua. Parhaimmillaan se vahvistaa itsetuntoa.

Kirjoitustaito on teknisesti kirjainten piirustelua ja näppäintaitoja.

Todellisuudessa kirjoitustaito on kuitenkin ennen kaikkea ideointia, suunnittelua, ajatusten kehittelyä ja kielentämistä sekä tekstin rakentamista yksin ja yhdessä. Kirjoittaminen on siis luova prosessi, joka koostuu erilaisista työskentelytavoista. Prosessi vaihtelee tilanteen ja tavoitteen mukaan, ja työtapoja on monenlaisia. Tuloksena on teksti, jolla on jokin muoto.

Kirjoittaminen ja lukeminen kulkevat käsikkäin. Monipuolinen lukeminen kehittää ajattelua, ja kirjoittaminen helpottuu, kun ajatukset heräävät ja löytää tapoja sanoittaa ajatuksiaan. Muiden kirjoittajien teksteistä löytyy malleja oman tekstin rakentamiseen, sisällön käsittelyyn ja ajatusten sanoittamiseen. Kirjojen ja lehtien lukemisen lisäksi elokuvien ja sarjojen analysoiva katselu ja muun median monipuolinen seuraaminen tarjoavat kosketuspintoja ilmiöihin ja tapahtumiin, jotka avaavat uusia ikkunoita maailmaan ja kirjoittamiseen.

Vaikka kirjoittaminen on luovaa toimintaa, se on yhtä lailla opiskelun ja työelämän taito. Kirjoittamisesta voi tulla jollekin ammatti, mutta lähes kaikille se on tarpeellinen työväline. Opinnoissa ja työelämässä oletetaan, että jokainen pystyy kirjoittamaan sähköposteja, esityksiä, raportteja ja yhteenvetoja oman alansa asioista. Työllistyminen edellyttää hyvien hakemusten kirjoittamista. Asiakaspalvelutehtävissä tulee osata viestiä ystävällisesti ja

selkeästi sekä myydä, neuvoa ja ohjata kirjallisesti. Sosiaalisen median viestintäkin on viihteen lisäksi vaikuttamisen areena, jossa kiinnostavalla tekstillä voi vaikuttaa ihmisiin.

Usein kuvitellaan, että hyvällä kirjoittajalla on jokin synnynnäinen ominaisuus, joka tekee hänestä taitavan ja sujuvasanaisen. Kirjoittaminen on kuitenkin taito, ja jokainen voi kehittyä harjoittelemalla hyväksi ja osaavaksi kirjoittajaksi. Kirjoitustaitoinen osaa ilmaista ajatuksiaan monipuolisesti ja tietää, millaista tekstiä milloinkin tarvitaan.

Miten kehityn kirjoittajana?

Kirjoittamista kannattaa harjoitella säännöllisesti kirjoittamalla ja lukemalla monipuolisesti erilaisia tekstejä. Harjoittelu on antoisaa kaikille kirjoittajille, sillä kehityksen huomaa monin tavoin: kirjoitustyön aloittaminen helpottuu ja ymmärrys koko prosessista lisääntyy, kun oppii oman tapansa kirjoittaa. Onnistunut teksti vahvistaa itsetuntoa, ja kehittyvä kirjoitustaito edistää opiskelussa menestymistä.

Jokaiselle kirjoittajalle syntyy oma kirjoittajaidentiteetti, jonka muotoutumiseen vaikuttavat kokemukset kirjoittamisesta, teksteistä saatu palaute ja se, mitä pidetään tavoiteltavana kirjoitustaitona. Se, millaisena kirjoittajana itsensä näkee, vaikuttaa myös suoritukseen. Kun huomaa taitojensa kehittyvän tekstin rakentajana, myös itsetunto kirjoittajana kasvaa.

Oma tyyli kirjoittaa löytyy, kun kirjoittaa paljon. Tekstin tyyliin vaikuttavat aina aihe, tekstilaji, kohdeyleisö ja konteksti, mutta kun kirjoittaa paljon, löytyy myös oma kirjoittajan ääni. Kun tunnistaa oman tyylinsä ja äänensä, oppii myös muokkaamaan ja vaihtamaan niitä.

Prosessin suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen ovat tärkeä osa kirjoittamista. Lukiolaisen tavoitteita voivat olla esimerkiksi aikataulussa pysyminen, uuden ideointi- tai työskentelytavan omaksuminen, monipuolisen tekstin rakentaminen ja jokin arvosanatavoite. Suunnittelussa on hyvä hahmotella niin sisältöä kuin työskentelyn aikataulua: milloin aloittaa, kuinka paljon varaa aikaa kirjoittamiselle ja milloin pitää olla valmista. Kehittymisen näkökulmasta kiireetön ja itselle riittävä kirjoitusaika saattaa olla tärkeintä.

Aloitteleva kirjoittaja Kirjoittaa tekstiin toistona sen, mitä muistaa.

Ei aseta tavoitteita eikä suunnittele tekstejään.

