Kuva 3. Helsinki Townhouse -kilpailun voittanut ehdotus ´tabula casa´, arkkitehti Heikki Muntola.
punkirakenteen ulkopuolella, hyvinkin kaukana Helsingin keskustasta. Siksi lopputulos on erilainen, ja talotyypiltä edellytetään eri ominaisuuksia kuin keskieurooppalaiselta esikuvaltaan. Taloissa on yleensä vain kaksi kerrosta, julkisivu on suhteellisen leveä eivätkä talojen rungot ole erityisen syviä. Tästä seuraa, että myös pohjaratkaisut ovat pitkälti perinteisten suomalaisten rivi- tai omakotitaloissa käytettyjen kaltaisia. Suhdetta katuun leimaavat erilaiset rakenteet, kuten autotallit tai piharakennukset, jotka tekevät rakennusrivistöstä rikkonaisen eikä rajattua kaupunkitilaa edelleenkään synny. Esikaupunkeihin toteutetut townhousetalot on suunnattu ensisijaisesti perheasunnoiksi. Asuntojen muunneltavuudesta tai uudenlaisista elämäntavoista puhutaan varsin vähän, eikä taloissa ole toimintojen sekoittumista, kuten työ- tai liiketiloja eurooppalaisten esikuvien mukaisesti. Ensimmäisiä esikaupunkialueelle toteutettuja esimerkkejä ovat Helsingin Pikku-Huopalahden Sireenikadun kaupunkirivitalot 1990-luvun loppupuolelta ja Espoon Säterinmetsän omatonttiset kytketyt kaupunkipientalot, joita toteutettiin vuosina 1999–2002. Lopputulos on monimuotoinen, ikään kuin yksilöllisten toisiinsa kytkettyjen yhden perheentalojen kokoelma. Merkittävä esimerkki vuodelta 2005 on Malminkartanon Vuorenjuuren kytkettyjen kaupunkipientalojen rivistö Pohjois-Malminkartanossa. Projektin tavoitteena oli helpottaa toisiinsa kiinni rakennettavien omakotitalojen omatoimista rakennuttamista kaavoituksella, etukäteissuunnittelulla, rakennustapaohjeella ja ensimmäisten vaiheiden rakennuttamisella, jotka teki kaupunki. Samalla pyrittiin kehittämään tiiviiden asuinalueiden rakennuttamismallia. Ajatuksena oli, että asukkaat voisivat laajasti osallistua oman talonsa suunnitteluun, käytännössä samaan tapaan, kuin jos kyse olisi omakotitaloista. Helsingissä rakenteilla olevassa Myllykylän puisessa kaupunkikylässä tavoitellaan tiivistä kaupunkirakennetta 2–3-kerroksisilla kytketyillä kaupunkipientaloilla. Yksi alueen suunnittelun lähtökohdista on talojen avautuminen pihakaduille, joista toivotaan syntyvän miellyttävä ja eloisa katumiljöö. 16
Muita esikaupungeissa sijaitsevia hankkeita, jotka voidaan luokitella townhouse-taloiksi, vaikkakin ne perusrakenteeltaan muistuttavat myös perinteistä rivitaloa, ovat Aurinkolahden Asunto-osakeyhtiö Helsingin Jasmiini ja Omenamäen As Oy Helsingin Huvitus, molemmat vuodelta 2007. Myös Alppikylässä ja Ormuspellossa on kaavoitettu useampia pientalokortteleita, joista osa on jo ehditty toteuttaa. Kiinnostus kohteisiin on ollut alkuvaiheessa melko vähäinen. Kuninkaantammen ja Honkasuon alueet ovat suunnitteilla, ja sinne on kaavoitettu useampia kaupunkipientaloille tarkoitettuja tontteja. Honkasuon alueesta halutaan ekotehokas kaupunkikylä. Laajinta townhouse-tyyppistä rakentamista kaavaillaan Östersundomiin, Helsingin itäiselle laajentumisalueelle. Alueen suunnitelmat ovat toistaiseksi alkuvaiheessa ja niiden kehittämisessä on mahdollista ottaa huomioon toteutuksessa saadut käytännön kokemukset ja asukastutkimusten palaute. Alue tulee poikkeamaan muista Helsingin esikaupunkialueista siinä, että nykykaavailujen mukaisesti toteutuessaan townhouse-tyyppinen korttelirakenne tulee ainakin paikoin leimaamaan myös kaupunkikuvaa ja antamaan alueelle sille ominaisen mittakaavan ja rakenteen.
2.1.5 Kaupunki-townhouse Esikaupunkialueille hahmoteltu townhouse ei kuitenkaan ole ainoa townhouse-tyyppi, jota Helsinkiin kaavaillaan. Helsingin kaupungin vuonna 2010 järjestämässä arkkitehtuurikilpailussa Helsinki Townhouse haettiin keskieurooppalaisille esikuvilleen lähempänä olevia ratkaisuja. Townhouse-tyyppiä ei pyritty muokkaamaan kaupunkimaiseen ympäristöön sijoitetun omakotitalon kaltaiseksi, vaan tehtävänä oli tutkia uudenlaisia tiiviin ja matalan asumisen vaihtoehtoja sekä monipuolistaa olemassa olevia, suhteellisen yksipuolisia asumisen typologioita. Kilpailuehdotusten toivottiin luovan pohjaa helsinkiläiselle pienimittakaavaiselle kaupunkimaiselle rakentamiselle eli ”helsinkiläiselle townhouse-rakenteelle” tai ”pientalomaiselle asumiselle” (Sjöroos ym. 2010).