Aloittaa kirjoittamisen usein nopeasti. Iskulauseena on ”Kerralla valmista!”.

Hakee tietoa mutta kopioi lähteiden ajatuksia suoraan omaan tekstiinsä ilman kritiikkiä.

Ei osaa jatkaa eteenpäin, jos ideat loppuvat ja kirjoittaminen jumiutuu.

Ei muokkaa tekstiään, korjaamiseksi riittää pari pilkkua.

Ei pyydä muilta palautetta teksteistään.

Kirjoittamisen taituri Suhtautuu kirjoittamiseen uteliaasti ongelmanratkaisuna ja mahdollisuutena saada oma ääni kuuluviin.

Ideoi tekstiään ja suunnittelee kirjoitusprosessia.

Muokkaa ja käsittelee kaikkea muistamaansa ja lukemaansa kriittisesti.

Lukee lähteitä tarkasti ja näkee yhteyksiä asioiden välillä. Tekee päätelmiä lukemastaan ja kokemastaan.

Muokkaa tekstiään monin tavoin: vaihtaa, yhdistelee ja muuttaa joustavasti.

Pyytää tekstistään palautetta eri vaiheissa ja hyödyntää sitä harkiten.

119

Yhdessä kirjoittamaan!

Y

hdessä kirjoittaminen on työtapa, jota käytetään monien tekstien tekemiseen opiskelussa, työelämässä ja erilaisissa työryhmissä. Yhdessä laaditaan usein myös vapaa-ajan tekstejä, kuten blogeja tai harrastusporukoiden nettisivuja.

Yhdessä kirjoittamisen etuna on se, että sisällöstä tulee usein monipuolisempi, kun samaan tekstiin tulee monen kirjoittajan osaaminen. Parin tai ryhmän kanssa kirjoittaes­sa joutuu perustelemaan valintojaan ja tulee tietoisemmaksi omista tiedoistaan ja taidoistaan. Samalla omat taidot kirjoittajana ja ajattelijana kehittyvät. Toisten työskentelyn seuraaminen ja tekstien kommentointi vahvistavat myös palautteenantotaitoja.

Yhdessä kirjoittaminen vaatii aluksi totuttautumista ja aikatauluttamisen harjoittelua. Jos kirjoittajien ajattelu ja työtavat eroavat paljon, kannattaa varata erityisesti aikaa yhteiseen keskusteluun ja suunnitteluun. Tekstin tekeminen yhdessä edellyttää joustamista, neuvottelutaitoja sekä halua työskennellä yhdessä.

Alussa kannattaa sopia, mikä on tekstin tavoite, millaista tekstiä ollaan tekemässä ja paljonko aikaa on käytettävissä. Kun kaikki käyttävät samoja ohjelmia ja alustoja, tiedostot ja tekstin kommentit löytyvät helposti. Aikataulu on hyvä jakaa osatavoitteisiin. Kirjoitusparin kanssa voidaan sopia esimerkiksi, että molemmat kirjoittavat 1–2

122 KIRJOITTAMISEN PROSESSI

kappaletta seuraavaksi päiväksi. Muokkaukseen ja viimeistelyyn varataan aikaa ennen julkaisua tai palautusta.

Yhteiseen suunnitteluun voi palata myös kesken kirjoittamisen varsinkin, jos sisältöä pitää muuttaa. Muutostarpeesta täytyy viestiä nopeasti, ettei toisen kirjoittajan työ mene hukkaan.

Usein toimiva tapa on suunnitella ensin tekstiä yhdessä ja jatkaa kirjoittamista sen jälkeen omalla ajalla. Alussa kirjataan muistiin ainakin tekstin rakenne ja kappaleiden pääajatukset ja jaetaan selkeästi kirjoitusvastuut. Joskus tekstiä tehdään samanaikaisesti kirjoittamalla. Jaetussa tiedostossa molemmat kirjoittajat näkevät toisen tekstin heti. Voidaan myös työskennellä ensin erikseen ja päättää, milloin omat tekstiosuudet siirretään yhteiseen tiedostoon. Samalla kannattaa sopia, miten toisen tekstiä kommentoidaan ja muokataan: käytetäänkö kommenttityökaluja vai keskustelualustaa? Kirjallisen kommentoinnin etuna on se, että kirjoittaja voi omaa tekstiä muokatessaan palata toisen kommentteihin.

Kun ensimmäinen versio on valmis, on hyvä sopia, muokataanko ja viimeistelläänkö teksti yhdessä vai erikseen. Parityössä toinen kirjoittaja voi ottaa esimerkiksi enemmän vastuuta sisällöstä ja rakenteesta, toinen kielestä. Viimeistelyn yhteydessä teksti kannattaa vielä lukea ja tarkistaa myös yhdessä keskustellen.

TEHTÄVÄT 1.

Oman nimen tarina

4.

a. Keskustelkaa pienessä ryhmässä nimistänne.

a. Lue teksti On elettävä, jotta on jotain annettavaa s. 124. Tekstissä Henri Pulkkinen eli räppäri Paperi T kertoo kirjoittamisesta.

Mikä on virallinen nimesi?

Millaisia lempinimiä sinulla on?

Kuka saa käyttää mitäkin nimeä sinusta?

Millaisia merkityksiä eri nimillä on sinulle?

b. Vastaa kysymyksiin tekstin pohjalta: Mitä kirjoittamisen apukeinoja Henri Pulkkinen on kokeillut?

Miten tekstissä kuvataan kirjoittajana onnistumista?

Mitä Pulkkinen kertoo oppineensa omasta kirjoittamisen prosessistaan?

Miten Pulkkinen suhtautuu kirjoittamiseen yleensä?

Mitkä Pulkkisen mainitsemat asiat tai kokemukset tuntuvat sinusta tutuilta?

b. Kirjoita teksti, jossa kerrot oman nimesi tarinan.

Miten sinä olet saanut nimesi? Mistä nimesi on peräisin? Miksi vanhempasi valitsivat juuri sen nimen?

Onko nimesi muuttunut vuosien aikana?

Onko sinulla lempinimiä? Miten ne ovat muodostuneet?

Mitä itse ajattelet nimestäsi? c. Esitelkää itsenne ryhmässä lukemalla tarinat ääneen.

2.

b. Tutustukaa ryhmissä erilaisiin hoito- ja huolto­ ohjeisiin.

Tarkkailkaa teksteistä asioita, joista ohjeita annetaan.

Tutkikaa, millaista kieltä ohjeissa käytetään. c. Kirjoita itsestäsi käyttöohje. Valitse, kenelle käyttöohjeesi suuntaat.

Mitä sinun opettajasi pitää tietää sinusta?

Millaisia ohjeita voisit antaa uusille ihmisille, joihin olet tutustumassa?

Millaiset ohjeet antaisit työnantajalle?

3.

c. Keskustelkaa vastauksistanne pareittain. Mitkä Pulkkisen ajatuksista ja kokemuksista tunnistatte omiksenne?

Käyttöohje minusta a. Kirjoita seitsemän minuutin ajan tajunnanvirtatekstiä aiheesta ”Mitä tarvitsen voidakseni hyvin”.

Miltä oma ääni kuulostaa? a. Kirjoita kolme erilaista listaa. Voit tehdä esimerkiksi kauppalistan, päiväohjelman, treenisuunnitelman, harrastusaikataulun tai luettelon huoneesi esineistä. b. Kirjoita jokaiseen listaan kaksi asiaa, jotka eivät ole sinun omia asioitasi tai valintojasi. Voit esimerkiksi kuvitella, mitä vanhempasi tai ystäväsi listaan lisäisivät. Käytä myös tyyliä, joka ei ole sinulle tyypillinen. c. Vaihtakaa ja vertailkaa listoja pareittain. Yrittäkää arvata, mitkä listan asiat eivät ole kirjoittajan omia. d. Keskustelkaa, miten listauksessa tulee esiin kirjoittajan ääni ja mistä piirteistä sen huomaa.

Mistä kirjoittajaidentiteetti muodostuu?

5.

Kokeile kirjoittajan ääniä. a. Valitse tekstisi aiheeksi jokin arkipäiväinen kokemus, kuten kaupassakäynti, lemmikin ulkoiluttaminen tai viestittely ystävän kanssa. b. Valmistaudu kertomaan jokin kokemukseen liittyvä tarkka havainto. c. Kirjoita havainnostasi kaksi erilaista tekstiä, esimerkiksi kuvaava ja kertova teksti. Valitse teksteihin laatikon vaihtoehdoista kaksi erilaista kirjoittajan ääntä. Huolehdi siitä, että valitsemasi kirjoittajan äänet kuuluvat teksteissä. d. Vaihtakaa tekstejä pareittain. Pyrkikää tunnistamaan teksteistä kirjoittajan äänet. e. Kirjoittakaa yhdessä listaus tekstin piirteistä, joiden avulla olette saaneet valitun äänen kuuluviin. Antakaa esimerkkejä tekstin sanavalinnoista, lauserakenteista ja muista kielen keinoista.

Kirjoittajan ääniä karski unelias hillitön toteava lempeä vaativa myötätuntoinen töksähtävä huvittunut epävarma

123

KÄSITTEET tekstin rakenne aloitus ja lopetus kappalejako ydinvirke ja tukivirke otsikko kieli ja tyyli tekstin sidosteisuus

13 Tekstin rakenne ja ensimmäinen versio Suunnittele ensin tekstin rakenne

Kirjoittaminen etenee ajattelemalla.

134 KIRJOITTAMISEN PROSESSI

Tekstin rakenne tarkoittaa sitä, miten tekstin sisältö jäsentyy ja missä järjestyksessä asiat esitetään. Selkeä rakenne kuljettaa kirjoittajan ajatuksia ja houkuttelee lukemaan eteenpäin. Kun suunnittelee tekstiä, on hyvä miettiä, miten teksti rakentuu niin, että siitä muodostuu tekstin sisällön ja näkökulman kannalta mielekäs kokonaisuus. Tiedätkö ideoinnin perusteella, mikä on pääväitteesi tai tärkein sanomasi? Millaisia perusteluja esität? Mistä näkökulmista lähestyt aihetta? Mikä on oma suhteesi tekstin aiheeseen?

Tekstin rakenne vaikuttaa siihen, miten lukija asian ymmärtää ja mitkä asiat näyttäytyvät tärkeinä. Rakenne on aina yhteydessä tekstilajiin ja tekstin tavoitteeseen. Jos kirjoittaja haluaa puolustaa jotakin näkökulmaa tai vaikuttaa vastaanottajan ajatuksiin, tekstin rakenne muotoillaan tukemaan tavoitetta ja pääväitettä, joka esitetään tekstin alkupuolella. Pohtiva teksti taas voi rakentua esimerkiksi vertailurakenteen varaan: usein siinäkin kehitellään ajatusta yksi asia, näkökulma tai esimerkki kerrallaan.

Rakennemalli auttaa tekstin luonnostelussa. Siitä on hyvä tarkistaa myös kesken kirjoittamisen, mihin olikaan menossa. Rakenne saattaa muuttua kirjoittamisen aikana, jos uudet oivallukset muokkaavat suunnitelmia. Siksi kannattaa tarkistaa vielä lopuksi, että teksti kulkee johdonmukaisesti ja rakenne tukee tekstin tavoitetta.

Myös muiden kirjoittajien tekstejä on hyvä tutkia: Millaisen rakenteen kirjoittaja on valinnut? Miten kirjoittaja kuljettaa aihetta tekstissään? Sopisiko vastaavanlainen rakenne omaan tekstiini? Tarkkailemalla taitavien kirjoittajien tekstejä myös omat taidot kehittyvät.

Tekstin rakennemalleja Aihejärjestys

Vertailurakenne

Aihejärjestyksessä etenevä teksti rakentuu niin, että kirjoittaja pohtii ja erittelee aiheeseen liittyvät näkökulmat yksi kerrallaan. Aiheen mukainen käsittely voi edetä myös esimerkiksi tärkeysjärjestyksessä tai yleiskuvasta tarkempiin näkökulmiin.

Aihejärjestys on tyypillinen monissa tekstilajeissa, kuten oppikirjoissa ja artikkeleissa.

Vertailurakenne sopii aiheisiin, joissa tarkastellaan kahta tai useam­paa asiaa tai näkökulmaa rinnakkain.

Vertailevassa tekstissä voidaan eritellä asioiden ominaisuuksia, hyötyjä ja haittoja tai vaikkapa ajallista muutosta. Vertailurakennetta käytetään usein esimerkiksi tuotearvosteluissa, artikkeleissa ja tietokirjoissa.

Aikajärjestys Aikajärjestyksessä etenevä teksti kuvaa asiat kertomuksen tapaan tapahtumien ketjuna. Aikajärjestys sopii esimerkiksi historiallisen muutoksen käsittelyyn menneisyydestä nykyhetkeen. Rakenne on tuttu myös monista kaunokirjallisista teksteistä. Asiateksteissä aikajärjestystä ja kertomusrakennetta hyödynnetään usein muun muassa uutisissa ja reportaaseissa.

Ongelmanratkaisu­ rakenne Kun tekstin aiheena on jokin ongelma, kysymys tai ristiriita, se tuodaan esille tekstin alussa. Sen jälkeen tekstissä esitetään ratkaisuvaihtoehtoja ongelmaan, selitetään ristiriidan eri puolia tai rakennetaan laaja vastaus kysymykseen. Ongelmasta aloittaminen herättää lukijan pohtimaan, miten teksti jatkuu. Ratkaisuvaihtoehdot voivat edetä esimerkiksi tärkeimmästä vähäisimpään tai toisinpäin. Ongelmanratkaisu­ rakenne on yleinen esimerkiksi mielipidekirjoituksissa, oppikirjoissa ja erilaisissa oppaissa.

Kirjoittaminen etenee vaiheittain Kun tekstin rakenne on suunniteltu, sen ympärille aletaan kirjoittaa kokonaisen tekstin ensimmäistä versiota. Hyvä tavoite on saada aikaan kokonaisuus, josta näkyy tekstin runko ja kappaleiden määrä.

Kirjoittaminen etenee ajattelemalla. Mieti tekstin päämäärää, keskeistä sanomaa ja lukijoita, joille kirjoitat. Millaisilla perusteluilla saat esitettyä pääväitteesi vakuuttavasti? Millaisilla havainnoilla, esimerkeillä tai kielen keinoilla saat lukijan kiinnostumaan ja innostumaan?

Kirjoittaminen kannattaa pilkkoa osiin, jotta kokonaisuus ei tunnu liian suurelta. Rakennesuunnitelma on hyvä apuväline, johon tukeutuen voi edetä pienissä paloissa kappale kerrallaan. Tekstiä voi kirjoittaa järjestyksessä, mutta joskus voi olla helpompi tuottaa tekstiä intuitiivisesti katkelmina ja sidostaa niistä muokkausvaiheessa loogisesti etenevä kokonaisuus.

Kun kirjoittamisessa pääsee vauhtiin, tekstin kannattaa antaa viedä mukanaan ja ajatuksen kulkea vapaasti. Yksityiskohtia ei välttämättä kannata vielä jäädä hiomaan, sillä muokkaaminen on paljon helpompaa, kun ensimmäinen versio on kertaalleen kirjoitettu. Joskus kirjoittaminen kuitenkin tökkii, ja silloin kannattaa kokeilla erilaisia kirjoittamisen apuvälineitä.

Tekstin näkeminen yhtenä monien versioiden joukossa auttaa vähentämään painetta ensimmäisen version kirjoittamisesta. Kun kirjoittamiseen suhtautuu lähtökohtaisesti prosessina tekstin eri versioiden äärellä, on helpompi nähdä muokkausten ja kehittelyn mahdollisuudet. Myös palautteesta voi olla enemmän hyötyä ensimmäinen version yhteydessä kuin tekstin valmistuttua.

KIRJOITTAMISEN PROSESSI Ideointi ja suunnittelu Ensimmäinen versio Palautteen pyytäminen Muokkaaminen ja viimeistely

135

KÄSITTEET palaute asiantuntijapalaute vertaispalaute tekstin muokkaaminen tekstin viimeistely

15 Palaute, muokkaaminen ja tekstin viimeistely Palaute auttaa kirjoittajaa eteenpäin

Hyvän palautteen jälkeen kirjoittaja palaa mielellään tekstin ääreen, koska hän tietää, miten pääsee eteenpäin.

152 KIRJOITTAMISEN PROSESSI

Tekstit eivät ilmesty tyhjiössä, vaan kirjoittaminen on vuorovaikutusta. Joskus oma teksti saattaa tuntua niin henkilökohtaiselta, ettei sitä oikeastaan haluaisi julkaista. Tällaiset tekstit voivat jäädä pöytälaatikkoon tai päiväkirjaan, mutta yleensä tekstit on tarkoitettu muiden luettavaksi. Kirjoittaessa onkin hyvä ajatella sitä, millaisille lukijoille teksti on suunnattu ja miten tekstin pääsanoma välittyy kohderyhmälle. Tekstit voivat myös syntyä yhteistyönä: esimerkiksi opiskelussa ja työelämässä tekstejä usein kirjoitetaan ja muokataan yhdessä muiden kanssa.

Palaute on kommentointia, jota annetaan ja saadaan kirjoitusprosessin aikana. Palautteen saaminen omasta tekstistä auttaa huomaamaan, mikä tekstissä on onnistunutta, mistä voisi kirjoittaa lisää ja mitä kohtia tekstistä kannattaa muokata tai poistaa. Parhaimmillaan onnistunut palaute vahvistaa kirjoittajan itsetuntoa. Kun harjoittelee palautteen antamista, oppii tarkastelemaan myös omaa kirjoitusprosessiaan eri etäisyyksiltä.

Onnistunut palaute hyödyttää kirjoittajaa. Se on konkreettista ja kannustavaa ja tarjoaa käytännöllisiä vinkkejä tekstin muokkaamiseksi. Rakentava palaute on myös rehellistä: tyhjä kehuminen ilman perusteluja ei auta kirjoittajaa eikä liian kriittinen palaute kannusta jatkamaan. Hyvän palautteen jälkeen kirjoittaja palaa mielellään tekstin ääreen, koska hän tietää, miten pääsee eteenpäin.

OHJE

Näin annat palautetta tekstistä 1. Anna palautetta tekstin kokonaisuudesta ja sisällöstä Tekstin tavoite ja sisältö: Välittyykö tekstin pääajatus selkeästi lukijalle? Mikä tekstissä on kiinnostavaa? Mitä voisi käsitellä laajemmin tai suppeammin? Miten vakuuttavasti tai monipuolisesti väitteet perustellaan?

Näkökulma: Onko tekstissä selkeä näkökulma? Miten näkökulmaa voisi rajata? Miten hyvin kirjoittajan ääni tulee esiin?

Tekstin vaikuttavuus: Mitkä kohdat tekstissä koskettavat, jäävät mieleen tai vakuuttavat?

Kehittely: Tarvitaanko tekstiin lisää esimerkkejä? Jääkö jokin ajatus kesken, tai pitääkö jotakin selittää tarkemmin? Miten aiheen käsittelyä voisi jatkaa?

2. Anna palautetta tekstin rakenteesta Kokonaisrakenne: Miten teksti etenee? Millainen aloitus ja lopetus tekstissä on? Miten kappalejako rytmittää tekstiä?

Kappaleiden rakenne: Ovatko kappaleet selkeitä? Onko kappaleissa sopivasti sisältöä?

Kulkeeko ajatus kappaleen sisällä sujuvasti?

4. Anna palautetta aineistojen käytöstä Aineistot: Miten hyvin aineistot tulevat tekstissä esiin?

Onko aineistoja käytetty mielekkäästi? Onko viittauksia aineistoon sopivasti?

Oma ääni: Erottuvatko kirjoittajan ajatukset ja lainatut ajatukset selvästi toisistaan?

Miten hyvin tekstissä keskustellaan aineistojen kanssa?

3. Anna palautetta tekstin tyylistä ja kielestä Tyyli: Onko tekstissä yhtenäinen tyyli? Miten hyvin tyyli sopii tekstilajiin? Miksi?

Kieli: Mitkä sanavalinnat ja kielelliset ilmaisut ovat vaikuttavia? Mitä tarpeetonta toistoa tai epäselviä kohtia tekstissä on? Miten tekstin kieliasua voisi muokata?

Palautetta annetaan tekstistä, ei kirjoittajasta. Palautetta on helpompi ottaa vastaan tekstin muokkaamisen pohjaksi, kun se liittyy tekstin piirteisiin eikä kirjoittajan persoonaan tai ominaisuuksiin. Palautteenantaja voi tehdä tekstiin lisäysehdotuksia, mutta omia ajatuksiaan ei kannata liiaksi tuputtaa toisen tekstin sisällöksi. Kirjoittaja ei ole myöskään velvollinen hyödyntämään kaikkea saamaansa palautetta.

Palautteen antamisen taito kehittää myös omaa kirjoittamista. Lukemalla toisten keskeneräisiä tekstejä pääsee itse näkemään erilaisia tapoja kirjoittaa.

Hyvistä teksteistä saa usein ideoita ja inspiraatiota omiin teksteihin.

Palaute kehittää kirjoitusprosessia Tekstistä voi pyytää palautetta kaikissa kirjoitusprosessin vaiheissa: ideointija suunnitteluvaiheessa, keskeneräisestä luonnoksesta, ensimmäisen version jälkeen tai viimeistelyvaiheessa. Erityisen tärkeää on saada palautetta tekstistä silloin, kun työ on vielä kesken ja muokkaamiseen on aikaa.

Palautetta kannattaa pyytää myös vaikeina hetkinä, jolloin kirjoittaminen pysähtyy, tuntee epävarmuutta tekemistään ratkaisusta tai kaipaa tukea valintoihinsa. Jos jokin kohta tekstissä vaivaa mieltä, on hyvä pyytää kohdennettua palautetta, kuten kommentteja vain tekstin sisällöstä, rakenteesta, kielestä tai tietystä tekstijaksosta. Myös valmiista tekstistä saatu palaute hyödyttää usein tulevissa kirjoitustehtävissä, mutta on hyvä erottaa arviointi ja palaute toisistaan.

KIRJOITTAMISEN PROSESSI Ideointi ja suunnittelu Ensimmäinen versio Palautteen pyytäminen Muokkaaminen ja viimeistely

153

TEHTÄVÄT 1. Miltä tuntuu saada palautetta tekstistä?

2. Anna palautetta lukiolaisen tekstistä.

Antti Röngän ja Petri Tammisen kirjassa Silloin tällöin onnellinen isä ja poika, molemmat kirjailijoita, kirjoittavat toisilleen kirjeitä. Lue tekstit 1 ja 2, joissa isä Petri vastaa poikansa Antin kirjeeseen.

a. Lue lukiolaisen aineistopohjainen teksti. Voitte lukea ryhmässä toistenne tekstejä tai käyttää jotakin seuraavista teksteistä: Orjattaresi – feministinen puheenvuoro vapauden riistosta s. 139.

Tarinat valintojemme taustalla s. 149–150.

a. Listaa havaintoja siitä, mitä Antti Rönkä ajattelee palautteesta katkelman perusteella. b. Listaa havaintoja siitä, mitä Petri Tamminen ajattelee palautteen merkityksestä.

b. Kirjoita tekstistä yhtenäinen palaute: Käytä apuna ohjetta Näin annat palautetta tekstistä s. 153.

Kiinnitä huomiota tekstin kokonaisuuteen, sisältöön, rakenteeseen ja kieleen.

Kiinnitä huomiota onnistuneisiin kohtiin.

Anna kirjoittajalle ainakin kaksi kehitysehdotusta tekstin muokkaamiseen. c. Vertailkaa pareittain antamaanne palautetta.

c. Listaa omia ajatuksiasi palautteen merkityksestä lukemasi perusteella. Millaisia riskejä palautteen pyytäminen saattaa sisältää? Millaista hyötyä palautteen saamisesta voi olla? d. Keskustelkaa ryhmässä palautteen antamisesta ja saamisesta listaustenne perusteella. Mitä mieltä olette isän ja pojan erilaisista suhtautumistavoista palautteeseen?

1

Isä, tuo muurahaistarina on surrealismia. Mutta ymmärsin idean.

Ehkä. Että voi siis kirjoittaa vaikka romanialaisesta velhosta, joka tempautuu mustan aukon kautta Nimbux-planeetalle ja pelastaa siellä kentaurit mutanttikalmarin johtaman rikollisliigan kynsistä. Kunhan lukija voi samaistua velhoon, kun se tössähtää sinne vieraalle planeetalle ja kohtaa siellä vaikeuksia. Ja että se samaistumispinta luodaan juuri omakohtaisilla, autenttisilla tunteilla. Tätäkö tarkoitit?

Halusit nähdä käsikirjoitukseni. Sen aihe on omakohtainen, koulukiusaaminen ja traumojen vaikutus myöhempään elämään. En tiedä, kannattaako sinun lukea sitä vielä. Kun eilen puhelimessa kysyit, että ”nytkö sinä siis ajattelet, että se on valmis”, kuulin äänessäsi ivan. Ikään kuin olisi halunnut sanoa että ”voi voi, siinä on varmaan pilkut miten sattuu ja sanajärjestykset päin persettä”.

Muistan edelleen sen tunteen, kun luit ensimmäisen pitkän käsikirjoitukseni ja palautit kuulakärkikynällä ruoskitut liuskat. Olit syynännyt jokaisen sanan, jokaisen välimerkin.

Illuusio särkyi, se mitä olin luullut mahtavaksi olikin moskaa. Tai jos ei nyt ihan moskaa, niin jotain mikä vaatisi valtavasti työtä. Ja minä kun olisi halunnut, että fanfaarit soi ja enkelkuoro ylistää kykyjäni.

Nyt ymmärrän, että rehellinen palaute on tietenkin ainoa tie. Ja että kaikkia tekstejä editoidaan, Nobel-romaanejakin. ”Ensimmäinen versio kaikesta on paskaa.” Mutta silti hirvittää, kun ajattelen sinua lukemassa kässäriäni. Täytyykö jokaiseen sanaan ja pilkkuun puuttua? Eikö se ole jo liioittelua? Kun lopulta korjasin sen ensimmäisen käsikirjoitukseni ja annoin sinulle uudet liuskat, sinä ruoskit ne u­ udestaan.

156 KIRJOITTAMISEN PROSESSI

Käänsit sanajärjestyksiä takaisin, sellaisiksi kuin ne olivat alun perin olleet. Mitä järkeä siinä oli? Ja eikö tuollaisiin pikkuseikkoihin vaikuta jo lukuhetken mieliala?

Ei proosalle voi asettaa samanlaisia vaatimuksia kuin runoudelle. Ei jokaisen lauseen tarvitse olla viilalla hiottu.

Kokonaisuus ratkaisee. Olisi kamalaa lukea pitkää romaania, josta kaikki roso on hiottu pois. Ja jos kirjoittaessa pelkää huonoja sanajärjestyksiä ja väärää pilkutusta, voi olla varma että lopputulos on tylsä ja hengetön.

Onneksi sinä olet haukkunut pystyyn suurin piirtein kaikki arvostetut (ja paljon myyvät) kirjailijat. Olet haukkunut Haruki Murakamin, Bret Easton Ellisin ja Paul Austerin. ”En mä tämmöstä jaksa lukea.” ”Se mitä luin oli huonoa ja taatusti myös se mitä en lukenut.” ”Jos joku näyttäisi mulle kurssilla tämmöisen mä sanoisin että jatka töitä.”

Isä, miksi minun siis pitäisi antaa tekstini sinulle ruoskittavaksi? Miksi minun pitäisi luottaa siihen, että juuri sinun mielipiteesi on oikea?

Antti

3. Palauteharjoitus tekstin aloituksesta

4. Vertaispalaute tekstin ensimmäisestä versiosta

a. Valitkaa pienessä ryhmässä jokaiselta jokin tekeillä oleva tai aiemmin kirjoitettu teksti. b. Lukekaa toistenne teksteistä 1–2 ensimmäistä kappaletta. Tutkikaa teksteistä seuraavia asioita: Miten hyvin tekstin aihe selviää lukijalle?

Herättääkö alku lukijan kiinnostuksen?

Miten havainnollinen tekstin aloitus on?

Jos tekstiin liittyy aineisto, miten hyvin siihen viitataan tekstin alkupuolella? c. Kirjoita tekstistä kannustava palaute: Kuvaile tekstin aloitusta.

Kiinnitä huomiota onnistuneeseen kohtaan.

Ehdota muokkausta johonkin tekstijaksoon.

Esitä tekstistä vähintään yksi kysymys.

Valitkaa pienessä ryhmässä jokaiselta käsittelyyn keskeneräisen tekstin ensimmäinen versio, esimerkiksi jokin kirjoitustaidon tehtävistä. a. Sopikaa, kuka antaa kenelle palautetta. Kirjoittakaa 1–2 kysymystä, johon toivotte saavanne palautetta. Käyttäkää apuna ohjetta Näin annat palautetta tekstistä s. 153. b. Lukekaa toistenne keskeneräisiä tekstejä. Kiinnittäkää huomiota pyydettyihin asioihin. c. Kirjoittakaa muistiinpanot palautetta varten. d. Kirjoittakaa palauteteksti ja kertokaa suullisesti havaintonne ja kommenttinne pyydetyistä asioista. Muistakaa antaa myös kannustavaa palautetta tekstin hyvistä puolista.

d. Lukekaa palautteet ja keskustelkaa niistä.

2

Moi Antti Totta, minä olen tosiaan haukkunut kaikki nuo mainitut kirjailijat. Ja kyllä, negatiivisuus on laiskuutta. Mutta kun joidenkin kirjojen menestys on minulle tosiaan mysteeri.

Kuin sosiaalipsykologinen ryhmäpainekoe: alanko minäkin ylistää kirjaa, kun kaikki muut sitä ensin ylistävät.

Sinun kannaltasi tämä minun negatiivisuuteni on kuitenkin huojentava reunaehto: vaikka haukkuisin kirjoituksesi, saatat silti olla erittäin hyvä. Minun mielipiteeni on – niin kuin vakiintunut lohtulause kuuluu – vain yhden ihmisen mielipide.

Toisaalta muistat varmasti myös, että minä olen mestari.

Kyllä, Turun yliopistossa on jälleen käynnissä kirjoittamisen mestarikurssi ja minä olen yksi mestareista. Ja perhana: kun aiemmilta mestarikursseiltani on tullut yksi uusi kirjailija aina neljää oppilastani kohti, niin eikö minut pitäisi seppelöidä?

Ai että miten niin se on minun ansiotani, jos valmiiksi hyvät ja tiukan seulan läpäisseet mestarikurssilaiset julkaisevat myöhemmin romaanin? No sikäli, että minä olen antanut heille palautteen. Ja siinä se juuri onkin, se tositaito, että osaa ottaa palautetta vastaan. Siihen pystyvät vain suurimmat. Useimmat tuhlaavat palautevaiheen kokonaan, käsittävät sen ihan väärin, luulevat että siinä on kyse kehuista tai haukuista. Tuollaisen väärinkäsityksen taustalla on traumoja, joko-tai-ajattelua, yksin pärjäämisen pakkoa ja alttiutta häpeään, riippuvuutta jonkun toisen luvasta olla olemassa.

Palautteessa on kyse tekstin parantamisesta. Siinä on tarkoitus kuunnella, mikä palautteen antajan mielestä ei toiminut ja mikä toimi ja mitä käsikirjoitukselle nyt kannattaisi tehdä. Tällainen rationaalinen suhtautumistapa on

useimmille aivan vieras. Palautteen saamisen hetki paisuu symboliksi kaikesta muusta, siinä ratkotaan elämänmittaisia katkeruuksia ja saadaan joko hyvitys tai jälleen yksi uusi todiste maailman epäoikeudenmukaisuudesta.

Mari Mörö, monet kirjailijat alkuun auttanut kirjailija, sanoi joskus Hesarin haastattelussa, että ”kirjoittaminen ei ole arvan raaputtamista”. Ymmärrän sen tarkoittavan juuri tuota palautteen vastaanottamisen hetkeä, sitä että siinä ei paljastu voitto tai tappio.

Toinen arvokas sitaatti, Neil Gaimanilta: ”Kun ihmiset sanovat, että jokin jutussasi ei toimi, he ovat melkein aina oikeassa, ja kun he kertovat sinulle, miten sinun pitäisi korjata se, he ovat melkein aina väärässä.” Toisin sanoen säilytät kyllä kuskin oikeutesi. Mutta sinun kannattaa silti kuunnella, jos toinen näkee, että käännyit jossakin harhaan.

Kun kysyit kirjeesi lopuksi, että ”Isä, miksi minun siis pitää antaa tekstini sinulle ruoskittavaksi”, ymmärrän siis pelkosi. Mutta minulla on silti vastaus: sinun pitäisi antaa tekstisi minulle ruoskittavaksi, koska siitä on sinulle apua.

Kysyit myös: ”Miksi minun pitäisi luottaa, että juuri sinun mielipiteesi on oikea?” Et sinä voikaan siihen luottaa. Sinun lauseesi kääntyvät minun päässäni ajatuksiksi jollakin vain minulle ominaisella tavalla, eikä minulla ole mitään takeita siitä, että se tapa olisi yleinen. Mutta sehän ei ole oikeastaan ongelma. Vaan vapauttavaa. Saat suorasukaisen, kenties jopa asiantuntevan ja joka tapauksessa innokkaan ja paneutuvan mielipiteen. Mutta onneksi vain yhdeltä tyypiltä. Eikö sekin olisi kiinnostavaa, vähintään?

Isä Antti Rönkä ja Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen. 2020.

Lyhennetty.

157